JOHDANTO NUORISO- JA VAPA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO...

- -

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 1. NUORISO- JA VAPA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO... 2 1.1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaus... 2 1.2 Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperusta... 2 1.3 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon tavoitteet... 3 1.4 Tutkinnon muodostuminen... 4 1.5 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjontasuomen nuoriso-opistossa... 5 1.6 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat... 7 1.6.1 Nuoriso-ja vapaa-aika-alan Opintopolkuesimerkkejä... 7 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 8 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 8 2.1.1 Ohjaajuus (35 osp)... 8 2.1.2 Ohjaus eri toiminta ympäristöissä (40 osp)... 12 2.1.3 Ohjauksen menetelmät (30 osp)... 17 2.2.VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 22 2.2.1 Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus (15 osp)... 22 2.2.2 Projektitoiminnan ohjaus (15 osp)... 24 2.2.3 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (20 osp)... 25 2.2.4 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus (15 ops)... 26 2.2.5 Ikääntyvien ohjaus (15 osp)... 28 2.2.6 Palvelujen tuottaminen (15 osp)... 29 2.2.14 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA - Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (10 osp)... 31 2.2.15 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA - Seuraohjaaja (10 osp)... 33 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT (35 OSP)...34 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)... 34 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp)... 39 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp)... 42 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp)... 46 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 49 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia... 49 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia... 50 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja... 50 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja... 50 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa... 50 5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 51 6 YHTEISET PEDAGOGISET TOIMINTAOHJEET... 51 6.1 Arviointi ammatillisessa perustutkinnossa... 51 6.1.1 Oppimisen Arviointi... 52 6.1.2 Osaamisen Arviointi... 53 6.2 Arvioinnista tiedottaminen... 56 6.3 Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen... 57 6.4 Opintojen ohjaus... 58 6.5 Henkilökohtaistaminen... 58 6.6 Erityisopetus... 59 6.7 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 60 6.8 Työpaikalla tapahtuva oppiminen... 62

Liitteet Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteet (OPH) Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat nuorten koulutuksessa Opintojen jaksotussuunnitelma oppisopimuskoulutuksessa

1 JOHDANTO Suomen Nuoriso-opistossa, Paukkulassa, oppimista ohjaavat yhteisöllisyys ja pedagoginen viihtyminen. Paukkulassa yhteisöllisyys tarkoittaa koko henkilökunnan yhteistä arvoperustaa, joka ohjaa kaikkea toimintaa, myös oppimista ja opetusta. Paukkulan arvoperusta rakentuu kolmen keskeisen arvon kautta, jotka ovat vastuullisuus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden merkitys on oppimisen näkökulmasta keskeinen arvo. Yhteisöllisyys on kehittyvä ja kasvava ryhmän ominaisuus, joka vaatii keskustelua ja dialogia, jotta Paukkulassa toimiva yhteisö, opiskelija tai tutkinnon suorittajat, opettajat ja koko henkilöstö, voi saavuttaa yhteiset tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta se tarkoittaa hyvää ammatillista kasvua, joka tapahtuu turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Yhteisöllisyys edellyttää osallisuutta, avointa vuorovaikutusta ja dialogisuutta. Oppimisen ja osaamisen kehittymisen kulmakivi on pedagoginen viihtyminen, joka rakentuu turvallisuuden tunteesta ja uteliaisuudesta oppia uutta. Opetuksen keskeisenä tehtävänä on herättää ja pitää yllä oppijassa uteliaisuutta erilaisin yhteistoiminnallisin ja vuorovaikutuksen mahdollistavin työtavoin. Oppiminen on sekä emotionaalinen että sosiaalinen tapahtuma, johon osallistuvat kaikki oppimistapahtumassa mukana olevat: oppijat, opettajat, työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat, muut työelämän toimijat ja koko muu Paukkulan henkilökunta. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja on Paukkulassa yhteisön jäsen, jolla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan. Oppiminen tapahtuu ryhmässä ja oppija on osallinen oppimisryhmän ja muiden ryhmien toiminnassa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opettajien, oppilaitosyhteisön jäsenten, oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri työelämäyhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä (Opetushallitus 2013a). Suomen Nuoriso-opistossa opetus rakentuu humanistisen ihmis- ja oppimiskäsityksen ja sosiokonstruktivistisen oppimiskäsitys perustalle. Oppija on itse vastuullinen aktiivinen toimija, jonka minän kasvua, luovuuden ja itseohjautuvuuden kehittymistä tuetaan yhteisöllisen ja kokemuksellisen oppimisen ja opetuksen avulla. Opetuksen lähtökohtana on yksilön kasvaminen ja kehittyminen ympäröivässä yhteisössä. Oppiminen Suomen Nuoriso-opistossa tapahtuu suurelta osin yhteistoiminnallisesti erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa, dialogisissa keskusteluissa, yhteisöllisissä ohjaustilanteissa, työpaikalla tapahtuvana oppimisena (työssäoppiminen ja työpaikkakohtaiset osaamistehtävät) sekä itsenäisiä osaamistehtäviä tehden verkko-opiskeluna. Oppija on aktiivinen oman oppimisensa ohjaaja. Opettajat mahdollistavat oppimisen luomalla sellaiset oppimisympäristöt, jossa tieto- ja taitoperustaisen osaamisen kehittyminen ja humanistisen ja kasvatusalan eettinen osaaminen ja arvopohja sisäistyy opiskelija tai tutkinnon suorittajan ammatilliseksi työotteeksi. Saman tutkinnon osan voi suorittaa monella tavalla. Jokainen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja laatii itselleen ohjatusti HOPSin, jossa määritellään opiskelijan tai tutkinnon suorittajanyksilöllinen opintopolku. Opinto-ohjaukseen osallistuminen on tärkeässä roolissa opintojen suorittamisessa. Opinto-ohjauksen ja ammatillisen kasvun kautta tuetaan jokaisen yksilöllistä kasvamista ja kehittymistä oman alansa osaajaksi. Suomen Nuoriso-opiston opetussuunnitelma kuvaa Suomen Nuoriso-opistossa järjestettävän ammatillisen koulutuksen yleiset periaatteet ja Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteiden oppimiseen liittyvät näkökulmat ja toimii samalla myös oppilaitoksen pedagogisena ohjelmana, jota laajennetaan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmilla ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmalla sekä muutamalla muulla erillisellä ammatillista koulutusta ohjaavalla asiakirjalla: oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma, oppilaitoskohtainen erityisopetuksen suunnitelma, arvioinnin opas, ammattiosaamisen näyttöjen

järjestämis- ja arviointisuunnitelmat, työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytännöt ja ohjeet, opiston järjestyssäännöt ja opiston asuntolan säännöt) 2 1NUORISO- JA VAPA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 1.1 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUS Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja toiminnan edellytysten järjestämisessä on otettava huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset tarpeet ja heidän vapaa-aikatoimintaa koskevat odotuksensa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä pyrkimys tarvittavia taitoja. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, joka edellyttää hyvää tietämystä ihmisen kasvusta, kehityksestä, elämänkaaresta, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista. Se on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten parissa tehtävää ohjaus-, opastus- ja tukityötä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista ja yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä luottamukselliseen ja luovaan vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesauttaa nuorten omaa toimintaa siten, että yksilöllisyys ja yhteisöllisyys voivat elää rinnakkain. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen merkityksen. Nuoriso-ohjauksessa painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. Lisäksi nuoriso-ohjauksessa on keskeistä yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa. 1.2 NUORISO- JA VAPAA-AIKA-ALAN ARVOPERUSTA Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustana on humanistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä yhteisöllisyys, inhimillisyys, sosiaalisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, väkivallattomuus ja muut ihmisten yhteistoiminnalle välttämättömät ulottuvuudet. Käytännön ohjaustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta sekä ystävällisyys, luotettavuus, avarakatseisuus ja rehellisyys sekä yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottaminen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalla on terve ammattiylpeys ja hyvän itsetunnon tuomaa varmuutta kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnalla luodaan edellytyksiä kansalaisten henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille sekä elämänilolle ja elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, kansalais-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoiminta kartuttaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan

keskeinen yksilöllinen lähtökohta on oikeus oman elämän rakentamiseen kasvattavassa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Alan yhteiskunnallisina arvopäämäärinä ovat nuorisolain (27.1.2006/72) mukaan yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyön peruslähtökohtia ovat 1) ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) moniarvoinen arvoperusta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kuuluvat keskeisesti nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on selviytymiskykyinen, aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka kykenee vastaamaan muutoksiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittavasti. 3 1.3 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työskennellä monipuolista ammattitaitoaan käyttäen alan eri toimintaympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä alan arvopohjan edellyttämällä tavalla. Hän osaa ohjata, innostaa, motivoida ja osallistaa sekä järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille. Hän hallitsee ryhmien ohjaamisen ja osaa työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja sekä tukea ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua heidän tarpeensa huomioon ottaen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaa heidän vapaa-aikatoimintaansa yhteisökasvatuksellisia periaatteita ja menetelmiä soveltaen. Hän ymmärtää aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vapaa-ajan merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle sekä työssä ja arkielämässä jaksamiselle ja elinoloille. Hän osaa luovasti ottaa huomioon eriikäisten ja taustoiltaan erilaisten ohjattavien yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintakokonaisuuksia ohjattavien toiveita kuunnellen. Nuorisotyö ja nuorisokasvatus ovat tutkinnossa perusviitekehyksenä, mutta ammatillisten valintojen kautta on mahdollista suunnata osaamista myös muihin ikäryhmiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa käyttää nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisiä ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä valitsemiensa opintojen ja työelämän vaatimusten mukaisesti. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ohjausmenetelmien monipuolinen soveltaminen on hänen työnsä erityisosaamista. Hänellä on vankka toiminnanohjaus- ja osallistamistaito, hyvä ilmaisukyky sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työssään edistää suomalaista kulttuuriperinnettä ja sen kehitystä. Hän osaa ottaa huomioon ohjattavien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset taustat sekä osaa kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja luoda eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vahvistavia tilanteita ja tulee työssään toimeen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa työskennellä työryhmän jäsenenä ja toimia myös moniammatillisissa verkostoissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa olla oma-aloitteinen ja luova sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän osaa ottaa huomioon kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuullisen kuluttamisen periaatteet työssään ja kansalaisena. Hän pyrkii omassa toiminnassaan aina

laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suoritukseen sekä arvostaa toimintaympäristön viihtyisyyttä ja kulttuurisia kauneusarvoja. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen toimii vastuullisesti, oikeudenmukaisesti, taloudellisesti ja sopimusten mukaisesti. Hän noudattaa työssään nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattietiikkaa ja pyrkii aina oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Hän noudattaa hyviä käytöstapoja kaikissa tilanteissa. Hän toimii sovittelevasti kaikissa työhönsä liittyvissä ongelmatilanteissa. Alan ammattilainen osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia työelämän tarpeiden mukaisesti. Hän on avarakatseinen ja tasa-arvoinen toisia ihmisiä kohtaan. Hän ottaa toiset ihmiset huomioon ja ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita, mielipiteitä ja tunteita. Hän hallitsee omat tunteensa ohjaus- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän arvostaa omaa ammattiaan, on motivoitunut kehittämään itseään ja työtään ja osaa arvioida ammatillista kasvuaan ja kehittämistarpeitaan. Hänellä on elinikäisen oppimisen taidot. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa pitää huolta ohjattavien turvallisuudesta ja terveydestä, ja hän noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Hän on perehtynyt riskien ja vaarojen arviointiin sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana. Hän kiinnittää huomiota työhyvinvointiinsa, noudattaa terveellisiä elintapoja sekä pitää yllä toiminta- ja työkykyään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilainen osaa ottaa huomioon työnsä ympäristövaikutukset ja toimia ympäristöä säästäen. Hän myös hallitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjattavien kanssa. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hän osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa, viestinnässä, palvelujen markkinoinnissa sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Hän tiedostaa verkko-ohjauksen haasteet nuorisotyössä ja osaa huolehtia käytettävien varusteiden, välineiden ja menetelmien turvallisuudesta sekä ympäristön viihtyisyydestä ja järjestyksestä. Palvelujen tuottaminen erilaisissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä taitoa käyttää hyväksi erilaisia mahdollisuuksia niin toiminnan rahoituksessa kuin muissakin järjestelyissä osalta. 4 1.4TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Suomen Nuoriso-opisto ei vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista.

5 1.5TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTASUOMEN NUORISO-OPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Suomen Nuoriso-opistossa. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Suomen Nuoriso-opistossa Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus NUORISO-JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO, Nuoriso-ohjaaja 180 2Ammatilliset tutkinnon osat 135 2.1Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Ohjaajuus 2.1.2 Ohjaus eri toimintaympäristöissä 2.1.3 Ohjauksen menetelmät 35 40 30 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat 2.2.1 Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus 2.2.2 Projektitoiminnan ohjaus 2.2.3 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 2.2.4 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus 2.2.5 Ikääntyvien ohjaus 2.2.6 Palvelujen tuottaminen 2.2.7 Yritystoiminnan suunnittelu 2.2.8 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 2.2.9 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 2.2.10 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.2.14 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Hyvinvointipalvelujen tuottaminen 2.2.15 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa: Seuraohjaaja 2.2.16 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 15 15 20 15 15 15 15 10-15 3 Yhteiset tutkinnon osat 35-3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen - 11-3.1.1 Äidinkieli - 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi - 15 15 10 10 15 - - - - -

6 3.1.3 Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3.2.1 Matematiikka 3.2.2 Fysiikka ja kemia 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidot 3.3.2 Työelämätaidot 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psykologia 3.4.5 Ympäristöosaaminen 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 9 8 7 - - - - - - - - - - - - - - - - 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10-4.1 Ammattitaitoa syventävät tai laajentavat ammatilliset tutkinnon osat 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat tutkinnon osat 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Suomen Nuoriso-opistossa ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta 52-55 osaamispistettä. Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai Opiskelija tai tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen - - - - - -

kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 7 1.6 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmäkohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija tai tutkinnon suorittajan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tai tutkinnon suorittajan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 1.6.1NUORISO-JA VAPAA-AIKA-ALAN OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Nuorten sosiaalisen vahvistamisen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen valinnaiseksi tutkinnon osaksi valinnut opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi työskennellä erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten parissa tuottaen heille sellaisia vapaa-ajan palveluita, jotka lisäävät ohjattavien fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia ja edesauttaa osallisuuden kokemusta ja ennalta ehkäisee syrjäytymistä. Ohjauksen menetelmät + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaajuus + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaus eri toimintaympäristöissä + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Hyvinvointi palvelujen tuottaminen Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Vapaasti valittava tutkinnon osa IKÄÄNTYVIEN OHJAUS JA KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN OHJAUS Ikääntyvien ohjauksen valinnaiseksi tutkinnon osaksi valinnut opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi sijoittua työskentelemään ikääntyvien viriketoiminnan ohjaajaksi palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. Hän osaa ohjata toimintaa kansalaisjärjestöissä ja työskennellä järjestöissä ja kansalaisliikkeissä. Ohjauksen menetelmät + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaajuus + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaus eri toimintaympäri stöissä + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus Ikääntyvien ohjaus Vapaasti valittava tutkinnon osa NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN JA MONIKULTTUURISEN TOIMINNAN OHJAUS Monikulttuurisen toiminnan ohjauksen valinnaiseksi tutkinnon osaksi valinnut opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi sijoittua työskentelemään maahanmuuttaja nuorten parissa tukien maahanmuuttaja nuorten

8 kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja ennaltaehkäisten syrjäytymistä. Hän hallitsee erilaisia osallisuutta vahvistavia menetelmiä ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä luomalla sellaisia vapaa-ajan palveluita, jotka lisäävät ohjattavien fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia ja edesauttaa osallisuuden kokemusta. Ohjauksen menetelmät + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaajuus + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Ohjaus eri toimintaympäri stöissä + yhteisiä tutkinnon osia integroituna Monikulttuurisen toiminnan ohjaus (kesäopinnot) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Vapaasti valittava tutkinnon osa 2AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 OHJAAJUUS (35 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan toimia ohjaus työssään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla toimia toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita kuvailla oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaa-aikatyössä ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen huolehtia ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa nimetä ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet kohdata ja ohjata eri-ikäisiä auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja olla tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä nimetä sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja soveltaa niitä omassa työssään määritellä ryhmädynamiikan lainalaisuudet toimia työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä sellaisessa ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaajuus. Hän suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja valitsee siihen sopivat ohjausmenetelmät.

9 Tutkinnon osan osa-alue Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Kasvatus, elämänkulku ja yhteisöllisyys määritellä ihmisen minuuden kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä eritellä erilaisia kasvatusmalleja ja pohtia omaa rooliasi kasvattajana kuvailla ihmisen eri ikävaiheita sekä niihin liittyviä kehitysmuutoksia ja - haasteita kohdata ja ohjata eriikäisiä ihmisiä selostaa ihmisen elämänkulkua kokonaisuutena sekä määritellä elämänhallinnan käsitteenä ja käytännössä kuvailla oman persoonasi merkityksen ja vaikutuksen ohjaustyössä määritellä oman kehitysvaiheesi ihmisen elämänkaaressa sekä omat kehitystarpeesi että vahvuutesi ohjaustyötä ajatellen havaita ja nimetä yksilön tai ryhmän kehitystä tukevia tavoitteita ja toteuttaa niiden mukaisen ohjauskokonaisuuden Nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta Nuorisotyön ammattieettisten perusteiden ja toimintatapojen hallinta Elämänkaarivaiheiden hallinta Kriisit ja kriisityön vaiheiden tunteminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävinä selvitykset a) ohjattavan ryhmän elämänkaarivaiheesta ja siihen sisältyvästä kehitystehtävästä, b) ohjausympäristön kriiseihin varautumisesta ja kriisityön vaiheista. Erityinen tuki ja osallisuus Osallisuus ja osallistava ohjaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

10 kuvailla ohjattavien arvostavan kohtaamisen ja myönteisen ohjaustilanteen edellytyksiä nimetä osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä tunnistaa ohjattavien erilaisuuden ja heidän lähtökohtansa ohjaustoiminnassa perustella etsivän nuorisotyön toimintaperiaatteet ja merkityksen Etsivä nuorisotyö Ohjattavien kohtaaminen ja ohjattavien erilaisuuden ja erityisen tuentarpeen huomioiminen ohjauksessa Vuorovaikutuksen ja yhteistyön hallitseminen sekä tekee osaamistehtävänä selvityksen: a) ohjattavan ryhmän erityisen tuen tarpeista sekä b) suorittaa hyväksytysti tentin etsivän nuorisotyön periaatteista. nimetä vaitiolovelvollisuuden, ja lastensuojelulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden asettamat vaateet työllesi. Yksilön hyvinvointi ja seksuaalikasvatus laatia itsellesi terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman edistäen ja ylläpitäen opiskelu-, toiminta ja työkykyäsi ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille kehittää turvallisuutta, terveellisyyttä sekä edistää hyvinvointia kuvailla nuorten seksuaalisuuteen liittyvät peruskysymykset ja osaat tukea nuorten seksuaalista kasvua. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja seksuaalikasvatuksen tukeminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä a) selvityksen ohjattavan ryhmän ikäkauteen liittyvistä seksuaalisen kehityksen vaiheista. Ohjaajuus ja ryhmädynamiikka Ryhmädynamiikan lainalaisuudet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja ohjausharjoituksiin ja osallistuu

11 ohjata ryhmää tietoisesti ja osallistavasti kohdata ohjattavat arvostavasti ja osaat luoda myönteisen ohjaustilanteen osaat asettaa ohjaukselle tavoitteita kasvatuksellisista ja sosiaalisista lähtökohdista käsin huomioida ryhmän kehitysvaiheen ohjauksen suunnittelussa ja ohjaustoiminnassa suunnitella erilaisia ohjaustilanteita motivoida ryhmää toimimaan tavoitteiden suuntaisesti Ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen kasvatuksellisista ja sosiaalisista tavoitteista käsin Ohjaustoiminnan arviointi ja oman ohjaajuuden kehittäminen Ryhmän ohjauksen ja motivoinnin hallinta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä a) selvityksen ohjattavan ryhmän kehitysvaiheesta. Opinto-ohjaus ja ammatillinen kasvu kehittää itseohjautuvuuttasi ja ottaa vastuuta opintojen etenemisestä kehittää omia opiskelutapojasi siten, että rakennat opiskelusi ammatillisen kasvun ja kehittymisen kannalta tavoitteelliseksi toiminnaksi valita itsellesi parhaiten sopivat opiskelutavat ja varmistat osaamisesi karttumisen ja opintojen suorittamisen määräajassa toimia ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat Nuoriso- ja vapaa-aika-alan perusteet Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opintojen ohjaus Nuorisotyöntekijän ammattieettinen ohjeistus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee annetut osaamistehtävät (harjoittava hops ja hopskeskustelu) sekä arvioi ja kehittää vuorovaikutuksessa muiden kanssa omaa ammattieettistä toimintaansa. Työssäoppiminen käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan toimia ohjaustyössäsi suunnitelmallisesti ja Työskentely työssäoppimispaikassa sopimuksen mukaisesti. Työpaikalla tapahtuva oppiminen osaamistehtävinä. Osallistut työssäoppimisen info-, valmennus- ja purkutunneille. Solmit työssäoppimissopimuksen ja palautat allekirjoitetun työssäoppimissopimuksen ennen työssäoppimisen aloittamista. Suoritat työssäoppimisjakson kokonaisuudessa noudattaen työssäoppimissopimusta. Teet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla toimia toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita kuvailla oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaa-aikatyössä ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen huolehtia ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaaaikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa nimetä ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet kohdata ja ohjata eri ikäisiä auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja olla tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä nimetä sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja soveltaa niitä omassa työssään määritellä ryhmädynamiikan lainalaisuudet toimia työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti 12 liittyvät osaamistehtävät Moodlessa ennen ammattiosaamisen näytön antamista. Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko työssäoppimisjakson ajan ja palautat sen ohjaavalle opettajalle työssäoppimisen purkutunnilla. 2.1.2 OHJAUS ERI TOIMINTA YMPÄRISTÖISSÄ (40 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori)

13 työyhteisön jäsenenä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille nimetä ja kertoa alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään nimetä yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä kertoa työn päätöksentekorakenteet ja nimetä rahoitusmahdollisuuksia ja ottaa toiminnassaan huomioon taloudelliset edellytykset. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä ainakin yhden toimintaympäristön toiminnan toteuttamisessa moniammatillisesti tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hän perehtyy valitun toimintaympäristön toimintaan, organisaatioon ja päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvia ohjausmenetelmiä. Hän selvittää toimintaympäristön yhteistyökumppanit ja toiminnan roolit. Tutkinnon osan osa-alue Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Nuoriso- ja vapaa-aikaalantoimintaympäristöt hyödyntää työssäsi eri sektoreiden toimintamuotoja, rahoitusta ja yhteistyötä toimia alan lainsäädännön mukaisesti suunnitella toimintaa julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ottaa huomioon toiminnan taloudellisuuden Julkisen, yksityinen ja kolmannen sektorin toiminnan erityispiirteet Nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisen lainsäädäntö Julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmät ja rahoitus Osallistaminen Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla sekä työn arviointi ja laadun kehittäminen Toiminnan taloudellisuus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee osaamistehtävinä työssäoppimisen yhteydessä selvitykset a) toimintaympäristön päätöksentekojärjestelmästä ja rahoituksesta ja keskeisestä lainsäädännöstä b) yhteistyökumppaneista ja c) moniammatillisesta toiminnasta ja tukipalveluista Nuoriso- ja vapaa-aika-alan yhteistyöverkostot kuvailla nuoriso- ja vapaaaikatyön keskeisiä yhteistyöverkostoja ja yhteistyömuotoja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-ajan-alan lähialojen toimintatapoja ja palveluja perustella kouluyhteistyön merkitystä Nuoriso- ja vapaa-ajan-alan yhteistyöverkostot Kouluyhteistyö ja koulunuorisotyö Koululaisten iltapäivätoiminta Yhteistyö kotien kanssa Moniammatillisen yhteistyön merkitys ja menetelmät Tukipalvelut Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä selvityksen: a) kodin kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuuksista ohjausympäristössään b) ohjausympäristön tukipalveluista.

14 nimetä erilaiset tavat tehdä yhteistyötä perheiden ja vanhempien kanssa nimetä tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä nimetä erilaiset tukipalvelut Kansainvälinen nuorisotyö ja monikulttuurisuus selostaa keskeiset kansainvälisen nuorisotyön toimintamuodot ja mahdollisuudet nimetä kansainvälisiä toimijoita määritellä eri kulttuurien lähtökohtia ja ottaa ne huomioon toiminnassasi suunnitella monikulttuurista toimintaa huomioiden kulttuurien erilaisuuden Kansainvälisen nuorisotyön rakenteet Kansainvälisen nuorisotyön rahoitus Kansainvälisen toiminnan suunnittelu Yleissopimus lastenoikeuksista Ihmisoikeuskasvatus Stereotypiat ja epävarmuuden sietokyky kulttuurien välisessä toiminnassa Kulttuurien luokittelu ja ulottuvuudet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee annetut osaamistehtävät. Työyhteisön viestintä viestiä aktiivisesti työpaikan vuorovaikutustilanteissa ja edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä noudattaa työaikoja ja työpaikan ohjeita ja sääntöjä kirjoittaa asiakirjoja ja tiedotteita nimetä työyhteisön sisäisen ja ulkoisen markkinoinnin ja tiedottamisen periaatteet ja hyödyntää niitä laatia markkinointisuunnitelman ja käyttää markkinoinnin vaikuttamiskeinoja kertoa kokouksen ja neuvottelun periaatteet ja toimia niiden mukaan erilaisissa kokous - ja neuvottelurooleissa käyttää hyvää yleiskieltä, Työyhteisön sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Työyhteisön jäsenenä toimiminen Tiedottaminen ja markkinointi Kokous- ja neuvottelutaidot Suullinen ja kirjallinen ammatillinen viestintä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävinä a) pienimuotoisen markkinointisuunnitelman b) mainosanalyysin c) kokous- ja neuvotteluasiakirjat

15 ammattisanastoa ja kirjallisuutta Projektityö toimia projektityön vaiheiden mukaisesti oma aloitteisesti toteuttaa projektimaisen työn ja arvioida sitä Projektityön vaiheet ja projektityössä toimiminen Tietotekniikka projektityössä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee ryhmässä osaamistehtävänä a) joko nuoriso- ja vapaa-aikaalaa b) tai oppilaitoksen hyvinvointia hyödyttävän projektin tai projektimaisen työn. Ammatillinen englanti käyttää englannin kieltä vaihtelevissa työtilanteissa laatia asiatekstejä kuten sähköposteja, hakemuksia ja ohjeistuksia englannin kielellä käyttää keskeistä nuoriso- ja vapaa-aika -alan sanastoa englanniksi Nuoriso- ja vapaa-aika-alan englanti Hakemukset, sähköpostiviestit ja ohjeistukset Nuoriso- ja vapaa-aika -alan keskeiset toimintaympäristöt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee osaamistehtävinä a) esitellä jonkin nuoriso- ja vapaa-aika -alan toimintaympäristön englanniksi b) ohjata leikin tai pelin englannin kielellä Nuorten elinolot ja nuorisokulttuurit kuvata nuorisotyön historian pääpiirteet perustella nuorisotyön yhteiskuntasidonnaisuuden kuvata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita hyödyntää ajankohtaista nuorisotutkimustietoa kuvailla nuorisokulttuurien erityispiirteitä ja selittää nuorten toimintaa tämän tiedon pohjalta Nuorisokulttuurien erityispiirteet Yhteiskunnan muutokset ja nuorten elinoloihin vaikuttaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee annetut osaamistehtävät a) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista työelämän näkökulmasta Terveyttä edistävä toiminta Käyttää ohjauksessa tietoja Ympäristökasvatus Päihdetietous Ensiapu 1 ja 2 Hygieniaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen sekä suunnittelee ja toteuttaa päihdekansion, johon kerää tietoa

16 päihteiden haittavaikutuksista Toimia myönteisenä esimerkkinä ohjattaville yleisimmistä päihteistä sekä hoitoonohjauskäytännöt. Opinto-ohjaus ja ammatillinen kasvu : ottaa tehdä tietoisia valintoja opintojesi suhteen suunnitella tulevaisuuttasi opintojen jälkeen kantaa vastuun opintojesi etenemisestä analysoida omaa ammatillista kasvuasi ja kehittymistäsi Opintojen ohjaus Ammatillinen kasvu NUVAalalla Työllistyminen Jatko-opiskelut Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee annetut osaamistehtävät (syventävä hops ja hops-keskustelu). Työssäoppiminen työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kol mas sektori) työyhteisön jäsenenä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille nimetä ja kertoa alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään nimetä yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä kertoa työn päätöksentekorakenteet ja nimetä rahoitusmahdollisuuksia ja ottaa toiminnassaan huomioon taloudelliset edellytykset. Työskentely työssäoppimispaikassa sopimuksenmukaisesti. Työpaikalla tapahtuva oppiminen osaamistehtävinä. Osallistut työssäoppimisen info-, valmennus- ja purkutunneille. Solmit työssäoppimissopimuksen ja palautat allekirjoitetun työssäoppimissopimuksen ennen työssäoppimisen aloittamista. Suoritat työssäoppimisjakson kokonaisuudessa noudattaen työssäoppimissopimusta. Teet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvät osaamistehtävät Moodlessa ennen ammattiosaamisen näytön antamista. Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko työssäoppimisjakson ajan ja palautat sen ohjaavalle opettajalle työssäoppimisen purkutunnilla.

17 Vaadittavat erillispätevyydet Hygieniaosaaminen Ensiaputaidot 2-tasolla Muuta huomioitavaa Oppilaitos maksaa yhden hygieniatestisuorituksen. Opiskelija maksaa itse hygieniaosaamiskortin. Opiskelija maksaa itse EA1- ja EA2-kortit 2.1.3OHJAUKSEN MENETELMÄT (30 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tai tutkinnon suorittaja osaa kuvata ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja perustella niiden soveltuvuutta nuoriso- ja vapaa-aika-alalla työskentelyyn työskennellä käyttäen ohjausmenetelmiä: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen käyttää valittua ohjausmenetelmää luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat määritellä yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin ohjata ottaen huomioon eri ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ohjaamalla ryhmää yhdellä valitsemallaan menetelmäalueella. Hän työskentelee ryhmän tai ryhmien kanssa ja toimii rakentaen yhteisöllisyyttä ja hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hän laatii menetelmien soveltamista varten turvallisuussuunnitelman ja kartoittaa mahdolliset toiminnan riskit. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa oppilaitoksen järjestämillä leireillä (leirikoulut ja lasten kesäleirit) tai tapahtumissa (hyvinvointitapahtumat). Tutkinnon osan osa-alue Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen Kulttuuriohjaus käyttää jotain kulttuuriohjauksen menetelmää ohjauksessa perustella taiteen ja kulttuurin merkitystä yksilön ja yhteisön Kulttuuriohjauksen välineiden ja menetelmien tavoitteellinen hyödyntäminen ohjauksessa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja ohjausharjoituksiin ja osallistuu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänään selvityksen: a) toimintaympäristön mahdollisuudet kulttuuriharrastusten ja kulttuurijärjestöjen näkökulmasta

18 hyvinvoinnille suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista (kasvatus)toimintaa kulttuuriohjauksen menetelmin b) kulttuurin ja eri taiteenlajien merkityksestä ohjattaville Liikunnanohjaus ottaa toiminnassa huomioon toimintaympäristön liikuntaharrastuksia ja toimijoita kertoa ohjattaville liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkityksestä yksilön ja yhteisön käyttää jotain liikunnanohjauksen menetelmää ohjauksessa suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista (kasvatus)toimintaa liikunnanohjauksen menetelmin Liikunnanohjauksen välineiden ja menetelmien tavoitteellinen hyödyntäminen ohjauksessa Liikunnanohjauksen erilaiset toimintaympäristöt Liikunnan merkitys kasvulle ja terveydelle Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja ohjausharjoituksiin ja osallistuu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee osaamistehtävänä työssäoppimisen yhteydessä selvityksen mitä terveyttä edistävä liikunta tarkoittaa ohjattavan ryhmän näkökulmasta. Luonto- ja elämystoiminta : hyödyntää luonto- ja elämystoiminnan mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista (kasvatus) toimintaa luonto- ja elämystoiminnan menetelmin ottaa huomioon ympäristön, olosuhteet ja riskit valita sopivat välineet seikkailutoimintaan ja leiritoimintaan ohjata välineiden käytössä soveltaa väline- ja Seikkailu- ja leiritoiminnan suunnittelu ja ohjaus tavoitteellisesti Välineet ja menetelmät luontoja elämystoiminnassa sekä niiden testaus Tavoitteellinen luonto- ja elämystoiminnan suunnittelu ja ohjaus Seikkailutoiminta o Retket Leiritoiminta o Ryhmäharjoitteet Riskikartoitus Ympäristökasvatuksen periaatteet Omaehtoinen luonto- ja elämystoiminta Luonto- ja elämystoiminnan Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen, retkille ja luonto- ja elämystoiminnan harjoituksiin sekä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee annetut osaamistehtävät. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee osaamistehtävänä työssäoppimisen aikana a) valitsemaansa ohjauksen menetelmään turvallisuussuunnitelman ja sen osana riskikartoituksen b) viisi vapaavalintaista seikkailukasvatusharjoitetta sisältävän portfolion

19 menetelmätietämystäsi muuttuvissa olosuhteissa merkitys yksilön ja yhteiskunnan kannalta Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut määritellä nuorisotiedotuksen menetelmät, välineet ja eettiset periaatteet selostaa, miten nuorisotiedotus toimii Suomessa ja kansainvälisesti käyttää nuorisotiedotuksen menetelmiä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen välineenä sekä hyödyntää vertaistiedottamista nuorisotiedotuksessa arvioida nuorten tiedon tarpeet ja vastata niihin tuottaa tietoa nuorisotiedotuksen tarpeisiin Nuorisotiedotuksen perusteet, rakenne ja eettiset periaatteet Nuorten tiedon tarpeet Sisällön tuottaminen nuorisotiedotukseen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu opetukseen, joka on järjestetty joko lähiopetuksena tai verkko-opetuksena ja tekee annetut osaamistehtävät. Media- ja verkko-ohjaus käyttää jotain media- ja verkko-ohjauksen työkalua käyttää tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia sosiaaliseen verkoistoitumiseen, osallistamiseen ja luovuuteen arvioida median ja internetin vaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan kannalta Media- ja verkko-ohjauksen välineiden ja menetelmien tavoitteellinen hyödyntäminen ja soveltaminen ohjauksessa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu opetukseen, joka on järjestetty joko lähiopetuksena tai verkko-opetuksena ja tekee annetut osaamistehtävät.

20 Teknisten ja kädentaitojenohjaus käyttää valittujen teknisten ja kädentaitojen menetelmien keskeisintä tekniikkaa ja materiaaleja ohjauksessa suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista (kasvatus)toimintaa teknisten ja kädentaitojen menetelmin ottaa toiminnassa huomioon teknisten ja kädentaitojen soveltuvuuden ja mahdollisuudet ohjaustoimintaan valita toimintaympäristöön sopivat teknisten ja kädentaitojen menetelmät ja tekniikat Teknisten ja kädentaitojen menetelmien, välineiden ja materiaalien hyödyntäminen Teknisten- ja kädentaitojen keskeiset tekniikat, materiaalit ja välineet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja käytännön teknisten ja kädentaitojen menetelmien harjoituksiin ja osallistuu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekee osaamistehtävänä portfolion keskeisimmistä tekniikoista. Kaikissa ohjauksen menetelmissä yhteiset sisällöt Ohjauksellisten toimintakokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja arviointi Tarkoituksenmukaisen ohjausmenetelmän valinta huomioiden ohjattavien tarpeet, ohjausympäristön olosuhteet, ohjauksen tavoitteet ja ohjausvälineet Ohjauskokonaisuuden riskien ja vaarojen kartoitus, ennakointi ja ennaltaehkäisty Kestävän kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin periaatteiden huomioiminen ohjauksessa Ohjattavien yhteisöllisyyden vahvistaminen Viihtyisyyden, terveyden, Ohjauksen menetelmien tutkinnon osan osa-alueissa suunnitellaan ja pidetään erilaisia ohjaustuokioita, joissa huomioidaan ohjattavien tarpeet ja ohjauksen tavoitteet. Riskianalyysi ja/ tai turvallisuussuunnitelman tekeminen opetellaan luonto- ja elämystoiminnan opintojen yhteydessä. Kulttuuriohjauksen ja liikunnan ohjauksen yhteydessä opetellaan kiinnittämään huomio turvallisuuteen, toimintakyvyn

21 Opinto-ohjaus ja ammatillinen kasvu Kuvata nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisen sisällön ja työtehtävät selostaa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opetussuunnitelman rakenteen ja keskeiset sisällöt rakentaa opiskelusi tavoitteelliseksi toiminnaksi, joka johtaa ammatillisen kasvun ja kehittymisen kannalta hyvään osaamiseen valita itsellesi parhaiten sopivat opiskelutavat ja varmistat osaamisesi karttumisen ja opintojen suorittamisen määräajassa turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen ohjausympäristössä Nuoriso- ja vapaa-aika-alan perusteet Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma huomioon ottamiseen ja viihtyvyyteen. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu lähiopetukseen ja tekee annetut osaamistehtävät (orientoiva hops ja hopskeskustelu). Työssäoppiminen kuvata ohjauksen eri ohjausmenetelmien periaatteita ja perustella niiden soveltuvuutta nuoriso- ja vapaa-aikaalalla työskentelyyn työskennellä käyttäen ohjausmenetelmiä: valittu menetelmäalue voi olla kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luontoja elämystoiminta, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen käyttää valittua ohjausmenetelmää Työskentely työssäoppimispaikassa sopimuksen mukaisesti. Työpaikalla tapahtuva oppiminen osaamistehtävinä. Osallistut työssäoppimisen info-, valmennus- ja purkutunneille. Solmit työssäoppimissopimuksen ja palautat allekirjoitetun työssäoppimissopimuksen ennen työssäoppimisen aloittamista. Suoritat työssäoppimisjakson kokonaisuudessa noudattaen työssäoppimissopimusta. Teet työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvät osaamistehtävät Moodlessa ennen ammattiosaamisen näytön antamista. Pidät työssäoppimispäiväkirjaa koko työssäoppimisjakson ajan ja palautat sen ohjaavalle opettajalle työssäoppimisen purkutunnilla.

22 luodakseen virikkeellistä ja tavoitteellista (kasvatus)toimintaa, jossa kohtaaminen ja vuorovaikutus mahdollistuvat määritellä yhteisöllisyyden ja yhteisöohjauksen merkityksen ja käyttää eri ohjausmenetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisessä ohjauksessa kiinnittää huomiota työskentely-ympäristön viihtyisyyteen ja kulttuuriarvoihin ohjata ottaen huomioon eri-ikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistujien odotukset ja valmiudet 2.2.VALINNAISET TUTKINNON OSAT 2.2.1 KANSALAIS- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN OHJAUS (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittajaosaa määritellä järjestöjen aseman ja mahdollisuudet alalla suunnitella ja järjestää toimintaa kansalaistoiminnan arvojen, päämäärien ja toimintatapojen mukaisesti kuvata järjestöjen organisaatiorakenteita perustella vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan merkitystä yhteiskunnassa motivoida toimintaan kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa hyödyntää kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyömahdollisuuksia käyttää järjestötoiminnan yleisimpiä tuki- ja avustusmuotoja ohjata ja opastaa vapaaehtoistoimijoita sekä organisoida vapaaehtoistoimintaa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä kansalaistoiminnassa tai järjestötyössä. Hän ohjaa toimintaa kansalaisjärjestössä tai -liikkeessä, toteuttaa järjestön kerhotoimintaa tai vastaavaa ja osallistuu järjestön työryhmän työskentelyyn. Hän voi myös osallistua yhteisön, järjestön, yrityksen tai yhdistyksen vapaaehtoistoimintaryhmän toimintaan sekä toteuttaa muiden toimijoiden kanssa yhdessä tapahtuman, konsertin tai juhlan.