Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä Työikäisiä noin 25 000 Päivätoiminnassa noin 5 000-6 000 henkilöä Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin 9 000 henkilöä Yli 2 000 henkilöä on avotyötoiminnassa Työtoimintaa tavallisella työpaikalla Ei-työsuhteista = ei palkkaa, ei vuosilomaa, ei työntekijän suojaa 400-500 henkilöä on palkkatyössä Tavallinen työsuhde työnantajaan = palkka, vuosiloma, työntekijän suoja Ilman palkkatukea tai palkkatuella Yleensä osa-aikaisesti (Kelan työkyvyttömyyseläke + tulorajan mahdollistama ansiotulo) Noin 3 000 potentiaalista palkkatyöntekijää Työtoiminnassa toimintakeskuksissa tai avotyötoiminnassa Työtoiminnan ohjaajien arvio asiakkaidensa työllistymispotentiaalista (Vesala ym. 2015)
Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja suoriutuvat työtehtävistään. He vaikuttavat positiivisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin organisaation imagoon. He tulevat hyvin toimeen työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Heillä ei ole muita suurempaa tapaturmariskiä eikä muita enempää sairauspoissaoloja. Työtehtävien suorittaminen vaatii varsinkin alussa tavallista enemmän aikaa. Riittävän ohjauksen jälkeen itsenäinen toiminta on vahvistunut. Yli puolet vastaajista katsoi, että kehitysvammaisen henkilön työpanos täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset vaatimukset. (Vesala ym. 2016)
Työhönvalmennuksella palkkatyöhön! Työhönvalmentajan tuki Työpaikkojen etsinnässä Työsuhdeneuvotteluissa Palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa Työnkuvan määrittämisessä Työtehtävien oppimisessa Työssä tapahtuvien muutosten omaksumisessa (= tarvittaessa saatavilla oleva jatkuva tuki)
Työhönvalmennus taloudellinen kannattavuus Suhteellisesti tarkastellen säästöt ylittivät kustannukset 34 prosentilla Eli jokaista toimintaan allokoitua euroa kohti saavutettiin 1,34 euron säästöt. Helsingin kaupungin näkökulmasta käytetty rahoitus saadaan takaisin säästöinä muualla (hyöty-kustannussuhde 1,01) Jos arvioissa huomioidaan myös palautuvat verot ja sosiaalivakuutusmaksut, tulokset paranivat siten, että hyöty-kustannus suhde oli 3,62 75 % tuetun työllistymisen prosessin julkisesta bruttomääräisestä kustannuksesta palautui julkiselle sektorille veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Helsingin kaupungin näkökulmasta säästöt ylittivät kustannukset 11 prosentilla Eli panostettua euroa kohti saavutettiin 1,11 euron säästöt. (Ylipaavalniemi 2004)
Kehitysvammaiset ihmiset töihin -projekti Tavoitteena ottaa käyttöön tuloksellinen työhönvalmennus Kymenlaakson alueella Yhteistyökumppanit: Sotek-säätiö, Ravimäkiyhdistys, Carea kuntayhtymä ja Parik-säätiö Kotkan, Kouvolan ja Haminan kaupungit Kaakkois-Suomen TE-toimisto Toiminta Työhönvalmentajarengas Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Vertaisryhmätoiminta
Työhönvalmentajarengas Työhönvalmentajien koulutusta ja sparrausta tuloksellisesta työhönvalmennuksesta ja sen käyttöön ottamisesta. avotyön ohjaajasta työhönvalmentajaksi Käsiteltyjä aiheita näyttöön perustuva työhönvalmennuksen laatu- ja arviointikriteerit yksilökeskeisen suunnittelun työvälineet palvelupolku työnantajayhteistyö: evästystä ja rohkaisua. Iskuduot. yhteistyö TE-toimiston kanssa Oman työskentelyn arviointia ja kokemusten jakamista muille Organisaation toiminnan itsearviointia, toimintasuunnitelmien tekoa ja seuraamista
Työhönvalmentajarenkaan kokemuksia Uutta tietoa työhönvalmennuksesta Olen oppinut näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen perusteet. Ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Uskoa tuetun työhönvalmennuksen tulevaisuuteen. Avotyötoiminta on tullut uudelleen mietittäväksi ja uusia asiakkuuksia ei ole ohjautunut avotöihin projektin aikana. Olen ottanut uuden toimintamallin käyttöön käytännön työssä. Paljon on muuttunut myös asennetasolla. Avotyöstä on siirtynyt palkkatyöhön kolme asiakasta syksyn 2014 aikana. Projekti muutti ajatteluani kehitysvammaisten työllistymisestä ja työotteeni on muuttunut sen mukaisesti. Työllistyminen on toimintaa ohjaavana ajatuksena toimipisteessämme ja projektin myötä asiassa ollaan oltu horjumattomia. Projekti toi uuden suunnan työtoimintaan. Vertaistuki ja alueelliseen yhteistyöhön uutta virtaa Yhteistyö on parasta Teen tätä aika yksin
Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Kunnan tuetun työllistymisen tavoitteen määrittelyä, ratkaisuehdotusten hakua sekä suunnitelman tekoa tarvittavista toimenpiteistä Ongelmakohdat tunnistettu ja tavoiteltavia tuloksia muotoiltu esim. seuraavasti: 1. Asiakas saa työhönvalmennuksen tukea koko prosessin ajan 2. Työnantajakontaktointi onnistuu 3. Avotyötoimintapaikkoja muuttuu työsuhteisiksi 4. Palkkatyöstä kiinnostuvien asiakkaiden määrä lisääntyy 5. Kehitysvammaisten ihmiset voivat työllistyä palkkatyöhön 6. TE-palvelut tukevat kehitysvammaisten työllistymistä Haasteita Strategiaryhmien osallistujat eivät kaikkialla tarttuneet toimeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen laatu- ja arviointikriteereitä käyttöönottoon ei voitu sitoutua
Työllistymistä tukeva vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminnan tavoitteet Osallistujat voivat keskustella työstä ja kuulla toistensa ajatuksia ja kokemuksia Osallistujat tunnistavat omia taitojaan ja vahvuuksiaan Osallistujat oppivat työhönvalmennuksesta, työn hausta ja työsuhteisesta palkkatyöstä sekä sen eroista suhteessa työtoimintaan Osallistujat löytävät työhön liittyviä kiinnostuksen kohteita tai tavoitteita Joku/jotkut osallistujista voivat rohkaistua ryhtymään työnhakijaksi
Vertaisryhmätoiminnan toteutus ja tulokset Vertaisryhmän ohjaajakoulutus järjestettiin alan toimijoille. 8 vertaisryhmää toteutui Osallistujista 17 (n. 30%:a) rohkaistui ilmoittautumaan TE-toimistoon työnhakijaksi. 1 kehitysvammainen henkilö työllistyi kesätöihin + 4 vertaisryhmän osallistujaa, joilla ei ollut kehitysvammadiagnoosia, työllistyi projektin aikana. Projektin aikana työllistyi 10 kehitysvammaista henkilöä useita avotyötoimintasuhteita työsuhteiksi Työhönvalmentajat voivat hyödyntää KIT-vertaisryhmiä asiakkaiden työllistymistä koskevan tiedon jakamisessa. Toiminta voi antaa asiakkaille tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen ja päämäärien asettamiseen. (Opinnäytetyö Minna Lonka, 2015)
Videoita työllistyneistä henkilöistä https://youtu.be/xdhjve5lzjq https://www.youtube.com/watch?v=adcgzrlgzdm