S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ

Transkriptio

1 S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ vuosikertomus 2013 Opas ammattiopiston henkilöstölle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN Opas ammattiopiston henkilöstölle Opas työnantajalle

2 TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN Opas Bovallius-ammattiopiston henkilöstölle OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEN TUKEMINEN OPINTOJEN AIKANA Työelämätaitojen opiskelu valmentava I -koulutuksessa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (Valmentava I) opiskelija suuntautuu kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Työelämätaitoja opiskellaan oppitunneilla ja erillisillä työelämään valmentautumisjaksoilla (TEV-jaksoilla), jotka toteutetaan työpaikoilla yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. TEV-jaksojen tavoitteena on, että opiskelija kehittää valmiuksia työssäoppimiseen ja kerää kokemuksia jatkosuunnitelmien laatimisen tueksi tutustuu eri ammatteihin ja niiden vaatimuksiin tuntee työelämän perussäännöt ja toimii niiden mukaan muodostaa käsityksen itsestään työntekijänä tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä toimii työyhteisön jäsenenä. Ammattialalle suuntautuva valmentava I -koulutus Ammattialalle suuntautuvan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija hankkii mahdollisimman todenmukaisen kuvan itseään kiinnostavasta alasta. Hän tutustuu monipuolisesti alan työtehtäviin ja koulutusvaihtoehtoihin ja saa valmiuksia opintoihin. Opintojen myötä opiskelija oppii arvioimaan omaa soveltuvuuttaan ja parantaa mahdollisuuksiaan menestyä ammatillisissa opinnoissa tai työelämässä. Työelämätaitoja opiskellaan oppitunneilla ja erillisillä työelämään valmentautumisjaksoilla (TEV-jaksoilla), jotka toteutetaan työpaikoilla yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. TEV-jaksojen tavoitteena on, että opiskelija saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan työelämästä ja alan työtehtävistä oppii noudattamaan työelämän pelisääntöjä ja toimimaan työpaikalla turvallisesti työsuojeluohjeita noudattaen arvioi ammatillisia tavoitteitaan ja työllistymismahdollisuuksia työllistyy alan työtehtäviin. Työelämätaitojen opiskelu valmentava II -koulutuksessa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (valmentava II) opiskelijan keskeisenä tavoitteena on itsenäistyä elämän eri osa-alueilla ja valmentautua työhön Työelämätaitoja opiskellaan oppitunneilla ja erillisillä työelämään valmentautumisjaksoilla (TEV-jaksoilla), jotka toteutetaan työpaikoilla yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. TEV-jaksojen tavoitteena on, että opiskelija hankkii työelämävalmiuksia tutustumalla erilaisiin työtoimintoihin löytää omien edellytystensä mukaisia työtehtäviä, tapoja tehdä työtä sekä soveltuvan työpaikan työskentelee aidossa työympäristössä valmentautuen työtehtävien suorittamiseen ja työelämään osaa toimia työyhteisön toimintaohjeiden mukaisesti hyödyntää tarpeidensa mukaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukitoimia ja -palveluita. Työssäoppiminen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on yksilöllisten tavoitteiden mukainen ammatillinen osaaminen, työllistyminen tai suuntautuminen jatko-opintoihin. Tutkintotavoitteiseen koulutukseen kuuluu vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelu voi tapahtua lähes kokonaan työpaikoilla työssäoppimisen muodossa. Työssäoppiminen on suunnitelmallista, ohjattua ja arvioitua toimintaa, jonka myötä opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelun aikana luodaan pohjaa tulevalle työllistymiselle. 2 Tukea opiskelijan työllistymiseen Opas ammattiopiston henkilöstölle

3 Työhönvalmentajan tarjoama tuki Bovallius-ammattiopiston työhönvalmentaja tukee opiskelijaa muun muassa työssäoppimisjakson alkuperehdytyksessä, käytännön järjestelyissä ja ohjauskäynneillä. Työhönvalmentaja on opiskelijan tukena myös työnhaussa ja työnhakutaitojen opiskelemisessa. Muita työhönvalmentajan tehtäviä ovat muun muassa työllistymisen tukipalveluista tiedottaminen, oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen. Tuettu oppisopimuskoulutus Tuettu oppisopimus on koulutusmuoto oppisopimuskoulutukseen sopiville henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Tuetussa oppisopimuskoulutuksessa työhönvalmentaja on opiskelijan tukena työpaikalla. Koulutus käynnistyy työharjoitteluna, jonka jälkeen työnantaja päättää sitoutumisesta kouluttamiseen. Työnantaja voi saada työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen palkkatukea. Työeläkelaitos voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan osuuden kuntoutusrahasta. Työnantajalle maksetaan korotettua koulutuskorvausta ( /kk). Opiskelija saa itselleen ammattitaidon ja opiskeluajalta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työllistymisen tukeminen yhteistyöverkostoissa Työllistymisen tukemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja verkostotoimintaa. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuu usein esimerkiksi erityisopettaja, työhönvalmentaja, opintoneuvoja ja asuntolan ohjaaja. Verkostotyössä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa TE-palvelut, Kela, sosiaalitoimi ja opiskelijan lähiverkosto. Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden jatkosuunnitelmat Opintojen päättyessä erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa tehdään jatkosuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi kuntoutukseen, asumiseen ja työllistymiseen liittyviä tavoitteita ja tuen tarpeita. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä opintojen jälkeen tapahtuu ja kuka on hänen tukenaan siirtymävaiheessa. TUKI TYÖELÄMÄÄN SIIRRYTTÄESSÄ TE-palvelut: Tuettu työ Tuetulla työllä tarkoitetaan työjaksoa, jota rahoitetaan jollakin työvoimapoliittisella taloudellisella tuella. Työpaikalla voi toimia työvalmentaja. Tuettu työ voi olla työkokeilua tai palkkatuettua työtä TE-palvelut: Työkokeilu Työkokeilu on työpaikalla tai työpajalla järjestettävä palvelu. Kyseessä ei ole työsuhde, joten työnantaja ei maksa kokeilijalle työkokeilusta palkkaa. Työkokeilu voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Työkokeilun tavoitteena on löytää sopiva työ- tai koulutusvaihtoehto ja tukea työllistymistä. Työkokeilusta tehdään sopimus, jonka allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja sekä työkokeilun järjestäjä. Työkokeilu ei saa alkaa ennen kuin TE-palveluilta on tullut myönteinen päätös. Työkokeilua ei voi järjestää työpaikalla, jossa työnantaja on edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuen irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista työtehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa. Myös käynnissä olevat yt-neuvottelut ovat este kokeilun järjestämiselle. Työpajat Työpajatoiminta on työ- ja yksilövalmennusta tarjoava työllistämisen, ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuspalvelujen muoto. Se tarjoaa eri-ikäisille yksilöllisiä palveluja tarvitseville asiakkaille mahdollisuuden saada tukea arjenhallinnan eri osa-alueisiin. Työpajajakson pituus on enintään kuusi kuukautta. Pajalle tullaan useimmiten työ- ja elinkeinotoimiston, työvoiman palvelukeskuksen (TYP), kunnan sosiaalitoimen, oppilaitoksen tai jonkun muun tahon lähettämänä. Pajalle voi hakeutua myös itsenäisesti ottamalla yhteyttä suoraan työpajaan. Lisätietoa työpajoista: Nuorten työpajatoiminta Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan nuorten työpajalla. Opinnot toteutetaan yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa tai työpajalla toimivassa pajakoulussa. Tukea opiskelijan työllistymiseen Opas ammattiopiston henkilöstölle 3

4 Aikuisten työpajatoiminta Aikuisten työpajatoiminta on suunnattu työttömille, osatyökykyisille, vammaisille tai muuten haastavassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Työpajatoiminnassa korostuu ammatillinen täydennyskoulutus, työnhakuun liittyvät asiat sekä avoimille työmarkkinoille pääsyn tukeminen. TE-palvelut: Palkkatuki TE-palvelut voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voi saada työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Työsuhde ei saa alkaa, ennen kuin TE-palvelut on tehnyt päätöksen palkkatuen myöntämisestä. Palkkatuki koostuu perusosasta ja lisäosasta, joka on harkinnanvarainen. Perustuen suuruus vuonna 2014 on 32,66 euroa/työpäivä, lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuesta, korkeintaan n /kk. Palkkatukea voidaan myöntää työsuhteeseen enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Enimmäisaika voi olla 24 kuukautta, jos tuella palkattavalla on vamma, joka vaikeuttaa työllistymistä. Oppisopimusta varten tukea voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi. Palkkatukea ei voida myöntää työnantajalle, joka on edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista työtehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa. Palkkatuetussa työssä palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Täyden palkkatuen saamiseksi työajan on oltava vähintään 85 prosenttia normaalista työajasta. Lisätietoa ja linkki sähköiseen palkkatukihakemukseen löytyy TE-palveluiden sivuilta osoitteesta TE-palvelut: Sanssi-kortti (= palkkatuen perusosa) Sanssi-kortin saavat TE-toimistosta kaikki alle 30-vuotiaat työttömät työnhakijat, jotka ovat valmistuneet ammattiin. Kortti osoittaa työnantajalle, että työnantaja voi saada nuoren palkkaamiseen palkkatukea. TE-palvelut: Työolosuhteiden järjestelytuki Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata työnantajalle vammaisen tai sairaan henkilön työllistymisen tai työssäpysymisen tukemiseksi tarvittavia työvälineitä, kalusteita tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tuella voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua henkilön työssäselviytymisen parantamiseksi. TE-palvelut: Työttömyysturva Työtön työnhakija voi hakea toimeentulonsa turvaamiseksi työttömyysturvaa. Työttömyysajan toimeentuloetuuksia ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Ansiopäivärahaa maksavat työttömyyskassat, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea Kela. Työttömyysetuuden saamiseksi hakijan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi Oma työnhaku -palvelun kautta mol.fi-sivustolla. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla. Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös henkilökohtaisella yhteydenotolla omaan TE-toimistoon. Alkuilmoittautumisen jälkeen TE-toimistosta soitetaan ja sovitaan jatkotoimenpiteistä ja mahdollisesta alkukartoituksesta. Alkukartoitukseen tulee ottaa mukaan työ- ja opiskelutodistukset sekä todiste asevelvollisuuden suorittamisesta. Alkukartoituksesta asiakas ohjataan tarpeen mukaisiin palveluihin, kuten työnvälitystai tuetun työllistymisen palveluihin. Kela: Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkettä voi saada määräaikaisesti, jolloin sen nimi on kuntoutustuki, tai ilman määräaikaa. Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos henkilö on vuotias hakijalla on sairaus, vika tai vamma, joka estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon hakijan eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi voi hakea eläkkeensaajan hoitotukea. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeen täysi määrä yksin elävälle henkilölle on 743,38 euroa kuukaudessa. Kela: Työkyvyttömyyseläke ja työnteko Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi myös tehdä töitä. Työskentelemisestä tulee aina ilmoittaa Kelaan ja työeläkelaitokseen. Palkkatulot eivät vaikuta työeläkkeeseen, mikäli ne ovat enintään 743,38 euroa kuukaudessa (brutto). Jos työtulot ovat yli 743,38 euroa kuukaudessa, kansaneläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän palkkaamisen voidaan myöntää palkkatukea. Palkan lisäksi voi saada ylimmän vammaistuen suuruista tukea 420,26 euroa kuukaudessa, jos henkilö sai eläkettä saavan hoitotukea ennen kuin jätti eläkkeen lepäämään. 4 Tukea opiskelijan työllistymiseen Opas Bovallius-ammattiopiston henkilöstölle

5 Kela: Tulkkauspalvelut Kelan tulkkauspalvelut on tarkoitettu Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta esimerkiksi työssä käymiseen. Tulkkauspalvelun käyttäminen edellyttää, että käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla ja hän käyttää jotain toimivaa kommunikointimenetelmää. Tulkkauspalvelun käyttö on maksutonta ja sitä haetaan Kelasta. Kela: Ammatillinen kuntoutus ja harkinnanvarainen tuki Jos henkilö ei sairauden tai vamman vuoksi selviydy työssä tai opinnoissa ilman vaativia apuvälineitä, voi niitä hakea ammatillisena kuntoutuksena tai harkinnanvaraisena tukena. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt, erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet. Kunta: Kuntouttava työtoiminta Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka taustalla on laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelu on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, työmarkkinatukea saaville asiakkaille. Alle 25-vuotiaille kuntouttavaa työtoimintaa voidaan tarjota jo lyhyenkin työttömyyden jälkeen. Toiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, joka tehdään yhdessä asiakkaan, kunnan sosiaalityöntekijän ja TE-palvelujen kanssa. Kuntouttava työtoiminta on osa- tai kokopäiväistä. Sitä tehdään 1 5 päivänä viikossa 3 24 kuukauden ajan. Toimintaan osallistuva saa joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Kunta: Työtoiminta Kunta järjestää työ-, avotyö ja päivätoimintaa osatyökyisille työntekijöille. Järjestämisvastuu on kunnan sosiaalitoimella. Työtoiminnan asiakkaat ovat huoltosuhteessa ja saavat eläkkeen lisäksi verotonta työosuusrahaa (korkeintaan 12 /pv). Työskentely tapahtuu yleensä kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminta Työkeskuksissa tehtävä työ on tyypillisesti tekstiili- ja puutöitä sekä yrityksille tehtävää kokoonpano- ja pakkaustyötä. Avotyö Avotyötoiminta tapahtuu pääsääntöisesti tavallisilla työpaikoilla, mutta avotyöntekijät ovat huoltosuhteessa työ- ja toimintakeskukseen. Avotyöntekijä saa työssään tukea työ- ja toimintakeskuksen ohjaajilta, työvalmentajalta tai avotyönohjaajalta sekä nimetyltä työpaikkaohjaajalta. Työaika on usein 5 6 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa. Viikossa yksi arkipäivä on usein kotipäivä, jolloin avotyöntekijä voi hoitaa asioitaan tai käydä työ- ja toimintakeskuksessa. Avotyöntekijä saa korvauksena työosuusrahaa, joka voi olla korkeintaan 12 euroa päivässä. Työosuusrahan maksaa joko työpaikka tai työ- ja toimintakeskus. Avotyöntekijät on vakuutettu työ- ja toimintakeskuksen toimesta. Avotyöntekijät eivät kuulu työpaikan työterveyspalveluiden tai muiden etuuksien piiriin. Päivätoiminta Päivätoiminta on yksi työtoiminnan muodoista. Se on tarkoitettu vaikeimmin vammaisille henkilöille, jotka eivät pysty osallistumaan muuhun työtoimintaan. Asiakkaat osallistuvat päivätoimintaan oman vointinsa mukaan koko- tai osa-aikaisesti. Opas ammattiopiston henkilöstölle Tukea opiskelijan työllistymiseen Opas Bovallius-ammattiopiston henkilöstölle 5

6 Bovallius-ammattiopisto -erityisen osaavaa opetusta ja ohjausta YHTEYSTIETOJA JA MUISTIINPANOJA