Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Samankaltaiset tiedostot
Koidanvaara, Ilomantsi: Mustan kiven tutkimukset

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Juuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Pyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

Rääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske

VALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:

Polvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI LOPPURAPORTTI

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

KITTILÄN KROMIMARMORIESIINTYMÄT

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

SODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

KIVEENHAKATUT K I V I T U O T T E E T T I L A U K S E S T A H A U T A K I V E T

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

INVENTOINTIRAPORTTI. Sievi. Jakostenkallio, tuulivoimalahankealueen arkeologinen inventointi

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA SORETIAJÄRVI 2, KAIV.REK NRO 4154/1 SUORITETUISTA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

MATEMATIIKAN TYÖT KONNEVEDEN KENTTÄTYÖJAKSOLLA / KEVÄT 2015

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Rantamaan esiintymän syväkairaukset

VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

Maa- ja kallioperäselvitys

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

I "lrtaa )KS. liiteluettelo. l I 1 TUTKIMUSALUE 1 LAATIJA 1 JAKELU RAUTARUUKKI OY. Ou k. Kivivaara. Pudasjarvi. Ou k

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie


Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Lestijärven tuulivoimapuisto

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Saksanpystykorvien värit

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa Timo Ahtola

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET ANGELISSA INARIN KUNNASSA HUHTI - SYYSKUUSSA 1988

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Tytyri-Hiidensalmi OYK

Transkriptio:

Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski Karttalehti: S513(3534 05) Koordinaatit: x = 7266284, y = 3549856 Pinta-ala: noin 2 ha Korkeus: alin = 262 ylin =270 m.p.y Väri: Musta. Raekoko: Pieni - keskirakeinen Rakenne: Ofiittinen, massamainen Jänisvaaran esiintymä sijaitsee noin 8 km metsäautotieyhteyden päässä tiestä 20 (Jurmu). Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 5 km etäisyydellä. Esiintymän länsireunasta on voimalinjalle noin 150 m. Diabaasi on esillä useassa kalliopaljastumassa. Maapeite on moreenia. Alueella kasvaa kuitukokoista sekametsää. Diabaasijuonen leveys on noin 50 m ja pituus 250 m. Sivukivenä esiintyy pieni - keskirakeista graniittiseta gneissiä. Syväkairauksen ja pintakartoituksen perusteella esiintymän pääasiallinen värityyppi on kuvassa 1 esitetty keskirakeinen, kiillotettuna hyvä musta pyrokseenidiabaasi (70 % tilavuudesta). Toisena värityyppinä on keskirakeinen, tumman harmaa sarvivälkediabaasi (< 30 % tilavuudesta). Värityyppien tarkkaa levinneisyyttä ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Kivessä esiintyy harvakseltaan vaaleita ja tummia nauhoja (nämä osin raontäytteitä). Kivi kiillottuu hyvin ja musta väri on tasainen. Luonnonvalossa kiillotettu pinta on mustempi kuin miltä kuvassa 1 näyttää. Vaakarakoilu on enimmillään 5.3 m (keskimäärin 1.5 m R1 ja 0.7 m R2). Pystyrakoilu on eheimmillään 3.2 m (keskimäärin 0.4 1.0 m). Rakoilutiheys: vaaka 0.3-5.3 m pysty 0.1-3.2 m Näytteenotto: Minidrill 3 kpl, S5132012R1 15.3 m ja R2 10.1m, yhteensä 25.4 m. Lähin asutus: >5 km Kuva 2. Jänisvaaran pyrokseenidiabaasia, vasaran pituus 0.7 m.

Romevaara Kuva 1. Romevaaran pienirakeista pyrokseeni diabaasia syvyydeltä 10.7 m. Kiillotettu näyte. Paikka: Romevaara, Taivalkoski Karttalehti: S513 (3534 02) Koordinaatit: x = 7261644 y = 3549221 Pinta-ala: noin 0.3 ha Korkeus: alin = 270 ylin =273 m.p.y Väri: Musta, tumman harmaa Rakenne: Ofiittinen, paikoin vaakanauhainen, massamainen Romevaaran kallioalue sijaitsee noin 13 km metsäautotieyhteyden päässä tiestä 20 (Jurmu). Lähin kiinteistö sijaitsee noin 4.5 km etäisyydellä. Diabaasi on esillä useassa pienessä paljastumassa. Maaperä on moreenia. Alueella kasvaa hakkuukypsää sekametsää (hakkuu tulossa). Diabaasijuonen leveys on noin 50 m ja pituus 150 m. Sivukivi on graniittinen pienirakeinen gneissi. Kontaktit ovat peitteiset. Syväkairauksen ja pintakartoituksen perusteella esiintymässä vallitsee kuvassa 1 esitetty pienirakeinen, kiillotettuna hyvä musta pyrokseenidiabaasi (80 %). Harmaan mustaa sarvivälkediabaasia on noin 20 % esiintymästä. Värityyppien tarkkaa levinneisyyttä ei selvitetty tässä hankkeessa. Mustia kapeita viivoja tuli esille kairauksessa. Niitä tavataan paikoin myös pintakallioissa (kuva 2). Väriviivojen toistuvuus on 0.1-4.9 m välein, keskimäärin 1.7 m välein. Väriviivoissa on usein myös rako. Romevaaran diabaasin musta väri on tasainen. Kairareiät sijaitsevat NNE-SSW jyrkänteen laidassa. Vaakarakoilu on eheimmillään 3.5 m (keskimäärin 0.3 m R3 ja 1.9 m R4). Pystyrakoilu on eheimmillään 1.5 m (keskimäärin 0.3-0.8 m). Rakoilutiheys: vaaka 0.1-3.5 m, pysty 0.2-1.5 Näytteenotto: Minidrill 1 kpl Tutkimuskaivannot: Ei S5132012R3 10.25 m ja S5132012R4 15.3 m, 35.65 m Lähin asutus: >4 km Kuva 2 Romevaaran pyrokseenidiabaasia S5132012R4:n vieressä. Huomaa vaaka tummanvihreä nauha vasaranvarren (0.7 m) yläpäässä. Kuvan suunta lounaaseen.

Koivuvaara Kuva 1. Koivuvaaran pienirakeista pyrokseenidiabaasia n. 5.5 m syvyydessä. Kiillotettu näyte. Paikka: Koivuvaara, Taivalkoski Karttalehti: S513(3534 02) Koordinaatit: x = 7264648 y = 3548942 Pinta-ala: noin 3 ha Korkeus: alin = 225 ylin =235 m.p.y Kivilaji: Diabaasi Väri: Musta Rakenne: Ofiittinen, massamainen Koivuvaaran kaksi erillistä pyrokseenidiabaasia sijaitsevat noin 8 km metsäautotieyhteyden päässä tiestä 20 (Jurmu). Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 4.8 km etäisyydellä. Juonet ovat vaihtelevasti näkyvissä. Maaperä on moreenia. Alueella kasvaa kuitukokoista sekametsää. Eteläinen juoni on 25 m leveä ja 225 pitkä. Pohjoinen, tien suunnassa oleva juoni on 30 m levä ja 300 m pitkä. Eteläinen juoni on paikoin ehjää ja paikoin kiilarakoillutta. Esiintymän laatua ei tutkittu koko aihetta kattavasti tässä tutkimuksessa. Eteläisessä diabaasissa esiintymässä vallitsee kuvan 1 pienirakeinen, kiillotettuna musta ja erittäin tasalaatuinen pyrokseenidiabaasi. Syväkairauksen ja pintakartoituksen perusteella Vaakarakoilu on eheimmillään 1.6 m (keskimäärin 0.6 m R5 ja 0.5 m R6). Pystyrakoilu on eheimmillään 2.0 m (keskimäärin 0.2-1.0 m). Pohjoinen juoni soveltuu murskeeksi (kiviainestestinäyte: PJL3-2012-32). Tutkimuslupa: 31.8.2013 saakka Rakoilutiheys: vaaka 0.1-1.6 m pysty 0.1 2.0 m Näytteenotto: Minidrill 2 kpl S5132012R5 10.1 m ja S5132012R 6 8.2 m, 18.3 Lähin asutus: >4 km Kuva 2. Koivuvaaran pyrokseenidiabaasia, kompassin pitkä sivu etelä pohjoissuunnassa. Vasaran pituus 0.7 m.

Latvasuo Kuva 1. Latvasuon pienirakeista pyrokseenidiabaasia n. 4 metrin syvyydeltä. Kiillotettu näyte. Paikka: Latvasuo, Taivalkoski Karttalehti: S513(3534 08) Koordinaatit: x = 7264377 y = 3564444 Pinta-ala: noin 0.3 ha Korkeus: 257.5 m.p.y Väri: Musta Rakenne: Ofittinen, massamainen Latvasuon diabaasi sijaitsee noin 20 km etäisyydellä Taivalkosken taajamasta. Lähimpään asutukseen on matkaa yli 5 km. Diabaasi on esillä useassa pienessä paljastumassa tai paljastumaryhmässä. Alueella kasvaa varttunutta mäntytaimikkoa. Maaperä on moreenia. Syväkairauksen ja pintakartoituksen perusteella esiintymässä vallitsee kuvassa 1 esitetty pienirakeinen, kiillotettuna hyvä musta pyrokseenidiabaasi (100 %). Plagioklaasi mineraali näkyy himmeän vaaleina tasaisesti jakautuneina rakeina mustaa vasten. Tyypillisesti diabaasi on ehyettä. Kairauskohdalla kalliossa on rakoilutihentymä. Vaakarakoilu on eheimmillään 1.8 m (keskimäärin 0.4 m). Pystyrakoilu on eheimmillään 1.3 m (keskimäärin 0.3 m). Juonen leveys on 25 ja pituus 200 m. Esiintymän laatua ei tutkittu koko juonen pituudelta tässä tutkimuksessa. Rakoilutiheys: vaaka 0.1-1.8 m pysty 0.1-1.35 m Näytteenotto: Minidrill 2 kpl S5132012R7 12.5 m ja S5132012R8 14.5 m, yhteensä 26.55 m Lähin asutus: >5 km Kuva 2. Latvasuon pyrokseenidiabaasia, kompassin kulkusuunta pohjoiseen. Vasaran pituus 0.7 m.

Suositukset Sijainti Tässä esitetyt kohteet sijaitsevat kaikki kauempana kuin 500 m pysyvästä tai vapaa-ajan asutuksesta. Lähimpänä asutusta on Kalliovaarassa, jossa asuinrakennukseen on 2.5 km ja Kolkonjärven rantaan reilu kilometri. Kohteiden läheisyyteen johtaa metsäautotie ja etäisyydet teille 5 ja 20 ovat yli 8 km tietä pitkin mitattuna. Jänisvaara Jänisvaaran esiintymän pääosin keskirakeinen, musta pyrokseenidiabaasi on väriltään tasalaatuinen ja kohtalaisen ehyt. Esiintymän eheyttä olisi tarpeen tutkia lisää avaamalla lisää pintakallioita ja tekemällä maatutkaus. Mikäli nämä tulokset ovat lupaavia, on mahdollista edetä tutkimuksissa ja tehdä inventointikairaus, koelouhinta ja koejalostus sekä teknisten ominaisuuksien testaaminen. Romevaara Romevaaran esiintymä on tasalaatuista mustaa. Osassa esiintymää on mustia nauhoja. Esiintyä soveltuu tuotantoon, mikäli mustia nauhoja sisältävälle kivityypille on myös käyttöä, esimerkiksi ympäristökivet, poltettu- tai hakattupintaiset rakennuskivet. Kallion eheyttä tarpeellista tutkia lisää kaivannoilla ja kairaamalla. Mikäli riittävän tasalaatuista kiveä esiintyy, tehdään koelouhinta ja koejalostus sekä teknisten ominaisuuksien testaaminen. Koivuvaara Koivuvaaran eteläisen esiintymän pienirakeinen, syvän musta pyrokseenidiabaasi on erittäin tasalaatuista ja paikoitellen hyvin eheyttä. Juoni ei ole eheydeltään kuitenkaan tasalaatuinen. Rakoilutiheyttä tulisi tutkia lisää tutkimuskaivannoista ja 2-3 timanttikairareiällä. Koivuvaaran diabaasi on vain 25 m leveä ja kokonsa puolesta se soveltuu lähinnä omatarvekiveksi, mikäli siitä löytyy riittävästi määrin 1-2 m välein rakoillutta kalliota. Pohjoinen esiintymä on erinomainen kalliomurske päällysteisiin ja raidealustoihin. Diabaasi sijaitsee hyväkuntoisen metsäautotien varrella. Etäisyyttä Taivalkoski Pudasjärvi tielle on 7 km. Latvasuo Latvasuon diabaasiesiintymä on noin 25 m leveä juoni ja se soveltuu eheimmiltä osiltaan omatarvekiveksi. Eheää pintakalliota löytyy esiintymän läntiseltä osalta. Kairausprofiililla kivessä oli rakoilutihentymiä. Kiven eheyttä ja tasalaatuisuutta tulee selvittää kaivannoista koko juonen pituutta kattavasti, varsinkin tässä hankkeessa tutkitusta alueesta länteen jatkuvalla juonen osalla. Mikäli riittävää eheyttä löytyy tutkimuskaivannoissa, esiintymään tulee kairata 2-4 kpl 10-15 m syvää timanttireikää eheyden ja tasalaatuisuuden syvyysulottuvuuden varmentamiseksi.