Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista. Sisäisiä julkaisuja 40/2004

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista Sisäisiä julkaisuja 40/2004

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 40/2004 Tiehallinto Helsinki 2004

Kansikuva: Tomi Lyly ISSN 1457-991X TIEH 4000438 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000438-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy: asiakaspalvelu.prima@edita.fi Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 Tiehallinto Liikennetekniikka Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211

Tomi Lyly: Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista. Helsinki 2004. Tiehallinto, Liikennetekniikka. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 40/2004. 27 s. + liitt. 2 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000438. Asiasanat: Ajokaistat, liikenneturvallisuus, näkemä, tasoliittymät, tiemerkinnät Aiheluokka: 22, 82 TIIVISTELMÄ Tasoliittymässä välittömästi muun ajoradan vieressä oleva oikealle kääntymiskaista parantaa liikenteen sujuvuutta, mutta huonontaa samalla liikenneturvallisuutta. Oikealle kääntyvät raskaat ajoneuvot estävät sivusuunnalta saapuvien ajoneuvojen kuljettajia havaitsemasta raskaiden ajoneuvojen taakse muodostuvaan näkökatveeseen jääviä pääsuunnan suoraan jatkavia ajoneuvoja. Tässä tutkimuksen selvitettiin videokuvaamalla ja silmämääräisesti havainnoimalla, millaisia vaikutuksia muusta ajoradasta erotetulla oikealle kääntymiskaistalla on liittymän toimivuuteen. Kolinportin nelihaaraliittymässä oikealle kääntymiskaista on erotettu kapealla, tiemerkinnöin tehdyllä sulkualueella. Risteävä ja vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne väistää liikennesääntöjen mukaisesti oikealle kääntyvään liikennettä. Vuohiluoman liittymässä kääntymiskaista on erotettu leveämmällä, nurmetetulla välikaistalla ja oikealle kääntyvä liikenne on väistämisvelvollinen (kärkikolmio). Söörmarkun liittymässä oikealle kääntyville on erillinen, ramppimainen kääntymiskaista, joka jatkuu päätiehen liittyvän tien oikeana ajokaistana liittymästä poispäin. Päätien vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvät liittyvät lyhyen välikaistan kautta kääntymiskaistan liikenteeseen ja ovat liittymiskohdassa väistämisvelvollisia (stop) kääntymiskaistan liikenteeseen nähden. Liittymissä kuvatun aineiston ja silmämääräisesti tehtyjen havaintojen pohjalta välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Menettely parantaa oleellisesti näkemää sivusuunnasta vasemmalle päätien suuntaan perinteiseen oikealle kääntymiskaistaan verrattuna. Eniten epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta oikealle kääntyvien ja vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvien välillä oli Kolinportin liittymässä. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien suuri määrä ilman kääntymiskaistaa heikentää selvästi liittymän toimivuutta. Liikenteen sujuvuuteen vaikuttaa myös kuljettajien liikennesääntöjen tuntemus. Informaatiota asiasta olisi hyvä antaa ennen järjestelyn laajempaa käyttöön ottoa. Söörmarkun liittymän tapaisessa järjestelyssä on oikealle kääntymiskaistan vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyville, väistämisvelvollisille ajoneuvoille varattava riittävä odotustila päätien ja oikealle kääntymiskaistan väliin. Jos näin laaja liittymäjärjestely ei ole tarpeen, on oikealle kääntymiskaista selkeintä erottaa riittävän leveällä välikaistalla muusta ajoradasta ja merkitä ajokaistan liikenne väistämisvelvolliseksi Vuohiluoman liittymän tapaan.

ESIPUHE Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on muutamissa tasoliittymissä oikealle kääntymiskaista erotettu muusta ajoradasta joko tiemerkinnöin tehdyllä sulkualueella tai laajemmissa järjestelyissä nurmetetulla välikaistalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia uudentyyppisillä oikealle kääntymiskaistoilla on liittymän toimivuuteen. Tutkimus toteutettiin videokuvaamalla liikennettä tutkimukseen valituissa liittymissä. Samanaikaisesti liikenteestä tehtiin myös silmämääräisesti havaintoja ja poikkeavat tilanteet analysoitiin tarkemmin videokuvaa apuna käyttäen. Saatuja tietoja on tarkoitus käyttää välikaistalla erotetun oikealle kääntymiskaistan laajemman käyttökelpoisuuden arviointiin. Tutkimuksen vastuuhenkilönä toimi Tiehallinnosta tieinsinööri Jorma Saarelainen. Maastotutkimukset sekä raportoinnin suoritti tekn.yo Tomi Lyly. Helsingissä joulukuussa 2004 Tiehallinto Liikennetekniikka

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 7 Sisältö 1 YLEISTÄ 9 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 10 3 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET 11 3.1 Vuohiluoman liittymä 11 3.2 Kolinportin liittymä (Ahmovaara) 15 3.3 Söörmarkun liittymä 18 4 AJOKÄYTTÄYTYMINEN 22 4.1 Vuohiluoman liittymä 22 4.2 Kolinportin liittymä 22 4.3 Söörmarkun liittymä 23 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 25 6 LÄHTEET 26 7 LIITTEET 27

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 9 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ Tasoliittymän oikealle kääntymiskaista rakennetaan liikennemäärän niin edellyttäessä. Pääsuunnalla ratkaisu parantaa sekä suoraan jatkavan että oikealle kääntyvän liikennevirran sujuvuutta. Toisaalta perinteinen, välittömästi muun ajoradan vieressä oleva oikealle kääntymiskaista huonontaa liikenneturvallisuutta. Pääsuunnan oikealle kääntyvät raskaat ajoneuvot estävät sivusuunnalta saapuvien ajoneuvojen kuljettajia havaitsemasta raskaiden ajoneuvojen taakse muodostuvaan näkökatveeseen jääviä pääsuunnan suoraan jatkavia ajoneuvoja. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi muutamissa liittymissä on oikealle kääntymiskaista erotettu muusta ajoradasta joko tiemerkinnöin tehdyllä sulkualueella tai laajemmissa järjestelyissä nurmetetulla välikaistalla. Kolmas mahdollisuus on käyttää erottamiseen korotettua saareketta. Jäljempänä näistä kaikista käytetään nimitystä välikaista. Järjestelyn leveydestä ja tyypistä riippuen oikealle kääntymiskaistalta saapuva liikenne joko noudattaa normaaleja liikennesääntöjä tai sille on kärkikolmiolla osoitettu väistämisvelvollisuus risteävän tien liikenteeseen nähden.

10 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia välikaistalla muusta ajoradasta erotetulla oikealle kääntymiskaistalla on liittymän toimivuuteen. Tätä varten kutakin tutkimukseen valittua liittymää kuvattiin videokameralla ja havainnoitiin silmämääräisesti. Kamera sijoitettiin liittymän läheisyyteen siten, että oikealle kääntymiskaistan konfliktitilanteiden lisäksi oli mahdollista havainnoida myös koko muu liittymäalue ja sen liikenne. Poikkeavista tilanteista, kuten konflikteista ja väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä, tehtiin kirjalliset muistiinpanot ajankohdittain. Silmämääräiset havainnot analysoitiin ja niihin vaikuttaneet tekijät selvitettiin tarkemmin analysoimalla kuvattu videoaineisto. Liikenne ja väylät I -julkaisussa konflikti on määritelty tapahtumaksi, jossa kaksi tai useampi tienkäyttäjä lähestyvät tietyssä kohdassa toisiaan siten, että törmäys on väistämätön, mikäli liikkumisessa ei tapahdu muutoksia. Konflikti voidaan määritellä myös väistöliikkeen aloittamisen ja kuvitellun törmäyksen välisen ajan avulla. Liittymässä ja taajamaolosuhteissa tämä aika on noin 1,5 sekuntia tai vähemmän. Joskus ajoneuvot voivat ohittaa toisensa vaarallisen läheltä ilman, että kumpikaan tekee väistöliikettä. Tällöin konflikti määritellään tarkkailemalla ajoneuvojen välistä aikaeroa ajolinjojen leikkauspisteessä. Taajamaolosuhteissa tämä aika on noin 1,0 sekuntia. Liikennekonflikti voidaan todeta esimerkiksi etuajo-oikeutettujen ajoneuvojen jarruvalojen syttymisenä, ajokaistan vaihtona ja muina liikenteen sujuvuutta ja vaaratilanteita osoittavina helposti rekisteröitävinä toimintoina. Tässä tutkimuksessa käytettiin näitä silmämääräisesti havaittavia kriteereitä. (Kojola et al., 1991) Hydénin mielestä konfliktin vakavuus pitäisi määritellä jäljellä olevalla aikaerolla törmäykseen olettaen, etteivät osalliset muuta nopeuttaan tai suuntaansa, eli ettei mitään välttävää liikettä, kuten jarruttamista, kiihdyttämistä tai väistämistä tapahdu (Linderholm, 1992). (Tielaitos, 1996) Poikkeavat tilanteet jaettiin karkeasti seuraaviin luokkiin: 1. Oikealle kääntyvä ajoneuvo ei käytä kääntymiskaistaa, vaan kääntyy varsinaisen liittymän kohdalta 2. Kääntymiskaistaa käyttävä ajoneuvo jättää noudattamatta väistämisvelvollisuutta 3. Kääntymiskaista jonoutuu 4. Ohitustilanne liittymäalueella. Kussakin liittymässä kuvattiin kesäkuun 2004 aikana hyvissä, sateettomissa kesäkeliolosuhteissa siten, että havainnointeja suoritettiin aamuruuhkan, keskipäivän ja iltaruuhkan aikaan 1 2 tuntia.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 11 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET 3 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET 3.1 Vuohiluoman liittymä Vuohiluoman liittymä sijaitsee valtateiden 3 ja 19 risteyksessä (3/229/0 19/ 1/0) Jalasjärven kunnassa, Vaasan tiepiirissä. Sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Vuohiluoman liittymän sijainti. Liittymä on kolmihaaraliittymä, jossa 3-tieltä 19-tielle oikealle kääntyville on rakennettu muusta ajoradasta nurmetetulla välikaistalla erotettu kääntymiskaista (Kuva 2). Välikaistan leveys on keskimäärin noin kymmenen metriä. Aikaisemmin liittymässä oli tavanomainen oikealle kääntymiskaista ja nopeusrajoitus vt 3:n suunnassa oli 80 km/h. Uusi, välikaistalla erotettu kääntymiskaista on otettu käyttöön 22.11.2003. Liittymän viimeistely on kesken ja nopeusrajoitus on vt 3:lla toistaiseksi 50 km/h. Liittymän parannustyöt aloitettiin ennen kuin tie- ja rakennussuunnitelma oli lainvoimainen. Muutamat lähialueen asukkaat olisivat halunneet paikalle kiertoliittymän ja valittivat rakentamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka keskeytti tietyöt. Liittymä oli kuitenkin jo siinä vaiheessa ehditty rakentaa lähes valmiiksi ja kääntymiskaista oli liikenteen käytössä. Hallinto-oikeus totesi suunnitelman lainvastaiseksi, koska tiehallinto ei sen mielestä ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota melu- ja ympäristöhaittoihin. Korkein hallintooikeus pysytti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, mutta ei ottanut kantaa siihen, mitä korjatulle liittymälle ja sen keskeneräisille töille tulisi tehdä. Ensisijaisena menettelynä tiehallinto yrittää sopia asiasta valittajien kanssa neuvottelemalla.

12 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET vt 19 Seinäjoki 3 2 vt 3 Vaasa 1 vt 3 Helsinki Kuva 2. Vuohiluoman liittymä. Muista tutkimuksessa mukana olleista liittymistä Vuohiluoman liittymä eroaa siten, että siinä oikealta kääntymiskaistalta liittyvä liikenne on väistämisvelvollinen (kärkikolmio). Sivusuunnasta päätielle liittyvän väistämisvelvollisuus on merkitty pakollista pysäyttämistä osoittavalla liikennemerkillä. Vuohiluoman liittymässä on pääsuunnalla väistötila Vaasan suunnasta Helsinkiin päin suoraan ajavaa liikennettä varten. Liittyvällä suunnalla (vt 19) on keskisaareke ja liittymän vastakkaisella puolella kevyen liikenteen väylälle/rinnakkaistielle johtava yksityistieliittymä. Välikaistalla erotetun kääntymiskaistan valmistuttua paikalliset asukkaat epäilivät muuttuneen väistämisvelvollisuuden aiheuttavan Vaasan suunnasta vasemmalle Seinäjoelle (19-tielle) kääntyville väärinymmärryksiä. Uuden kääntymiskaistan myötä parantuneen näkemän 19-tieltä 3-tielle kääntyville taas arveltiin aiheuttavan kääntyvien "yhä pienempään liikennerakoon tiukkaamista". Liittymän rakennustyöt oli kuvaushetkellä toistaiseksi keskeytetty, mutta välikaistalla erotettu kääntymiskaista oli kuitenkin käytössä. Liittymän nopeusrajoitus päätien suunnassa oli rakennustöistä johtuen kuvaushetkellä 50 km/h. Valmiin liittymän päätien nopeusrajoitukseksi tulee 80 km/h. Liittymää kuvattiin perjantaina 4. kesäkuuta 2004. Säätila oli kuvaushetkellä kirkas ja tienpinta kuiva. Ilman lämpötila oli noin +20 C. Kuvausaikataulu on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vuohiluoman liittymän kuvausaikataulu ja liittymään saapuva keskimääräinen tuntiliikenne perjantaina 4.6.2004. Kuvausajankohta Kuvausaika Keskimääräinen tuntiliikenne (ajon./h) Aamupäivä 9.30 11.30 627 Keskipäivä 12.30 14.30 851 Iltapäivä 15.30 18.15 1078 Liittymään saapuva keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on tierekisterin mukaan 8 830 ajoneuvoa. Perjantain aamupäivän liikennemäärä Vuohiluoman liittymässä oli kuvausaikana (klo 9.30 11.30) kaikkiaan 1 290 ajoneuvoa, joista raskaiden ajoneuvojen osuus oli noin 11 %. Keskipäivän kuvausaikana (klo 12.30 14.30) liikennemäärä liittymässä oli kaikkiaan 2 124

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 13 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET ajoneuvoa, joista raskaita oli noin 9 %. Iltapäivän liikennemäärä liittymässä oli kuvausaikana (klo 15.30 18.15) kaikkiaan 2 925 ajoneuvoa, joista raskaiden ajoneuvojen osuus oli noin 7 %. Taulukossa 2 on esitetty kuvausten aikaisen liikenteen jakautuminen suunnittain liittymässä tutkimuspäivänä. Liikenne on hiljaisinta Vaasa Seinäjoki (suunta 2 3) ja Seinäjoki Vaasa (3 2) -suunnissa. Sen sijaan vilkkainta liikenne on juuri Seinäjoki Helsinki (3 1) sekä Helsinki Seinäjoki (1 3) -suunnissa, joissa liittymistä parantamaan välikaistalla erotettu kääntymiskaista on rakennettu. Taulukko 2. Liikenteen jakautuminen suunnittain Vuohiluoman liittymässä kuvausaikana (ajoneuvoa). Suunta Aamupäivä (9.30 11.30) Keskipäivä (12.30 14.30) Iltapäivä (15.30 18.15) Yht. 1 2 234 (18,1 %) 398 (18,7 %) 666 (22,8 %) 1298 1 3 340 (26,4 %) 575 (27,1 %) 825 (28,2 %) 1740 2 1 313 (24,3 %) 448 (21,1 %) 632 (21,6 %) 1393 2 3 21 (1,6 %) 33 (1,6 %) 34 (1,2 %) 88 3 1 367 (28,4 %) 645 (30,4 %) 735 (25,1 %) 1747 3 2 15 (1,2 %) 25 (1,2 %) 33 (1,1 %) 73 Yht. 1290 (100 %) 2124 (100 %) 2925 (100 %) 6339 Ennen -tilanteessa vuosina 1989 2003 liittymässä tapahtui kaikkiaan 25 onnettomuutta (Taulukko 3), joista kuusi johti henkilövahinkoon. Kyseisenä aikana tapahtuneissa onnettomuuksissa ei kuitenkaan kuollut yhtään henkilöä. Viimeisen viiden vuoden aikana onnettomuuksista on tapahtunut kymmenen, joista yksi johti henkilövahinkoon. Liittymässä on tapahtunut tyypillisesti paljon peräänajo-onnettomuuksia, mutta tuoreimmissa onnettomuustilastoissa korostuvat risteämisonnettomuudet. Taulukossa esitetyt onnettomuustyyppikuvausten selitykset on esitetty liitteessä 1.

14 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Taulukko 3. Vuohiluoman liittymän onnettomuudet 1989 2003. Vuosi Kuukausi Kuolleet Loukkaantuneet Onnettomuustyyppi Onnettomuusluokka Osallisten lukumäärä 1989 10 0 0 53 risteämis 2 1990 4 0 0 52 risteämis 2 1992 4 0 1 53 risteämis 2 1992 6 0 0 7 peräänajo 2 1992 8 0 0 6 peräänajo 2 1994 6 0 1 13 mopedi 2 1994 10 0 0 86 yksittäis 1 1995 7 0 0 8 peräänajo 3 1996 7 0 0 13 kääntymis 2 1996 11 0 0 30 kääntymis 2 1997 1 0 0 86 yksittäis 1 1997 9 0 0 40 risteämis 2 1998 6 0 0 7 peräänajo 2 1999 11 0 0 30 kääntymis 2 1999 8 0 1 59 risteämis 2 2000 6 0 0 8 peräänajo 2 2000 7 0 0 86 yksittäis 1 2000 11 0 0 8 peräänajo 3 2001 6 0 0 53 risteämis 2 2002 6 0 0 24 kohtaamis 2 2002 12 0 0 52 risteämis 2 2003 9 0 0 52 risteämis 2 2003 11 0 0 53 risteämis 2 Yht. 0 3 Välikaistalla erotetun kääntymiskaistan käyttöönoton jälkeen liittymässä on tapahtunut kaksi onnettomuutta. Kummassakaan näistä ei ole kuitenkaan ollut osallisena kääntymiskaistalla oleva liikenne. Myöskään raskas liikenne ei ole ollut osallisena. Molemmissa onnettomuuksissa on kyse päätieltä vasemmalle kääntyvän ja vastakkaisen ajosuunnan suoraan jatkavan henkilöauton välisestä törmäyksestä (onnettomuustyyppi 30), joissa syyllinen osapuoli on tehnyt havaintovirheen tai ei ole havainnut toista osapuolta.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 15 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET 3.2 Kolinportin liittymä (Ahmovaara) Kolinportin liittymä sijaitsee valtatien 6 ja seututien 504 risteyksessä (6/410/0 504/13/0) Juuan kunnassa, Savo-Karjalan tiepiirissä (Kuva 3). Kuva 3. Kolinportin liittymän sijainti. Liittymä on nelihaaraliittymä, jossa 6-tieltä Joensuun suunnasta Kolin suuntaan 504-tielle kääntyville on rakennettu tiemerkinnöin muusta ajoradasta erotettu oikealle kääntymiskaista (Kuva 4). Sulkualueen leveys on 2,50 metriä. Lisäksi liittymään on rakennettu sivusuunnan turvasaarekkeet. Kolinportin liittymässä muu liikenne väistää normaalien väistämissääntöjen mukaisesti oikealle kääntymiskaistan liikennettä. Nopeusrajoitus vt 6:lla liittymän kohdalla on 80 km/h ja sivusuunnilla 60 km/h. mt 504 Polvijärvi Outokumpu 3 1 2 vt 6 Joensuu vt 6 Kajaani Nurmes mt 504 Koli 4 Kuva 4. Kolinportin liittymä.

16 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Liittymää kuvattiin perjantaina 18. kesäkuuta 2004 ja kamerassa ilmenneiden teknisten ongelmien johdosta vielä lisäksi lauantaiaamuna 19. kesäkuuta. Tilanne oli sikäli poikkeuksellinen, että Kolin leirintäalueella järjestettiin kyseisenä viikonloppuna erämessut, joten Kolin suuntaan ajavien ja Kolin suunnasta saapuvien ajoneuvojen määrä oli normaalitilannetta selvästi suurempi. Sää kuvaushetkellä oli puolipilvinen, tienpinta kuiva ja ilman lämpötila noin +16 C. Kuvausaikataulu on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kolinportin liittymän kuvausaikataulu ja liittymään saapuva keskimääräinen tuntiliikenne perjantaina 18.6. ja lauantaina 19.6.2004. Kuvausajankohta Kuvausaika Keskimääräinen tuntiliikenne (ajon./h) Pe keskipäivä 12 15 446 Pe iltapäivä 17 18 437 La aamupäivä 10 12 723 Tierekisterin mukaan liittymään saapuva keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 2 410 ajoneuvoa, mikä on tarkasteltavista liittymistä selvästi pienin. Kuvausten aikainen keskimääräinen tuntiliikenne liittymässä oli perjantaina keskipäivällä (klo 12.00 15.00) 446 ajoneuvoa, joista raskaiden ajoneuvojen osuus oli noin 3 %. Perjantaina iltapäillä (klo 17.00 18.15) keskimääräinen tuntiliikenne liittymässä oli 437 ajoneuvoa, joista raskaita oli edelleen noin 3 %. Iltapäivän kuvauksia vaikeutti kameran toiminnassa ilmenneet ongelmat, mistä syystä materiaali jäi vähäiseksi. Tästä syystä kuvauksia jatkettiin vielä lauantaiaamuna, jolloin tarkasteltavaksi saatiin myös aamupäivän liikenne. Lauantain aamupäivän keskimääräinen tuntiliikenne liittymässä kuvausaikana (klo 10.15 12.00) oli 723 ajoneuvoa, joista raskaita ajoneuvoja oli vain noin 1 %. Taulukossa 5 on esitetty liikenteen jakautuminen suunnittain. Taulukkoon on otettu mukaan kaikki kuvausaikana liittymän läpi ajaneet ajoneuvot. Liikenne jakautui Kolinportin liittymässä suunnittain siten, että perjantain keskipäivän suurimmat liikennemäärät liikkuivat Joensuu Koli -suuntaan (taulukossa suunta 1 4) sekä Koli Joensuu -suuntaan (4 1). Perjantain iltapäivän liikenne jakaantui suurimmaksi osaksi Joensuu Nurmes -suuntaan (1 2) ja Koli Joensuu -suuntaan. Myös Koli Nurmes -suuntaan (4 2) liikenne oli vilkasta. Lauantain aamupäivän liikenteessä näkyi hyvin erämessujen vaikutus: ajoneuvot ajoivat suurimmaksi osaksi Joensuu Koli sekä Nurmes Koli -suunnissa. Myös Outokumpu Koli -suuntaan (3 4) oli liikenne vilkasta.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 17 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Taulukko 5. Liikenteen jakautuminen suunnittain Kolinportin liittymässä kuvausaikana (ajoneuvoa). Suunta Pe keskipäivä (11.59 15.03) Pe iltapäivä (17.00 18.10) La aamupäivä (10.15 12.00) Yht. 1 2 171 (12,8 %) 93 (18,2 %) 62 (4,9 %) 326 1 3 11 (0,8 %) 7 (1,4 %) 8 (0,6 %) 26 1 4 223 (16,7 %) 55 (10,8 %) 493 (38,6 %) 771 2 1 136 (10,2 %) 42 (8,2 %) 75 (5,9 %) 253 2 3 28 (2,1 %) 11 (2,2 %) 9 (0,7 %) 48 2 4 156 (11,7 %) 29 (5,7 %) 289 (22,6 %) 474 3 1 8 (0,6 %) 4 (0,8 %) 3 (0,2 %) 15 3 2 22 (1,6 %) 8 (1,6 %) 14 (1,1 %) 44 3 4 89 (6,7 %) 19 (3,7 %) 206 (16,1 %) 314 4 1 213 (15,9 %) 101 (19,8 %) 51 (4,0 %) 365 4 2 169 (12,6 %) 82 (16,0 %) 39 (3,1 %) 290 4 3 112 (8,4 %) 60 (11,7 %) 28 (2,2 %) 200 Yht. 1338 (100 %) 511 (100 %) 1277 (100 %) 3126 Verrattuna Söörmarkun ja Vuohiluoman liittymiin oli Kolinportin liittymässä pääsuunnan oikealle kääntymiskaistan vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvien (2 4) prosentuaalinen osuus selvästi suurempi. Vuosina 1991 2003 liittymässä on tapahtunut kaikkiaan kahdeksan omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta (Taulukko 6). Viimeisen viiden vuoden aikana näistä on tapahtunut neljä. Yleisin (5 kpl) onnettomuusluokka Kolinportin liittymässä on risteämisonnettomuus. Taulukko 6. Kolinportin liittymän onnettomuudet 1989 2002. Vuosi Kuukausi Kuolleet Loukkaantuneet Onnettomuustyyppi Onnettomuusluokka Osallisten lukumäärä 1991 7 0 0 53 risteämis 2 1991 12 0 0 40 risteämis 2 1993 2 0 0 10 kääntymis 2 1993 9 0 0 40 risteämis 2 2001 10 0 0 81 yksittäis 1 2002 2 0 0 93 yksittäis 1 2003 1 0 0 51 risteämis 2 2003 1 0 0 11 kääntymis 2 Yht. 0 0

18 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Liittymän parantamistöiden valmistuttua lokakuussa 2001, liittymässä on sattunut kolme omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta, mutta yhdessäkään näistä ei osallisena ole ollut kääntymiskaistalla oleva ajoneuvo. Yksi onnettomuuksista on sivutien tulppasaarekkeessa olevaan liikenteenjakajaan henkilöautolla törmäämisestä johtunut yksittäisonnettomuus. Vuonna 2003 tapahtuneessa risteämisonnettomuudessa Joensuun suunnasta saapunut ja oikealle kääntymiskaistalta oikealle kääntynyt henkilöauto törmäsi sivusuunnan tulpan jo ohitettuaan Kolin suunnasta saapuneen kuorma-auton keulaan. Vuonna 2003 tapahtuneessa kääntymisonnettomuudessa Nurmeksen suunnasta tullut henkilöauto törmäsi samaan suuntaan ajaneeseen, oikealle Outokumpuun kääntymässä olleeseen henkilöautoon ja sivusuunnan tulppasaarekkeeseen. 3.3 Söörmarkun liittymä Söörmarkun kolmihaaraliittymä sijaitsee valtateiden 8 ja 23 risteyksessä (8/203/0 23/101/0) Noormarkun kunnassa, Turun tiepiirissä (Kuva 5). Liittymän (kuva 6) ongelmana on suuri oikealle kääntyvä liikennevirta pääsuunnasta ja suuri vasemmalle kääntyvä virta sivusuunnasta. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyminen, samoin kuin sivusuunnasta oikealle kääntyminen, on vähäistä. Kuva 5. Söörmarkun liittymän sijainti. Liittymän pääsuunnasta oikealle kääntyville (8-tieltä 23-tielle) on rakennettu erillinen, ramppimainen kääntymiskaista. Tätä ennen paikalla oli normaali oikealle kääntymiskaista. Kääntymiskaista on erotettu pääsuunnasta metsäsaarekkeella ja se liittyy 23-tien pohjoisen suunnan oikeaksi ajokaistaksi. Vaasan suunnasta 23-tielle kääntyvät liittyvät puolestaan kääntymiskaistan

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 19 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET liikenteeseen ja ovat väistämisvelvollisia kääntymiskaistalla ajavien suhteen. Väistämisvelvollisuus on merkitty pakollista pysäyttämistä osoittavalla liikennemerkillä. Söörmarkun liittymässä välikaistalla erotetun oikealle kääntymiskaistan liikenne on siis tavallaan etuajo-oikeutettu muuhun Parkanon suuntaan ajavaan liikenteeseen nähden. Tehdyillä toimenpiteillä on lisätty pääsuunnan oikealle kääntyvän liikennevirran sujuvuutta sekä pääsuunnasta vasemmalle kääntymistä, koska väistettävä liikennevirta on pienentynyt oleellisesti. Oikealle kääntymiskaista on avattu liikenteelle 19.11.1998, jolloin Vaasan suunnasta Parkanoon 23-tielle kääntyvien suunta liitettiin suoraan ilman nykyistä liikennesaareketta oikealle kääntymiskaistan kylkeen ja väistämisvelvollisuus Vaasan suunnasta saapuville osoitettiin kärkikolmiolla. Seuraavana kesänä (1999) tehtiin liittymässä lisää muutostöitä ja 8-tieltä Vaasan suunnasta 23-tielle kääntyvien kaista sai nykyisen, oikealle taivutetun muotonsa ja pakollista pysäyttämistä osoittavan liikennemerkin. vt 8 Vaasa 2 3 vt 23 Parkano vt 8 Pori 1 Kuva 6. Söörmarkun liittymä. Liittymää kuvattiin torstaina 5.6.2004, jolloin sää oli pilvipoutainen, tienpinta kuiva ja ilman lämpötila noin +14 C. Kuvausaikataulu on esitetty taulukossa 7.

20 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Taulukko 7. Söörmarkun liittymän kuvausaikataulu ja keskimääräinen tuntiliikenne torstai 5.6.2004. Kuvausajankohta kuvausaika Keskimääräinen tuntiliikenne (ajon./h) Aamupäivä 9.00 11.00 634 Keskipäivä 12.45 14.45 854 Iltapäivä 16.30 18.30 1 172 Liittymään saapuva keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL on tierekisterin mukaan 12 228 ajoneuvoa. Liittymän kuvauspäivän aamupäivällä liittymän keskimääräinen tuntiliikenne oli 634 ajoneuvoa, joista raskaita oli noin 17,5 %. Keskipäivän keskimääräinen tuntiliikenne liittymässä kuvausaikana oli 854 ajoneuvoa, joista raskaita ajoneuvoja oli noin 15 %. Iltapäivällä keskimääräinen tuntiliikenne liittymässä kuvausaikana oli noin 1 172 ajoneuvoa, joista raskaita ajoneuvoja oli noin 8 %. Liikenteen jakautuminen suunnittain on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Liikenteen jakautuminen suunnittain Söörmarkun liittymässä kuvausaikana (ajoneuvoa). Suunta Aamupäivä (9.00 11.03) Keskipäivä (12.45 14.47) Iltapäivä (16.30 18.32) Yht. 1 2 325 (24,9 %) 346 (20,0 %) 528 (22,1 %) 1199 1 3 303 (23,2 %) 558 (32,3 %) 806 (33,7 %) 1667 2 1 246 (18,9 %) 265 (15,4 %) 432 (18,0 %) 943 2 3 38 (2,9 %) 64 (3,7 %) 51 (2,1 %) 153 3 1 354 (27,1 %) 450 (26,1 %) 534 (22,3 %) 1338 3 2 38 (2,9 %) 43 (2,5 %) 43 (1,8 %) 124 Yht. 1304 (100 %) 1726 (100 %) 2394 (100 %) 5424 Kuvausten aikainen liikenne oli aamupäivällä vilkkainta Parkano Pori - suunnassa (taulukossa suunta 3 1). Keskipäivällä liikenne oli vilkkainta Pori Parkano -suunnassa (1 3). Samoin iltapäivällä liikenne oli vilkkainta Pori Parkano -suunnassa. Koko päivän liikenne on vilkasta myös Pori Vaasa - suunnassa (1 2) ja Vaasa Pori -suunnassa (2 1). Suunnat Vaasa Parkano (2 3) ja Parkano Vaasa (3 2) ovat selvästi muita suuntia hiljaisempia, eikä liittymän liikenteestä liiku näissä suunnissa yhteensäkään kuin noin 4 6 % vuorokauden ajankohdasta riippuen. Vuosina 1989 2003 liittymässä tapahtui kaikkiaan 29 onnettomuutta, joista 10 johti henkilövahinkoon (Taulukko 9). Kyseisenä aikana tapahtuneissa onnettomuuksissa ei kuitenkaan kuollut yhtäkään henkilöä. Viimeisen viiden vuoden aikana liittymässä on tapahtunut neljä omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 21 TUTKITUT LIITTYMÄT JA NIIDEN OMINAISUUDET Taulukko 9. Onnettomuudet Söörmarkun liittymässä vuosina 1989 2003. Vuosi Kuukausi Kuolleet Loukkaantuneet Onnettomuustyyppi Onnettomuusluokka Osallisten lukumäärä 1989 1 0 2 53 risteämis 2 1989 5 0 0 14 muu 2 1989 6 0 2 53 risteämis 2 1989 1 0 0 93 yksittäis 1 1990 11 0 1 7 peräänajo 2 1990 2 0 0 53 risteämis 2 1990 12 0 0 53 risteämis 2 1990 2 0 0 8 peräänajo 2 1991 2 0 1 53 risteämis 2 1991 4 0 1 40 risteämis 2 1991 10 0 0 53 risteämis 2 1991 1 0 0 53 risteämis 2 1991 1 0 0 93 yksittäis 1 1992 2 0 1 53 risteämis 2 1992 2 0 1 12 kääntymis 2 1992 8 0 0 40 risteämis 2 1992 9 0 2 12 kääntymis 3 1992 12 0 0 30 kääntymis 2 1993 7 0 1 12 kääntymis 2 1993 7 0 0 6 peräänajo 2 1994 1 0 1 30 kääntymis 2 1994 7 0 0 12 kääntymis 2 1995 5 0 0 90 hirvi 2 1995 9 0 0 8 peräänajo 3 1997 12 0 0 90 peura 2 1999 11 0 0 90 peura 2 2000 9 0 0 53 risteämis 2 2000 4 0 0 90 hirvi 2 2002 1 0 0 12 kääntymis 2 Yht. 0 13 Liittymässä on nykyisten liittymäjärjestelyjen aikana tapahtunut neljä onnettomuutta, joissa ei ole yhdessäkään tapahtunut henkilövahinkoja. Kahdessa onnettomuuksista on ollut osallisena joko hirvi tai peura. Vuonna 2000 tapahtuneessa risteämisonnettomuudessa Parkanon suunnasta 23-tietä ajanut henkilöauto kääntyi vasemmalle 8-tietä Vaasan suuntaan ajaneen pakettiauton eteen. Henkilöauton kuljettaja kertoi onnettomuuden jälkeen "katsoneensa risteykseen tullessaan, ettei Vaasan suunnasta tullut ketään, mutta kiireen vuoksi hän ei huomannut katsoa Porin suuntaan vaan ajoi vt 8:lle alkaen kääntyä kohti Poria". Vuonna 2002 tapahtuneessa kääntymisonnettomuudessa oli osallisena pakettiauto, joka oli tulossa Vaasan suunnasta ja kääntymässä 8-tieltä vasemmalle 23-tielle, kun takaa tuleva kuorma-auto ajoi sen perään.

22 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4 AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4.1 Vuohiluoman liittymä Kuvausten aikana liikenne välikaistalla erotetulla oikealle kääntymiskaistalla sujui hyvin. Ajoittain kaistalle kerääntyi useampi ajoneuvo yhtä aikaa, mutta mistään ruuhkautumisesta ei voida puhua (enimmillään 3 autoa pysähtyneenä). Liittymän pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien määrä on vähäinen (kuvauspäivänä vain noin 1,2 1,6 % koko liittymään saapuvien ajoneuvojen määrästä), joten kääntymiskaistalla ajavat joutuvat harvoin väistämään risteävää liikennettä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu selvästi ja kääntymiskaistalla ajavat noudattivat sitä lähes poikkeuksetta. Muutamassa tapauksessa pääsuunnan vasemmalle kääntyvä ajoneuvo ei ilmeisesti havainnut kääntymiskaistan kärkikolmiota vaan pysähtyi sivusuunnan keskisaarekkeen ja pääsuunnan välikaistan muodostamaan "taskuun" väistäen kääntymiskaistan liikennettä. Tutkimuksen aikana tapahtui kahdesti tilanne, jossa 3-tieltä 19-tielle oikealle kääntyvä ajoi kääntymiskaistan ohi ja kääntyi vasta varsinaisen liittymän kohdalta 19-tielle. Tässä kohdassa on kääntyminen oikealle kielletty liikennemerkillä. Lisäksi oli kaksi tapausta, joissa 3-tietä ajava ajoneuvo ajoi kokonaisuudessaan liittymän ohi, mutta kääntyi läheisen linja-autopysäkin kohdalla ympäri palatakseen takaisin liittymään, ja kääntyi 19-tielle. Liittymässä 19-tieltä vasemmalle kääntyville tuotti jatkuvasti vaikeuksia liittyä 3-tielle ja tulosuunta ruuhkautuikin aika ajoin. Oikealle kääntymiskaista parantaa kuitenkin näkyvyyttä vasemmalle ja vähentää potentiaalisten väistettävien määrää, joten voidaan olettaa tilanteen olleen vielä ongelmallisempi ennen kääntymiskaistan rakentamista. Liittymä on nykytilanteessa yhä keskeneräinen, mikä osaltaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. On selvää, että keskeneräiset järjestelyt liittymäalueella saattavat aiheuttaa tienkäyttäjille epäselvyyttä esimerkiksi väistämisvelvollisuudessa tai ajolinjojen valinnoissa. 4.2 Kolinportin liittymä Kolinportin liittymässä liikenne sujui kuvausaikana ilman suurempia ongelmia, mihin varmasti osaltaan vaikuttaa myös liittymän pienet liikennemäärät. Liittymän pääsuunnasta vasemmalle (Nurmes Koli) kääntyvien prosentuaalinen osuus oli vertailussa olevista liittymistä kuitenkin selvästi suurin. Tutkimuksen aikana Kolinportin liittymän toimivuutta haittasikin muutaman kerran se, että kaikki Nurmeksen suunnasta saapuvat kuljettajat eivät osanneet noudattaa vasemmalle kääntyessään normaaleja väistämissääntöjä, koska liittymä poikkeaa muotoilultaan tavanomaisesta oikealle kääntymiskaistalla varustetusta liittymästä. Seurannan aikana kaikkiaan kolmessa tapauksessa Nurmeksesta Kolin suuntaan vasemmalle kääntyvä koukkasi oikealle kääntymiskaistaa ajavan vastakkaisen suunnan ajoneuvon eteen, vaikka väistämissääntöjen mukaisesti vasemmalle kääntyvän olisi pitänyt väistää. Lisäksi ainakin neljä tapa-

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 23 AJOKÄYTTÄYTYMINEN usta oli sellaisia, että väistämisvelvollisuudesta oli selvästi epäselvyyttä. Tilanne ratkesi "rohkeamman" ajettua ensin. Nurmeksesta Kolin suuntaan kääntyvät ja kääntymiskaistan liikenteen suhteen väistämisvelvolliset ajoivat usein sivusuunnan turvasaarekkeen ja pääsuunnan sulkualueen muodostamaan "taskuun" (Kuva 7) odottamaan sopivaa väliä vastakkaisen suunnan oikealle kääntymiskaistan liikenteessä voidakseen jatkaa matkaansa. Muutenkin kyseinen tulosuunta ruuhkautui jossain määrin, kun vasemmalle kääntymismahdollisuutta odottavat ajoneuvot estivät kääntymiskaistan puuttuessa suoraan jatkavien matkan teon. Kuva 7. "Odotustasku". 4.3 Söörmarkun liittymä Kuvausten aikana liittymässä tapahtui pari vakavampaa "läheltä piti" -tilannetta. Sivusuunnasta vasemmalle kääntyvä henkilöauto kääntyi pääsuunnassa ajavan eteen niin, että pääsuunnassa ajava joutui tekemään äkkijarrutuksen. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyvät ja sen jälkeen vastakkaisen ajosuunnan oikealle kääntymiskaistalle liittyvät kuljettajat rikkoivat toistuvasti pakollista pysäyttämissääntöä. Muutamassa tapauksessa tästä aiheutui vaaratilanteita. Pahimmassa näistä STOP-merkin ohitti pysähtymättä peräkärryllinen traktori, jota kääntymiskaistalla (ilmeisesti ylinopeutta) ajava pakettiauto joutui jarrutusyrityksen jälkeen väistämään osin pientareen kautta. Suuri sivusuunnan vasemmalle kääntyvien määrä aiheuttaa Söörmarkun liittymässä tyypillisesti paljon tilanteita, joissa sivusuunnasta vasemmalle kääntyvä tunkee pääsuunnan liikenteen sekaan liian ahtaisiin väleihin. Videoaineiston perusteella onnettomuustyyppi 53, "kääntyminen (sivusuunnasta) vasemmalle risteävän eteen tai kylkeen", vaikuttaa todennäköisimmältä onnettomuustyypiltä edelleen, vaikkakin liittymän parannustöiden (vuonna 1999) jälkeen ei liittymässä ole tapahtunut yhtään tämän tyypin onnettomuutta. 23-tien 8-tiehen liittyvä tulosuunta myös ruuhkautui aika ajoin. Tästä oli seurauksena pari tapausta, joissa 23-tieltä 8-tielle oikealle kääntyvä ajoneuvo ohitti koko vasemmalle kääntymismahdollisuutta odottaneen autojonon osin piennarta pitkin ajaen. Myös onnettomuustyyppi 12, "peräänajo käännyttäessä vasemmalle", vaikuttaa havaintojen perusteella todennäköiseltä pääsuunnasta vasemmalle kääntyvillä. Söörmarkun liittymässä selvä puute on 8-tietä Porin suuntaan ajavien väistötilan puute. Liittymä sijaitsee mäen päällä, eikä näy erityisen

24 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista AJOKÄYTTÄYTYMINEN selvästi 8-tietä Porin suuntaan ajaville. Nopeusrajoitus pääsuunnassa on 80 km/h, joten vasemmalle kääntyvä saattaa aiheuttaa yllätyksen perässään ajavalle suoraan jatkavalle autolle. Söörmarkun ja Vuohiluoman liittymien pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien liikennemäärät ovat sekä kappalemäärissä että prosenteissa mitaten hyvin lähellä toisiaan. Vuohiluoman liittymässä väistötila on ja Söörmarkun liittymäkin sen vaatisi. Liittymän sijainti mäen päällä heikentää sen havaittavuutta liittymää lähestyttäessä. Eniten tästä aiheutuu ongelmia 8-tietä pohjoisesta lähestyttäessä, mutta myös etelästä päin lähestyttäessä. Myös oikealle kääntymiskaistalla ajavan saattaa olla vaikea huomata pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien kaistan liittymäkohtaa kääntymiskaistaan.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 25 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Liittymissä kuvatun aineiston ja silmämääräisesti tehtyjen havaintojen pohjalta välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista vaikuttaa toimivalta ratkaisulta, kun liittymän liikennemäärä edellyttää erillisen kääntymiskaistan rakentamista. Ratkaisu parantaa oleellisesti näkemää sivusuunnasta vasemmalle päätien suuntaan perinteiseen oikealle kääntymiskaistaan verrattuna. Liittymissä tulisi pyrkiä yhtenäisiin järjestelyperiaatteisiin, jotta niissä opittaisiin ajamaan ja ajaminen olisi sujuvaa ja turvallista. Nykyisissä välikaistalla erotetulla oikealle kääntymiskaistalla varustetuissa liittymissä on toteutuksen suhteen suuria vaihteluja. Tämän tutkimuksen osalta eniten epäselvyyttä väistämisvelvollisuudessa vaikutti esiintyvän Kolinportin liittymässä. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien suuri määrä ilman kääntymiskaistaa heikentää selvästi liittymän toimivuutta. Tällaisissa kääntymiskaistajärjestelyssä myös kuljettajien liikennesääntöjen tuntemus vaikuttaa liikenteen sujumiseen ja informaatiota asiasta olisi hyvä antaa ennen järjestelyjen laajempaa käyttöön ottoa. Söörmarkun liittymän tapaisessa järjestelyssä, jossa oikealle kääntymiskaista on "etuajo-oikeutettu", on vastakkaisesta suunnasta vasemmalle kääntyville varattava riittävä odotustila päätien ja oikealle kääntymiskaistan väliin. Jos näin laaja liittymäjärjestely ei ole tarpeen, on oikealle kääntymiskaista selkeintä erottaa riittävän leveällä välikaistalla muusta ajoradasta ja merkitä kaista väistämisvelvolliseksi Vuohiluoman liittymän tapaan.

26 Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista LÄHTEET 6 LÄHTEET Linderholm, L. 1992. Traffic Safety Evaluation of Engineering Measures, Development of a Method and its Application to How Physical Lay-Outs Influence Bicyclists at Signalized Intersections. Lunds Institute of Technology, Department of Traffic Planning and Engineering. Bulletin 105. Lund. Liittymien muutostoimenpiteiden vaikutus liikennekäyttäytymiseen, Tielaitoksen selvityksiä 4/1996. Kojola, I. & Ernvall, T., 1991. Kojola, Ilpo & Ernvall, Timo. Liikenneturvallisuuden teoriat ja tutkimusmenetelmät, 1991. Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion julkaisuja, Oulun yliopisto, Oulu.

Välikaistalla erotettu oikealle kääntymiskaista 27 LIITTEET 7 LIITTEET 1. Liikenneonnettomuustyyppikuvasto.

Liikenneonnettomuustyyppikuvasto 0 Samat ajosuunnat (mikään ajoneuvoista ei ollut kääntymässä) 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Ohitus Kaksoisohitus Kaistanvaihto oikealle Kaistanvaihto vasemmalle 1 Samat ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) Kylkikosketus Ajo liikkeelle lähtevään ajoneuvoon Peräänajo jarruttavaan ajoneuvoon Muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon Peräänajo liikenne-esteen takia pysähtyneeseen ajoneuvoon 10 11 12 13 14 15 16 Peräänajo käännyttäessä oikealle Muu törmäys käännyttäessä oikealle Peräänajo käännyttäessä vasemmalle 2 Vastakkaiset ajosuunnat (kohtaamisonnettomuus) Muu törmäys käännyttäessä vasemmalle U-käännös samaan suuntaan kulkevan ajoneuvon eteen Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi oikealle Pyöräilijä pyörätiellä, toinen ajoneuvo kääntyi vasemmalle 20 21 22 23 24 Kohtaaminen suoralla Kohtaaminen kaarteessa Kohtaaminen ohitettaessa suoralla Kohtaaminen ohitettaessa kaarteessa Suistuminen väistämisen seurauksena HUOM: Kuvastossa olevia koodeja 09, 19, 29 jne. voidaan käyttää, jos tyyppikuvastosta ei löydy suoraan onnettomuutta kuvaavaa tyyppiä, mutta se kuuluu selvästi johonkin ryhmään. Yrittäkää välttää tyyppiä 99. 3 Vastakkaiset ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) 30 31 32 33 34 35 36 Kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen 4 Risteävät ajosuunnat Kääntyminen samaan ajosuuntaan Kääntyminen eri ajosuuntiin U-käännös vastaantulevan eteen Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi oikealle Pyöräilijä pyörätiellä, vastaantuleva ajoneuvo kääntyi vasemmalle Muu törmäys käännyttäessä oikealle 40 41 42 43 Ajoneuvo: Kuvastossa tarkoi- tetaan ajoneuvolla TLA 2 :ssä määriteltyjen kulkuneuvojen lisäksi myös raitiovaunua. Ajo risteäviä ajosuuntia suoraan Pyöräilijä pyörätiellä risteyk-sessä Pyöräilijä pyörätiellä muualla Junan ja ajoneuvon törmäys 09 Muu onnettomuus 19 Muu onnettomuus 29 Muu onnettomuus 39 Muu onnettomuus 49 Muu onnettomuus

5 Risteävät ajosuunnat (jokin ajoneuvoista oli kääntymässä) 50 51 52 53 54 55 Polkupyörä (mopo): Kuvastossa on kuviin 15,16, 34, 35, 41, 42 ja 55 merkitty pyörätietä ajava pyöräilijä. Muissa kuvissa voi pyöräilijä olla mikä tahansa ajoneuvo. Kääntyminen oikealle toisen eteen tai kylkeen Kääntyminen oikealle vastaantulevan eteen tai kylkeen 6 Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) Kääntyminen vasemmalle toisen eteen tai kylkeen Kääntyminen vasemmalle risteävän eteen tai kylkeen Yhtäaikainen vasemmalle kääntyminen Pyörätietä ajavan pyöräilijän kääntyminen ajoneuvon eteen tai kylkeen Jalankulkija 60 61 62 63 64 65 Jalankulkija suojatiellä ennen risteystä Jalankulkija suojatiellä risteyksen jälkeen Jalankulkija suojatiellä, ajoneuvo kääntyi vasemmalle 7 Jalankulkijaonnettomuus (muualla kuin suojatiellä) Jalankulkija suojatiellä, ajoneuvo kääntyi oikealle Jalankulkija suojatiellä, suojatie risteyksen ulkopuolella Jalankulkija suojatiellä, suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo 70 71 72 73 74 75 76 Jalankulkija tuli pysähtyneen ajoneuvon takaa 8 Tieltä suistuminen Jalankulkija ylitti muutoin ajorataa suojatien ulkopuolella Jalankulkija pysähtyneenä ajoradalla Jalankulkija kulki liikenteen suuntaan Jalankulkija kulki liikennettä vastaan Jalankulkija jalkakäytävällä tai liikennekorokkeella Junan ja jalankulkijan törmäys 80 81 82 83 84 85 86 Suistuminen oikealle suoralla 9 Muu onnettomuus Suistuminen vasemmalle suoralla Suistuminen oikealle oikealle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen vasemmalle oikealle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen oikealle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen vasemmalle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa Suistuminen tieltä risteyksessä 90 91 92 93 94 95 96 97 Eläinonnettomuus Törmäys liikennekorokkeeseeseen Törmäys estee- Kumoonajo ajoradalla ajoradalla Törmäys oikeaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Törmäys vasempaan reunaan pysäköityyn ajoneuvoon Peruutusonnettomuus Matkustaja nousemassa tai poistumassa ajoneuvosta 59 Muu onnettomuus 69 Muu onnettomuus 79 Muu onnettomuus 89 Muu onnettomuus 99 Muu onnettomuus

ISSN 1458-1561 TIEH 4000438-v