SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TYRNÄVÄN KUNTA Ängeslevänjokivarren kylien rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on edistää viihtyisää, yleisilmeeltään yhteneväistä ja Limingan lakeuden rakennusperinnettä kunnioittavaa rakentamistapaa Ängeslevänjokivarren kylien alueella. Rakentamistapaohjeet ovat ohjeellisia. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.11.2012 675-P15797
Rakentamistapaohjeet 1 (8) Eva Persson Puurula 2.11.2012 Sisällysluettelo 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus... 1 2 Nykytilanne... 2 3 Rakennusten sijoittaminen rakennuspaikkaan ja maastoon... 3 4 Rakennusten muodot... 5 5 Julkisivumateriaalit ja värit... 5 6 Kattomuoto, katemateriaalit ja -värit... 7 7 Muut asiat... 7 8 Kirjallisuus... 7
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 1 (7) Ängeslevänjokivarren kylien rakentamistapaohjeet 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on edistää viihtyisää, yleisilmeeltään yhteneväistä ja Limingan lakeuden rakennusperinnettä kunnioittavaa rakentamistapaa Ängeslevänjokivarren kylien alueella. Rakentamistapaohjeet ovat ohjeellisia. JOKISILTA ÄNGESLEVÄ- MARKKUU Kuva 1. Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan suunnittelualueet Rakentamistapaohjeet laaditaan Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan tueksi ja ne koskevat osayleiskaavan suunnittelualuetta. Rakentamistapaohjeet asetetaan julkisesti nähtäville yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa ja niitä tarkistetaan tarvittaessa palautteen pohjalta. Tyrnävän kunnan kunnanhallitus käsittelee rakentamistapaohjeet ja ne saatetaan kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. On noudatettava Tyrnävän kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 2 (7) 2 Nykytilanne Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan suunnittelualueet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella. Limingan kirkonkylän ja Tyrnävän välinen alue on maamme suurimpia tasankoja, jossa 10 metrin korkeus saavutetaan vasta 15 kilometrin päästä merestä. Aluetta halkovat pienehköt, paikoitellen syvissä kanjoneissa virtaavat Ängeslevänjoki ja Tyrnävänjoki. Ängeslevänja Tyrnävänjokivarsilla on runsaasti vanhaa perinteistä rakennuskantaa. Laajat viljelymaisemat yhdessä arvokkaan rakennetun kulttuurin kanssa muodostavat rikkaan kulttuurimaiseman. Alueita luonnehtii äärimmäinen tasaus. Vastakohtana Ängeslevänjoki on uurtanut uomansa syvälle hieta- ja hiekkasedimentteihin. Joen kanjoni on Markkuulla yli 20 m syvä, törmät ovat äkkijyrkkiä ja helposti vyöryviä. Joen virtaamavaihtelu on suurta. Kasvillisuus jokiuoman rinteillä on koko matkalla huomattavan rehevää. Alueet ovat haja-asutusaluetta; asutus koostuu lähinnä perinteisistä pihapiireistä, jotka ovat etäällä toisistaan. Nykyaikaista, tiivistä rakentamista ei alueilla ole. Pihapiirit ovat usein neljältä sivulta suljettuja piha-alueita. Asutus tukeutuu Ängeslevän-jokivarteen perinteisen jokivarsikylän tavoin. Väestöluvut ovat Jokisillan kylässä 213, Ängeslevän kylässä 333 ja Markkuun kylässä 292 asukasta (31.12.2010). Alueilla on maatilojen talouskeskuksia, pysyvää asutusta ja jonkin verran lomaasutusta. Asutuksen ikähaarukka on 1700-luvulta tähän päivän saakka. Vanhan talonpoikaisen rakennuskannan lisäksi on joitakin jälleenrakennuskauden tyyppipiirustuksilla tehtyjä rakennuksia sekä maatiloille uusia talousrakennustyyppejä; suurempia navettoja, isoja kalustohalleja, kuivaamoja ja siiloja. Ängeslevä-Markkuun alueella tunnetaan seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (Kohteet on merkitty osayleiskaavakarttaan ja selostettu kaavaselostuksessa). Toppisen korjattua myllyä lukuun ottamatta ne ovat vanhoja tiloja, joihin pihapiireihin kuuluvat neliöpihoja, asuinrakennuksia, pikkupuolia, aittoja, riihiä, luhteja, navettoja, saunoja ja muita talousrakennuksia sekä koivukujia ja yksittäispuita. Asuinrakennukset ovat pääasiassa yksikerroksisia, koulurakennukset ovat kaksikerroksisia. Alueella eniten esiintyvät julkisivuvärit ovat punaisen (punamullan sävyt) ja keltaisen sävyjä. Julkisivumateriaalina on enimmäkseen puupaneelia ja katemateriaalina huopaa ja peltiä. Katemateriaalin yleisin väri on punainen. Kuva 2. Limingan lakeuden tasainen viljelymaisema.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 3 (7) 3 Rakennusten sijoittaminen rakennuspaikkaan ja maastoon Osayleiskaavassa uutta rakentamista on pyritty sijoittamaan olemassa olevan rakentamisen yhteyteen ja peltojen reuna-alueille tukemaan perinteistä harvaa jokivarsikylärakennetta. Osayleiskaavan sitovat merkinnät ja määräykset Rakennus on sijoitettava osayleiskaavan siihen tarkoitukseen määrättyihin aluevarauksiin (AP, PL, RA). Sallittujen uusien rakennuspaikkojen määrä on kaavassa osoitettu vihreällä neliöllä. Osayleiskaavan merkintäkohtaisten määräysten mukaan: - Asuinrakennuspaikalle (AP) saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen sekä sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Uudisrakennukset tulee sijoittaa niin, että ne luovat yhtenäisen pihapiirin. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen yhteensopivuuteen sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. Uuden rakennusalan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m 2. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. - Lähipalvelujen rakennuspaikalle (PL) saa rakentaa enintään kaksikerroksisen päärakennuksen talousrakennuksineen. Uudisrakennukset tulee sijoittaa niin, että ne luovat yhtenäisen pihapiirin. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen yhteensopivuuteen sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. - Loma-asunnon rakennuspaikalle (RA) saa rakentaa yhden loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 120 k-m 2 ja erillinen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2. Uuden rakennusalan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m 2. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaisesti rakennuksen alin lattiataso on oltava vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Rakentamistapaohjeet Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksiä tai leikkauksia tulee välttää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 4 (7) Kuva 3. Rakennusten perustamistapoja Uuden rakentamisen tulee pääsääntöisesti muodostaa neliömäinen pihapiiri tai liittyä olemassa olevaan pihapiiriin. Vanha nurkistaan avoin neliöpihatyyppi on edelleen käyttökelpoinen Lakeuden avoimessa ympäristössä. Myös uusissa pihapiireissä tulisi toiminnot jakaa useampiin rakennuksiin niin, että pihaa rajaavat rakennukset vähintään kolmelta sivulta. Metsän reunaan nojautuvissa pihapiireissä voidaan perinteestä poiketa, koska metsä osaltaan suojaa piha-aluetta. Vanhoissa ja uusissa pihapiireissä tulee uudisrakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa aina ottaa tarkoin huomioon niiden sopivuus vanhaan ympäristöön. Hevostallit ja muut eläinsuojat voidaan sijoittaa pihapiiristä erilleen, kuitenkin niin, että ne tukeutuvat jokivarteen ja metsäreunaan. Kuva 4. Luoteis-lapin talonpoikaispihapiirissä päärakennus, kotieläinsuoja ja säilytysrakennus ryhmittyvät neliömäisen pihan kolmelle sivulle. (Lähde: Rakentamistapaohjeita Luoteis-Lapin kyliin, 1992) Tasaisella lakeudella rakentamisella tulisi aina muodostaa raja ympäröivään maisemaan. Raja voi olla rakennus, jota täydentää puurivi. Rakennuspaikkojen sisääntuloteiden varrella puukujanteiden säilyttämistä ja istuttamista on suositeltava.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 5 (7) 4 Rakennusten muodot Uusien rakennusten suunnitellussa tulisi soveltaa pohjalaistalon tunnusomaisia piirteitä. Rakennuksen pääasiallinen muoto tulee olla suorakaide, katto kaksilappeinen harja- eli satulakatto. Asuinrakennuksen tulee olla yksi- tai puolitoistakerroksinen, julkinen palvelurakennus enintään kaksikerroksinen. Pienehköt talousrakennukset voidaan hyvin sopeuttaa vanhaan rakennuskantaan perinteisiä mittasuhteita käyttäen. On suositeltava rakentaa rakennuksesta ulkoneva kuisti. Kuistin tulisi olla neliömäinen tai suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen ja mahdolliset koristeaiheet kohtuulliset. Kuisti on rakennuksen käyntikortti. Tulee suosia paikallisia malleja. Kuva 6. Matinollin päärakennus (lähde maisemaselvitys) 5 Julkisivumateriaalit ja värit Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta; hirttä, julkisivuverhouslautaa tai puupaneelia. On suositeltava käyttää perinteistä tapaa laudoittaa ulkoseinät; pystylaudoitus peiterimoin tai leveää yksinkertaista vaakapaneelia. Puujulkisivu tulee käsitellä peittävällä maalilla tai perinteisellä keittomaalilla. Rakennusten pääasiallisena julkisivuvärinä on suositeltava käyttää punaisen ja keltaisen sävyjä etenkin avoimessa viljelymaisemassa. Kuva 4. Kuuselan pihapiiri (lähde maisemaselvitys)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 6 (7) Talousrakennusten julkisivuihin on suositeltava käyttää maatalousrakennuksissa yleisesti käytössä olevia materiaaleja; puuta, peltiä ja betoniharkkoja. Puu on suositeltavin ja ympäristöön parhaiten sopiva julkisivumateriaali myös suuremmissa rakennuksissa. Puun ja pellin suositeltavin värisävy on punainen (punamultamaalin sävyt). Voidaan käyttää myös ruskeita ja harmaita värejä. Betoniharkkojen tulee olla perinteisesti harmaita tai punaharmaita. Suositeltavia värisävyjä ovat: - Punamultamaalin värisävyjä, esimerkiksi Uula keittomaali Falunpunainen, Uulapellavaöljymaali 4200 Puolukka ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 525X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää punamulta sävyn hakusanaksi. - Keltamultamaalin värisävyjä, esimerkiksi Uula-keittomaali 20/10 2:1, Uulapellavaöljymaali 2015 Kaura ja 2012 Nauris ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 509X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. - Vaalean keltainen (kartanonkeltainen), esimerkiksi Uula-pellavaöljymaali 2009 Olki ja 2006 vanilja ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 510X ja 511X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää kartanonkeltainen sävyn hakusanaksi. - Ruskea (tummanruskea), esimerkiksi Uula-pellavaöljymaali 5055 Pähkinä ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 540X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Myös tervamaalikäsittely on mahdollista. - Harmaa (vain ruskeaan taipuvia lämpimiä sävyjä), esimerkiksi Uula-pellavaöljymaali 1518 Laava, 1515 Savi ja 1512 Naava sekä Tikkurilan talomaalivärikartasta 560X ja 561X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Puupinta voidaan myös käsitellä harmaaksi rautavihtrillilla tai antaa harmaantua luonnollisesti ilman käsittelyä. Lisäksi on suositeltava käyttää valkoiseksi maalattuja listoja ovien ja ikkunoiden ympärillä sekä rakennusten nurkissa. Kuva 5. Maatalousrakentaminen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 7 (7) 6 Kattomuoto, katemateriaalit ja -värit Rakennuksissa tulisi käyttää harjakattoa. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1:2 ja 1:1,5. Vesikatolla tulisi olla räystäs. Räystään tulee olla avoin, kotelointia tulisi välttää, aluslaudoitus ja hyönteissuoja voi kuitenkin olla. 7 Muut asiat 8 Kirjallisuus Pääasiallisena katemateriaalina tulee käyttää kattohuopaa tai mattapintaista peltiä. (Poltettua tiiltä ja sementtitiiltä tulisi välttää.) Huopakatto tulisi olla ensisijaisesti tiivissaumakate tai kolmiorimakate. Tulisi välttää palahuopakatetta. Huopakattoon suositeltavat värit ovat musta, grafiitinmusta, tiilenpunainen, ruskea ja metsänvihreä. Peltikaton tulisi ensisijaisesti olla pystysaumakatto tai profiloitu teräskattolevy tai poimulevy. Tulisi välttää aalto- ja tiilikuvioisia katelevyjä. Peltikattoon suositeltavat värit ovat punainen, tumman harmaa ja vihreä. (esim. ruukkikatot RR 29, RR 23 ja RR 11) Talousrakennuksissa paanu-, päre-, lauta- ja tuohikatot sekä viher- ja turvekatot ovat myös suositeltavia. Tällöin kattokaltevuus saa poiketa yllä mainitusta rajoituksista rakenteellisista syistä. Ikkunoiden tulisi olla ruudulliset ja leveyttä korkeammat, mieluiten ristikarmillisia kuusiruutuisia ikkunoita. Nk. maisemaikkunoita tulisi välttää. Ikkunoita ja ovia reunustavien vuorilautojen tulisi olla yksinkertaiset. Puukaupungeille ominaisia nikkarityylisiä pielilautoja tulisi välttää. Mikäli on tarvetta aidata aluetta, on suositeltava käyttää perinteisiä hyvin maaseutuympäristöön sopivia riuku- ja pystyaitoja tai yksinkertaisia puusäleaitoja. Maaseutuympäristössä tulisi välttää kaupunkimaisia ratkaisuja pihapiirin istutuksia suunniteltaessa ja täydentäessä. Hyvä piha on väljä, toimiva ja helppohoitoinen. Istutukset sijoitetaan lähinnä pihan reunamille. - Käden jälki Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito Liminka-Lumijoki-Rantsila- Temmes-Tyrnävä, TE-keskus 6/2001 - Perinteisen pihapiirin hoito, Lakeuden kulttuuriympäristö 2000 - Rakentamistapaohjeita Luoteis-Lapin kyliin, 1992, Lapin seutukaavaliitto, Päivi Tallberg, Julkaisu n:o 124 Sarja A