Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY



Samankaltaiset tiedostot
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Miten kerron lapsen vaikeasta sairaudesta?

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

Investointi sijaisvanhempaanparas

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

P. Tervonen 11/ 2018

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Ilmoitus oikeuksista

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Psykiatrinen hoitotahtoni

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira Jari Petäjä

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Hoitotyö terveysasemalla

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

FUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lataa Sairaanhoitaja ja kuolevan hoito. Lataa

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Toivon tietoa sairaudestani

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Löydätkö tien. taivaaseen?

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Mercev Oy

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Perhetyön päivät Tuula Lampela

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Perhekuntoutus Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Transkriptio:

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin sairaalassa Ensitieto Akuutit tilanteet Mikä olisi optimaalista, missä teemme virheitä

Kun lapsi sairastuu vakavasti Koko perhe ahdistuu Pelko lapsen menettämisestä Normaali sukupolvien välinen jatkumo katoaa Mitä minusta jää jäljelle? Miten sairaus vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen? Erityisen herkkiä ajankohtia ovat vastasyntyneisyysvaihe ja murrosikä Voiko sairaasta vastasyntyneestä koskaan kehittyä normaali lapsi- nuori- aikuinen? Murrosiässä sairastuminen estää nuoren normaalia itsenäistymistä ja aikuistumista, minäkuva uhkaa hajota

Kertominen sairaalassa 1. akuutit tilanteet Vaikeiden asioiden kertominen on erikoislääkärin, seniorin, tehtävä (mieluiten perheelle tuttu lääkäri) Vuodeosastoilla / teho- osastoilla (NICU/PICU) potilaalla on yleensä vastuulääkäri ja vastuuhoitaja Päivystysaikana mahdollisuuksien mukaan kunkin alan erikoislääkäri, takapäivystäjä On tärkeätä, että kertomistilanteessa on mukana lasta hoitava sairaanhoitaja Hoitaja tuntee lapsen ja perheen, tuntee perheen tilanteen, tietää mitä lapsi ymmärtää sairaudestaan, mikä on vanhempien käsitys Hoitaja kuulee mitä puhutaan ja voi olla perheen tukena

Kertominen sairaalassa 1. akuutit tilanteet jatkuu Sairaalassa pyritään pitämään palaveri eri alojen asiantuntijoiden kanssa ennen perheen tapaamista Perheelle tutuin lääkäri ja paras / parhaat asiantuntijat osallistuvat perheen tapaamiseen Lääkärin (lääkäreiden) tulee perehtyä huolellisesti lapsen sairauteen ISO käytännön ongelma (usein epätyydyttävään toimintamalliin johtava tilanne ) Mistä löytää Asiantuntijoille rauhallinen keskusteluaika Rauhallinen paikka ja riittävästi aikaa potilaan ja vanhempien tapaamiseen

Kertominen sairaalassa ennalta sovitun pkl- käynnin yhteydessä Etukäteen on mahdollista varata riittävästi aikaa Perehtyä potilaaseen ja perheen tilanteeseen Potilaan sairauteen Ottaa mukaan sosiaalityöntekijä Varautua psykiatriseen tukeen Varata tuttu lääkäri / seniorituki Varautua jo seurantakäyntiin Varautua perheen mahdollisesti tarvitsemiin akuutteihin tukitoimiin (sosiaalipäivystys, kriisiapu)

Kenelle kerrotaan ja koska? Potilaan sairaudesta, tilan / hoitolinjan muutoksesta tulee kertoa lapsen kyseessä ollen ensisijaisesti hänen vanhemmilleen/huoltajilleen Lapselle hänen ikätasonsa ja ymmärryksensä mukaisesti Kertomistilanteessa tulisi kummankin vanhemman olla läsnä Yksinhuoltajalta tulee tiedustella, haluaako hän mukaan tukihenkilön

Kertomistilanne /tapaaminen Lääkärin rooli: Lääketiellinen asiantuntemus Hoitajan rooli: Hoitotyön asiantuntemus Tuntee parhaiten perheen kokonaistilanteen, on tietoinen vanhempien tuntemuksista Pystyy olemaan läsnä ja vanhempien tukena myös tapaamisen jälkeen Oikean tiedon välittämisen kannalta hoitajan läsnäolo kertomistilanteessa välttämätöntä Vanhempien rooli: Olla läsnä vanhempina

Pitää puhua totta.. Annetun informaation pitää olla rehellistä, asiat tulee kertoa empaattisesti, vaikeissakin tilanteissa pitää olla kannustava Aina pitää olla toivoa Toivoa mistä Vaikka emme voi parantaa lastanne, voimme aina auttaa ja hoitaa esim. kipua Älä lupaa sellaista, mitä et voi toteuttaa Älä pehmennä tai muuta kertomustasi lohduttaaksesi / miellyttääksesi vanhempia /lasta

Miten keskustelussa edetään? On hyvä aloittaa kysymällä vanhemmilta, mitä he ajattelevat lapsen tilanteesta / sairaudesta Lääkärin tulee puhua selkeästi ja rauhallisesti käyttää sellaista kieltä / termejä, joita vanhemmat ymmärtävät antaa vanhemmilla aikaa esittää kysymyksiä varata riittävästi aikaa vanhempien esittämien kysymysten vastaamiseen

Egyptian mothers preferences regarding how physicians break bad news about their child s disability: A structured verbal questionnaire Table 2 Ranking of mothers preferences regarding how to be given bad health news about their child No Preferences % No Preferences % 1 To be informed after final diagnosis 100 11 To be alone 78 2 To be informed by your doctor 100 12 To be informed with good health news only 56 3 To be informed of others with a similar condition 99 13 To be with a relative 42 4 To be informed of a prognosis 98 14 To be informed with bad health news only 42 5 6 To be informed in a sympathetic way 98 15 To be informed gradually 38 To be informed of an approach for the diagnosis 96 16 To be informed by a single doctor 26 7 To be informed directly 96 17 To be informed in front of your child 15 8 To be informed with good and bad health news 95 18 To be informed before final diagnosis 11 9 To be informed as soon as possible 94 19 To be informed by a senior doctor not related to the child s case 10 10 Confidentiality of diagnosis 92 20 To be informed by a relative 7 BMC Medical Ethics 2012,13:14

Lääkärin tulee säilyttää rauhallisuutensa vaikka vanhemmat / muut perheenjäsenet käyttäytyisivät aggressiivisesti Ahdistunut ja pelästynyt vanhempi voi menettää malttinsa, mutta ammattitaitoinen lääkäri ei vastaa aggressioon samalla mitalla vaikka häntä yritettäisiin provosoida Vaikka vanhemmat ovat surullisia, itkevät ja ovat hiljaa Lääkärin tulee olla läsnä, pystyä sietämään läheisten suru ja hiljaisuus Lääkärin ei pidä ahdistua, alkaa lörpöttää, vaan jakaa hiljaisuus vanhempien kanssa, olla heidän tukenaan Kyyneleet ja tuska ovat osa prosessia Vanhempien tuskaa ei voi poistaa, mutta me voimme auttaa heitä selviämään eteenpäin

Miten, mitä ja milloin kerrotaan lapselle? Sairaudesta tulee kertoa lapselle niin, että hän voi sen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti ymmärtää Kertomistavasta ja aikataulusta tulee keskustella vanhempien kanssa Mahdollisuuksien mukaan tulee välttää ristiriitoja vanhempien kanssa Vanhempien lasten tulee saada tietää sairaudestaan vaikka vanhemmat vastustaisivat kertomista Rehellisyys on luottamuksellisen hoitosuhteen edellytys Lapsen täytyy voida luottaa niin hoitohenkilökuntaan kuin vanhempiinsakin Vaikka emme aina pysty parantamaan potilasta, voimme hoitaa kipua ja antaa monenlaista muuta tukea

Kun lapsi kysyy: Kuolenko minä? Pitää tähän ja juuri tähän kysymykseen vastata rehellisesti, mutta hoidamme sinua parhaamme mukaan Niissä tilanteissa, kun toivoa paranemisesta ei ole, pitää kertoa, että Emme pysty parantamaan sairauttasi, mutta hoidamme sinua Tällaisessa tilanteessa koko perhe tarvitsee tukea ja huomiota Perheenjäsenten jatkoelämän kannalta on hyvin tärkeätä se, miten me hoidamme heitä ja heidän kuolevaa omaistaan Vertaisryhmien tuki tarjoaa jatkossa monille parhaan avun

Virheiltä ei voi välttyä, huonot uutiset ahdistavat Aina vika ei ole kertojassa, asia on vain liian vaikea vastaanottaa Ikävän uutisen kertoja syyllistäminen voi olla läheiselle ainoa tapa selvitä vaikeasta tilanteesta Tällaisten tilanteiden tunnistaminen on tärkeätä, jotta osaamme tarjota perheelle riittävästi ja oikeanlaista tukea Lääkärin ei tule loukkaantua, vaan ammattitaitoisesti jatkaa perheen kanssa, jolloin tilanne saattaa laueta vähitellen joskus kuitenkin on viisainta vaihtaa lääkäriä

KIITOS!