Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1
Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude oil prices since 1861. http://www.bp.com/sectiongenericarticle.do?categoryid=9023773&contentid=7044469 1.3.2011 2
Maailman energian käyttö v. 2009 Ydinvoima 6 % Uuusiutuvat energialähteet 10 % Nestemäiset polttoaineet 35 % Kivihiili 26 % Maakaasu 23 % Lähde: International Energy Outlook 2010 Highlights. U.S. Energy Information Administration. http://www.eia.doe.gov/oiaf/ieo/highlights.html 1.3.2011 3
Suomen maatalouden energian käytön jakauma 2005, yht. 7,4 TWh Lähde: MTT Luonnonvarapuntari/Tilastokeskus 1.3.2011 4
Maatalouden potentiaaliset energialähteet: Puu Olki Turve Lanta + hyödyntämättömät kasvinjätteet Energiakasvit Muut: maalämpö, tuuli-, vesi- ja aurinkovoima 1.3.2011 5
Puun energiapotentiaali, Suomen metsien omistussuhteet Lähde: MTK -Perhemetsät 1.3.2011 6
Maatalouden puuenergiapotentiaali Puuenergian osuus Suomen energiantuotannosta oli vuonna 2007 82 TWh Käyttämätön potentiaali (pienpuu, hakkuutähteet, kannot) 23 25 TWh (Laitila ym. 2008, Kärhä ym. 2009) Maatalouden osuus käyttämättömästä potentiaalista 4,0-4,5 TWh 1 TWh vastaa 100 miljoonaa litraa polttoöljyä (222 öljyrekkaa) Suomen energiankulutus vuonna 2009 oli 368 TWh. (Tilastokeskus: Energian kokonaiskulutus 2008 2009). 1.3.2011 7
Oljen energiapotentiaali Oletuksia: o Vilja-ala on 1,2 milj. ha, o Kuivikekäyttö 20 % olkisadosta, o Olkisadosta voidaan korjata vuosittain 2/3, o Hehtaarilta saadaan 1850 kg olkea, jonka kosteus on 25 %. Olkisadon energiasisältö on 7,2 TWh. Koska oljen polton hyötysuhde on parhaimmillaankin vain 60 70 %, hyötyenergiaa saadaan 4,6 5,3 TWh. 1.3.2011 8
Turpeen energiapotentiaali Turpeen käytön rajoitteita: o Turpeen nostoon tarvitaan ympäristölupa (> 10 ha alueet). o Suostrategia (2011) ohjaa turpeen noston ojitetuille soille ja turvepelloille. Turpeen vuotuinen kasvu vastaa 37 TWh:a energiaa (Selin 1999) Turpeen vuotuinen käyttö 17 28 TWh Käyttämätön, kestävä potentiaali 9 20 TWh, josta maatalouden osuus 2 4 TWh. (Maatalouden osuudeksi on oletettu viidennes turvevaroista). 1.3.2011 9
Lannan ja kasvinjätteiden energiapotentiaali Oletuksia: o Lannasta on teknisesti hyödynnettävissä Sikatiloilla 40 % Nautatiloilla 20 % Lammas- ja kanatiloilla 10% Potentiaali 0,4 TWh o Biomassaa 30 000 hehtaarin alalta biokaasutukseen Potentiaali 0,9 TWh Yhteensä 1,3 TWh 1.3.2011 10
Bioenergiakasvien energiapotentiaali Ruokohelpi on merkittävin energiakasvi, 0,5 TWh vuonna 2007 Viljaa käytetään jonkin verran lämmöntuotannossa, < 0,1 TWh vuonna 2005 Peltobiomassan muu energiakäyttö on toistaiseksi marginaalista Eri arvioiden mukaan 100 000-500 000 ha peltoa voitaisiin käyttää energiakasvien viljelyyn potentiaali 2,4 12,0 TWh 1.3.2011 11
Muiden energialähteiden potentiaali Mahdollisuudet maalämmön käyttöön asuntojen lämmityksessä ovat hyvät Tuuli- ja vesivoimaa on saatavissa paikallisesti Aurinkoenergiaa voidaan käyttää lämmitykseen osan vuotta 1.3.2011 12
Yhteenveto maatalouden energiapotentiaaleista 30 25 TWh/vuosi 20 15 10 5 0 Nykykäyttö Potentiaali, min Potentiaali, max 1.3.2011 13
Teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo TEM Suomen energiahuoltoa ei voida jättää teoreettisten potentiaalien varaan Tässä esityksessä ilmoitetut potentiaalit ovat teknisesti saavutettavissa, mutta nykyisillä hintasuhteilla ne vaatisivat useissa tapauksissa rahallista tukea. 1.3.2011 14