IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Selvityksen organisaatio Käsitteitä SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA Selvitysalue Valuma-alueet ja reitit Maaperä ja topografia Vesistöt ja pohjavedet Luontoarvot Maankäyttö Valumiskertoimet ja pintavalunnan määrä SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Kaavan mukainen maankäyttö Maankäytön aiheuttamat muutokset Vaikutukset hulevesien määrään Vaikutukset hulevesien laatuun HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU Hulevesien hallinnan tarve Yleiset periaatteet Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoitus Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Hulevesien hallintamenetelmien kuvaus Biopidätysalueet...11 LIITTEET Liite Piirustusnumero Nimi Mittakaava Päiväys Liite 1 VHT-0521-P Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 1: Liite 2 VHT-0521-P Esimerkki hulevesien hallinnasta pientalokorttelissa 1: Liite 3 Kustannusarvio

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 1 (12) NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Selvityksen organisaatio 1.3 Käsitteitä Työssä laadittiin tarkastelu Nastolan Ihanaistenrinteen asemakaavan mukaisen maankäytön hydrologisista vaikutuksista sekä tehtiin yleissuunnitelma hulevesien hallintatoimenpiteistä. Työ jaettiin kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin tarkastelu selvitysalueen nykytilanteesta sekä arvio suunnitellun maankäytön vaikutuksista selvitysalueen vesitalouteen. Toisessa vaiheessa suunniteltiin ja mitoitettiin ensimmäisen vaiheen tulosten mukaisesti tarvittavat hallintatoimenpiteet. Kolmannessa vaiheessa laadittiin hulevesien hallinnan yleissuunnitelmasta karttaesitys ja raportti. Hulevesiselvityksen yhteydessä laaditaan lähialueelle pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys. Hulevesiselvityksessä ja hulevesien hallinnan suunnittelussa on otettu huomioon pohjavesiselvityksen tuottamat uudet tiedot. Selvitys tehtiin konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat dipl.ins. Perttu Hyöty ja dipl.ins. Päivi Määttä. Työn tilaajana on. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on suunniteltu vaihtoehtoisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 2 (12) Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle Hulevesien vaihtoehtoisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrattuna enemmän tilaa ja niiden kustannukset etenkin ylläpidon osalta ovat sadevesiviemäröintiä suuremmat. Tästä johtuen vaihtoehtoiset hallintamenetelmät soveltuvat parhaiten uusille rakennettaville alueille, joissa niiden asettamat vaatimukset voidaan parhaiten ottaa huomioon. 2 SELVITYSALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Selvitysalue Ihainaistenrinteen asemakaava-alue sijaitsee Nastolan kirkonkylässä, Villähteen Kukkasen rannalla. Asemakaava-alue rajautuu Kankaan ja Kouluharjun asuntoalueisiin sekä Villähteen Kukkaseen. Tarkastelevaa selvitysaluetta on laajennettu kaava-alueen yli valuma-aluerajojen mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on 53,6 ha ja selvitysalueen 56,0 ha. Kuvassa 1 on esitetty selvitysalue ja kaava-alue. 2.2 Valuma-alueet ja reitit Kuva 1. Selvitysalue ja kaava-alue. Selvitysalue on jaettavissa kahteen päävaluma-alueeseen. Sadevesiviemäröintiä alueella on vain valuma-alueella 2, jossa eteläosan asuinalueen hulevedet johdetaan sadevesiviemärissä. Muualla hulevedet johtuvat pääasiassa maanpintoja pitkin. Päävaluma-alueet on esitetty kuvassa 2.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 3 (12) 2.3 Maaperä ja topografia Kuva 2. Päävaluma-alueet. Selvitysalueen korkein kohta sijaitsee eteläosan harjualueelle, joka on noin tasossa m. Matalin alue sijaitsee Villähteen ranta-alueella. Villähteen Kukkanen on tasossa + 90,8 m. Alueella on käytössä N60 korkeusjärjestelmä. Selvitysalueen korkeimmat kohdat ovat hiekkamoreenia ja ranta-alueet silttiä ja hietaa. Alueen itäosassa on kalliomuodostumia. Alueen maaperälajien jakautuminen on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Selvitysalueen maaperä.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 4 (12) 2.4 Vesistöt ja pohjavedet Selvitysalue rajautuu Villähteen Kukkaseen, joka kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Alue sijaitsee eteläosastaan Nastolanharju-Uusikylän pohjavesialueella ( ) ja kuuluu lähes kokonaan varsinaiseen pohjaveden muodostumisalueeseen. Alueella sijaitsee myös Levonniemen pohjavedenottamo, johon osa pohjaveden virtauksesta suuntautuu 2. Kuvassa 4 on esitetty pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaukset. 2.5 Luontoarvot 2.6 Maankäyttö Kuva 4. Pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaukset. Selvitysalueella on suojeltavia luontokohteita. Alue on uhanalaisen liito-oravan elinympäristöä, ja alueella esiintyy suojeltuja kasveja ja luontotyyppejä. 3 Selvitysalueen maankäyttötyyppien jakaantumista nykytilanteessa tarkasteltiin ilmakuvien perusteella. Nykytilanteessa alueella on pientaloasutusta 18 % ja haja-asutusta 8 %. Metsää alueesta on puolet ja muuta rakentamatonta aluetta 20 %. Eri maankäyttötyyppien jakaantuminen nykytilanteessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Maankäyttötyyppien jakaantuminen nykytilanteessa. Maankäyttötyypin osuus [% valuma-alueen pinta-alasta] Valumaalue AO Hajaasutus Liikenne ET Pelto Metsä Muu rakent Koko alue OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 3 Luontoselvitys, Turpeensalmen eteläpuolen osayleiskaava Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 5 (12) 2.7 Valumiskertoimet ja pintavalunnan määrä Selvitysalueella muodostuvan pintavalunnan määrän arvioimiseksi määritettiin tarkemmin eri maankäyttötyypit ja niille valumiskertoimet. Valumiskerroin kuvaa alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuutta alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä erilaisten häviöiden jälkeen. Valumiskerroin vastaa suunnilleen vettä täysin läpäisemättömien pintojen osuutta kokonaispinta-alasta. Eri maankäyttötyyppien valumiskertoimet määritettiin kirjallisuusarvojen 4 perusteella. Maankäyttötyyppien valumiskertoimet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Maankäyttötyyppien valumiskertoimet. Maankäyttötyyppi Valumiskerroin AO 0,25 AP 0,30 AK 0,40 HAJA-ASUTUS 0,20 LIIKENNE 0,80 ET 0,40 VL 0,10 METSÄ 0,05 MUU RAKENTAMATON 0,15 Em. maankäyttötyyppien pinta-alojen ja valumiskertoimien perusteella osavaluma-alueille laskettiin keskimääräiset valumiskertoimet. Keskimääräinen valumiskerroin on painotettu keskiarvo erilaisten maankäyttötyyppien pinta-alan suhteessa. Osavaluma-alueittaiset keskimääräiset valumiskertoimet nykytilanteessa on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Keskimääräiset valumiskertoimet nykytilanteessa päävalumaalueittain. Keskimääräinen Valuma-alue valumiskerroin 1 0,11 2 0,16 ka 0,14 4 Tiehallinto Teiden suunnittelu IV, tien rakenne 4, Kuivatus.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 6 (12) 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Kaavan mukainen maankäyttö Selvitysalue sijoittuu Turpeensalmen osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavaalueelle on laadittu Ihanaistenrinteen asemakaava. Ihanaistenrinteen asemakaavassa ja sen muutoksessa (N074) on esitetty alueelle uutta rakennuspaikkaa, joista osa muodostuu jo rakennettua aluetta tiivistämällä. Koko Turpeensalmen osayleiskaava-alueelle tullaan asemakaavoittamaan noin uutta rakennuspaikkaa 5. Turpeensalmen osayleiskaava on esitetty kuvassa 5 ja Ihanaistenrinteen asemakaava kuvassa 5. Kuva 5. Turpeensalmen osayleiskaava 5. Kuva 6. Ihanaistenrinteen asemakaava. 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Nastola, kirkonkylä. Ihanaistenrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos N074.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 7 (12) 3.2 Maankäytön aiheuttamat muutokset Selvitysalueen maankäyttötyypit määritettiin myös asemakaavan mukaiselle tilanteelle. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla on huomioitu Turpeensalmen osayleiskaavassa esitetty maankäyttö. Kuvassa 7 on esitetty eri maankäyttötyyppien osuudet nyky- ja tulevassa tilanteessa. [%] 60 Maankäyttötyyppien osuudet Nykytila Tuleva tilanne Asuntoalue haja-asutus Metsä, VL Pelto Muu (AO, AK, A, rakentamaton AP) liikenne 1 ET 1 Kuva 7. Eri maankäyttötyyppien osuudet nyky- ja tulevassa tilanteessa. Kuvan 7 mukaisesti asunto- ja liikennealueiden määrä kasvaa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Haja-asutuksen määrä laskennallisesti vähenee, sillä kaavan myötä osa nykytilanteessa haja-asutukseksi luokiteltavasta alueesta on merkitty AO -alueeksi. Metsäalueiden ja muiden rakentamattomien alueiden määrä vähenee selvästi. 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään Kuvassa 8 on esitetty nykytilanteen ja kaavan mukaiset keskimääräiset valumiskertoimet sekä muutos nykytilanteen ja tulevan välillä. Arvioidut keskimääräiset valumiskertoimet nykyja tulevassa tilanteessa valumiskerroin 0.40 Nykytila Tuleva Muutos 89% Muutos 48% Valuma-alue Kuva 8. Keskimääräiset valumiskertoimet nyky- ja tulevassa tilanteessa.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 8 (12) Kuten kuvasta 8 voidaan havaita, maankäytön toteuduttua vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy noin 90 % valuma-alueella 1 ja noin 50 % valuma-alueella 2. Koko selvitysalueella valumiskerroin kasvaa noin 60 %. Muutos valuma-alueella 1 prosentuaalisesti on verrattain suuri, mutta ottaen huomioon valumiskertoimien arvot, on muodostuva hulevesimäärä kuitenkin melko vähäinen. 3.4 Vaikutukset hulevesien laatuun Suunniteltu maankäyttö on asuinrakentamista siihen liittyvien katuineen, jolloin muodostuvat hulevedet eivät lähtökohtaisesti ole erityisen likaantuneita. Koska alue on pohjavesialuetta, on periaatteellinen riski epäpuhtauksien pääsystä pohjaveteen olemassa. 4 HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU 4.1 Hulevesien hallinnan tarve 4.2 Yleiset periaatteet Suunnitellun maankäytön myötä valumiskertoimen arvo kasvaa koko selvitysalueella noin 60 %. Vaikka hulevesivirtaamien kasvu ei kokonaisuuden kannalta ole kovin suurta, on hulevesien hallinta molemmilla valuma-alueilla kuitenkin perusteltua alueen vesitasapainon säilyttämisen takia. Hulevesien hallinta suositellaan toteutettavan hajautetusti, jolloin mahdollisuudet huleveden imeytymiselle ovat paremmat. Hulevesien hallintatoimenpiteet suunnitellaan siten, että kaavan myötä kasvavat hulevesimäärät saadaan pidettyä nykytilanteen tasolla. Hulevesiä voidaan hallita valuma-aluetasolla keskitetyillä menetelmillä sekä paikallisilla (kiinteistö- ja korttelikohtaisilla) menetelmillä. Yleissuunnitelmassa esitetään karkealla tasolla menetelmien mitoitus ja sijoitus perustuen maankäyttöluonnokseen. 4.3 Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoitus Hulevesien korttelikohtaiset ja valuma-aluetasoiset keskitetyt hallintamenetelmät mitoitetaan eri mitoitusperusteella. Paikallisten korttelikohtaisten menetelmien hallinnan tavoitteena on huleveden imeyttäminen ja paikallisten tulvahaittojen ehkäiseminen. Valuma-aluetasoisten keskitettyjen menetelmien mitoituksessa tavoitteena on virtaamien tasaaminen nykytilanteen tasolle sekä estää hulevesien aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Paikalliset (kiinteistö- ja korttelikohtaiset) menetelmät esitetään mitoitettavan viivytysvaatimuksella 1 m 3 viivytysvaatimusta 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Tällöin menetelmät viivyttävät 10 mm vesimäärän, mikä vastaa esimerkiksi viiden vuoden välein toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta tai kolmasosaa kerran vuodessa toistuvasta 24 tunnin sateesta. Em. mitoitusperustetta käyttää esimerkiksi Tampereen kaupunki asemakaavoissaan. Valuma-aluetasoisten menetelmien mitoituksessa mitoitusvirtaama määräytyy mitoitussateen, valuma-alueen pinta-alan ja valumiskertoimen mukaan. Mitoitussade määritetään perustuen valuma-alueen pinta-alaan ja haluttuun toistuvuuteen, jotka määräävät sateen kestoajan ja rankkuuden. Hulevesien maksimivirtaama saavutetaan yleensä silloin, kun rankkasateen kesto valitaan kerääntymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 9 (12) kuluvan virtausajan pituiseksi. 6,7 Karttatarkastelun perusteella selvitysalueen arvioiduksi hulevesien virtausajaksi eli mitoitussateen kestoksi nykytilanteessa saadaan noin 80 minuuttia, kun hulevesien virtaus tapahtuu pääasiassa maanpintoja pitkin. Mitoitussateen toistuvuuden ollessa kerran 5 vuodessa, on sateen keskimääräinen rankkuus 38 l/(s*ha). 8 Tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa mitoitussateen kesto on lyhyempi, kun suuri osa hulevesistä tulee johtumaan sadevesiviemäriä pitkin. Tulevassa tilanteessa mitoitussateen kesto on arviolta noin 30 minuuttia, jolloin viiden vuoden toistuvuudella sateen rankkuus on 81 l/(s*ha). Taulukossa 4 on esitetty em. valuma-aluetason puolen tunnin mitoitussateella muodostuvat hulevesivirtaamat nyky- ja tulevassa tilanteessa. Taulukko 4. Arvioidut maksimihulevesivirtaamat nyky- ja tulevassa tilanteessa puolen tunnin sateella. Valuma-alue Hulevesivirtaama [l/s] Nykytila Tuleva koko alue Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Hulevesien hallinta esitetään toteutettavaksi pääosin hajautetusti. Koska alue on pohjavesialuetta, vesitasapainon säilyttämiseksi esitetään hajautettua imeytystä. Rantatonteilla niin ikään suositellaan hallintaa, maaperästä riippuen joko imeytystä tai viivytystä. Menetelmäksi soveltuu esimerkiksi biopidätysalue, joka viivytystarkoitusta varten varustetaan ylivuodolla. Katualueiden hulevesien johtaminen esitetään toteutettavan sadevesiviemärillä. Hulevedet suositellaan johdettavaksi valuma-alueen purkukohtaan sijoittuvalle biopidätysalueelle ennen purkua järveen. Katuvesien keskitetty käsittely on perusteltua, koska niiden mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa riskin pohjavedelle. Katuvesien kerääminen sadevesiviemäreillä ja johtaminen yhteen purkupisteeseen estää hallitsemattoman imeytymisen pohjavesialueella. Purkupisteeseen tuleva biopidätysalue voidaan tarvittaessa rakentaa pohjaltaan tiiviiksi, jolloin se toimii hulevesiä suodattavana ja viivyttävänä rakenteena estäen imeytymisen. Suunnitellut biopidätysalueet sijoittuvat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, mikä vähentää riskiä epäpuhtauksien kulkeutumisesta. Keskitettyjen biopidätysalueiden mitoituksessa on huomioitu pitkäkestoisemmilla sateilla, tontti- ja korttelikohtaisten menetelmien kapasiteetin ylittymisestä johtuva ylivuoto. Valuma-alueen 2 eteläosan rakennetun asuinalueen hulevedet johdetaan nykytilanteen mukaisesti sadevesiviemärillä rinteeseen. Sadevesiviemärin purkukohtaan kuitenkin esitetään toteutettavaksi eroosiosuojausta ja pientä allasta tai painannetta virtaaman tasaamiseksi. Altaasta hulevedet leviävät rinteeseen ja niiden johtuminen alapuolisille tonteille estetään rinteen juurelle, tontin rajalle kaivettavalla niskaojalla, josta vedet johdetaan rakennettavaan sadevesiviemäriin. 6 Suunnittelukeskus Oy Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. 7 Katu 90. Kadunrakennuksen tekniset ohjeet Suomen kunnallistekninen yhdistys. Julkaisu 11. Jyväskylä. 8 Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 31.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 10 (12) Hajautetut korttelialueille sijoittuvat imeytysmenetelmät on mitoitettu kappaleen 4.3 mukaisesti 10 mm vesimäärälle. Tällöin yhden AO-tontin (A=1000 m 2 ) keskimääräinen viivytystarve on 2,5 m 3 eli 13 m 2, kun vesisyvyys on 20 cm. AP-tontilla (A=1000 m2) keskimääräinen viivytystarve on 3,0 m 3 ja AKtontilla 4 m 3 (ks. taulukko 2). Selvitysalueen korttelialueiden mitoitustiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Korttelialueiden viivytysvaatimukset ja mitoitustiedot. Kortteli Imeytys/Viivytys Pinta-ala [m 3 ] [m 2 ] Korttelikohtaiset menetelmät pidättävät kerran viidessä vuodessa toistuvan puolen tunnin sateen aiheuttamia hulevesiä ensimmäisen 20 minuutin ajan, jonka jälkeen menetelmät ovat täynnä ja hulevedet johtuvat ylivuodon kautta keskitettyyn biopidätysalueeseen. Tällöin korttelikohtaiset menetelmät pidättävät hulevesistä noin 70 %. Sen sijaan kerran kahdessa vuodessa toistuvan sateen aiheuttamat hulevedet korttelikohtaiset menetelmät pidättävät kokonaan ja kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla sateella puolet. Valumaalueiden keskitettyjen biopidätysalueiden mitoitustiedot kerran viidessä vuodessa toistuvalla puolen tunnin sateella on esitetty taulukossa 6. Biopidätysalue A on mitoitettu valuma-alueen 1 itäosan virtaamat tasaavaksi. Taulukko 6. Keskitettyjen biopidätysalueiden mitoitustiedot. BP-alue Virtaama [l/s] Mit.virtaama Korttelimen. Biopidätysalue Nykytila Tuleva [l/s] vaikutus 70% V [m 3 ] h[m] A[m 2 ] A (va1) , B (va2) , Yleissuunnitelma on esitetty liitteellä 1 ja esimerkki pientalokorttelin hulevesien hallinnasta liitteellä 2. Yleissuunnitelman kustannusarvio on esitetty liitteellä 3.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 11 (12) 4.5 Hulevesien hallintamenetelmien kuvaus Biopidätysalueet Biopidätysalueet ovat ympäristöään alempana olevia kasvillisuuden peittämiä painanteita, joihin hulevedet voivat lammikoitua. Biopidätysalueen toiminta perustuu huleveden suotautumiseen kasvukerroksen läpi, jolloin suuri osa epäpuhtauksista pidättyy pintakerrokseen tai sitoutuu suodattavan kerroksen materiaaliin. Mikäli maaperä on hyvin vettä läpäisevää, biopidätysalue tyhjenee kokonaan imeytymisen kautta. Heikommin vettä läpäisevässä maaperässä rakenne voidaan varustaa salaojilla, jolloin kyse on suodattamisesta. Biopidätysalueeseen liittyy aina painanteessa oleva lammikoitumistila, johon voidaan kohteesta riippuen hetkellisesti varastoida ja viivyttää melko suuriakin vesimääriä. Kuvissa 9-12 on havainnollistettu biopidätysaluetta. Kuva 9. Biopidätysalue kohtalaisesti vettä läpäisevässä maaperässä. Kuva 10. Suodattava biopidätysalue.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti 12 (12) Kuva 11. Esimerkki biopidätysalueesta pientaloalueella. Kuva 12. Puistossa oleva biopidätysalue ylivuotokaivolla varustettuna 9. FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty, dipl.ins. aluepäällikkö Laatinut: Päivi Määttä, dipl.ins. suunnitteluinsinööri 9 FCG Finnish Consulting Group Oy.