99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta

99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta Yhdeksäst ongelmast ratkottu yhdeksän, mutta vaan siks, et ne on ratkottu yhdessä Zeri & Kopo: Sanoja Poikien Talo on Kalliolan Nuoret ry:n nelivuotinen sukupuolisensitiivisen poikatyön kehittämishanke (2011-2014). Hankkeessa kehitettiin Poikien Talo-mallia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa sukupuolisensitiivistä työotetta poikien ja nuorten miesten kanssa. Hankekauden aikana on käynyt selväksi, että Poikien Talon toiminnalle on tarvetta ja hankkeelle on haettu jatkoa toiminnan vakiinnuttamiseksi

Esipuhe Nämä 99 oivallusta ovat syntyneet Poikien Talon hankekauden aikana poikia ja nuoria miehiä kohdatessa kokeiluiden, erehdysten, onnistumisten, epäonnistumisten, hyväksi havaittujen mallien soveltamisen, kriittisen ajattelun, yhdessä tekemisen ja kokemusten kautta. Työntekijöiden omalla ja yhteisellä reflektoinnilla, hankkeeseen tehdyillä opinnäytetöillä, koulutuksilla ja konsultaatioilla sekä asiantuntijaohjausryhmän työskentelyllä on ollut suuri merkitys oivallusten syntymiseen. Poikien Talolla ovat hankekauden aikana työskennelleet Antti Ervasti, Sami Seppilä, Toni Majola, Kalle Laanterä, Johan Pirttikangas, Tommi P. Pesonen, Tatu Tossavainen ja Fredrik Andersson. Oivalluksissa käymme aluksi läpi poikana olemista, poikien kohtaamista palvelujärjestelmässä ja mitä poikaerityisyyteen liittyen tulisi huomioida. Tämän jälkeen keskitymme työskentelyyn poikien kanssa, sukupuolisensitiiviseen työotteeseen ja poikien kohtaamiseen Poikien Talolla. Käymme myös läpi mitä se vaatii työntekijältä ja hieman työyhteisön sekä organisaatiokulttuurin merkitystä ja yhteyttä asiakastyöhön. Lopuksi vielä avaamme muutamia hanke-kauden keskeisiä tuloksia. Tekstissä käytetyt lainaukset ovat Poikien Talon kävijöiden kommentteja ja palautetta Poikien Talon toiminnasta sekä opinnäytetyö haastatteluista nostettuja vastauksia. Haluamme kiittää kaikkia poikia ja nuoria miehiä, keitä olemme Poikien Talolla kohdanneet, koko Kalliolan Nuoret ry:n organisaatiota, Setlementtitoimijoita, kaikkia tuntityöntekijöitä, harjoittelijoita, työnohjaajia ja yhteistyötahoja sekä verkostoja ja työryhmiä, joissa olemme saaneet olla mukana. Meitä on haastettu lempeästi ja olemme saaneet paljon arvokasta tietoa, ajatuksia ja näkökulmia yhteiseksi pääomaksi hankkeen toteuttamiseen. Suosittelemme lukijaa lämpimästi tutustumaan Sami Seppilän työhön Pojat ja dialoginen kohtaaminen sekä Emma Rantasen ja Minna Sevonin työhön Sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talolla. Näistä on ollut paljon hyötyä Poikien Talolle. Suuret kiitokset siis vielä Samille, Emmalle ja Minnalle arvokkaasta työstä. Tässä dokumentissa oivallukset ovat vain listattuna, joten valitettavasti tämän avulla ei pääse pintaa syvemmälle sukupuolisensitiivisen poikatyön mielenkiintoiseen maailmaan. Jos et pääse osallistumaan työpajaamme ja haluat kuulla lisää oivalluksista, ota rohkeasti yhteyttä; poikientalo@poikientalo.fi Pyrimme tulevaisuudessa julkaisemaan oivallukset tavalla tai toisella laajemmin avattuna. Helsingissä marraskuussa 2014 - Poikien Talon työryhmä

1. Poikanormisto vaikuttaa haitallisesti poikien kasvuun, kehitykseen ja sosialisaatioprosessiin - Suurin osa pojista kokee voivansa hyvin - Esimerkiksi kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 90 prosenttia pojista kokee, että heillä on ainakin yksi läheinen ystävä ja noin 85 % kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Ikävä kyllä, tämän perusteella voidaan olettaa, että pelkästään Helsingissä on yli 1600 13-18 vuotiasta yksinäistä poikaa, kenellä ei ole yhtään läheistä ystävää ja noin 2400 poikaa samassa ikäluokassa, ketkä eivät koe terveydentilaansa hyväksi. 2. Poikakoodi elää vahvasti monissa elinympäristöissä. Osa pojista voi hyvin ja he ovat löytäneet oman tapansa toteuttaa modernia maskuliinisuutta 3. Poikakoodista kärsivät erityisesti ujot, arat, huomaamattomat ja rohkeasti persoonalliset pojat. Tämä ilmenee muun muassa yksinäisyytenä ja ulkopuolisuuden kokemuksina sekä läheisyyden kaipuuna Poikakoodi 4. Poikakoodi vaikuttaa haitallisesti poikien kasvuun ja kehitykseen Poikakoodi merkitsee, että poikien on toteutettava tietynlaista käsitystä poikana olemisesta, jotta tulevat hyväksytyksi yhteisössä. Poikakulttuurissa tulee olla valmis raivaamaan oma tilansa poikien keskinäisessä valtahierarkiassa ja olemaan tässä prosessissa valmis ottamaan hittiä. Saadakseen tilaa, omat tarpeet sekä tekemisen ja olemisen tavat on mukautettava poikakoodiin sopiviksi tai jää armotta sivuun. Väkivallan uhka, kiusaaminen ja väkivaltakokemukset ovat jatkuvasti läsnä poikien arjessa. Poikien on myös vaikea sanoittaa ja ilmaista sisäistä maailmaansa. Miesten maailma näyttäytyy edelleen kovana ja suorituskeskeisenä, eikä esimerkiksi herkkyyden, avun pyytämiselle ja oman haavoittuvuutensa esille tuomiselle ole tilaa. Vaikka ystävyyssuhteita olisikin, niin omista asioista ja huolista on silti haastavaa puhua. 5. Pojat kaipaavat yhteisöä, mutta yhteisöllisyys on hyvin pirstaleista ja omaa positiivista yhteisöä voi olla haastava löytää 6. Poikakulttuurin sosiaalistumisprosessi toteutuu poikakoodin ehdoilla

Poikien kasvun kipukohtia Se on mulle ihan uus kokemus löytää silleen kavereita. 7. Yksinäisyys, 8. Osattomuus ja 9. Isättömyys ovat läsnä monien poikien elämässä 10. Kiusaamisella on hälyttävän suuri merkitys poikien pahoinvoinnin aiheuttajana 11. Tyhjyys valtaa hyvin nopeasti sosiaalisesti eristettyjen nuorten aikuisten elämän 12. Ongelmat ovat voimakkaasti integroituneet identiteettiin 13. Pojat haluavat jutella tunteistaan, ajatuksistaan, käsityksistään ja elämästään 14. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja poikien tarpeet eivät kohtaa. 16-vuotiaasta asti oon käynyt erilaisissa palveluissa ja vasta nyt tuntuu, että pääsen eteenpäin (25-vuotias nuori mies) 15. Palvelut ovat pojille usein liian järjestelmä- tai ongelmakeskeisiä 16. Palvelujärjestelmä tavoittaa usein oireilun näkökulmasta tarkasteltuna ääripäitä 17. Aikuis- ja ammattilaisvetoisissa instituutioissa poikien liikkumavara on usein hyvin kapea ja poikien oma kokemusmaailma jää kohtaamisen ulkopuolelle 18. Poikien kohdalla puututaan usein häiriökäyttäytymiseen, mutta taustalla olevia syitä ei selvitetä ja kokonaisvaltaisen tuen sijasta tarjotaan vain toimintaa ja kuripedagogiikkaa 19. Poikien kohdalla sosiaaliset ongelmat käännetään helposti yksilön ongelmaksi, jolloin yksittäinen poika kohdataan valmiiden määrittelyjen läpäisemänä 20. Poikaerityisyyttä ei huomioida riittävästi palveluissa 21. Erilaisissa vapaa-ajan kasvuympäristöissä (harrastukset, nuorisotilat, julkiset tilat) poikien välillä on vahva hierarkia aiheuttaen sen, että omasta tilasta ja paikasta on taisteltava

22. Perinteiset nuorisotalot ovat monien poikien kokemusten mukaan turvattomia, koska he ovat kokeneet tai kuulleet kiusaamista, huonoa käytöstä ja tappeluja. Myös jatkuvasti vaihtuva porukka (yhteisöllisyyden puuttuminen) lisää turvattomuuden tuntua. (*1.) 23. Pojat eivät saa riittävästi tietoa ja mahdollisuutta pohtia omaa kehitystään 24. Pojat jäävät usein vaille nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta eri palveluissa Mua auttaa se, kun mulla on tunne, että on joku, joka uskoo muhun. 25. Yksilöstä etukäteen saadulla taustatiedolla ei ole merkittävää vaikutusta laadukkaiden kasvuprosessien mahdollistamiseksi 26. Kokemukset aikaisemmista palveluista strukturoituna ja pelkästään keskustelemiseen keskittyvänä tukena ovat usein hidastaneet Poikien Talolle hakeutumista (*2.) Poikaerityisyys Helpompi olla muiden kanssa, kun ei enää vetäydy vain omaan kurjaan oloon. 27. Moni poika ei uskalla kertoa kokemuksistaan, koska sellaiseen kulttuuriin ei ole saatu mistään turvallista mallia 28. Poikatyössä on tärkeä ymmärtää, että kasvu tai muutos ei tapahdu kiireessä (*6.) 29. Kohtaamisissa on tärkeää huolehtia, että pojilla on tilaa tuoda oma identiteettinsä esille 30. Pysähtyminen tai pienenkin muutoksen aikaan saaminen voi kantaa pitkälle 31. Poikien ja nuorten miesten seksuaalisuuden kohtaaminen hämmentää monia työntekijöitä 32. Seksuaalineuvonnassa pojat haluavat varata ennemmin oman ajan kuin saapua paikalle ilman ajanvarausta 33. Nuoret eivät helposti hakeudu vastaanotoille seksuaaliseen väkivaltaan liittyvien teemojen käsittelemiseksi, minkä vuoksi matalankynnyksen palveluille on erityinen tilaus 34. Poikien ja nuorten miesten kohtaamiseen on löydettävä uusia välineitä nuorisotyön ja kasvatusalan kentälle, sillä vanhat mallit ja kehykset kohdata poikia eivät selvästikään ole toimivia (*7.) 35. Poikien vahvuudet ja taidot pääsevät paremmin esiin, kun niihin tukeutumista edistäviä mahdollisuuksia on monipuolisesti ja -tasoisesti tarjolla

36. Kokonaisvaltaisen tuen avulla voidaan rohkaista poikia puhumaan avoimemmin asioistaan ja kohtaamaan vaikeitakin kysymyksiä 37. Pojat tarvitsevat paikan, jossa heidän tarvetta puhumiseen ja tunteiden käsittelyyn pidetään luonnollisena ja sille on olemassa tila ja aika (*3.) 38. Henkilökohtaisen tuen, sosiaalisten suhteiden ja mielekkään toiminnan muodostama kokonaisvaltainen tuki on poikien mielestä Poikien Talon vahvuus ja selkein muista palveluista erottava tekijä (*4.) 39. Poikien kasvua mahdollistavan ja hyvinvointia luovan turvallisen tilan luominen edellyttää läsnäoloon, kohtaamiseen ja sensitiivisyyteen sekä osallisuuteen perustuvaa työtapaa: Ottaen huomioon, kuinka kompleksinen, monitasoinen, -mutkainen ja -muotoinen ihminen on, miten hänen kaikki aikaisempi, nykinen ja tuleva jokaisessa hetkessä vaikuttaa, on hyvin vaarallista lähteä ajattelemaan, että häntä voisi aidosti kohdata minkään ihmisen olemassaoloa vähänkään yksinkertaistavan mallin kautta. 40. Poikien Talolla pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista tukea tarkoituksenmukaisella tavalla ja työotteessa korostuu emansipaatio integraation sijaan 41. Sukupuolisensitiivisellä työotteella voidaan purkaa haitallisia poikana ja miehenä olemisen malleja 42. Sukupuolisensitiivisellä työotteella on mahdollista edistää tasa-arvoa ja kaikkien sukupuolten asemaa 43. Kävijöille on tärkeää, että Poikien Talolle ei tarvitse tulla ongelmakeskeisesti 44. Kaikki eivät tule autetuksi samalla tavalla 45. Työmuotojen orgaaninen ja dynaaminen yhteys ja suhde toisiinsa edesauttaa kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista 46. Koska Poikien Talolla annetaan tilaa olla oma itsensä ja jo lähtökohtana on toisten kohtaaminen kunnioittavasti ja ystävällisesti, jokaisen yksilölliset kasvun tarpeet tulevat kohdatuksi 47. Turvallisen tilan luominen mahdollistaa oman identiteetin esiin tuomisen ja myönteisen identiteetin kehittymisen

Turvallinen tila Tietää kun tääl on oma itsensä, niin tietää, ettei kiusata. Jos joku on lihavampi ja toinen laihempi niin ei heti joku tuu että läski. Ei tarvii vetää mahaa sisään, kun tulee tänne. 48. Pojille on tärkeää tarjota turvallisia, syrjinnästä ja huonosta kohtelusta vapaita tiloja 49. Viihtyisät ja toimivat tilat luovat turvallisuutta 50. Yhteisöllisyys mahdollistaa korjaavia kokemuksia tulla hyväksytyksi omanlaisena yksilönä 51. Poikien Talolla yhteisöllisyyden kautta mahdollistuu merkityksellisten vertaissuhteiden luominen 52. Poikien ja miesten kesken oleminen helpottaa monien kävijöiden puhumista tunteistaan ja ongelmistaan avoimemmin, olemista rennommin ja jännittämättä sekä vuorovaikutussuhteiden syntymistä 53. Pojat kokevat tärkeänä, että työntekijät ovat läsnä, pitävät huolta turvallisesta ja yhteisen jakamisen mahdollistavasta ilmapiiristä Kohtaaminen Poikien Talolla Poikien Talolla on kohdattu arvokkaina ja tasavertaisina, millään lailla syyllistämättä 54. Pojat tarvitsevat tilaa keskustelulle 55. Toiminnallisuus on hyvä väline, mutta se ei saa olla työskentelyn tavoite 56. Jotta kasvulle muodostuu tilaa, kohtaamisessa tulee purkaa, todeta ja sanoittaa kaikki havaitut esteet toisin olemiselle ja tekemiselle 57. Aito kohtaaminen on kokonaisvaltaista, joka pitää sisällään kaikki vuorovaikutukselliset tasot 58. Luottamus työntekijän ja kävijän välillä syntyy parhaiten ei-tietämisen tilasta käsin, jolloin vuorovaikutuksen tulee perustua tasavertaisuuteen (*8.) 59. Aito kohtaaminen tarvitsee toteutuakseen tiettyjä elementtejä Kunnioitus => Kuuntelu => Turvallisuus => Dialogi => Kohtaaminen syntyy => Todeksi tuleminen 60. Työntekijän kokemusten harkittu jakaminen on sallittua, jopa suotavaa

61. Dialogisuudessa, joka rakentuu kuuntelemisesta, kuullun reflektoinnista ja siinä syntyvien merkitysten jakamisesta, todellisuus ymmärretään prosessina. (*9.) 62. Dialogisuus toteutuu silloin, kun asioiden ympärille muodostuu yhteisiä merkityksiä (*10) 63. Dialogisuus ei ole pelkästään myötäelämistä, vaan se on lempeää haastamista, jossa työntekijä tuo myös omia ajatuksiaan ja kysymyksiään mukaan vuorovaikutukseen 64. Aktiivinen läsnäolo ja dialogisuus mahdollistavat oman olemisen sanoittamista, joka tukee myös aidon motivaation syntyä (*11.) 65. Onnistunut, aito kohtaaminen välittyy pojalle kokemuksena arvostetuksi ja kuulluksi tulemisesta (*12.) 66. Kohtaaminen on parhaimmillaan ymmärryksen muuttumista jatkuvan dialogisen vuoropuhelun kautta, toisin sanoen voimaantumista (*13.) 67. Muutos ja kasvu ovat seurausta oivalluksista, kriittisestä tietoisuudesta ja työskentelyssä heräävistä asioiden yhteisistä merkityksistä (*14.) 68. Jokainen pienikin kohtaaminen on merkityksellinen ja voi olla sysäys hyvään tai huonoon suuntaan Osallisuus Poikien Talolla 69. Pojat voivat määritellä itse minkälaista tukea haluavat ja missä vaiheessa 70. Poikien kiinnittymistä ja osallisuuden vahvistumista tukee se, että käsitystä kävijän elämäntilanteesta rakennetaan yhdessä 71. Arjen osallisuus luo aidon mahdollisuuden vaikuttaa 72. Nuorten kasvun mahdollisuuksia tulee havainnoida aktiivisesti ja antaa niille tilaa toteutua 73. Osallisuuden aito mahdollistuminen vaatii työntekijältä herkkää työotetta 74. Luvan antaminen, jota työntekijän on avoimesti, luontevasti ja aloitteellisesti ilmaistava, tukee omista asioista puhumista

Edellytykset työntekijää kohtaan 75. Poikien Talolla toteutettavaan työotteeseen perehdyttäminen ja perehtyminen on jatkuva prosessi 76. Sukupuolisensitiivisyyden toteutuminen rakentuu työntekijän ammattitaidosta käsin 77. Poikien Talon työote edellyttää työntekijältä kykyä reflektioon, kiinnostusta omaan kasvuun ja sen prosessin avoimuuteen 78. Heti kun oman toiminnan reflektointi ja kriittinen tarkastelu vähenee, heikkenee myös työn laatu 79. Sukupuolisensitiivinen työote vaatii kykyä hallita monenlaisia rooleja ja taitoja 80. Asiantuntijalähtöisyydestä luopuminen edistää dialogin toteutumista, nuoren kohtaamista ainutlaatuisena yksilönä 81. Jos työntekijä ei ole oma kokonainen aito itsensä, niin se heijastuu työntekijän ristiriitaisena vuorovaikutuksena 82. Kohtaaminen edellyttää työntekijältä valmiutta heittäytyä tuntemattomaan ja sietää siitä aiheutuvaa epävarmuuden tunnetta ja keskeneräisyyttä 83. Onnistunut kohtaaminen edellyttää työntekijältä inhimillisen puolen esiin tuomista 84. Työmuoto kehittyy työntekijöiden kasvun myötä 85. Sukupuolisensitiivinen työote poikien ja nuorten miesten kohdalla ei vaadi yksinomaan miestyöntekijöitä 86. Kaikki voivat ottaa käyttöön sukupuolisensitiivisen työotteen omassa työssään (*5) 87. Työn laadun kannalta on tärkeää ymmärtää, että työyhteisön kulttuuri heijastuu voimakkaasti asiakastyöhön joko mahdollistavana tai estävänä tekijänä 88. Työnohjaus ja muut toimivat tukirakenteet ovat ehdottomia jaksamisen ja laadukkaan työn edellytyksiä 89. Yhteiset hetket, pysähtyminen, tauot ja itsestään huolehtiminen on osa laadukasta työtä 90. Yhteinen toimistotila tukee ideointia ja jakamista matalalla kynnyksellä

91. Työn laatua, tehokkuutta, työhyvinvointia ja jokaisen yksilöllistä tapaa tehdä työtä edistää se, että työ ei ole liikaa aikaan eikä paikkaan sidottua 92. Ylhäältä alaspäin toimiva hierarkkinen johtamiskulttuuri ei kuulu 2020-luvun työelämään 93. Kun työntekijöiden elämäntilanteet, päivittäinen vireystila ja yksilöllinen ainutlaatuisuus otetaan huomioon, saavutetaan työyhteisössä mahdollisimman optimaalinen työn taso 94. Poikien Talolla tehdyllä työllä on mahdollistettu poikien kasvua tukemalla poikia tulemaan esiin omana itsenään Kyl sen silleen huomaa ettei tarvii mitään esittää et on kova jätkä ja tai näin. Voi olla ihan oma ittensä täällä. Ehkä vähän silleen palauttanu muistiin sellaset tietyt luonteenpiirteet ja sellaset, joita ei jossain muissa porukois tuu esille. Esimerkiks, jos hengaa päihdeporukois tai hengaa tääl näiden kaa, nii sit on vähän erilaist. Semmosii ihan hyvii, sellasii et voi olla niinku ihmisten kaa silleen ihan kivas ilmapiiris. Semmosii hyvii, hyvii juttui 95. Sukupuolisensitiivinen työote tarjoaa nuorille sopivan tavan olla ja ilmaista itseään ilman perinteisten sukupuoliroolimallien luomia odotuksia 96. Poikien Talon toiminta edistää kävijöiden subjektiivista hyvän olon kokemusta 97. Poikien Talolta saa uskoa tulevaan, tukea itsetuntemuksien vahvistamiseen ja erilaisia vaihtoehtoja itsensä toteuttamiseen 98. Poikien Talo vahvistaa elämänhallintataitoja 99. Yhteyden kokeminen toisiin, ryhmään kuulumisen tunne ja ryhmässä muodostuva sosiaalinen tuki vahvistavat osallisuutta, joka synnyttää tukea siellä, missä osallisuus on mahdollistunut.

Lopuksi Hankekauden aikana olemme siis saaneet iloiksemme havaita, että sukupuolisensitiivisellä kohtaamisella voidaan lisätä poikien kokonaisvaltaista hyvinvointia, purkaa haitallisia maskuliinisuuden malleja ja edistää tasa-arvon toteutumista. Ja vaikka hankekauden aikana eteemme on tullut niin ylä- kuin alamäkiä ja toiminnan tuloksia sekä vaikuttavuutta on välillä haastavaa todentaa, niin hanketta voidaan pitää onnistuneena. Poikien Talolla on kehitetty uusia tapoja poikien ja nuorten miesten kohtaamiseen, talolle on löytänyt kävijöiksi oma kohderyhmänsä ja heille on pystytty tarjoamaan jotakin, jota eivät ole muualla kokeneet saaneensa. Poikien Talon hanke-kausi on siis lopuillaan, mutta tämä tarina on vasta alussa. Poikatyössä on vielä paljon kehitettävää, osaamista ja tietoa tulisi pyrkiä jakamaan ja hyödyntämään. Poikien sukupuolisensitiivisen kohtaamiseen tarvitaan selvästi lisää koulutusta ja poikien kanssa työskentelevät toimijat tarvitsisivat yhteisiä foorumeita ajatusten vaihtamiseen, toiminnan kehittämiseen ja oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Lähteet: Rantanen, Emma. Sevon, Minna. 2014. Sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talolla Poikien ja nuorten miesten kokemuksia Poikien Talosta. Opinnäytetyö. Hyvinvointi ja toimintakyky, Sosiaalialan YAMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. (*1; s. 36. *2; s. 42. *3; s. 49. *4; s. 45. *5; s.60.) Seppilä, Sami. 2014. Pojat ja dialoginen kohtaaminen. Opinnäytetyö. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma YAMK. Humanistinen ammattikorkeakoulu. (*6; s.78. *7; s. 6. *8; s. 46. *9; s. 22. *10; s. 12. *11; s.63. * 12; s. 35. *13; s. 69. *14; s. 75.)

Poikien Talo Kangasalantie 11, 00550 Helsinki www.poikientalo.fi poikientalo@poikientalo.fi 040-775 1748