KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010
Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain muutos ovat vakiinnuttaneet niin YVA:n kuin sosiaalisten vaikutustenkin arviointia (SVA) Suomessa. Vuonna 1994 voimaan astuneessa laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) todetaan ympäristövaikutuksella tarkoitettavan mm. hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kyseiset vaikutukset tulkitaan liittyviksi SVA:n piiriin.
SVA:n kansainvälisen periaatepaperin mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksia ja niiden vaikutuksia ihmisten elämäntavassa, kulttuurissa, yhteisössä, poliittisessa järjestelmässä, ympäristössä, terveydessä ja hyvinvoinnissa, henkilökohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa sekä peloissa ja toiveissa.
SVA-prosessi ohjaa ymmärtämään, hallitsemaan ja kontrolloimaan muutosta, ennustamaan todennäköisiä vaikutuksia, joita aiheutuu strategioita ja hankkeita toimeenpantaessa, tunnistamaan, kehittämään ja toteuttamaan lieventämisstrategioita mahdollisten haitallisten vaikutusten minimoimiseksi, kehittämään ja toimeenpanemaan seurantaohjelmia, joiden tarkoituksena on tunnistaa sosiaalisen muutoksen seurauksena mahdollisesti syntyvät ennakoimattomat sosiaaliset vaikutukset, kehittämään ja toimeenpanemaan mekanismeja, jotka lieventävät ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia sekä arvioimaan sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet aikaisemmista kehityshankkeista, teknologisesta muutoksesta, tietystä teknologiasta tai hallituksen politiikasta. Lähde: Burdge & Vanclay 2004.
Lisäksi SVA Parantaa sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Tukee demokratiaa lisäämällä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. SVA:lla voidaan lisäksi muun muassa arvioida yhteisön halua sopeutua hankkeeseen.
2000-luvun aikana on tehty pelkästään pohjoisen Suomen alueella useita SVA:a: Suurikuusikon kaivoshankkeen SVA vuonna 2000, Suhangon kaivoshankkeen SVA vuonna 2002, Kevitsan kaivoshankkeen SVA vuonna 2005 sekä Narkauksen kaivoshankkeen SVA vuonna 2007. Viimeisin SVA toteutettu vuonna 2009 Soklin kaivoshankkeen YVA-ohjelmassa. Edelleen suunnitteluvaiheessa on esimerkiksi Pajala- Kolari -kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lisää tietoa esim: www.ymparisto.fi
Suurikuusikon, Kevitsan, Suhangon ja Narkauksen SVA:ta opittua: Paikallisväestön positiiviset ennakoinnit kohdistuvat erityisesti alueiden elinvoimaisuuden ja elinkykyisyyden paranemiseen, muuttovoittoon, aluetalouden paranemiseen, työllisyyden lisääntymiseen sekä palveluiden paranemiseen. Negatiiviset ennakoinnit kohdistuvat mm. ympäristöhaittoihin (ilma, melu, pöly, tärinä), liikenteen lisääntymiseen, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien heikkenemiseen, poronhoidon hankaloitumiseen, alueiden viihtyisyyden heikkenemiseen, maisemamuutoksiin sekä muutoksiin maankäyttöoikeuksissa. Lähde: Kunnari & Niemelä & Suikkanen 2008.
Tutkimus- ja viranomaisennakoinnit 1. esimerkki: Talvivaaran aluetalousmuutokset Talvivaaran kaivoksella, joka elää tällä hetkellä (2009) toista investointivuottaan ja ensimmäistä toimintavaiheen vuotta, on erittäin suuri aluetaloudellinen merkitys erityisesti neljänä ensimmäisenä vuotena. ( ) Viimeisen investointivuoden lopussa Kainuun talouskasvu on lisääntynyt yhteensä 12.0 prosentilla eli vuotuisena kasvuna keskimäärin 3.0 prosenttia. Investointivuodet vastaavat siten enemmän kuin Kainuun normaalin vuotuisen talouskasvun kaksinkertaistumista. Lähde: Törmä & Reini 2009.
Talvivaaran nikkelikaivoksen rakennusvaihe 2007 2009 tuo Kainuuseen lisätuloa yhteensä yli 22 miljoonaa euroa. Toimintavaiheen alkuvuosina 2009 2015 kaivoksen vaikutuksen arvioidaan olevan vuosittain 10 26 miljoonaa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008. Talvivaaran kaivos tuo Sotkamon kunnalle lisää verotuloja. Kunnallisveron tuoton arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 3,3 miljoonaa ja yhteisöveron 6,2 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen odotetaan kasvavan vuositasolla yhteensä 9,5 miljoonaa, joka on noin 40 % Sotkamon nykyisistä verotuloista. Kiinteistöveron tuoton lisäystä ei ole arvioitu. Valtio saa puolestaan neljässä vuodessa kaivokselle myöntämänsä tuen takaisin välillisten verojen tuoton lisäyksenä. Lisäksi valtio saa vuodessa keskimäärin 28 miljoonaa euroa yhteisöverona. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008. Internet-osoitteessa: http://www.tem.fi/index.phtml?96107_m=91869&s=3407
2. esimerkki: Talvivaaran työllisyysmuutokset Työllisyys, kum htv 2007: 1507 2008: 3810 2009: 5246 2010: 5932 2011: 344 2012: 793 2013: 1061 Lähde: Törmä & Reini 2009.
Todetut tulomuutokset Sotkamossa vuosina 2007-2009 Verovuosi 2007: Palkkasumma 101 236 000 euroa Muutos 8,0% Verovuosi 2008: Palkkasumma 111 750 000 euroa Muutos 10,4% Verovuosi 2009: Palkkasumma 108 597 000 euroa Muutos -2,8% Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Verovuosi 2007: Ansiotulot yhteensä 162 934 000 euroa Muutos 5,7% Verovuosi 2008: Ansiotulot yhteensä 175 412 000 euroa Muutos 7,7% Verovuosi 2009: Ansiotulot yhteensä 177 320 000 euroa Muutos 1,1% Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Verovuosi 2007: Työttömyysturva 5 957 000 euroa Muutos -12,2% Verovuosi 2008: Työttömyysturva 4 940 000 euroa Muutos -17,1% Verovuosi 2009: Työttömyysturva 7 037 000 euroa Muutos 42,5% Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Todetut veromuutokset Sotkamossa vuosina 2007-2009 2007: Kunnallisvero 22 941 000 euroa Muutos 8 % 2008: Kunnallisvero 24 173 000 euroa Muutos 5 % 2009: Kunnallisvero 25 330 000 euroa Muutos 5 % Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Yhteisöveron tuotto 2007: 2 673 000 euroa 2008: 2 682 000 euroa 2009: 2 109 000 euroa Kiinteistöveron tuotto 2007: 1 501 000 euroa 2008: 1 638 000 euroa 2009: 1 841 000 euroa Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Todetut työvoimamuutokset Kainuussa vuosina 2007-2009 Työllisten lukumäärä 2007: 32 000 2008: 34 000 2009: 34 000 Työttömien lukumäärä 2007: 6000 2008: 4000 2009: 3000 Lähde: Työvoimatutkimus
Todetut työvoimamuutokset Sotkamossa vuosina 2007-2009 Työvoima 2007: 4 704 2008: 4 766 2009: 4 750 Työttömät 2007: 522 2008: 591 2009: 570 Työllinen työvoima 2007: 4 182 2008: 4 175 2009: 4 180 Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Työttömyysprosentti joulukuussa 2007: 11,0 2008: 12,5 2009: 12,0 Työttömyysprosentti keskim. 2007: 11,1 2008: 9,6 2009: 11,4 Lähde: Sotkamon kunta 2010.
Ennakoitujen ja toteutuneiden muutosten toisiinsa vastaavuuden kehittäminen Tavoitteet: Haittojen minimoiminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Osallistuva hallinnointi Pyritään refleksiiviseen kehityksen ohjaamiseen ja johtamiseen
Keinot: Seurantatieto Eri toimijat osallisiksi kehityksen ohjaamiseen Avoin ja totuudenmukainen informaatio
KIITOKSET KUULIJOILLE!