Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalinen kuntoutus/päihdepalvelut Päihdepalveluiden toimintaohje ja palvelukriteerit Pysyväisohje 1.5.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 37 1/10
Sisältö 1. KESKEISET KÄSITTEET... 3 1.1 Päihderiippuvuus... 3 1.2 Avohoito... 3 1.3 Laitoskuntoutus... 3 1.4 Katkaisuhoito... 3 1.5 Opiaattiriippuvaisten korvaushoito... 3 1.6 Hoitoa ja kuntoutusta tukevat palvelut... 3 2. PÄIHDEPALVELUT LAIN MÄÄRITTELEMÄNÄ... 4 3. PÄIHDEPALVELUT TUUSULASSA... 4 3.1 Avohoito... 5 3.1.1 Avohoito aikuispäihdetyössä... 5 3.1.2 Avohoito nuorisoasemalla... 6 3.2 Laitoskuntoutus... 7 3.2.1 Laitoskuntoutuksen kriteerit... 7 3.3 Katkaisuhoito... 7 3.4 Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito... 8 3.5 Ajokorttikelpoisuuden toteaminen... 8 3.6 Hoitoa ja kuntoutumista tukevat palvelut... 9 4. PÄIHDEPALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT... 9 5. TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 9 2/10
1. KESKEISET KÄSITTEET 1.1 Päihderiippuvuus Päihderiippuvuus voidaan nähdä biopsykososiaalisena ilmiönä. Biologinen näkökulma näkee riippuvuuden keskushermostoon vaikuttavan aineen tai toiminnan toistuvasta annostelusta aiheutuva aivojen häiriötilana, joka ylläpitää riippuvuutta. Psykologisesta näkökulmasta riippuvuus on pakonomaista aineiden käyttöä yrityksenä paeta sietämättömiä tunnetiloja ja lievittä psyykkisiä oireita. Sosiaalisesta näkökulmasta riippuvuus on sosiaalisen oppimisen kautta kehittynyt toimintamalli, jossa yksilön vuorovaikutusympäristöllä (perhe, ystävät, asuinalue ja kulttuuri) on keskeinen merkitys. Riippuvuuksille on yhteistä se, että alussa kaikki riippuvuudet tuottavat nautintoa, myöhemmin niistä tulee elämän itsetarkoitus. 1.2 Avohoito Avohoito on ensisijaisesti tarjottu päihdepalveluiden muoto. Avohoito voi sisältää esim. terapeuttisia keskusteluja, avokatkaisua, ryhmiä ja perhekeskusteluja. Palveluissa selvitetään myös asumiseen ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. 1.3 Laitoskuntoutus Laitoskuntoutus on tarpeellista asiakkaille, joille avohoidon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Laitoskuntoutus kestää useimmiten useita viikkoja. 1.4 Katkaisuhoito Katkaisuhoidossa keskeytetään päihteiden käyttö ja hoidetaan vieroitusoireita ja muita päihteiden aiheuttamia haittoja. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen laitoskatkaisu kestää enintään 2 viikkoa. 1.5 Opiaattiriippuvaisten korvaushoito Opiaattiriippuvaisten korvaushoito järjestetään hoitotasapainon löydyttyä perusterveydenhuollossa. 1.6 Hoitoa ja kuntoutusta tukevat palvelut Hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluja ovat tuki- ja asumispalvelut: hoitokodit, palvelutalot ja yksittäiset tukiasunnot sekä päiväkeskukset ja kuntouttava työtoiminta. Hoito ja kuntoutus perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne toimivat luottamuksellisesti. 3/10
2. PÄIHDEPALVELUT LAIN MÄÄRITTELEMÄNÄ Suomen perustuslain 19 :ssä velvoitetaan päihdehuollon järjestämiseen: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Päihdehuoltolaki (17.1.1986/41) ohjaa päihdepalveluiden järjestämistä. Kunnan tulee järjestää päihdepalveluja siinä määrin kun kunnassa esiintyy tarvetta. Päihdepalveluiden tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Lisäksi laki ohjaa järjestämään palvelut niin, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamukseen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 28 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Tässä laissa tarkoitettuun päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Kansaneläkelaitos ja aluehallintovirasto määrittelevät asumista ja hoivaa tarjoavat yksiköt avo- tai laitoshoidon palveluiksi. Asumispalvelut ovat osa avohoitoa/-huoltoa. Palvelua valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja sijaintikunta. 3. PÄIHDEPALVELUT TUUSULASSA Kunta voi järjestää kuntalaisten päihdepalvelut eri tavoin. Ne voidaan järjestää kunnan tuottamina palveluina, sosiaali- ja/tai terveydenhuollon kuntayhtymän tai päihdehuollon kuntayhtymän toimintana, päihdepalvelusäätiön kautta, ostosopimuksilla järjestöjen tai yksityisten yritysten kanssa, kumppanuussopimuksilla esim. A- klinikkasäätiön kanssa sekä yhdistettyinä mielenterveys- ja päihdetyön palveluina. 4/10
Tuusulan päihdepalvelut toimivat matalankynnyksen palveluyksikkönä, jonne ei tarvita lähetettä. Avovastaanottopalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Päihdepalveluiden vastaanotolle tullaan varaamalla aika päihdetyöntekijälle. Päihdepalveluihin saa yhteyden arkipäivisin puhelinaikana. Päihdepalveluissa ei ole päivystystä, mutta akuutissa/kiireellisessä tapauksessa pyritään tapaaminen järjestämään kahden työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Päihdepalvelut perustuvat yksilöllisesti, yhdessä asiakkaan kanssa laadittavaan henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan. Avopalvelut ovat ensisijaisia. Päihdepalvelut tarjoavat myös neuvontaa ja ennaltaehkäisevää palvelua. Aikuispäihdetyö on tarkoitettu yli 22-vuotiaille tuusulalaisille, jotka ovat huolestuneita omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä. Nuorisoaseman palvelut on tarkoitettu 12 21-vuotiaille tuusulalaisille nuorille ja heidän perheenjäsenilleen sekä lisäksi Tuusulassa toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevalle. Kunnanhallitus on 2.7.2007 373 vahvistanut kunnan työntekijöitä ja työnantajaa koskevan Tuusulan kunnan päihdeohjelman. Se sisältää yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt kunnan työntekijöiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelman tavoitteena on päihteetön työyhteisö, jossa pyritään päihteiden käytön hallintaan ja niistä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseen. Päihdeohjelma antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikoilla ja luo niiden käsittelyyn selkeät pelisäännöt. 3.1 Avohoito Päihdetyössä asiakassuhde on aina ammatillinen ja tavoitteellinen. Tavoitteellisuus takaa sen, että asiakas ja työntekijä työskentelevät yhdessä asiakkaan tavoitteen suuntaisesti. Työntekijä tarkastelee omaa toimintaansa asiakkaan tavoitteiden ja niiden saavuttamisen kannalta. Ammatillisuus ilmenee vuorovaikutuksen muodossa: suhde on sopimusluonteinen ja luottamuksellinen ja rakentuu asiakkaan avuntarpeeseen. Auttamissuhteen lähtökohtana on aina ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen. Työntekijän tehtävänä on usein ylläpitää toivon ja muutoksen mahdollisuutta. Päihdetyö on aina asiakaslähtöistä ja asiakkuuden pituus on riippuvainen asiakkaan tarpeista. Pitkän päihdetaustan omaavilla asiakkailla hoitosuhde voi kestää vuosia, toisaalta asiakkuus voi jäädä myös lyhyeksi, jos asiakas havahtuu omaan päihteidenkäyttöönsä varhaisessa vaiheessa ja hakee apua tilanteeseensa. 3.1.1 Avohoito aikuispäihdetyössä Ensimmäisten yksilötapaamiskertojen tavoitteena on luoda asiakkaaseen luottamuksellinen suhde ja määritellä asiakkaan kanssa työskentelylle yhteinen tavoite. Tavoit- 5/10
teen määrittelyssä on tärkeää, että tavoitteesta tulee konkreettinen, riittävän pieni, saavutettavissa oleva sekä asiakkaalle tärkeä. Jatkossa keskustelujen tavoitteena on asiakkaan itseluottamuksen ja -tuntemuksen sekä elämänhallinnan lisääminen ja voimavarojen löytäminen. Kärsivällisyys ja pienien edistysaskelten huomioiminen on tärkeää: päihdeongelman kehittyminen on vienyt useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, eikä näin ollen myöskään pikaista toipumista ole odotettavissa. Asiakkaan kanssa yhdessä pohtien etsitään keinoja pysytellä raittiina, vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä uusia keinoja esim. tunteiden käsittelyyn ja kartoittaa asiakkaan lähi- ja viranomaisverkostoa. Elämän hallinnan tunteen lisääntyminen on asiakkaalle tärkeää: kokemus siitä, että voi päätöksillään, ratkaisuillaan ja toimenpiteillään vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä lisää asiakkaan itseluottamusta. Avohoidon auttamismuotoja ovat myös erilaiset ryhmät, joiden kautta asiakas saa vertaistukea. Erilaiset keskusteluryhmät, joissa ohjatusti ja/tai teemallisesti käsitellään päihteisiin liittyvää aihetta lisäävät asiakkaan keinoja mm. retkahduksen ehkäisyyn tai tunteiden tunnistamiseen. Ryhmissä voidaan myös opetella uusia tapoja viettää vapaa-aikaa. Akupunktioryhmien avulla voidaan lievittää vierotusoireita ja parantaa unen laatua. Kriteerit: - asiakas on motivoitunut - asiakas on sitoutunut päihdetyöntekijän tapaamisiin - asiakas on sitoutunut tavoitteelliseen työskentelyyn 3.1.2 Avohoito nuorisoasemalla Nuorisoasemalla tavataan asiakkaita yksilötapaamisilla, perhe- ja verkostotapaamisilla. Työskentely perheiden kanssa voi olla esim. vanhempainohjausta. Tapaamiset ovat lähinnä vanhemmuuden tukemista ja näin pyritään tukemaan koko perheen hyvinvointia. Työskentely on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista. Tavoitteet ovat nuoren elämänhallintaa ja itsetuntoa tukevia, joihin on helppo sitoutua. Nuorisoasemalla ryhmät toimivat lähinnä ennaltaehkäisevänä päihdetyönä ja sosiaalisena vahvistajana. Ryhmätoimintaa on järjestetty erikseen nuorille ja heidän vanhemmilleen. Nuorisoasemalla käytetään akupunktiomenetelmää samoin kuin aikuispäihdetyössä. Kriteerit: - asiakas on motivoitunut - asiakas on sitoutunut päihdetyöntekijän tapaamisiin - asiakas on sitoutunut tavoitteelliseen työskentelyyn 6/10
3.2 Laitoskuntoutus Jos avohoidon palvelut eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, asiakkaalla on mahdollisuus päästä laitoskuntoutukseen. Päihdetiimi (lääkäri ja sairaanhoitaja ja/tai Nuorisoaseman työntekijä) tekee hoidontarpeen arvioinnin ja lääkäri tekee päätöksen laitoskatkaisusta ja -hoidosta. Laitoskuntoutukseen tarvitaan lähete ja maksusitoumus kunnalta. Laitoskuntoutusjakson aikana asiakas saa mahdollisuuden irtaantua päihteitä käyttävästä ympäristöstä ja kokemuksen pidemmästä raittiista jaksosta. Laitoskuntoutuksen kesto vaihtelee vähintään neljän viikon jaksosta useisiin kuukausiin. Laitoskuntoutuksen aikana tavoite on sama kuin avohoidossakin: asiakkaan tarpeista nouseva tavoitteellinen ja ohjattu toiminta. Yhtenä laitosmuotoisen kuntoutuksen erityismenetelmänä on yhteisöhoito, jossa terapeuttisen yhteisön osallisuus tukee asiakkaan elämäntavan, arvojen ja minäkuvan muutosta. Laitoskuntoutuspaikoissa käytetään erilaisia hoitomenetelmiä mm. ratkaisukeskeisiä menetelmiä, verkostotyötä ja yhteisöhoitoa sekä kognitiivisesta viitekehyksestä tapahtuvaa. Kaikkien menetelmien tavoitteena on lisätä asiakkaan omaa itsetuntemusta ja auttaa löytämään uusia keinoja ja ratkaisuja pulmatilanteisiin. Erilaiset hoitopaikat mahdollistavat sen, että arvioinnin pohjalta asiakkaalle voidaan valita laitospaikka, joka parhaiten palvelee asiakkaan tarpeita. Osa hoitopaikoista toteuttaa lääkkeellistä hoitoa, osa taas lääkkeetöntä hoitoa. Perheillä, pariskunnilla ja lapsiperheillä, on mahdollisuus päästä myös yhdessä hoitoon. 3.2.1 Laitoskuntoutuksen kriteerit - Avohoidon riittämättömyys o avohoidon käynneistä huolimatta asiakkaan tila pysyy muuttumattomana tai heikkenee o päihteiden käyttö lisääntyy tai pysyy ennallaan o tilanne kriisiytyy tai kriisi syvenee (mm. lastensuojelun tarve/lasten sijoitus, häätöuhka, opiskelu-/työpaikan menetyksen uhka tms.) o fyysinen tai psyykkinen terveydentila heikkenee - Asiakkaan oma motivaatio laitoskuntoutukseen sekä sitoutuminen sen jälkeiseen avohoitoon - Päihteidenkäyttö on niin runsasta, ettei asiakas kykene sen vuoksi sitoutumaan avohoitopalveluihin 3.3 Katkaisuhoito Jos päihteiden käyttö on ollut runsasta ja jatkuvaa jo pidempään eikä asiakas saa päihteidenkäyttöä itse lopetettua, asiakas tarvitsee siihen apua. Alkoholin käytön avokatkaisuhoidossa asiakas saa päivittäin päihdepalveluiden sairaanhoitajan luona 7/10
varatulla ajalla avokatkaisulääkityksen (rauhoittavan lääkityksen ja unilääkkeen) ja samalla todetaan alkometrillä asiakkaan päihteettömyys. Jos avokatkaisuhoito on riittämätöntä, on mahdollisuus terveyskeskuksen vuodeosastolla tapahtuvaan katkaisuhoitoon, jonne hakeudutaan päivystävän lääkärin kautta. Osastokatkaisun aikana vieroitusoireet lääkitään ja päihteiden käyttö saadaan keskeytettyä 3 5 vrk kestävän hoitojakson aikana. Katkaisuhoitojaksoon kuuluu päihdepalveluiden sairaanhoitajan arviointikäynti osastolla, jolloin asiakkaan palvelutarve arvioidaan ja sovitaan asiakkaan mahdollisesta jatkohoidosta. Huumeidenkäytön katkaisuhoito tapahtuu lähes aina laitosympäristössä muualla kuin terveyskeskuksessa, yleensä ostopalveluyksiköissä, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Huumekatkaisujakson kesto on 1 2 viikkoa. 3.4 Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito Opiaattiriippuvaisille voidaan antaa lääkkeellistä vieroitus- ja korvaushoitoa joko buprenorfiinilla tai metadonilla. Vieroitushoidon tavoitteena on päihteettömyys, korvaushoidon tavoitteena kuntoutuminen tai haittojen vähentäminen. Hoidon aloittaminen ja vakiinnuttaminen toteutetaan avohoitona tai laitosmuotoisesti päihdeyksiköissä. Korvaushoito toteutetaan yhteistyössä kunnan terveyspalveluiden kanssa. Korvaushoito sisältää aina lääkehoidon lisäksi myös psykososiaalisen kuntoutumisen tuen. Korvaushoidon tavoitteena on terveydentilan koheneminen, huumeidenkäytön ja rikosten väheneminen. Hoitosuhteet muodostuvat pitkiksi. 3.5 Ajokorttikelpoisuuden toteaminen Rattijuopumuksesta tai toistuvista päihteiden vuoksi säilöönotoista aiheutunut poliisin määräämä ajokorttikelpoisuuden toteaminen voidaan tehdä kunnan päihdepalveluissa tai yksityislääkärin vastaanotolla. Päihdepalveluissa ajokorttikelpoisuuden toteaminen alkaa asiakkaan yhteydenotosta. Asiakkaan kanssa sovitaan tapaaminen. Käynnit toteutetaan ajokorttikelpoisuuden toteamisprosessin mukaisesti. Ajokorttikelpoisuuden seurannat toteutetaan seuraavasti: 3 6 kuukauden seuranta vaaditaan yleensä henkilöltä, jolla on mopokortti, ensimmäisen vaiheen ajokortti tai kyseessä on ensimmäinen rattijuopumus ja henkilöllä on poliisin rekisterissä jokin aiempi merkintä. 6 9 kuukauden seuranta vaaditaan vakituisen ajokortin haltijalta kahden tai useamman rattijuopumuksen jälkeen sekä ammattiautoilijoilta tai kuorma-autokortin omaavalta. Seurannat sisältävät 6 tapaamista päihdepalveluiden sairaanhoitajan tai Nuorisoaseman työntekijän kanssa sekä lääkäritapaamiset prosessin aikana (1 2 lääkäri- 8/10
käyntiä). Seurannan aikana asiakas käy sovitusti vähintään kaksi kertaa (HUS laboratoriossa) laboratoriokokeissa. Toteutuneiden käyntien perusteella ja vaaditun seuranta-ajan jälkeen lääkäri arvioi ja kirjoittaa ajokelpoisuuden toteamisesta erikoislääkärintodistuksen, joka toimitetaan poliisin lupakansliaan. Ajokelpoisuuden lausunto voidaan antaa myös määräaikaisena (6 kk 1 v.). 3.6 Hoitoa ja kuntoutumista tukevat palvelut Päihteiden ongelmakäytön vuoksi voi asiakkaalla olla vaikeuksia elämän perusasioissa: asunnottomuus ja työttömyys hankaloittavat myös päihdekuntoutumista. Tuusulassa järjestetään tuetun asumisen palveluja, joiden avulla mahdollistuu myös päihteetön asuminen. Kunnassa on tarjolla päivätoimintaa, joka on avointa kaikille tuusulalaisille päihdekuntoutujille. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (asuntopalvelut, aikuissosiaalityö, yksityinen palveluntuottaja sekä päihdepalvelut) on laadittu päihteettömän asumisen asuttamisprosessi. Asiakas tekee asuntopalveluille asuntohakemuksen, jonka yhteydessä hän antaa suostumuksensa em. yhteistyötahoille yhteistyön tekemiseen tuetun asumispalvelun järjestämiseksi. Sosiaalityö laatii asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa palvelusuunnitelman, jossa kuvataan asiakkaan yksilöllinen palvelutarve ja sovitaan tukitoimenpiteistä. Sosiaalityön maksusitoumuksen perusteella palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Palvelun toteutumista ja asiakkaan kuntoutumista seurataan yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja sosiaalityöntekijän kesken. Päihteettömyyttä voidaan tukea myös kuntouttavalla työtoiminnalla, jota järjestetään niille, jotka kuuluvat lakisääteisen aktivoinnin piiriin. Päivätoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan tuella saadaan päivään mielekästä tekemistä ja sitä kautta lisättyä asiakkaan elämänhallintaa ja itsekunnioitusta. 4. PÄIHDEPALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT Päihdepalveluiden avopalveluista ei peritä asiakkaalta asiakasmaksua. Laitoshoidon kustannukset vaihtelevat hoitopaikkakohtaisesta. Asiakkaalta peritään asiakasmaksuosuus, jonka sosiaali- ja terveyslautakunta määrittelee vuosittain. Kunta maksaa kuntaosuuden. 5. TOIMINTAA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Päihdehuolto laki (17.1.1986/41) Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) Valtioneuvoston asetus koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (6.4.2011/338) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) 9/10
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (30.3.2009/298) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (29.4.2005/272) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (9.6.1989/556) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Mielenterveyslaki (14.12.1990/1116) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvittämisestä (14.6.2002/504) Suomen perustuslaki 19 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (22.7.2011/922) 10/10