Ilo oppia! -opistoverkostossa [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä. Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä lyhyt yhteenveto asiakirjan sisällöstä.] Miia Lehtonen 9.8.2013
JOHDANTO... 3 Tutkimuksen taustaa ja tarkoitus... 3 Tutkimusmenetelmä ja toteutus... 3 ILO-OPPIA! OPISTOVERKOSTO... 4 OSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET... 5 TAUSTAKYSYMYKSET... 5 OPETUSTYÖ KANSALAISOPISTOSSA... 6 Opetuksen suunnittelu... 6 Opetuksen pedagogiset mallit... 6 Kurssimarkkinointi... 7 Yhteisöllisyys ja työhyvinvointi... 8
Osaamiskartoitus tehtiin osana Innovatiivisiin oppimisratkaisuihin uudistuvilla rakenteilla ja osaamisen kehittämisellä (INNO-OPPI) hanketta. INNO-OPPI hanke toteutettiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston myöntämällä Osaava-rahoituksella. Hankeen yhtenä tavoitteena oli suunnitella, laatia ja toteuttaa opistoverkoston henkilöstöryhmille osaamiskartoitukset, joiden pohjalta henkilöstön osaamista pystytään vahvistamaan tarjoamalla heille työntekoa tukevaa täydennyskoulutusta. Osaamiskartoitukset tukevat INNO-OPPI hankkeen tavoitetta edistää opistojen henkilökunnan osaamisen kehittämisessä sovellettavien uusien ja innovatiivisten rakenteiden ja toimintamallien luomista sekä toimivien ja pysyvien täydennyskoulutusratkaisujen synnyttämistä. Osaamiskartoituksen lisäksi osaamisen johtamista opistoissa tuettiin Osaamisen johtaminen työpajajoissa, joissa laadittiin opistoverkostolle yhteinen osaamisen kehittämisen malli OPISTOJEN OTSO. Mallin rakentaminen pohjautuu Turun opetustoimen fooruminen EMISSIOhankkeessa laadittuun OTSO-malliin. Opistojen opetushenkilöstölle osaamiskartoitus toteutettiin keväällä 2013 osana tieto- ja viestintätekniikan osaamiskartoitusta. Kartoitukset yhdistettiin samalle kyselylomakkeelle, jotta vastausprosentti saataisiin mahdollisimman korkeaksi. INNO-OPPI hankkeessa toteutettiin yleinen osaamiskartoitus samassa yhteydessä tieto ja viestintätekniikan osaamiskartoituksen kanssa. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol ohjelmistolla. Kysely laadittiin yhdessä INNO-OPPI hankkeen ohjausryhmän ja kyselyn toteuttajan Juhana Mykrän
kanssa. Mykrä laati, suunnitteli ja toteutti kyselyn. Kyselyn tulokset analysoi INNO-OPPI hankkeen hankekoordinaattori. ILO OPPIA! kansalaisopistoverkosto on kymmenen varsinaissuomalaisen kansalais- ja työväenopiston yhteinen yhteistoimintaverkosto ja siihen kuuluvat Auralan kansalaisopisto, Auranlaakson kansalaisopisto, Kaarinan kansalaisopisto, Lieto- Tarvasjoen kansalaisopisto, Loimaan työväenpisto, Naantali opisto, Paimion opisto, Saariston kansalaisopisto, Raision työväenopisto ja Väståbolands Medborgarinstitut. Toiminta-alueen kunnat: Turku, Aura, Pöytyä, Marttila, Oripää, Kaarina, Lieto, Tarvasjoki, Parainen, Naantali, Paimio, Sauvo, Raisio, Masku, Rusko, Mynämäki, Nousiainen. Verkoston toiminta-ajatuksena on elinikäinen oppiminen periaatteen mukaisesti vahvistaa yksilön hyvinvointia ja kansalaistaitoja. Opistot toteuttavat monipuolista kurssitoimintaa paikallisesti lähipalveluna kunta- ja kaupunkilaisille tukien perinteisten taitojen säilymistä ja uusien taitojen oppimista. Kurssitarjonnan kehittäminen ja uudistaminen nopealla aikavälillä, opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta on yksi toiminnan lähtökohdista. Verkosto toimii yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ilo Oppia! -verkoston tavoitteena on lisätä alueella toimivien kansalais- ja työväenopistojen välistä yhteistyötä ja sen myötä monipuolistaa opistojen opetus- ja kurssitarjontaa.
Yleisen osaamiskartoituksen tavoitteena oli kerätä opetushenkilöstöltä kansalaisopisto-opettamiseen, opetustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää tietoa. Kartoituksella saatua tietoa käytetään täydennyskoulutuksen suunnittelun apuna INNO-OPPI- ja INNO-OPISTOT hankkeissa. Osaamiskartoitus aloitettiin taustakysymyksillä, joilla kartoitettiin opettajien tietämystä kansalaisopiston toiminnan tavoitteista ja sitä ohjaavista arvoista. Taustakysymyksillä haluttiin selvittää opettajien Oma arvio osaamisesta Tiedostan kansalaisopiston toiminnan tavoitteet Pyrin oppilaitokseni kehittämiseen vaikuttamaan toiminnan Pystyn opetuksessani vahvistamaan elämänikäistä oppimista ja harrastuksen periaatetta Riittävä sti Puutteel lisesti EOS kiinnostusta kansalaisopistojen toiminnan kehittämiseen. Yhteens ä 93,7 5,6 0,7 100,0 58,7 37,1 4,2 100,0 95,1 2,8 2,1 100,0 Kyselyyn vastanneista 14 toivoi saavansa lisätietoa ja koulutusta kansalaisopiston toiminnan tavoitteista. 29,4 vastanneista oli kiinnostunut oppilaitoksen toiminnan kehittämisestä ja 23,1 oli kiinnostunut koulutuksesta mikä liittyi elinikäisen oppimisen ja harrastuksen periaatteen vahvistamiseen omassa opetustyössä.
OPETUKSEN SUUNNITTELU Osaamiskartoituksessa selvitettiin opetushenkilöstön ammatillista osaamista. Kansalaisopistoissa opetustyö on monimuotoista ja vapaehtoisuuteen ja harrastuksen periaatteen pohjalta toimivaan opiskeluun oppilaat tulevat opiskelun lisäksi viihtymään ja luomaan sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoisuus antaa opetuksen suunnitteluun väljyyttä, mutta kurssisuunnitelmat ja sisältötavoitteet täytyy olla olemassa. Kansalasiopisto-opiskelu on tavoitteellista opiskelua. Kartoituksen tulosten perusteella kurssisuunnittelun hallitsi riittävän hyvin 93 opettajista. Kansalaisopistoissa opetustyön ja oppimisympäristöjen kehittäminen on parhaillaan käynnissä, sillä uusien asiakasryhmien saaminen opiskelijoiksi kansalaisopistoihin on tämän hetken suurimpia haasteita. Opetustyötä tulee kehittää, jotta nykyiset opiskelijat viihtyvät kursseilla ja että uusia asiakkaita saadaan opiskelijoiksi. Tietotekniikan yleistyminen opetuskäytössä yleissivistävän opetuksen puolella antaa lisähaastetta kansalaisopistojen opetustyön kehittämiseen. Kartoituksessa kävi ilmi, että 93 vastanneista hallitsi opettamansa aineen esitys- ja puhetaidot, mutta vain 29,4 koki hallitsevansa verkko-opetuksen ja verkko-opetusvälineiden käytön opetuksessa. Opetuksessa käytettiin enemmän muita moderneja opetusmenetelmiä ja välineitä, sillä niiden käytön hallinta oli 73,4. OPETUKSEN PEDAGOGISET MALLIT Kansalaisopistoissa opetuksen toteuttaminen on vapaata ja opettaja pystyy hyödyntämään opetuksessaan itselle mielekkäitä opetustapoja. Kartoituksessa selvitettiin, miten paljon opettajat osaavat käyttää opetuksessa uusia pedagogisia ratkaisuja: riittävästi 49 ja puutteellisesti 46,2. Opetuksessa tiimityö- ja ryhmätaidot ovat tärkeitä ja niiden hallinta oli riittävää 84,6 vastanneista ja
puutteellista 13,3. Opetuksessa yksi tärkeä osaamisalue on yksilöettä ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettaminen opiskelijoille. Kartoitukseen vastanneista opettajista 86 osasi asettaa tavoitteet sekä yksilö- että ryhmäkohtaisesti. Puutteellisesti tavoitteiden asettelu oli 11,9 vastanneista. Opetusryhmien moninaisuus on kansalaisopisto-opetuksen vahvuuksia. Ryhmien kokoonpano voi olla hyvinkin heterogeeninen ja opetuksessa se tulee pystyä ottamaan huomioon. Kyselyyn vastanneista 66,4 osaa kohdata monikulttuurisuutta opetustyössä. 39,9 opettajista koki taitonsa puutteelliseksi. Haluaisin koulutusta ko. asiaan: Kyllä Kurssi- ja tuntisuunnittelu 14,7 42,7 Modernit opetusmenetelmät ja välineet 30,1 30,8 Esitys- ja puhetaidot 17,5 41,3 Verkko-opetuksen ja verkko-opetusvälineiden käyttö 39,2 29,4 Pedagogisten ratkaisujen käyttö 37,1 25,2 Ryhmä- ja tiimityötaidot 19,6 39,9 Yksilö- että ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettelu 16,8 39,9 Monikulttuurisuuden kohtaaminen opetustyössä 17,5 39,9 Ei KURSSIMARKKINOINTI Kurssimarkkinointi on tärkeä osa kurssin suunnittelua. Kurssien toteutumisen kannalta on tärkeää, että opettajat osaavat suunnitella sellaisia kursseja, joille on alueella kysyntää ja tarvetta. Kurssimarkkinointina nähdään opiston opinto-ohjelma, mikä julkaistaan vuosittain. Opettajat markkinoivat kurssiaan itse opintoohjelmassa, jolloin kurssikuvauksien tulee olla houkuttelevia ja todenmukaisia. Tämän lisäksi opettajat voivat markkinoida tulevia kursseja omissa opetus ryhmissään. Viestintätaitojen hallinta ja
kurssimarkkinoinnin osaamisen oli opetushenkilöillä 46,9 riittävää ja 51 puutteellista. Koulutusta kurssimarkkinointiin toivoi 31,5 vastanneista. YHTEISÖLLISYYS JA TYÖHYVINVOINTI Opetustyö kansalaisopistoissa voi toisinaan olla yksinäistä, sillä opetukset tapahtuvat eri paikoissa ja opetushenkilöstö on pääosin tuntiopettajia. Ilo oppia! opistoverkostossa oppilaitokset kannustavat opettajia verkostoitumaan ja osallistumaan yhteisiin tapahtumiin yhteisöllisyyden ja vertaistuen vuoksi. Oman osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen on tärkeässä asemassa vapaan sivistystyön opetuksessa, sillä kansalaisopistoissa opetustyö poikkeaa muusta opetustyöstä. Opetustyön tulee olla sekä opettajille, että oppilaille turvallista. Oppilaitokset vastaavat opetustilojen turvallisuudesta ja soveltuvuudesta kyseisiin opetusaineisiin. Opettajilla on myös vastuu turvallisen opiskeluympäristön luomisesta. Kyselyyn vastanneista 81,8 kertoo tunnistavansa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvän osaamisen merkityksen ja 18,2 vastanneista haluaisi aiheesta lisäkoulutusta. Osaamiskartoituksessa selvitettiin opetushenkilöstön asennoitumista yhteisölliseen opetustyöhön. Vastanneista 66,4 jakaa mielellään omaa osaamistaan muiden opettajien kesken ja 31,5 sanoi jakavansa tietoa puutteellisesti. Kyselyyn vastanneista 82,5 tiedostaa työyhteisötaitojen ja -osaamisen merkityksen ja pyrkii työskentelytavoillaan edistämään opistoyhteisön hyvinvointia ja positiivista työilmapiiriä. 14 vastanneista koki nämä taidot puutteelliseksi. Oman osaamisen kehittämisen ja kehittymisen kannalta osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Itsensä kehittäminen voi parhaassa tapauksessa motivoida opettajaa uudenlaisiin työskentelymuotoihin ja mahdollistaa vertaistuen jakamisen kollegoiden kesken. Kyselyyn vastanneista 91,6 tiedostaa oman osaamisen tunnistamisen ja
kehittämisen merkityksen ja 19,6 vastanneista on kiinnostunut oman osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä jatkossakin. Haluaisin koulutusta ko. asiaan. Kyllä Ei Osaamisen jakaminen muiden opettajien kanssa 15,4 42,7 Tiedostan työyhteisötaitojen ja -osaamisen merkityksen ja pyrin työskentelytavoillani edistämään opistoyhteisön hyvinvointia ja positiivista työilmapiiriä 14,7 42,0 Minulla on kyky antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta 14,7 42,7