Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisvalmistelu - onnet, notkot, yllätykset ja läksyt Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki Johanna Vilkuna, ryhmäpäällikkö, Helsingin seudun liikenne HSL
MAL - yhdessä suunnittelua ja sopimuksia 1.10.2015 2
Seudun MAL-toimijat Kuntia mukana 14, joista 10 muodostaa ns. Kuumaorganisaation. Uudenmaanliitto osallistui erityisesti maankäyttösuunnitelman laadintaan työrukkasena, jota ilman emme olisi tulleet toimeen. Helsingin seudulla liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL. Valtio (ministeriöt, LIV ja ELY) osallistuivat liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. 1.10.2015 3
Taustaa 2005 Yhteistyösopimus 2007 PLJ 2007 -suunnitelma 2007 Kaupunkiseutusuunnitelma = yhteiset lähtökohdat MAL-yhteistyölle 2008 Toteutusohjelma MAL 2017 2009 Visio 2010 Strategiset linjaukset 2011 Ensimmäinen HLJ 2011 -suunnitelma 2011 Rajaton metropoli-kehityskuva MAL 2050 2012 Uusi MAL-aiesopimus ja toteutusohjelma MAL 2020 1.10.2015 4
Työn käynnisti MAL-sopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa 2012 2015 (20.6.2012) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. 1.10.2015 5
HLJ käynnistyi ensin 2012, MASU vasta 2013 ASTRA määrittyi työn edetessä MASU ASTRA Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2016-2019 Maankäyttösuunnitelman ja asumisen strategian MASU valmistelu MASUluonnos Liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu HLJ 2015 - luonnos VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HLJ 2015 2012 2013 2014 2015 2016
Helsingin seudulla on 2050 7
Vuorovaikutus Luottamushenkilöseminaari 5.-6.9.2013 Hämeenlinna Työseminaari luottamushenkilöille 26.8.2014 Järvenpää Päätösseminaari luottamushenkilöille 4.6.2015 Hki 1.4.2014 yleisötilaisuus Heurekassa - Vuorovaikutuksessa apuvälineenä liikkujatarinat 14.11.2014 tilaisuudet Kansallismuseossa lausunnonantajille ja kuntalaisille Lausuntokierros 14.11.-30.12.2014 1.10.2015 8
Päätöksenteko Maankäyttösuunnitelma Asuntostrategia Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) 25.3.2015 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti HLJ 2015 HSL:n hallitus (7 jäsenkuntaa) 3.3.2015 KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Vihti 10
Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma MASU2050
Kasvu nykyiseen rakenteeseen MASU 2050 luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoittumisesta koko seudun näkökulmasta. Strateginen suunnitelma osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Läpileikkaavana valintana on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen saavutettavuus ratkaisevaa. Kriteerejä on käytetty seudullisten alueiden tunnistamiseen sekä kuntien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Omailmeisten keskusten tarkastelu on tällä maankäyttösuunnitelmakierroksella kokeellinen. 1.10.2015 12
Kuntien muut kehittämisalueet 2016 2050 Seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien mukaista Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Seudulliset teollisuus, varasto ja logistiikkakeskittymät Maankäyttövyöhykkeet Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet 2016 2050 Tavoitteena on, että vähintään 80 % seudun asuntorakentamisesta ohjataan näille alueille Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet 2025 2050 Muuttuvat seudun ensisijaisesti kehitettäviksi vyöhykkeiksi joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä siten, kun HLJ 2015 suunnitelmassa on määritelty Vyöhykkeiden ulkopuoliset alueet Alueiden paikallinen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen Isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen 1.10.2015 13
Toteuttamispolku Toteuttaminen 2016 2025 MASU 2050 lyhyen aikavälin asuntorakentamisen toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025 osana. Toteuttaminen 2040 Toteuttaminen 2025 2040 Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin liikenneinvestointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan kuitenkin potentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein, mutta merkintä ei ota kantaa vyöhykkeiden toteutuksen ajoitukseen. 1.10.2015 14
Helsingin seudun asuntostrategia 2025
Seudullisesti ensisijaisesti kehitettävä vyöhyke asuntotuotannon painopistealueena Asemakaavavarannosta 76 % Nykyisestä asuinkerros-alasta 81 % 2016-2025 asuntotuotannosta ennusteen mukaan 77 % Uusista asunnoista tavoite 80 % 1.10.2015 16
Asuntoja seudulla vuonna 2025 noin 850 000 Asuntokanta Helsingin seudulla vuosina 2003-2012 ja MAL-sopimuksen 2012-2015 mukainen asuntokannan kasvu vuosina 2013-2025 1.10.2015 17
Asunto- ja maapoliittiset tavoitteet Kuntien ja valtion turvattava edellytykset asuntotuotannon määrän (12 500 / vuosi) ja sijainnin toteutumiselle (seudulliselle MASU-vyöhykkeelle 80 %) Täydennysrakentamisen mahdollisuudet turvattava ja olemassaolevasta asuntorakenteesta pidettävä huolta Hajarakennetaan vastuullisesti Maapolitiikan keinot käyttöön tavoitteiden turvaamiseksi Avustusten tulee tukea edellisiä tavoitteita; asuntotuotannon tuet houkuttelevia ja kiinnostavia, esimerkiksi infra-avustusten määrä ja kohdennus tarkistettava 1.10.2015 18
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015
HLJ 2015 -strategia
Infrastruktuurin kehittämishankkeet Esitys vuosina 2015 2025 aloitettavista hankkeista
Uuden asuntotuotannon ja työpaikkojen keskittymien sijoittumisen tarkastelu liikkumisen näkökulmasta, vertailu 2025-2040 Lähde: HLJ 2015:n vaikutusten arviointi SOVA 7/2014
HLJ 2015 tekee seudulle hyvää Joukkoliikennettä käytetään enemmän: sen osuus moottoriajoneuvoilla tehdyistä matkoista nousee 6 prosenttiyksikköä. Seudun saavutettavuus paranee merkittävästi. Joukkoliikenne voidaan järjestää matkaa kohti aiempaa edullisemmin. Tieliikenteessä pääväylien kapasiteetti on lähes täydessä käytössä mutta sitä ei juurikaan ylitetä. Yhä useampi valitsee joukkoliikenteen kävelyn ja pyöräilyn.
Merkittäviä ympäristövaikutuksia Pääkaupunkiseudun ilmastotavoite 2030 saavutetaan. EU:n ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä muutoksia. Uutta maankäyttöä sijoittuu melualueille. Paikallisesti ilmanlaatu saattaa heiketä. Hiljaiset alueet eivät ole uhattuna. Ajoneuvoliikenteen kasvu lisää onnettomuuksia, mutta onnettomuudet suhteessa asukasmäärään vähenevät. Autottomuudelle luodaan edellytyksiä, mutta autoriippuvuus on haasteena jatkossakin.
Miten onnistuimme? Mitä opimme?
Miten onnistuimme? Kysely Loppuseminaariin 4.6.2015 kutsutuille 1.10.2015 26
Onnet Nurkkakuntaisuudesta seutunäkökulmaan. Hyvässä yhteisymmärryksessä koottiin seudun yhteiset tavoitteet ja kehittämisen kriteerit. Onnistuimme maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa. Joukkoliikenteen painoarvo on suuri! Kolmen suunnitelman kokonaisuus saatiin kasaan ja kaikki hyväksyivät lopputuloksen jatkoa toivoen. Oppiva prosessi opetti meitä kaikkia. 1.10.2015 27
Onnet MASU määritti seudun ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet. ASTRA toteuttamisen sisällön ja tavoitteet asunto&maapolitiikalle. HLJ onnistui pitämään vaikeatkin asiat mukana kuten taloudelliset kysymykset ja kysynnän ohjaus. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun jatkoselvitykseen saatiin mandaatti. SOVA hyvä tehdä yhdessä, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vuorovaikutuksessa raikasta intoa myös poliitikoillamme! 1.10.2015 28
Notkahdukset Vaikutusten arviointi maankäytön ja asumisen osalta jäi nyt aika kevyeksi. Oppivan prosessin ongelmana ohjelmointi: alussa ei oikein tiedetty, millaista polkua lopputulokseen ollaan menossa. Muuttuvien aineistojen ja versioiden hallinta monitoimijaprosessissa. Kriteerien tiukempi noudattaminen maankäytössä ja asumisessa kenellä on oikeus sanoa toisten tekemisistä? Omailmeiset keskukset on kirjava paketti. 1.10.2015 29
Yllätykset Kesken prosessin ilmaantui ns. Väli-MAL -sopimus (ns. Stubb-Rinne -sopimus), mistä muodostui uusi HLJ-hankkeiden priorisoinnin lähtökohta. MASU-prosessin vetovastuuta kantanut apulaiskaupunginjohtaja vaihtui kesken prosessin uusi sai kuitenkin nopeasti jutun juonesta kiinni. 1.10.2015 30
Läksyt - sisältö Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen: MASUn zoomaus pintaa syvemmälle. Parhaiten saavutettavien alueiden vieläkin tehokkaampi hyödyntäminen. Maankäytön ja liikenteen toteutuspolun konkretisointi. Erilaiset työpaikka- ja logistiikka-alueet (työpaikkaintensiivisyys vaatii joukkoliikenteen). Asukas- ja työpaikkaskenaarioiden yhteinen käsittely myös jatkossa mitoituksen ja vaikutusarviointien pohjaksi. 1.10.2015 31
Läksyt - sitoutuminen Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnilta ja valtiolta pitkäjänteistä sitoutumista ja kehittämistoimien priorisointia. Asuntorakentamista ja asemakaavoitusta seurataan MAL-sopimuksen kautta, tämä edistänyt tavoitteisiin sitoutumista. Perustukseksi tarvitaan johdonmukaisia pitkän aikajänteen toimenpiteitä esim. yleiskaavoituksen ja maapolitiikan saralla 1.10.2015 32
Läksyt - jälkiarviointia MAL iso kokonaisuus hallittavaksi. Lisää kirjaimia haasteellista ottaa mukaan yhteissuunnitteluun, etenkään pintaa yhtään syvemmältä. HSL:llä resurssit HLJ:n tekemiseen, mutta M&A tehtiin OTO-voimin hyvän yhteishengen kannattelemana. Tuskin onnistuu toista kertaa = M&A tarvitsee omat resurssit ja vastuuhenkilöt. 1.10.2015 33
Läksyt - työkalujen kehittämistarpeet Selkeä tarve taloudellisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittämiseen: - Liikenteen kehittämistoimien laajempien vaikutusten esille saaminen. - Maankäytön potentiaalin ja hyötyjen arvioiminen. - Vaikutustietoa kehittämistoimenpiteiden ja hankkeiden priorisointia varten. 1.10.2015 34
Miten jatketaan? Vielä sopimatta, miten yhteissuunnittelu jatkuu, mutta jatkaminen välttämätöntä. Toimintaympäristön muutos nopeaa. Kirjaimia ei voi erottaa toisistaan, päivityskierrosten tahdin tulee olla sama ja varsin tiivis. HLJ on jatkuva prosessi, suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein MALtoimintamallin jatko? 1.10.2015 35
Kiitos! www.helsinginseutu.fi/masu www.hsl.fi/hlj