KOHDEKUVAUSLOMAKE. HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet)

Transkriptio

1 HELSINGIN METSIEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA MERKITTÄVIEN KOHTEIDEN INVENTOINTI (METSO- toimintaohjelmakohteet) 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohteen nimi: Keskuspuisto 4, Paloheinä ja Haltiala Kohteen tunnus: M24 Kohteen sijaintialue (rakennusviraston aluesuunnittelualue): Keskuspuisto Kohteen Metsäsuunnitelman aluenumero ja metsäsuunnitelmanumero: 154/201 Maastoinventoinnin ajankohta (pvm): Keskuspuisto 4 kohteeseen sisältyvät Paloheinän ja Haltialan metsäalueet lukuun ottamatta Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa ja asemakaavassa suojelualueiksi esitettyjä Paloheinän lehto- ja korpilaaksoa sekä Haltialan pohjoista lehtoaluetta. Esityksessä on myös Haltialan aarnialueen länsipuolella olevien peltojen metsäsaarekkeita sekä Vantaanjoen varren jyrkkärinteiset Ruutinkosken ja Pitkäkosken suojelualueiden väliin sijoittuvat lehdot. Kohteen eteläosassa on Haltialan ja Paloheinän keski- ja runsasravinteisia tuoreita ja kosteita lehtoja ja aiemmin ojitettuja korpia. Metsäluontotyypeistä valtaosa on lahopuustoista tuoretta kangasta, jossa korpisuus ja lehtolaikut ovat yleisiä. Pohjaveden vaikutus näkyy muun muassa isokastesammalen (Plagiochila asplenoides) runsautena. Haltiavuorella on kilpikaarnaista kalliometsää ja kohteen itä- ja pohjoisosassa on vähäisesti kalliometsää sekä kuivahkoa ja kuivaa kangasta. Kokonaisuutena Haltialan ja Paloheinän alue on luontoarvoiltaan merkittävä. Yhdessä Helsingin luonnonsuojeluohjelman ja asemakaavan suojeluvarausalueen kanssa kohteella on potentiaalia kehittyä lehtojen ja korpien taantuneen ja uhanalaistuneen eliölajiston elinvoimaiseksi elinympäristöksi.

2 2 METSO -KOHTEEN YLEISKUVAUS Kohde sisältää seuraavia elinympäristötyyppejä, joista METSOn valintaperusteiden luokkien I - III pinta-alat, mahdollisten muiden kohteiden pinta-alat ja kohteen kokonaispinta-ala ovat: I (ha) II (ha) III (ha) YHTEENSÄ Lehto 3,3 13,1 6,3 22,7 Runsaslahopuustoinen kangasmetsä 3,6 35,1 26,1 64,8 Pienveden lähimetsä Korpi/ räme/ suon reunametsä 3,4 3,4 Metsäluhta tai tulvametsä Maankohoamisrannikon kohde Harjun paahdeympäristö Puustoinen perinneympäristö Kalkkikallion tai ultraemäksisen maan metsä Muu kallio-, jyrkänne- tai louhikkometsä 2,1 2,2 4,3 Muita alueita 4,8 YHTEENSÄ 99,4 KOHDE SISÄLTÄÄ: Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä: Osa pienimmistä lehtolaikuista on mahdollisesti tulkittavissa lakikohteiksi. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä: Ei Etäisyys lähimmälle suojelualueelle noin 0-1 km Suojelualueen nimi: Haltialan aarnialue, Ruutinkosken, Pitkäkosken ja Maununnevan luonnonsuojelualueet sekä Niskalan arboretum.

3 Suojelualueen tyyppi: Haltialan aarnialue 2312/ Pitkäkosken luonnonsuojelualue 2310/ Niskalan arboretum 2311/ Maununnevan luonnonsuojelualue 1433/ Ruutinkosken luonnonsuojelualue 629/ PUUSTOTIEDOT Puuston ikäjakauma Ikä, vuotta Pinta-ala ha 1,1 16,7 26,4 49,6 6,2 Elävän puuston puulajisuhteet kohteella: Järeää ja vanhaa puustoa kasvavia metsiä on koko alueella. Metsät ja korvet ovat pääosin kuusivaltaisia ja sekapuuna kasvaa rauduskoivua ja muuta lehtipuuta sekä niukasti mäntyä. Kohteen itä- ja eteläosan lehdoissa ja metsissä on paikoin poikkeuksellisen runsaasti järeää ja nuorta haapaa. Lehdot ovat sekä kuusivaltaisia että sekapuustoisia. Lehtipuustoisia lehtojakin löytyy alueen eteläosasta ja Vantaanjoen varresta. Metsälehmusta (Tilia cordata) esiintyy useissa lehdoissa ja pähkinäpensasta (Corylus avellana) siellä täällä. Nuoria tammia (Querqus robur) näkyy kohteen itäosassa. Lehtojen ohella lehtolaikkuja on kangasmetsissäkin. Aiempien laikuittaisten hakkuiden jäljiltä kohteella on myös nuorempipuustoisia ja kehityskelpoisia ennallistettavia alueita. Lahopuuston määrä ja laatu kohteella: Kohteella on kohtalaisesti lahoasteeltaan vaihtelevaa eri puulajien lahopuuta. Alueella on niukasti myös luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta haapalahoa. Pääosa lahosta on alkuvaiheen I- ja II-asteen lahoa, mutta korvissa ja kosteissa lehdoissa on paikoin runsaasti myös järeää III-asteen kuusilahoa.

4 4 KOHTEEN LAJISTO Lehdot ovat pääosin runsasravinteisia kosteita saniais- ja suurruoholehtoja, joiden indikaattoreina kasvaa hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), isoalvejuurta (Dryopteris expansa) ja käenkaalia (Oxalis acetosa). Lehtokorte (Equisetum nemoreum) ja koiranheisi (Viburnum opulus) sekä lehto- ja kevättähtimö (Stellaria nemorosum ja S. holostea) ovat alueen vaateliaita lehtokasveja. Vantaanjoen varren lehdot ovat savipohjaisia ja tuomiryteikköisiä vuohenputken (Aegopodium podagraria) vallitsemia tuoreita lehtoja. Haltialan aarnialueen itäpuolella sijaitsevalla Potmäellä on tuoretta keskiravinteista sinivuokko-tyypin lehtoa. Kääväkkäistä havaittiin alueellisesti uhanalaista ruostekääpää (RT) (Phellinus ferruginosus) kuviolla 355. Vanhojen metsien indikaattorikääväkkäistä rusokääpää (Pychnoporellus fulgens) esiintyi inventointivuonna runsaasti. Muita havaittuja vanhan metsä ilmentijiä ovat männynkääpä (Phellinus pini) ja levykääpä (Phellinus laevigatus). Huomionarvoista etelänsärmäkääpä (Daedaleopsis confracosa) löytyi usealta kuviolta. Voikääpä (Antrodiella serpula) ja tervakääpä (Ischnoderma benzoinum) ovat myös huomionarvoisia kääväkkäitä, Luonnollisesti kohteen pesimälinnusto on runsas sekä lajimäärältään että tiheydeltään. Vanhan metsän ilmentäjistä alueella havaittiin palokärjen (Dryocopos martius) syönnöksiä. Töyhtötiainen (Parus cristatus) ja pyrstötiainen (Aegethalus gaudatus) ovat huomionarvoisia lintulajeja. 5 VIERASLAJIT Todennäköisesti Niskalan arboretumista peräisin olevia pihtakuusia on levinnyt lähiympäristöön ja jopa Haltialan aarnialueelle. Yksi pihtakuusi löytyi myös kohteen luoteiskulmasta kuviolta EDUSTAVUUS, LUONNONTILAISUUS JA MUUTTUNEISUUS Pääosin kohde on edustavaa ja ilmeeltään luonnontilaisen kaltaista. Luonnontilaisia alueitakin löytyy. Lehtojen ja korpien vanhat ojat ovat osin umpeutumassa. Eniten luonnontilaisuutta ovat vähentäneet aiemmat lehtojen ja korpien järeät ojitukset sekä kaavamaiset siemenasento- ja harvennushakkuut. Lehtipuun poiston seurauksena on tapahtunut lehtojen kuusettumista kohteen eteläosassa. Heinittymistä ja pihlajavesaikkoa on nähtävissä liian avariksi avatuilla

5 rehevillä alueilla. Kohteen koillisosassa on koirapuisto, joka vähentää alueellisesti typpikuormaa. 7 LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ Paloheinän ja Haltialan metsä on suosittu virkistysalue vuoden ympäri. Alueella risteilee lukuisa määrä polku- ja latureittejä, jotka ohjaavat kulkua tehokkaasti. Vetiset lehdot ja korvet eivät houkuttele poikkeamaan reitiltä. Kohteen pohjoisosassa kulkeva Kuninkaantammentie yhdistää itä- ja länsiosat toisiinsa. METSO- ohjelman tavoitteiden ja luonnon virkistyskäytön kesken ei ole ristiriitaa. 8 MAHDOLLISET HOITO- JA ENNALLISTAMISTOIMENPIDESUOSITUKSE Kohteen eteläosan typpikuorman vähentämiseksi on suositeltavaa, että Paloheinän pysäköintipaikan välittömään läheisyyteen osoitetaan alue koirapuistolle. Yksipuolisiksi käsiteltyjä metsiä voi ennallistaa kaulaamalla puustoa lahopuuksi. Kaikki reittien varren turvallisuusriskiä aiheuttavat puut on tarpeen kaataa ja siirtää metsään muodostumaan lahopuiksi. Kuusettuneet lehdot on suositeltavaa ennallistaa kaulaamalla kuusia ja kaatamalla ne maapuiksi pitkällä tähtäimellä vaiheittain. Haltialan ja Paloheinän alueelle on suositeltavaa laatia lehtojen, korpien ja metsien ennallistamissuunnitelma, jossa sekä asemakaavan suojeluvarausalue että METSOohjelman rajausalue käsitellään kokonaisuutena. Ennallistamissuunnitelman tavoitteena tulisi olla mahdollisuuksien mukaan alueen vesitalouden palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi tukkimalla metsätalouden tarpeisiin tehdyt järeät ojat joko kokonaan tai osittain. Näin tehden pitkällä aikavälillä alueen pienilmasto vakiintuisi kattamaan rajattomasti kaikki luontotyypit. Tämä loisi luontaiset olosuhteet lehtojen, korpien ja metsien taantuneen ja uhanalaistuneen kääväkäs- ja selkärangattoman lajiston palautumiselle. Ennallistaminen edistäisi myös kohteen arvokkaan korpi- ja lehtokasvillisuuden runsastumista. LIITTEET - Koostetaulukko (excel)

6 - Karttarajaus - Valokuvia