Helsingin kaupungin ympäristökeskus METSO kriteeritaulukko Koostettu julkaisun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) pohjalta. nnofor Finland Oy. 1 LEHDOT Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot a1 Lehdot, joissa kasvaa kookkaita vanhoja tai lahovikaisia jaloja lehtipuita yksittäin tai ryhminä b1 Ojittamattomat kosteat lehdot, joissa on monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuston rakennepiirteitä, kuten järeitä tervaleppiä, haapoja tai koivuja, lahovikaisia kolopuita tai erirakenteisuutta. c1 Kuivat harjulehdot ja kalkkipitoisten maiden lehdot. d1 Lehdot, joissa kasvava puusto on yli 100 vuotiasta tai joissa lahopuuston määrä on yli 10 m3/ha. e1 Lajistoltaan monipuoliset lehdot, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot a2 Puustoltaan luokassa lueteltuja lehtoja nuoremmat lehdot, joissa on lehdoille tyypillistä lajistollista monipuolisuutta (runsas lehtoruohosto, lehtopensaita, vaateliaat lehtolajit) b2 joissa kasvaa jaloja lehtipuita tai pähkinäpensaita, c2 joissa on alueellisesti uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä, d2 jotka ovat lehtipuuvaltaisia ja joissa on lahopuuta yli 5 m3/ha, taikka e2 jotka sijaitsevat pienvesiympäristöissä tai puustoisten perinnebiotooppien välittömässä lähiympäristössä. f2 Metsätuhon kohteeksi joutuneet lehdot. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehdot a3 Luokkiin ja kuuluviin lehtoihin rajoittuvat luonnontilaltaan muuttuneet lehdot. b3 Luokkiin ja kuuluviin lehtoihin, suojelualueiden lehtoihin tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen reheviin lehtolaikkuihin rajoittuvat maataloustuotannosta poisjätetyt tai jätettävät pellot ja niityt. c3 Lehdot, joiden luonnonsuojelulliset arvot ovat alentuneet puuntuotantoon tähtäävissä toimenpiteissä tai luontaisen umpeenkasvun vuoksi, mutta jotka voidaan kunnostaa monimuotoisiksi lehdoiksi. d3 Puustoltaan nuoret luonnontilaisen kaltaiset lehdot, joiden avulla voidaan edistää lehtoverkoston muodostumista. e3 Monimuotoisuuden lisäämiseksi tehtävä jalojen lehtipuiden istutus lehtokohteiden välittömässä läheisyydessä kyseisen jalopuulajin luontaisella levinneisyysalueella. f3 Suojelualueen välittömässä läheisyydessä tai lehtokeskittymän alueella sijaitsevat lehdot, joiden monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä ja pienelinympäristöjä kehitetään ja ylläpidetään metsän tavoitteiden ohessa.puuntuotannollisten 2 RUNSASLAHOPUUSTOSET KANGASMETSÄT Runsaslahopuustoisten lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet: 2.1 Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
2.1a1 Tuoreen kankaan kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 140- vuotiasta. 2.1b1 Lehtomaisen kankaan havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 100- vuotiasta. 2.1c1 Lehtomaisen ja tuoreen kankaan lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 80-vuotiasta. 2.1d1 Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m3 /ha. 2.1e1 Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja) lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt. 2.1f1 Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten metsälajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt, jotka eivät täytä luokan valintaperusteita 2.1a2 Lehtomaisen tai tuoreen kankaan puustoltaan varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa on kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja), eri laholuokkiin kuuluvaa lahopuuta yli 5 m3 hehtaarilla. 2.1b2 Suojelualueiden läheisyydessä ja metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä sijaitsevat myrskytai muut metsätuhokohteet. Lehtomaisen ja tuoreen kankaan puuston rakennepiirteiltään monipuoliset metsiköt, joissa on: 2.1c2 eri lahovaiheessa olevia maapuita tai runsaasti lahoja pystypuita, tai 2.1d2 kookkaita yksittäisiä haapoja tai haaparyhmiä, 2.1e2 runsaasti lahovikaisia lehtipuita, 2.1f2 jaloja lehtipuita, 2.1g2 luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja, noroja tai pysyvän vedenjuoksun uomia, 2.1h2 alueellisesti uhanalaisten metsälajien elinvoimaisia esiintymiä, taikka 2.1i2 jotka ovat pohjavesivaikutteisia, soistuneita, lähteisiä, luhtaisia, korpisia tai kalkkivaikutteisia. 2.1j2 Ruoho- tai mustikkaturvekankaat, joissa on lahopuuta yli 10 m3/ha. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat lehtomaisen tai tuoreen kankaan metsiköt, jotka 2.1a3 ovat suojelualueiden tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen välisen ekologisen kytkeytyneisyyden kannalta merkittäviä, tai 2.1b3 ovat haavikkoisia metsiköitä vanhoja haapoja kasvavien suojelualueiden välittömässä läheisyydessä, 2.1c3 sijaitsevat vesistöjen rannoilla ja ovat puustoltaan monipuolisia, 2.1d3 ympäröivät luonnontilaisen kaltaisia puro- ja korpinotkelmia, 2.1e3 ovat suoalueiden reunametsiä tai harjujen taikka kalliojyrkänteiden tyvimetsiä, 2.1f3 joissa on luontaisesta uudistumisesta ja metsänhoidollisten toimenpiteiden viivästymisestä aiheutunut puuston ja latvuston aukkoisuutta sekä puuston selvää eri-ikäisyyttä, taikka 2.1g3 jotka ovat puulajisuhteitaan tavanomaisista talousmetsistä poikkeavia. 2.1h3 Pinta-alaltaan yli 10 hehtaarin suuruiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsät, joissa on paikoittain lahopuustoisuutta tai monimuotoisuutta lisääviä pienelinympäristöjä. 2.1i3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden metsät, joiden monimuotoisuutta lisätään luonnonhoitotoimenpitein. 2.2 Runsaslahopuustoisten kuivahkojen ja kuivien kankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet:
Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt 2.2a1 Kuivien ja kuivahkojen kankaiden lahopuustoiset metsiköt, joissa kasvava puusto on yli 160- vuotiasta. 2.2b1 Kaikki yli 110-vuotiaat kuivien ja kuivahkojen kankaiden metsiköt, joissa on kookkaita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja) maapuita ja kuolleita pystypuita yli 5 m3 hehtaarilla. 2.2c1 Äskettäin palaneet kuivahkojen ja kuivien kankaiden kookasta puustoa sisältävät metsiköt 2.2d1 Kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joissa on vanhojen kangasmetsien tai palo- ja paahdealueiden valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt 2.2a2 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joiden puusto on uudistunut luontaisesti ja erirakenteista tai joissa on yksittäisiä aiemman puusukupolven puita (kilpikaarnamännyt, kelot tai yksittäiset vanhat maapuut). 2.2b2 Puolukka- ja varputurvekankaat, joissa on kookkaita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja) mäntymaapuita ja/tai kuolleita pystypuita yli 5 m3 hehtaarilla. 2.2c2 Suojelualueisiin rajoittuvat kuivien ja kuivahkojen kankaiden järeäpuustoiset metsätuhokohteet. 2.2d2 Metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä tapahtuneet metsätuhot. 2.2e2 Kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt, joissa on alueellisesti uhanalaisten metsälajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kuivahkojen ja Luokassa kuivien kankaiden lueteltuja metsiköt metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat kuusikkoiset, koivikkoiset 2.2a3 tai sekapuustoiset kuivan ja kuivahkon kankaan kehitysvaiheet, joissa on luonnontilaisuuteen tai 2.2b3 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat ja vähälahopuustoisemmat sisämaan ja rannikon dyynialueiden, harjujen ja moreenimuodostumien sekä soihin rajoittuvien kangasmaiden nuoret ja varttuneet luonnontilaisen kaltaiset kuivan ja kuivahkon kankaan kehitysvaiheet. 2.2c3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kuivahkon ja kuivan kankaan metsiköt, joiden monimuotoisuutta voidaan lisätä luonnonhoitotoimenpitein. 2.3 Runsaslahopuustoisten karukkokankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset karukkokankaan metsiköt 2.3a1 Karukkokankaan metsiköt, joiden puusto on yli 120-vuotiasta tai joissa on keloja tai maapuita (läpimitaltaan yli 15 cm paksuja). 2.3b1 Palaneet karukkokankaat, joissa metsäpalon jäljet ovat selvästi nähtävillä. 2.3c1 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat karukkokankaiden metsätuhokohteet. 2.3d1 Metsälain erityisen tärkeässä elinympäristössä tapahtuneet metsätuhot. 2.3e1 Karukkokankaat, joissa on vanhojen kangasmetsien tai palo- ja paahdealueiden valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät karukkokankaan metsiköt 2.3a2 Luokassa lueteltuja metsiköitä nuoremmat karukkokankaiden männikköiset kehitysvaiheet, joissa on luonnontilaisuuden piirteitä (puuston erirakenteisuus ja aukkoisuus). 2.3b2 Lehtisekapuustoiset tai kuusikkoiset, luontaisesti uudistuneet tai luontaisen kaltaiset karukkokankaat eri kehitysvaiheineen. 2.3c2 Karukkokankaiden metsiköt, joista tunnetaan alueellisesti uhanalaisten metsälajien esiintymiä. Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät karukkokankaiden metsiköt
2.3a3 Monimuotoisuustarkoituksessa kulotettava karukkokangas, jolle jätetään runsaasti vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvia puita. 2.3b3 Metsäisten suojelualueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseva karukkokangas, jonka monimuotoisuutta lisätään luonnonhoitotoimenpitein. 3 PENVESEN LÄHMETSÄT Pienvesien lähimetsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät (rajataan maaston korkokuvan ja puuston rakenteen perusteella) a1 Vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisten puro- ja noroverkostojen rantametsät, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä (puusto erirakenteista tai vanhaa, järeitä lehtipuita ja lahopuita esiintyy). b1 Pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja norojen muodostaman elinympäristöverkoston rantametsät, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä tai METSOohjelman muita elinympäristöjä c1 Luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteikköjen, lähdehetteiden ja lähdepurojen lähimetsät. d1 Pohjavesivaikutteiset, tihkupintaiset ja soistuneet metsät, joiden puusto on vanhaa (yli 80- vuotiasta), puulajeiltaan monilajista tai siinä on muita monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. e1 Kalkkialueiden luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten pienvesien lähimetsät. f1 Pienvesien lähimetsät, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät (rajataan maaston korkokuvan ja puuston rakenteen perusteella) a2 Norojen, purojen, lampien ja pienten järvien rantametsät, jotka ovat puuston rakennepiirteiltään ja puulajisuhteiltaan monipuolisia tai runsaslahopuustoisia. b2 Virtavesien rantametsät, joissa on purovarsille tyypillinen kostea pienilmasto ja monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. c2 Pienvesien lähimetsät, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät pienvesien lähimetsät a3 Luonnontilaisuudeltaan muuttuneiden puro- ja noroverkostojen tai pienten lampien ja järvien muodostamien ketjujen luonnonhoitotoimenpitein kehitettävät uomat ja niiden rantametsät kohteilla, joilla on tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. b3 METSO-ohjelmaan kuuluvien elinympäristöverkostojen kehittäminen pienvesien yhteyteen kunnostus- ja luonnonhoitotoimenpitein. c3 Monimuotoisuuden kannalta merkittävien puuston rakennepiirteiden lisääminen ja monimuotoisuusmerkitykseltään kehittyvien suojavyöhykkeiden muodostaminen metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tai suojelualueiden välisillä purovarsilla. 4 PUUSTOSET SUOT JA SODEN METSÄSET REUNAT 4.1 Korpien luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet 4.1a1 Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet korvet, kuten:
4.1b1 lehtokorvet, lettokorvet, ruohokorvet, nevakorvet ja kangaskorvet, tai 4.1c1 korvet, joissa esiintyy noroja, puroja, lähteisyyttä, tihkupintoja tai muuta selvää pohjavesivaikutusta, taikka 4.1d1 korvet, joihin liittyy lehtoja, soistuneita kangasmetsiä, metsäluhtia, pienvesien lähimetsiä tai muita ojittamattomia puustoisia soita. 4.1e1 Muut kaikkien ravinteisuustasojen ojittamattomat korvet. 4.1f1 Korvet, joiden puusto on vanhaa (yli 80 vuotta) eikä siinä ole havaittavissa äskettäisten hakkuiden jälkiä. 4.1g1 Korvet, joissa on puustoisten soiden tai metsien valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät korvet 4.1a2 Luokassa lueteltuja kohteita puustoltaan nuoremmat tai vähälahopuustoisemmat kaikkien ravinnetasojen korvet, joilla on vain vähän muuttunut vesitalous ja puustossa luonnontilaisuuteen liittyviä rakennepiirteitä (luontainen uudistuminen, erirakenteisuus, lahopuustoisuus, sekapuustoisuus). 4.1b2 Luokan kohteiden tai suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai metsälain erityisen tärkeässä korpiympäristössä sijaitseva metsätuhokohde. 4.1c2 Korvet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien 4.1d2 Korpien, ja muiden suokasvupaikkatyyppien tai soistuneiden kangasmetsien muodostamat mosaiikkimaiset kokonaisuudet, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä (lahoja lehti- tai havupuita, maapuita). Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät korvet 4.1a3 Luokassa lueteltuihin kohteisiin rajoittuvat luonnontilaltaan muuttuneet korvet, lehdot, soistuneet kangasmetsät, metsäluhdat, pienvesien lähimetsät tai puustoiset suot, jotka voidaan luonnonhoitotoimenpitein palauttaa luonnontilaisen kaltaiseksi. 4.1b3 Ojitetut vesitaloudeltaan ja puustoltaan selvästi muuttuneet, mutta ennallistamiskelpoiset korvet alueilla, joilla kehitetään korpiverkostoa suojelualueiden välittömässä läheisyydessä tai pienvesien kunnostamisen yhteydessä. 4.1c3 Laajaan suoyhdistymään kuuluvat ojitetut korvet, joiden ennallistaminen on tarpeen monimuotoisuuden turvaamiseksi. 4.1d3 Monimuotoisuuden lisäämiseksi tehtävät luonnonhoitotoimenpiteet korvissa (esimerkiksi tervalepän tai saarnen istutus niiden luontaisella levinneisyysalueella). 4.2 Rämeiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rämeet 4.2a1 Ojittamattomat ja puustoltaan luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset lettorämeet ja muut ravinteiset rämetyypit. 4.2b1 Rämeet, joissa on tulvaisuutta, luhtaisuutta tai lähteisyyttä. 4.2c1 Vanhapuustoiset ja lahopuustoiset ojittamattomat rämeet ja rämeyhdistelmätyypit. 4.2d1 Rämeet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten suolajien 4.2e1 Edellä lueteltuihin rämeisiin rajautuvat korvet, soistuneet kangasmetsät, metsäluhdat, pienvesien lähimetsät tai muut ojittamattomat suot. Muut monimuotoisuudelle merkittävät rämeet 4.2a2 Suojeltuihin tai muihin lajiston kannalta arvokkaisiin soihin liittyvät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset rämeet. 4.2b2 Ojittamattomat sararämeet ja varsinaiset rämeet.
4.2c2 Rämeet, joissa on alueellisesti uhanalaisten suolajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät rämeet 4.2a3 Suojeltuihin soihin rajoittuvat ennallistamiskelpoiset rämeet. 4.2b3 Lettorämeet, joiden monimuotoisuutta kehitetään luonnonhoitotoimenpitein. 4.2c3 Vesitaloudeltaan muuttuneet ennallistamiskelpoiset rämeet, joissa tiedetään olevan uhanalaisten rämelajien esiintymiä. 4.3 Lettojen ja nevojen metsäisten reunusten luonnontieteelliset valintaperusteet: Vesitaloudeltaan luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a1 Ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset letot reunusmetsineen. 4.3b1 Letot ja nevat reunusmetsineen, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten suo tai metsälajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a2 Ojittamattomat lettojen ja nevojen lahopuustoiset tai puustoltaan vanhat reunusmetsät, joissa ei ole havaittavissa äskettäisten hakkuiden jälkiä. 4.3b2 Ennallistamiskelpoiset ojitetut letot reunusmetsineen, jos paikalla on säilynyt lettolajistoa. 4.3c2 Lähteiset, luhtaiset ja tulvaiset ojittamattomat tai lähes luonnontilaiset avosuot reunusmetsineen. 4.3d2 Letot ja nevat reunusmetsineen, joissa on alueellisesti uhanalaisten suo- tai metsälajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lettojen ja nevojen reunusmetsät 4.3a3 Suojeltuihin soihin sisältyvien avosoiden viereiset suojelualueen ulkopuoliset reunukset, joiden vesitalous ennallistetaan 5 METSÄLUHDAT JA TULVAMETSÄT Metsäluhtien ja tulvametsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset metsäluhdat ja tulvametsät a1 Jokivarsien säännöllisen tulvan alaiset lehti- tai havupuustoiset, luonnontilaisen kaltaiset lehdot ja kangasmetsät sekä metsäluhdat, joihin kertyy tulvan mukana lietettä. b1 Lepikkoiset tai koivikkoiset lahopuustoiset rantaluhdat, joissa on metsäluhdille tyypillistä märkäpintojen ja mätäspintojen vuorottelua. c1 Vesistöjen varsilla sijaitsevat metsäluhdat, kosteat lehdot ja luhtaiset korvet, joissa on lahopuustoisuutta tai vanhoja lehtipuita. d1 Tervalepikkoiset metsäluhdat ja ajoittain tulvanalaiset lahopuustoiset rantalepikot. e1 Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa esiintyy saarnea. f1 Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäluhdat ja tulvametsät a2 Metsiköt, joiden vesitalous tulvarytmeineen on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen ja joissa kasvaa luhtalajistoa.
b2 c2 a3 b3 Luokkaan kuuluviin kohteisiin rajautuvat korvet, soistuneet kangasmetsät, lehdot sekä pensaikkoja avoluhdat. Metsäluhdat ja tulvametsät, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät metsäluhdat ja tulvametsät Metsäluhdat tai tulvametsät, jotka kunnostetaan luonnonhoitotoimenpitein. Ennallistettavat metsäluhdat pienvesien, rantojen ja soiden reunusmetsien yhteydessä. 6 HARJUJEN PAAHDEYMPÄRSTÖT Harjujen paahdeympäristöjen luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät harjujen paahdeympäristöt a1 Paahderinteet tai avoimet puoliavoimet hiekkaiset harjukankaat, joissa on hiekkapaljastumia ja joissa puusto on harvaa ja aukkoista. b1 Harjujen paahdeympäristö, jonka kasvillisuudessa on paahdeympäristöjen vaateliaita harjulajeja. c1 Harjujen paahdeympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten paahdeympäristöjen lajien d1 Äskettäin palaneet harjujen rinnemetsät, joissa on palon vioittamaa puustoa. Muut monimuotoisuudelle merkittävät harjujen paahdeympäristöt a2 Lajistoltaan heikentyneet, umpeenkasvamassa olevat entiset paahdeympäristöt lajistoltaan monipuolisella harjualueella. b2 Harjujen paahdeympäristöt, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien c2 Dyynimetsien sekä hietikoiden paahdeympäristöt. Monimuotoisuusarvoiltaan kehittyvät harjujen paahdeympäristöt a3 Uhanalaiselle paahdeympäristölajistolle merkittävien korvaavien elinympäristöjen lähimetsien luonnonhoitotoimenpiteet. b3 Luonnonhoidolliset kulotukset ja lahopuun määrän lisääminen paahderinteillä sekä karuilla harjukankailla. c3 Puustoltaan sulkeutuneet, kunnostettavissa olevat paahderinteet osana paahderinnekokonaisuutta. 7 MAANKOHOAMSRANNKON MONMUOTOSUUSKOHTEET Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsien ja soiden kehityssarjat a1 Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset rannikkoalueen metsien kehityssarjat. b1 Mereen laskevan joen suistossa sijaitsevat, rakennepiirteiltään monipuoliset metsiköt. c1 Soista maankohoamisen vaikutuksesta metsiksi tai metsistä soiksi muuttuvat alueet. d1 Metsien ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisten soiden muodostamat pienipiirteisesti vaihtelevat alueet. e1 Fladojen ja kluuvien sekä niihin yhteydessä olevien purojen rantametsät. f1 Maankohoamisrannikon lehdot, vanhat kangasmetsät, metsäluhdat, tulvametsät, luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät sekä puustoiset suot ja perinnebiotoopit. g1 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
a2 b2 a3 c3 Rakennepiirteiltään monipuoliset maankohoamisrannikon metsien ja soiden luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset kehityssarjojen osat. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Luonnontilaltaan muuttuneet kunnostuskelpoiset maankohoamisrannikon elinympäristöt suojelualueiden tai metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen välittömässä läheisyydessä. Luokkiin tai kuuluviin kohteisiin rajautuvat yksittäiset monimuotoisuusarvoiltaan kehittyvät tai kunnostettavat elinympäristöt. 8 PUUSTOSET PERNNEBOTOOPT Lajistollisesti merkittävät puustoiset perinnebiotoopit a1 Puustoiset perinnebiotoopit, joissa on: b1 kookkaita jaloja tai vanhoja lahovikaisia lehtipuita sekä mosaiikkimaisesti niittykasvillisuutta, tai c1 monipuolista keto- ja niittylajistoa, taikka d1 joissa on perinnebiotooppien valtakunnallisesti uhanalaisten lajien e1 Puustoisten perinnebiotooppien luonnonhoito- ja kunnostustoimenpiteet maatalouden erityisympäristötukikohteiden tai suojelualueiden hoidettavien elinympäristöjen välittömässä läheisyydessä. f1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kunnostettavat ja hoidettavat puustoiset perinnebiotoopit. Muut monimuotoisuudelle merkittävät puustoiset perinnebiotoopit a2 Kunnostettavat puustoiset perinnebiotoopit, jotka ovat kytkeytyneet muihin lajistollisesti merkittäviin perinnebiotooppeihin. b2 Paikallisesti arvokkaat kunnostettavat ja hoidettavat puustoiset perinnebiotoopit. c2 Puustoiset perinnebiotoopit, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät puustoiset perinnebiotoopit a3 Uusien lehdes- ja vesaniittyjen tai hakamaiden perustaminen ja hoito alueilla, joissa esiintyy ennestään monipuolista perinnebiotooppien lajistoa. b3 Maisemallisilta arvoiltaan merkittävien ja lajistollisesti kehittyvien puustoisten perinnebiotooppien kunnostus ja hoito osana elinympäristöverkostoa. 9 KALKKKALLODEN JA ULTRAEMÄKSSTEN MADEN METSÄSET ELNYMPÄRSTÖT Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäisten elinympäristöjen luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt a1 Kalkkikallioiden valoisat harvapuustoiset elinympäristöt, jotka ovat lajiston kannalta monimuotoisia. b1 Vanhapuustoiset ja varjoisat kalkkivaikutteiset kuusimetsät kalkkikallioiden tuntumassa ja kalkkilohkarealueilla. c1 Kalkkialueiden lehdot ja metsäiset elinympäristöt (kallio- ja lohkarealueet, kalkkilohkareinen maaperä).
d1 e1 a2 b2 a3 b3 Ultraemäksisillä serpentiniittikallioilla, serpentiniittikankailla, -lohkarikoilla ja -soraikoilla kasvavat metsät. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten kallioiden metsäiset elinympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Muut monimuotoisuudelle merkittävät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Kalkkikallioiden hoitoa vaativat harvapuustoiset puoliavoimet perinneympäristöt. Metsäisiin kalkkikallioihin liittyvät suot, kosteikot ja pienvedet. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten kallioiden metsäiset elinympäristöt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Luonnonhoitotoimenpitein hoidettavat kalkkikallioiden puustoiset elinympäristöt. Monimuotoisuuskohteeksi kunnostettavat entiset kalkkilouhokset tai muut vastaavat ihmisen muuttamat kohteet. 10 MUUT MONMUOTOSUUDELLE MERKTTÄVÄT METSÄSTEN KALLOT, JYRKÄNTEET JA LOUHKOT Muiden monimuotoisuudelle merkittävien metsäisten kallioiden, jyrkänteiden ja louhikoiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Lajistollisesti merkittävät vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot a1 Vanhat kalliometsät, joiden puusto on yli 120-vuotiasta ja joissa on lahoja mäntymaapuita, keloja tai kilpikaarnamäntyjä ryhmissä tai yksittäin. b1 Puustoltaan yli 80-vuotiaat jyrkänteiden lahopuustoiset alusmetsät pienilmastoltaan kosteissa notkelmissa, rotkoissa, korpijuottien reunoilla ja pienvesien rannoilla. c1 Pohjavesivaikutteiset metsäiset louhikot reunusmetsineen, joiden puusto on yli 100-vuotiasta tai joissa on lahopuuta yli 5 m3/ha. d1 Kalliometsät, louhikot ja jyrkänteet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät a2 Ravinteisen (emäksisen) kivilajin muodostamilla kallioilla kasvavat puustoltaan yli 120-vuotiaat ja aukkoiset metsät. b2 Lajistollisesti monimuotoiset louhikot ja jyrkänteet välittömine lähimetsineen sekä ravinteiset lakikallioiden metsät. c2 Luonnontilaisen kaltaiset, pinnanmuodoiltaan ja elinympäristötyypeiltään pienipiirteisesti vaihtelevat kalliometsäalueet. d2 Jyrkänteiden aluslouhikot ja avolouhikot reunusmetsineen, joissa on lahopuustoa yli 5 m3/ha, järeitä haapoja tai muita järeitä lehtipuita. e2 Louhikkoiset, jyrkänteiset ja kallioiset rantametsät, joiden puusto on yli 100-vuotiasta ja siinä on monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. f2 Lehtipuustoiset tai kuusikkoiset luontaisesti uudistuneet tai luonnontilaisen kaltaisena varttuneet, uudistuskypsät ja puuntuotannollisesti yli-ikäiset kalliometsiköt. g2 Kalliometsät, louhikot ja jyrkänteet, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. h2 Luontaisesti uudistuneet tai luontaisen kaltaiset kalliometsiköt ja jyrkänteiden sekä louhikoiden lähimetsät, joissa on luonnontuhojen tuottamaa lahopuuta.
a3 b3 Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suojelualueisiin, metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai METSOkohteisiin rajoittuvat, metsien monimuotoisuutta täydentävät kalliometsät, jyrkänteiden lähimetsät ja louhikkoiset metsät. Kalliometsien luontaisesti uudistuneet reunusmetsät suojelualueiden välittömässä läheisyydessä.