Espoon hulevesiohjelma - Pienvesi tapaaminen - Helsingin kaupungin ympäristökeskus Eeva Nuotio eeva.k.nuotio@espoo.fi
Hulevesiohjelman laatimisen taustaa Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen sekä ilmastonmuutos lisäävät muodostuvien hulevesien määrää ja siitä aiheutuvia ongelmia. Hulevesien määrän kasvaessa ja laadun heikentyessä poisjohtaminen ei ole enää kestävä ratkaisu, vaan hulevedet on hallittava kokonaisuutena eri osatekijät huomioiden. Hulevesien hallinta kytkeytyy useiden eri tahojen toimintaan. Tavoitteena on siirtyä kohti luonnonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa hulevesien hallintaa ja sitouttaa kaikki kaupungin tahot näihin yhteisiin tavoitteisiin. 2
Ilmastonmuutos ja hydrologia Tutkimusten mukaan sateiden rankkuus ja sademäärä tulevat kasvamaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Touko-syyskuun sademäärät kasvavat Suomessa keskimäärin 10-15 % jaksoon 2071-2100 mennessä Keskimääräiset kesäkauden rankimmat vuorokausisateet kasvavat 10-30 % ja kuuden tunnin sateet noin 15-40 %. Käytännössä tämä tarkoittaa että nykyään kerran 10 vuodessa toistuva rankkasade esiintyykin kerran viidessä vuodessa Sadetapahtumat runsastuvat talvella enemmän kuin kesällä, mutta sateiden rankkuus on kuitenkin kesällä suurempi Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu, lisääntyy ja äärevöityy. Suuremmat virtaamat ja virtausnopeudet aiheuttavat tulvimista ja eroosiota Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta myös huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Imeytymisen estyminen alentaa pohjavettä ja vähentää perusvirtaamaa 3
Yhteisvaikutukset Yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä johtuva läpäisemättömän pinnan kasvu ja ilmastonmuutoksen vaikutus yhdessä aiheuttavat niin suurta kasvua hulevesien määrässä, että sitä ei voi jättää huomioimatta. 4
Tarpeet hulevesien hallinnan kehittämiselle Espoossa (1/2) Hulevesimäärien kasvu ja kaupunkitulvien yleistyminen Läpäisemättömän pinnan lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Nykyiset johtamisjärjestelmät eivät ole riittäviä tulevaisuudessa > suurentaminen ei teknisesti tai taloudellisesti järkevää Tarve viivyttäville ja imeyttäville ratkaisuille, avoin järjestelmä suljetun sijaan Vaikutukset ympäristössä Vesistö- ja pohjavesivaikutukset, luonnon monimuotoisuus Määrän sekä laadun aiheuttamia vaikutuksia; eroosio, rehevöityminen, huono hygieeninen tila Pohjaveden muodostumisen väheneminen, riski pohjaveden laadulle 5
Tarpeet hulevesien hallinnan kehittämiselle Espoossa 2/2 Vastuu hulevesien hallinnasta Tällä hetkellä vastuut eivät selkeitä, useita toimijoita vastaa tietyistä osista kokonaisuutta Päävastuu saatava yhdelle taholle, HSY Veden ja Espoon kaupungin välinen rajapinta selkeytettävä Resurssit ja rahoitus Espoossa omaa asiantuntemusta, mutta toiminnan kehittäminen vaatii lisää voimavaroja Rahoitus uudenlaisten järjestelmien toteuttamiseen ja ylläpitoon järjestettävä Hulevesimaksun käyttöönotto / kehittäminen 6
Ohjelman visio ja tavoitteet Hulevesiä hallitaan Espoossa kokonaisuutena niin, että vesitalouden tasapaino säilyy, hulevesien purkuvesistöjen ekologinen tila paranee eivätkä hulevedet aiheuta haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai kaupungin toimivuudelle. Hulevedet nähdään resurssina ja mahdollisuutena luoda kestävämpää ja parempaa ympäristöä. Päätavoitteet ovat: 1. Hulevesiin liittyvän yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen 2. Hulevesiosaamisen ja -tietoisuuden lisääminen 3. Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen 4. Hulevesien laadun aiheuttamien haittojen ehkäisy ympäristössä 5. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja vesistöjen tilan parantaminen (joet, purot, järvet ja lammet) 6. Pohjaveden laadun turvaaminen ja pohjaveden pinnantason säilyttäminen 7
Hulevesiohjelman sisältö Hulevesiohjelmassa määritellään hulevesien hallinnan periaatteet ja tavoitteet Espoon kaupungissa sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Tärkein osa-alue on Espoon hallintokuntien vastuunjaon määrittely, uusien toimenpiteiden vastuutus sekä hallintokuntien sitouttaminen tavoitteisiin Vastuunjaon, vastuutuksen ja sitouttamisen työkaluna ovat hallintokuntien yhteiset kokoukset Ohjelmatyötä tukemaan laadittiin esimerkkisuunnitelmia, joilla pyritään jäsentämään hulevesien hallinnan kokonaisuutta sekä vastuunjakoa eri hallintokuntien välillä. Neljä erillistä suunnittelutehtävää käsittelivät eri tyylisiä ja mittakaavaltaan vaihtelevia kohteita 8
Hulevesiohjelmaan liittyneet suunnittelutehtävät 1. Valuma-alueet Espoon tärkeimpien purojen ja jokien valuma-alueiden ja niiden maankäyttö-muotojen määrittely Pääuomasta laskettuna 2. asteen sivu-uomien valuma-alueiden tarkkuus Selko koko Espoon alueella siitä, mistä vesi tulee ja minne se menee 2. Kaavarunkotason hulevesien hallintasuunnitelma Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma noin 240 hehtaarin alueelle, vastaa laajuudeltaan osayleiskaavatasoa Kohde Mynttilän asemakaava-alueen valmisteluaineisto Arvio maankäytön muutosten hydrologisista vaikutuksista, hulevesimallinnus ja hallintatoimenpiteiden yleissuunnitelma 3. Asemakaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma Osatehtävän 2 jatko, suunnitelman tarkentaminen asemakaavatasolle Kohde Finnsinmäen asemakaava-alue Vaikutusarvion täsmentäminen, tarvittaessa mallinnuksen tarkistaminen hallintamenetelmien Painopiste tontti- ja korttelikohtaisten suunnittelussa 4. Rakennetun alueen hulevesisuunnitelma Laaksolahdessa sijaitseva melko tiiviisti rakennettu pientaloalue Havaittuja hulevesiongelmia; paikoittaista tulvimista, puutteellisia kuivatusjärjestelyjä, tukkeutuneita rajaojia Painopiste tonttikohtaisten ratkaisujen tarkastelussa 9
. Tärkeysjärjestys Prioriteettijärjestys I Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa Selitys Ympäristöämme rakennetaan ja ylläpidetään siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. II Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan Sade- ja sulamisvedet hyödynnetään kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeytetään tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä Vedet johdetaan syntypaikaltaan painanteiden ja ojien kautta puhdistaen ja viivyttäen. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. IV Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisille alueille viivytettäväksi ja puhdistettavaksi ennen vesistöön johtamista. Vedet johdetaan putkitetusta järjestelmästä viivyttäviin ja puhdistaviin avouomiin, painanteisiin, lammikoihin tai kosteikkoihin ennen johtamista purkuvesistöön. V Hulevedet johdetaan viemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön Jos muut hulevesien hallintatoimenpiteet eivät ole mahdollisia, johdetaan hulevedet putkitettuna suoraan vesistöön. Menettelyllä ei saa aiheuttaa tulva- ja eroosiohaittoja tai muuta haittaa ympäristölle. Poikkeuksen muodostavat erityisen likaiset hulevedet, jotka voidaan esimerkiksi haittaa aiheuttavan toiminnan ympäristöluvassa edellyttää johdettavaksi jätevesiviemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 10
Toimenpiteistä Politiikka ja toimintatavat Hulevesiohjelmalle saatava virallinen asema ~Lautakunta ja valtuustokäsittely ~Edellytys pitkäaikaiselle sitoutumiselle Ohjelman toteutumista valvomaan ja sen mukaista toimintaa ohjaamaan Espooseen tulee perustaa hulevesityöryhmä, joka kootaan asiaan liittyvien hallintokuntien edustajista (kaupunkisuunnittelukeskus, rakennusvalvontakeskus, ympäristökeskus, tekninen keskus, HSY vesi, pelastuslaitos, tiedotus) Selkeän toimintatavan ja vastuunjaon saavuttamiseksi on laadittava toimintaohjeet hulevesien hallinnan huomioonottamiseksi eri hallintokuntien työssä. Toimintaohjeissa kuvataan kunkin keskuksen ydintoiminnot sekä miten ja missä vaiheessa hulevesien hallinta tulisi niissä huomioida. 11
Toimenpiteistä Resurssit Lisäresurssitarve niin henkilötyövuosien kuin investointien ja ylläpidon määrärahojenkin osalta Resurssitarve tulee ensin kartoittaa yksikkökohtaisesti hulevesiohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja laadittavien toimintaohjeiden perusteella Hulevesijärjestelmien toteuttaminen edellyttää lisää rahaa investointeihin ja ylläpitoon. Uusilla alueilla kustannuksiin voidaan merkittävästi vaikuttaa hyvällä suunnittelulla. Rakennettujen alueiden kunnostaminen ja muuttaminen ohjelman tavoitteiden mukaiseksi vaatii sen sijaan aina investointeja Tarvittavien resurssien saamiseksi on todennäköisesti tarvitaan hulevesimaksu. Hulevesimaksua perittäisiin järjestelmään liittymisestä ja käytöstä ja sillä rahoitettaisiin hulevesien hallinnan järjestäminen 12
Toimenpiteistä Tiedotus, ohjeet ja koulutus Merkittävä rooli tiedonkulun edistämisessä kaikille tahoille on perustettavalla hulevesityöryhmällä > positiivisesti asenteisiin Hulevesiohjelma edellyttää useiden eritasoisten ohjeiden laatimista Hallintokuntien toimintaohjeet Ohjeet hallintajärjestelmien suunnittelulle, toteutukselle sekä käytölle ja kunnossapidolle eri toimijoiden kannalta Tarve myös tietokannalle hulevesien hallintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten valuma-alueen rakentuneisuudesta, herkistä vesistöistä ja tiedostetuista tulvakohteista. 13
Toimenpiteiden aikataulu Toimenpide/tavoite Vastuutaho Aikataulu Hulevesiohjelman käsittely ja hyväksyminen valtuustossa Tekninen- ja ympäristötoimi 2011 Hulevesityöryhmän nimeäminen Tekninen- ja ympäristötoimi 2011 Hulevesiohjelman toteutuksen seuranta ja ajan tasalla pitäminen Hulevesityöryhmä jatkuva alkaen 2011 Ohjeet hulevesijärjestelmien suunnittelulle, toteutukselle sekä käytölle ja kunnossapidolle Hulevesityöryhmä ja hallintokunnat 2011-2012 Riittävien henkilöresurssien ja määrärahojen osoittaminen Tekninen- ja ympäristötoimi, hallintokunnat 2011-2012 Varmistetaan riittävä osaaminen kaupungin organisaatiossa (tarpeen kartoitus ja koulutus) Hulevesityöryhmä hallintokunnat ja jatkuva alkaen 2011 Tuotetaan yhteinen hulevesitietojärjestelmä, hulevesien hallintaan liittyvien tietojen kokoaminen Hulevesityöryhmä hallintokunnat ja 2011-2012 Poikkeustilanteisiin varautuminen (tulvat, päästöt) Hulevesityöryhmä ja hallintokunnat 2011-2015 14
Hulevesiohjelman toteutumisen haasteita Espoossa ei ole vielä yhtenäistä linjaa eikä vakiintuneita toimintatapoja hulevesien hallintaan liittyen Uudet tehtävät edellyttävät uudenlaista osaamista, koulutusta ja tiedotusta Rakennetuilla alueilla ei ole tarvittaville ratkaisuille osoitettavissa tilaa Käytännössä hulevesien aiheuttamien vesistöhaittojen todentaminen on vaikeaa Kaikkea ei ratkaista rahalla ja resursseilla, vaan myönteisellä tiedonjakamisella ja vaikuttamalla asenteisiin Pienilläkin tonttikohtaisilla toimenpiteillä voidaan ottaa tarvittavia askeleita oikeaan suuntaan Luonnonmukainen hulevesien hallinta on kokonaistaloudellisin ratkaisu, kun huomioidaan rahallisesti vaikeasti määritellyt hyödyt, kuten ympäristön viihtyvyys ja luonnon monimuotoisuus 15
- KIITOS - Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 16