Brahean 1. kaupunginosan osakorttelin 2027 asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: kohdealueen sijainti Asemakaavamuutoksen selostus Ins.sto Heikki Rautiainen Joensuu 17.3.2015
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Entiset korttelit ym. Brahea, korttelin 2027 osa Lieksan kaupunki Brahean 1. kaupunginosa Yhdistettyjen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelinosa (ALK) ja osa asuinkerrostalojen korttelinosasta (AK) korttelissa 2027. Alue käsittää tämän korttelin tontit 3 sekä 5-8 ja tilaan 422-415-49-10 kuuluvan määräalan 49:10M601. Uudet korttelit ym. Erillispientalojen korttelinosa (AO) korttelissa 2027. Kaavan nimi: Laatija: Brahean 1. kaupunginosan korttelin osa2027 asemakaavamuutos. Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen, DI Santalankatu 5, 80230 Joensuu puh. 0400 678069 ht.rautiainen@gmail.com Toimeksiantaja: Toimeksiantajan yhteyshenkilöt: Lieksan kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Pielisentie 3, 81700 Lieksa Martti Piironen maankäyttöpäällikkö puh. 040 1044840 martti.piironen@lieksa.fi Reino Hirvonen kaavasuunnittelija puh 0401044714 reino.hirvonen@lieksa.fi Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto
3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Lieksan ydinkeskustassa. Kohteen sijainti on kuvattu tämän asemakaavamuutoksen selostuksen kannassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Brahean 1. kaupunginosan korttelin 2027 osan asemakaavamuutos. Kaavan päätarkoitus: Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on osaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK) sekä osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella on tutkittu mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että kohdealue muutettaisiin kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), johon käyttöön muutosalue on jo toteutettu ennen nykyisen asemakaavan voimaantuloa tonttien 3 sekä 5-8 osalta. Toisin sanoen tällä kaavamuutoshankkeella on tutkittu mahdollisuutta palauttaa tämä korttelialue käyttötarkoitukseltaan aiemman asemakaavan mukaiseksi ja samalla vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Kaavahankkeen yhteydessä on myös selvitetty alueen rakennusten mahdollista suojelutarvetta. Kohdealueella on viisi omakotitaloa. Kohdealueella ei ole työpaikkoja. 1.4 Selostuksen sisällysluettelon pääkohdat sivu 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus 11 6. Asemakaavan toteutus 11 7. Lähdeluettelo 12 8. Liitteet 12 Päiväys ja allekirjoitus 12 9. Kaavoittajan vastineet 12 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)
4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 1.6.3 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston 01.12.1986 hyväksymä oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä 24.2.2015 sekä ilmoitustaululla ajalla 26.1. 25.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavaluonnos selostuksineen on pidetty nähtävillä 26.1.- 25.2.2015 välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan 17.3.2015 päivätty muutosehdotus on julkisesti nähtävillä 23.3. 22.4.2015 välisen ajan, jolloin kaavaehdotuksesta on myös pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kuulutus on Lieksan Lehdessä 21.3.2015. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx.
5 Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella on tutkittu mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että muutosalue muutettaisiin kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), johon käyttöön muutosalue on jo toteutettu ennen nykyisen asemakaavan voimaantuloa tonttien 3 sekä 5-8 osalta. Toisin sanoen tällä kaavamuutoshankkeella on tutkittu mahdollisuutta palauttaa tämä korttelialue käyttötarkoitukseltaan aiemman asemakaavan mukaiseksi ja samalla vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Samalla on selvitetty alueen rakennusten suojelutarve. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämä asemakaavamuutos on jo pääosin toteutettu, koska kyseessä on siis asemakaavan muuttaminen vallitsevaa tilannetta vastaavaksi. Asemakaavamuutoksen myötä alueelle muodostuu Lieksan kaupungille yksi uusi toteuttamiskelpoinen erillispientalon (AO) tontti. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Brahean (1.) kaupunginosassa Lieksan ydinkeskustassa. Kts sijaintikartta tämän selostuksen kansilehdellä. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualue on pääosin jo rakentunut. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta muodostuu viidestä pääosin 50-luvun tyylillä toteutetusta omakotitalosta. Alueen rakennuskannan suojelutarpeen selvittämiseksi alueen rakennuskanta on valokuvattu. Valokuvien ja ko. rakennusten rakennuslupa-asiakirjojen ja katselmuksen perusteella on katsottava, ettei alueen rakennuksiin liity sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuurisia arvoja, jotka edellyttäisivät erillisten rakennussuojelumääräysten liittämistä asemakaavamääräyksiin tai vielä perusteellisemman selvityksen tekemistä tässä asiassa.
6 Vornankatu 2 (Urheilukatu 6) Vornankatu 4
7 Vornankatu 6 Vornankatu 8
8 Vornankatu 10 (tyhjä tontti) Vornankatu 12 Ajoneuvoliikenne tonteille tapahtuu Vornankadulta. Kadun kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kaukolämpöverkosta vastaa Lieksan Lämpö Oy.
9 3.1.4 Maanomistus Kaikki rakennetut omakotitalotontit ovat yksityisessä omistuksessa. Rakentamattoman tontin omistaa Lieksan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä 16.6. 5.9.2014. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. 3.2.3 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty (tai vahvistettu) 29.11.1966. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako Suunnittelualue ei ole tällä hetkellä voimassa olevan tonttijaon piirissä.
10 3.2.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty mittakaavaan 1:1000 tulostettua ajantasaista maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS-suosituksen 185 vaatimusten mukaista pohjakarttaa. 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, (mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa). 3.2.9 Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella on tarkoitus palauttaa alueen asemakaava aiemman asemakaavan ja vallitsevan tilanteen mukaiseksi ja mahdollistaa samalla alueen rakentamattoman tontin rakentaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Tämä kaavoitushanke on ollut mukana myös kaavoituskatsauksessa 2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois-Karjalan ELY-keskusta, Museovirastoa ja Lieksan kaupunkia. 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta
11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 24.1.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille on annettu ja annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitetun viranomaisneuvottelun pitämistä ei ole pidetty tässä hankkeessa tarpeellisena. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä 16.6. 5.9.2014. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö.
12 Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan mukaisille taajama- ja keskustatoiminnoille varatuille alueille. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. 4.4.1.4 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 29.11.1966. Asemakaavassa alue on osaksi yhdistettyjen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK) ja osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK).
13 Ote ajantasa-asemakaavasta 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen pohjalta laaditun asemakaavaehdotuksen mukaisesti. 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa tarpeellisilta osin MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Alueen rakennuskannan suojelutarpeen selvittämiseksi alueen rakennuskanta on valokuvattu. Valokuvien ja ko. rakennusten rakennuslupa-asiakirjojen ja katselmuksen perusteella on katsottava, ettei alueen rakennuksiin liity sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuurisia arvoja, jotka edellyttäisivät erillisten rakennussuojelumääräysten liittämistä asemakaavamääräyksiin tai vielä perusteellisemman selvityksen tekemistä tässä asiassa. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo pääosin rakentunut. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset.
14 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat päivätyt 15.12.2014. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 24.1.2015 ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla 26.1. 25.2.2015. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan 6.3.2015 päivätty muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 23.3. 22.4.2015 väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kuulutus on Lieksan Lehdessä 21.3.2015. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx xx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,4888 ha, joka muodostuu kokonaan erillispientalojen korttelialueesta (AO). 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennusoikeus on 1465 kem² ja kerrosluku II. 5.1.2 Palvelut Palvelut sijaitsevat suunnittelualueen lähialueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo lähes kokonaan rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. 5.3 Aluevaraukset Kts edeltä kohta 5.1.1. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Kun tämän asemakaavamuutoksen pää tarkoituksena on ollut jo muodostuneen tilanteen vahvistaminen, jäävät tämän asemakaavamuutoksen vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, liikenneverkkoon ja tekniseen huoltoon, rakennettuun
15 kulttuuriympäristöön sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset hyvin vähäisiksi. 5.5 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kts Asemakaavakartta 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava on pääosin toteutettu. Asemakaavan edelleen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET (ERILLINEN ASIAKIRJA) POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) Joensuussa 17.3.2015 Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen DI
16 9. KAAVOITTAJAN VASTINEET Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton lausunto: Maakuntaliitto pitää hyvänä, että Brahean asemakaavan kohdalla alueen rakennusten suojelutarve kartoitetaan. Maakuntaliitto suosittaa, että ao. kartoituksen tulokset liitetään asemakaavan ehdotusvaiheen kuulemisaineistoon, jolloin asianosaisilla on myös suojelutarpeeseen liittyvä tieto käytettävissään. Asemakaavamuutosten osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavoittajan vastine: Alueen rakennuskannan suojelutarpeen selvittämiseksi alueen rakennuskanta on valokuvattu. Valokuvien ja ko. rakennusten rakennuslupa-asiakirjojen ja katselmuksen perusteella on katsottava, ettei alueen rakennuksiin liity sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuurisia arvoja, jotka edellyttäisivät erillisten rakennussuojelumääräysten liittämistä asemakaavamääräyksiin tai vielä perusteellisemman selvityksen tekemistä tässä asiassa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto: Kaavan tavoitteena on muuttaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten (ALK) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelialuetta erillispientalojen (AO) korttelialueeksi. Kaava-alue on yhtä tonttia lukuun ottamatta jo rakennettua omakotitaloaluetta. Kaava-alueella on viisi omakotitaloa, joista neljä on rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen mukaan rakennettu 1950 -luvulla. Kaavaselostuksessa mainitaan, että rakennusten suojelutarve kartoitetaan, mitä luonnosasiakirjojen mukaan ei ole ainakaan vielä tehty. ELY -keskus edellyttää, että kaavassa inventoidaan ja raportoidaan kaava-alueen rakennukset sekä otetaan kantaa niiden suojelun tarpeeseen. Kaavoittajan vastine: Alueen rakennuskannan suojelutarpeen selvittämiseksi alueen rakennuskanta on valokuvattu. Valokuvien ja ko. rakennusten rakennuslupa-asiakirjojen ja katselmuksen perusteella on katsottava, ettei alueen rakennuksiin liity sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuurisia arvoja, jotka edellyttäisivät erillisten rakennussuojelumääräysten liittämistä asemakaavamääräyksiin tai vielä perusteellisemman selvityksen tekemistä tässä asiassa. Museoviraston lausunto: Lieksan kaupunki pyytää Museoviraston lausuntoa Brahean kaupunginosan osakorttelin
17 2027 asemakaavan muutosluonnoksesta. Museovirasto on tutustunut asemakaavanmuutosluonnokseen, ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Kaavamuutoshankkeella tutkitaan mahdollisuutta palauttaa korttelialue käyttötarkoitukseltaan aiemman asemakaavan mukaiseksi ja samalla vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Alueen rakennusten suojelutarve kartoitetaan samalla. Kaavaselostuksessa todetaan suunnittelualueen rakennuskannan muodostuvan viidestä pääosin 1950-luvun tyylillä toteutetusta omakotitalosta. Pelkällä kuvauksella ei vielä toteuteta kaavan tavoitteissa todettua alueen rakennusten suojelutarvetta. Lieksan oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava on vuodelta 1986, ja alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1966. Tuoreessa maakuntakaavassa Lieksan taajamatoimintojen alueen määräyksessä todetaan; "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet [...], sekä kiinnittää huomiota [...]arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen". Jotta kaava-alueen rakennushistorialliset arvot kyettäisiin arviomaan suhteessa koko Lieksan taajaman rakennuskantaan, tulisi Lieksan kulttuuriympäristöinventointeja ripeästi päivittää. Museovirasto esittää, että Lieksan kaupunki ryhtyisi laatimaan kulttuurihistoriallista inventointia Lieksan keskustaajamaan. Kaavoittajan vastine: Alueen rakennuskannan suojelutarpeen selvittämiseksi alueen rakennuskanta on valokuvattu. Valokuvien ja ko. rakennusten rakennuslupa-asiakirjojen ja katselmuksen perusteella on katsottava, ettei alueen rakennuksiin liity sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuurisia arvoja, jotka edellyttäisivät erillisten rakennussuojelumääräysten liittämistä asemakaavamääräyksiin tai vielä perusteellisemman selvityksen tekemistä tässä asiassa. Lieksan keskustan taajaman osayleiskaava hanke käynnistetään 2015 (mukana Kaavoituskatsauksessa 2015), jonka yhteydessä laaditaan kulttuurihistoriallinen inventointi. PKS Sähkönsiirto Oy:n lausunto: Asemakaavamuutokseen ei ole huomauttamista. Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamien sähkölinjojen siirtotyöt tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen.