Vastaanottaja Alajärven kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.2.2010 ALAJÄRVEN KAUPUNKI KORTTELI 30 ASEMAKAAVAN MUUTOS
ALAJÄRVEN KAUPUNKI KORTTELI 30 - ASEMAKAAVAN MUUTOS Tarkastus Päivämäärä 27/01/2010 Laatija Jenny Jungar Tarkastaja Jouni Laitinen Hyväksyjä Kuvaus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA T +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
ALAJÄRVEN KAUPUNKI, KORTTELI 30 - ASEMAKAAVAN MUUTOS SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 4.1 Maakuntakaava 4 4.2 Yleiskaava 5 4.3 Asemakaava ja rakennuskanta 5 5. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 6 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 6 7. OSALLISET 7 8. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KUVAT Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti.... 3 Kuva 2. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksesta (hyväksytty 5.12.2006).... 4 Kuva 3. Ote Alajärven Kirkonseudun osayleiskaavasta vuodelta 1984...5 Kuva 4. Ote asemakaavayhdistelmästä, jossa suunnittelualueen rajaus.5
1-1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT MRL 62, 63 ja 64 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimi-alaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.
1-2 D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Alajärven kaupungilta (Maankäyttö ja mittaus); Alvar Aallontie 2, 62900 ALAJÄRVI. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraaville henkilöille; kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu; Puh. (06) 2412 2274, 044 2970 264, s-posti: heikki.joensuu@alajarvi.fi tai Ramboll Finland Oy arkkitehti Jouni Laitinen, puh. 040 550 0830. Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelun kohteena on noin 0,65 hehtaarin kokoinen alue, joka sijaitsee Alajärven ydinkeskustan itäosassa, Alajärven kirkon ja hautausmaan luoteispuolella seurakunnan kirkkoherranviraston vieressä. Asemakaavan muutos koskee korttelia 30, sitä ympäröivää puutarha-aluetta sekä puutarhaalueen ja vesialueen (Alajärven) välistä osaa puistosta. Suunnittelualue rajautuu luoteessa puistoalueeseen, koillisessa Alajärveen, sekä kaakossa kevyenliikenteenreittiin. Suunnittelualueen itäkulmalla rannassa sijaitsee venesatama/ venevalkama. Etelässä ja lounaassa suunnittelualue rajautuu Alapihantiehen. Alueen sijainti on osoitettu kuvassa 1. Korttelissa 30 sijaitsee yhteensä neljä rakennusta; päärakennus laajennusosineen (rakennettu 1800-luvun alussa, laajennusosa 1960-70 -luvulla), luhtiaitta (rakennettu 1800-luvulla), liiteri (rakennettu 1800-1990 -luvun vaihteessa) sekä navetta (vanhin osa rakennettu 1800-1900 luvun vaihteessa). Rakennukset muodostavat tyypillisen eteläpohjalaisen pihapiirin. Pihapiiri rakennuksineen kuuluu Alajärven kirkon miljööseen, joka sisältyi Museoviraston ja Ympäristöministeriön "Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt" (RKY 1993) valikoimaan. Pihapiiri rakennuksineen ei kuulu toistaiseksi vahvistamattomaan RKY 2009/2010 valikoimaan.
1-3 Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti. 3. YHTEYSHENKILÖT Asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyönä Alajärven kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n Kokkolan toimipisteen kesken. TILAAJAN YHTEYSTIEDOT: Järvi-Pohjanmaan tekninen lautakunta Tekninen toimisto/ Maankäyttö ja mittaus Multiantie 27 A 63800 SOINI Yhteyshenkilö: kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu Puh. (06) 2412 2274, 044 2970 264 S-posti: heikki.joensuu@alajarvi.fi KONSULTTI: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen (maankäytön suunnittelu) Nuorempi suunnittelija, arkkit.yo Jenny Jungar (avustava suunnittelu) Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA
1-4 Puh. 020 755 7604 Fax. 020 755 7602 Hankkeen vastuuhenkilö: Jouni Laitinen Puh. 020 755 7609 sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen. Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntakaavan valmistelu aloitettiin syksyllä 1999. Maakuntakaavaehdotus on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005 sekä sen 1. maakuntakaavan muutoksen 5.12.2006. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta (C) sekä taajamatoimintojen aluetta. Kuva 2. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksesta (hyväksytty 5.12.2006).
1-5 4.2 Yleiskaava Alajärven kaupungin alueella on voimassa kaksi osayleiskaavaa: vuonna 1984 laadittu Kirkonseudun osayleiskaava, sekä kaupunginvaltuuston 30.8.1994 ( 58) hyväksymä Alajärven ydinkeskustan osayleiskaava (arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky). Kirkonseudun osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alajärven keskustaalueen yleiskaavan tarkistustyö sekä laajennus aloitetaan vuonna 2010. Kuva 3. Ote Alajärven Kirkonseudun osayleiskaavasta vuodelta 1984. 4.3 Asemakaava ja rakennuskanta Suunnittelualueella on voimassa 9.12.2002 hyväksytty Alajärven kirkonseudun asemakaavan muutos, jossa suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO), jota ympäröi puutarha- ja kasvihuonealue (MP). Suunnittelualue rajautuu Alajärveen, jonka rantaan on osoitettu puisto (VP). Puistoalueen rantaan on osoitettu korttelin omaan käyttöön tarkoitettu venevalkama, josta rakennusten muodostamaan pihapiiriin kulkee ohjeellinen jalankululle varattu alueen osa. Korttelissa 30 sijaitsevat päärakennus laajennusosineen (rakennettu 1800-luvun alussa, laajennusosa 1960-70 -luvulla), luhtiaitta (rakennettu 1800-luvulla) ja liiteri (rakennettu 1800-1990 -luvun vaihteessa) on asemakaavassa suojeltu sr-1 merkinnällä. Rakennuskanta on inventoitu Edla Mäkelän diplomityössä 2008, joka toimii tältä osin kaavasuunnittelun lähtömateriaalina. Kuva 4. Ote asemakaavayhdistelmästä, jossa suunnittelualueen rajaus.
1-6 5. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelia 30 ja sitä ympäröivää puutarhaaluetta siten, että mahdollistetaan rantasaunan rakentaminen nykyiselle MP-alueelle. Muutoksen yhteydessä ratkaistaan mahdollisen uuden asuinrakennuksen sijoittaminen suunnittelualueelle sekä tutkitaan pihapiirin vähemmän arvokkaiden rakennusten/rakennusosien purkamismahdollisuuksia. Muutoksen yhteydessä tarkistetaan pihapiirin rakennuksia koskevat suojelumääräykset. 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietona käytetään ensisijaisesti Kirkonseudun osayleiskaavatyön (2002 2003) yhteydessä laadittuja selvityksiä sekä em. diplomityötä joita täydennetään tarpeen mukaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu.
1-7 7. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUE ALAJÄRVEN KAUPUNGIN ERI HALLINTOKUNNAT (Alvar Aallontie 1, 62900 ALAJÄRVI) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat (Koulukatu 19, 65100 VAASA) MUSEOVIRASTO (Vaasan toimisto, Kauppapuistikko 12 B 17, 65100 VAASA) Muut osalliset Suunnittelualueen maa-alueiden omistajat ja haltijat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa tai jotka kokevat kaavan koskevan heitä. 8. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden vamisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
1-8 Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 2). Aloitusvaiheen yhteydessä samanaikaisesti pidettävässä valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnan virastotalolla tai muussa kunnan kuulutuksella ilmoittamassa paikassa. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa myös erillinen viranomaisneuvottelu, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja valtuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään. 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU Kaavoitushanke on tarkoitus viedä läpi vuoden 2010 aikana seuraavasti: Luonnostelu Tammikuu 2010 Kaavaluonnos Helmikuu 2010 Vireilletulo ja valmisteluvaihe Helmi-maaliskuu 2010 Kaavaehdotus / nähtävillä Huhtikuu 2010 Kunnanvaltuuston hyväksyminen Toukokuu 2010 Valmisteluvaiheessa pidetään viranomaisneuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen, tai jos mahdollista, niin jo nähtävilläolon aikana.