Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr:

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue

Toimintasuunnitelma 2018

Vähemmistökielten toimintaohjelma

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Toimintasuunnitelma 2017

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Esityslista Kestävä kehitys

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Esikoululuokka on lastasi varten

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Suomen kulttuurivähemmistöt

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Henry Hedman tutkija - Kotus henry hedman

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA (ROMPO 2)

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA Hyväksytty Kunnanvaltuustossa ,,^ 8

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

EUROOPAN PARLAMENTTI

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Emmi Ristolainen Emmi Ristolainen

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta.

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Transkriptio:

Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Taso: Koko kuntaa koskevat toimintaperiaatteet Hyväksyntä: Kunnanhallitus 25. marraskuuta 2013 161 Tarkistus: Kunnanhallitus 14. joulukuuta 2015 Voimassa: 31. joulukuuta 2019 Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja

2/7 Tausta ja tarkoitus Ruotsissa astui 1. tammikuuta 2010 voimaan laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724). Lain kolme peruskohtaa antavat kansallisille vähemmistöille oikeuden saada tietoa, kulttuurin ja kielen suojaa sekä osallistumis- ja vaikuttamisoikeutta. Upplands Väsbyn kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Se asettaa kunnalle erityisiä vaatimuksia ja velvoitteita koskien suomen kieltä. Ruotsin viisi tunnustettua kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (joka on myös alkuperäiskansa), ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Historiallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Kielen tulee täyttää kaksi kriteeriä saadakseen kansallisen vähemmistökielen aseman. Sen on oltava kieli, ei murre. Kieltä on puhuttu jatkuvasti Ruotsissa vähintään kolmen sukupolven ajan tai noin sata vuotta. Käytännössä on olemassa kolmaskin kriteeri: että kielen puhujat haluavat kielen saavan kansallisen vähemmistökielen aseman. Vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate kattaa kansallisten vähemmistöjen ja historiallisten vähemmistökielten suojeluun ja tukemiseen liittyvät kysymykset. Kansallisten vähemmistöjen suojan vahvistaminen on osa ihmisoikeuksien turvaamiseen liittyvää työtä Ruotsissa. Hallituksen kansallisia vähemmistöjä koskeva strategia "Från erkännande till egenmakt" astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Hallitus otti vuonna 2012 käyttöön strategian romanien osallistamiselle 2012 2032. Vähemmistöjä koskevan toimintaperiaatteen tavoitteena on tiedottaa Upplands Väsbyn kunnan lähestymistavasta koskien kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä. Upplands Väsbyn tulee ottaa aktiivinen rooli vähemmistökielen käytön lisäämisessä. Kunnan tulee myös antaa eri kulttuureille näkyvyyttä ja vahvistaa vähemmistökielen asemaa ja vähemmistöjen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Upplands Väsbyn tulee pyrkiä torjumaan etnisen taustan perusteella tapahtuvaa syrjintää. Vähemmistökielten parissa tehtävän työn ja vähemmistökielten käytön on oltava luonnollinen osa kunnan päivittäistä toimintaa. Vähemmistöjä koskevaa toimintaperiaatetta tulee soveltaa kaikissa johtokunnissa, lautakunnissa, valiokunnissa ja niiden toimipisteissä kunnan alueella. Määritelmät Ruotsin kansallisia vähemmistöjä ovat saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset. Tunnustettuja vähemmistökieliä ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Kukin saa itse päättää kansalliseen vähemmistöön kuulumisestaan ja siitä, haluaako yhteiskunnan vähemmistölle tarjoamaa suojaa ja tukea. Kuuluminen

kansalliseen vähemmistöön perustuu siis yksilön omaan identiteettiin ja etnisiin juuriin. 3/7 Toimintaperiaatteen kytkeminen kunnan neljään näkökulmaan ja kunnanhallituksen yleistavoitteisiin Kunnanhallitus määrittää yleistavoitteissa suunnan kaikelle kunnan rahoittamalle toiminnalle poliittisen vision ja ohjelman perusteella. Tavoitteiden perustana on neljä näkökulmaa: asiakas, yhteiskunta ja ympäristö, työntekijät ja talous. Vähemmistöpolitiikalla/kansallisia vähemmistöjä koskevalla toimintaperiaatteella on kytkös jokaiseen neljään näkökulmaan. Siinä painotetaan seuraavia kunnanvaltuuston tavoitteita: Kuntakonsernien ja niiden yhteistyökumppanien on oltava houkuttelevia työnantajia, joilla on ylpeitä työntekijöitä ja joita leimaavat korkeatasoinen pätevyys ja hyvä palvelu. Suomenkielisten henkilöiden tulee halutessaan voida saada palvelua suomeksi ollessaan yhteydessä kuntaan. Jos kunnan työntekijä osaa jotakin muuta kansallista vähemmistökieltä, kuntalaisen tulee voida saada palvelua kyseisellä kielellä. Kunnan tulee tukea ja hyödyntää työntekijöiden kielitaitoa. Kansalliseen vähemmistöryhmään kuuluvilla kuntalaisilla on myös halutessaan oikeus neuvonpitoon kunnan kanssa. Kunnan tulee ylläpitävästä tahosta riippumatta varmistaa kaikille tasavertainen kouluympäristö, jossa on demokraattiset arvot ja hyvät oppimistulokset. Koulutuksen tulee johtaa jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen ja tulevaan työhön. Kunnan tulee tarjota kuntalaisen pyynnöstä suomenkielistä esikoulutoimintaa sekä äidinkielenopetusta kaikilla vähemmistökielillä. Kunnan tulee pyrkiä edistämään sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa turvallisuus ja hyvät kasvu- ja elinolosuhteet antavat kaikille edellytykset hyvälle terveydelle ja hyvälle elämälle. Kunnan tulee hyödyntää kansallisten vähemmistöjen kulttuuriperintöä ja tarjota suomenkielistä vanhustenhuoltoa kuntalaisen pyynnöstä. Kestävän kasvun tulee houkutella lisää ihmisiä asumaan, vaikuttamaan ja kehittymään kunnassa. Upplands Väsby turvaa kaikkien eri yhteiskuntaryhmien aseman. Tämä johtaa siihen, että kuntalaiset suhtautuvat myönteisesti yhteisöönsä, asuinpaikkaansa ja kuntaansa. Kansalaisten ja asiakkaiden tulee kokea, että kunnan rahoittamat palvelut ovat korkealuokkaisia. Kunnan rahoittamat palvelut ovat korkealuokkaisia, jos ne tarjoavat lasten- ja vanhustenhoitoa suomeksi ja äidinkielenopetusta kansallisille vähemmistöille. Tämä voi pitkällä tähtäimellä vähentää sosioekonomisia ongelmia

kunnassa. On myönteistä, että kuntalaiset haluavat jatkossakin asua kunnassa. 4/7 Kansallisia vähemmistöjä koskevan toimintaperiaatteen tavoite Vähemmistöjä koskevan toimintaperiaatteen tavoitteena on tarjota suojaa kansallisille vähemmistöille ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa asioihin. Tavoitteena on myös tukea ja elvyttää historiallisia vähemmistökieliä. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään. Kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria tulee suojata ja edistää. Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tulee voida käyttää äidinkieltään ja kehittää omaa kulttuuri-identiteettiään. Upplands Väsbyn kunnan tulee levittää tietoa kansallisista vähemmistöistä ja heidän oikeuksistaan suurelle yleisölle ja kunnan henkilökunnalle. Näin saavutamme tavoitteemme Tavoitteet perustuvat lakiin kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724). Tiedotus ja hyvä kohtelu Upplands Väsbyn kunnan on lain mukaan tiedotettava kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan. Tämä tehdään muun muassa kunnan kaikkien tiedotuskanavien välityksellä, esimerkiksi kunnan kotisivun kautta. Vähemmistölakiin liittyviä lehtisiä ja kansallisia vähemmistöjä koskevia esitteitä ja julisteita tulee olla tarjolla kullakin vähemmistökielellä. Kuntalaisen tulee tuntea saavansa hyvää palvelua ja kunnioitusta ollessaan yhteydessä kuntaan. Kunnan henkilökunnalla tulee olla tietoa vähemmistökieliä puhuvien oikeuksista ja kunnan velvollisuuksista. Kunnan Väsby Direkt - asiakaskeskuksessa tulee olla ajankohtaista tietoa vähemmistökieliä osaavista kunnan työntekijöistä, jotta kuntalaisille voidaan tarjota heidän haluamaansa palvelua. Kuntalaisella on halutessaan oikeus käyttää suomen kieltä yhteyksissään kuntaan. Jos joku henkilökunnasta osaa meänkieltä tai saamea, kuntalaisen tulee voida asioida myös näillä kielillä. Kunnan tulee tiedottaa kuntalaisia heidän oikeuksistaan joko kirjallisesti tai suullisesti, jotta kuntalaiset voivat asioida omalla vähemmistökielellään. Kielen näkyvyyden varmistaminen edistää kielen säilymistä ja elvyttämistä ja saattaa johtaa siihen, että vähemmistökieliä aletaan käyttää useammilla alueilla. Kunnan tulee nostaa esille suomenkielisen henkilökunnan tarve myös työhönotossa. Vaikutusvalta ja osallisuus

Upplands Väsbyn kunnan tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kunnan tulee myös järjestää mahdollisuuksien mukaan neuvonpitoa kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa. Neuvonpidon tulee tapahtua niiden kansallisten vähemmistöjen kanssa, jotka sitä pyytävät. Vähemmistöille tulee antaa todellista vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa. Erityisen tärkeitä asioita ovat esikoulutoiminta, vanhustenhuolto ja kulttuuritoiminta. 5/7 Oman kulttuurin tukeminen Upplands Väsbyn kunnan tulee tukea vähemmistöjen erityisoikeutta säilyttää vähemmistökielensä ja -kulttuurinsa ja kehittää niitä. Myös lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 30. artiklassa todetaan, että vähemmistöön kuuluvilla lapsilla tulee olla oikeus omaan kulttuurielämään, uskontoon ja kieleen. Kirjastolain (2013:801) 5. pykälässä säädetään, että kirjastojen tulee kiinnittää erityishuomiota kansallisiin vähemmistöihin. Kulttuuritoimintaa kehittävät toimet muodostavat tärkeimmän osan vähemmistökulttuurien tukemisessa. Toimintaalueiden tulee ottaa nämä asiat huomioon työssään. Oikeus esikoulutoimintaan ja äidinkielenopetukseen vähemmistökielellä Lapsella on oikeus kokonaan tai osittain suomenkieliseen esikoulutoimintaan, mikäli hänen huoltajansa sitä pyytää. Kunta varmistaa, että suomenkielistä esikoulutoimintaa tarjotaan sitä haluaville, ja tiedottaa tästä asianmukaisesti. Ruotsin opetushallituksen esikoulujen opetussuunnitelman mukaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten tulee voida kehittää monikulttuurista taustaansa. Kielilain (2009:600) 4. pykälän mukaan yhteiskunnalla on eritysvastuu suojella ja tukea kansallisia vähemmistökieliä ja lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä. Erityisesti on tuettava oman vähemmistökielen käyttöä. Kunnalla on koululain (2010:800) 10. luvun 7. pykälän mukaan vastuu järjestää äidinkielenopetusta vähemmistökielellä peruskoulussa ja koululain (2010:800) 15. luvun 19. pykälän mukaan vastuu järjestää äidinkielenopetusta lukiossa. Peruskoulussa tulee tarjota äidinkielenopetusta äidinkielellä, vaikkei oppilaalla olisi kielessä perustaitoja. Lukiossa äidinkielenopetusta tulee tarjota niille, joilla on kielessä hyvät taidot. Kunta kehottaa kaikkia kunnan rahoittamia tahoja ottamaan tämän huomioon vuosittaisessa toimintasuunnitelmassaan ja täyttämään opetustarpeet. Oikeus saada vanhustenhuoltoa vähemmistökielellä suomeksi Kunnan on pyydettäessä pystyttävä tarjoamaan täysin tai osittain suomenkielistä vanhustenhuoltoa. Jos joku henkilökunnasta osaa meänkieltä tai saamea, kuntalaisilla on oikeus saada vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain myös näillä kielillä. Kunnan tulee tarjota vanhustenhuoltoa osittain tai kokonaan suomeksi. Jos joku henkilökunnasta osaa meänkieltä tai saamea, kunnan tulee tarjota vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain myös näillä kielillä. Kunnan rahoittamaa

vanhustenhuoltoa tarjoavien tahojen tulee sosiaalilain (2009:726) 5. luvun 6. pykälän mukaan varmistaa, että kunnassa on henkilökuntaa, joka osaa suomea, meänkieltä tai saamea silloin, kun näiden kielten taitoa tarvitaan vanhusten hoitamiseen. 6/7

Tehtävät ja vastuut 7/7 Vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate koskee koko kuntaa. Siksi kaikkien tulee noudattaa sitä. Kunnanvaltuusto päättää vähemmistöjä koskevasta toimintaperiaatteesta. Kaikki lautakunnat ja valiokunnat vastaavat siitä, että vähemmistöjä koskevaa toimintaperiaatetta noudatetaan ja seurataan. Vastuun toimintaperiaatteen toteuttamisesta tulee olla osa tavanomaista toimintaa kaikissa johtokunnissa, lautakunnissa, valiokunnissa ja niiden toimipisteissä. Kaikki kunnan rahoittamat tahot vastaavat siitä, että vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate on hyvin ankkuroitu organisaation rakenteisiin. Vähemmistöjä koskevasta toimintaperiaatteesta vastaava henkilö Kunnan kehitysjohtaja vastaa siitä, että toimintaperiaate on ajan tasalla, tiedossa ja saatavilla kunnan sisäisellä ja ulkoisella sivustolla. Hän vastaa myös toimintaperiaatteen laatimisesta ja päivittämisestä. Hän vastaa niin ikään Upplands Väsbyn kunnan lähestymistavasta koskien kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä. Kunkin toiminta-alueen päällikkö vastaa siitä, että henkilökunta tuntee toimintaperiaatteen sisällön ja noudattaa ja seuraa sitä. Vähemmistöjä koskevaan toimintaperiaatteeseen liittyviä asiakirjoja Upplands Väsbyn kunnan yhdenvertaista kohtelua koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnan henkilöstöä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn laatua koskeva toimintaperiaate Tasa-arvoista Upplands Väsbyä koskeva strategia Lasten oikeuksia koskeva tarkistuslista Upplands Väsbyn kunnassa Kansalliset vähemmistöt esikoulussa ja koulussa (Ruotsin opetushallitus) Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) Koululaki (2010:800) Kirjastolaki (2013:801) Sosiaalipalvelulaki (2009:726) Kielilaki (2009:600) Yhdistyneiden Kansakuntien lapsia koskeva yleissopimus Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja