YHTEISÖLLISYYS SYRJÄISELLÄ MAASEUDULLA ASUVIEN IKÄÄNTYNEIDEN ARJESSA Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2015
Väitöskirjani: Yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla asuvien ikääntyneiden arjessa taustatiedot perustuvat Taivalkoskella vuonna 2011 kolmasikäläisille eli 75-vuotiaille tekemääni tutkimukseen: Tutkimukseen liittyi alueellinen aspekti, jossa todennettiin, että syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä. Eevi Jaakkola YTT, YTL, TM
Muumilaakso Taivalkoskella Muumilaakso on yhteisö, jossa vallitsevat rauha, luottamukseen perustuva vuorovaikutus, toisista välittäminen ja kiireettömyys. Siellä tapahtuu kokoajan. Asukkaat toimivat yhdessä ja erikseen, mutta aina he löytävät toisensa. Vaikka yhteisö on näennäisesti suljettu ja asustaa laaksossa, sieltä matkustetaan pois, sinne tullaan takaisin, vieraat tulevat sinne ja heidät oitis hyväksytään. Muumilaakso on salliva yhteisö. Voisi sanoa, että Muumilaakso kasvaa välittämisestä ja luottamuksesta yhdistäen siellä asuvia hyvinvoivaksi yhteisöksi. (Tove Jansson: Muumilaakso marraskuu 1970)
Muumilaakson idea toteutuu vielä tänäänkin Taivalkoskella Rauha, vuorovaikutus, toisista välittäminen ja kiireettömyys. Tapahtuu koko ajan. Asukkaat toimivat yhdessä ja erikseen, mutta aina he löytävät toisensa. Näennäisesti suljettu yhteisö laaksossa, mutta sieltä matkustetaan pois ja tullaan takaisin. Vieraat ovat tervetulleita. Salliva yhteisö, ytimenä luottamus
Taivalkoski Tuhansien tarinoiden pitäjä Koillismaalainen syrjäinen maaseutupitäjä Pinta-ala 2651 km2 (noin puolet Uudenmaan läänistä) Etäisyydet taajamasta taajamaan Oulu 154 km Pudasjärvi 69 km Kuusamo 64 km Suomussalmi 102 km Posio 84 km Asukkaita 4491 (v. 2011) joista 65-74-vuotiaita oli 487 henkilöä yli 75-vuotiaita oli 418 henkilöä Tutkimuksessa etsin (myös oman kokemukseni viitekehyksessä) vastauksia siihen miten ikääntyvän 75-vuotiaan taivalkoskelaisen paikallisidentiteetti muodostuu ja uusiutuu, miten se kiinnittyy kylään sekä millaisia vaikutuksia yhteisöllisyydellä on ikääntyvän arkeen ja elämäntapaan.
Ikääntyvät kolmannessa iässä: noin 75-vuotiaat koillismaalaisia erityispiirteitä (tutkimuksen tuloksia ) Kohtalainen terveys ja tyytyväisyys; Pienistä vaivoista huolimatta liikutaan. Omaehtoinen myönteiseksi koettu liikunta lisää aktiivista toimijuutta ja myös yhdessä liikkumista Taitoisuus, toimijuus: lapsuudessa opittu tekemiseen ja taitoisuuteen liittyvä sosiaalistuminen Luonnon merkitys voimavarana; toimintaa luonnossa Pyyteetön vastavuoroinen toimijuus; Vars. syrjäkylällä Toimintakäytänteinen toimijuus; yhdistyksissä Joutilaisuus: mottona veljeä ei jätetä Selviytymisen taito ja halu; Paikallisessa kulttuurissa sosiaalistuneet kovaan työntekoon, selviytymiseen ja yhteistyöhön. Arkipäivän rutiinit toteutetaan osana selviytymistä. Autonomia: Valinnan vapaus. Haluavat valita toiminnan tavan ja sitoutumisen siihen. Itsenäisyys on avain hyvään vanhuuteen. Toiminnallinen itsenäisyys tulee säilyttää. Maaseutuympäristö tarjoaa ikääntyjälle sosiaalista tukea, yhteisöön kuulumisen kokemuksen ja mielekästä tekemistä.
Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat Yhteisöllisyys syntyy, jos ihminen kokee yhteisössä olevansa hyväksytty ja arvostettu yhteisön jäsen. Sosiaalistumista yhteisöön. Me- henki vallitse yhteisössä; kun ihminen kokee toiminnassaan kuuluvansa johonkin laajempaan meihin. Ihmisen arvo on jakamaton; ketään ei rajata ulkopuolelle. Yksilöllä on motivaatio tavata yhteisössä samoin ajattelevia ystäviä ja tuttuja sekä lähimmäisiä, joilla on samanlaisia käytäntöjä ja pyrkimyksiä. Näissä tapaamisissa myös yksilön inhimillinen pääoma /voimavarat karttuvat. Inhimillinen pääoma: Ihmisen kokemus yhteisöllisyydestä lisää hänen inhimillistä pääomaansa. Ihminen, joka omistaa inhimillistä pääomaa kykenee ottamaan vastaan sosiaalista tukea ja antamaan sitä itse (Manka 2011) (sisältää mm; koettua sosiaalista tukea, kuulluksi tulemista, vastavuoroiset suhteet toisiin ihmisiin toimivat, fyysiset resurssit tyytyväisyys, omien mahdollisuuksien toteuttaminen, omien rajoitustensa hyväksyminen, ympäristön ja arjen hallinta, autonomia Sosiaalinen pääoma; on sekä yhteisön että yksilön voimavara. Se muodostuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja sitä yksilöllinen vuorovaikutus pitää yllä. Sen vuoksi yhteisössä tulisi kannustaa sellaista toimintaa, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroista toimintaa sekä yhteisön jäsenten että sen johtajien kesken. (Putnam 2008)
Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit, Vuorovaikutus eri kulmien välillä Paikallinen kulttuuri: asuinpaikka luonto, elinympäristö, historia Ikääntynyt yhteisöllisyyden kehässä Alueella : sosiaalista tukea Me- henkeä, kuulluksi tulemista, tasa-arvoa Sosiaalinen pääoma Omat resurssit -henkiset voimavarat oma terveys, kyvyt Inhimillinen pääoma
Yhteisöllisyyden synty alueelle Jokijärven kappeliseurakunnan synty (v. 1858) - Alueen sijainti ja luonto - Saamelaisten läsnäolo - Yhteistyö: kalastus, metsästys - Maakirkot, itsenäisen seurakunnan symbolit: oma kirkko, hautausmaa, pappi ja oma nimi - Vuorovaikutusta ihmisten välillä - Sosiaalisen tuen jakaminen - Yhteiset arvot, normit, asenteet Taivalkosken kunta (1865 viral. 1884); merkittäviä tekijöitä - Sota-aika; evakkous, sotatoimialueen tapahtumat - Kirkon siirto 1880 (säröjä yhteisöllisyyteen) kunnan taajamaan - Jälleenrakennus, lestadiolaisuus - Aikojen kuluessa hyväksyttiin pitkät etäisyydet ja ilmaston aiheuttamat esteet ikääntyvien arkeen sisältyvänä osana
Sodan kynnyksellä syntyneiden elämänkaari 75-vuotiaiden elämäntarinoita Yhteisöllisyys voimavaraksi lapsuudessa: Evakkokokemus merkitsi lapsille monenlaista menetystä, mutta se toi myös mukanaan tiiviin yhdessäolon, yhteisen matkan ja sopeutumisen sekä luottamuksen aikuisiin ja koko järjestelmään sekä kokemuksen meistä ja meihin kohdistuvasta huolenpidosta. Selviytymisen eetos tekemisen ja taitoisuuden kontekstissa: Sodan, pula-ajan ja jälleenrakennusvaiheen aikana työn merkitys korostui Paikallisessa kulttuurissa tutkittavat sosiaalistuivat kovaan työntekoon työhulluuteen, selviytymisen eetokseen ja yhteistyöhön. Nyt korvaavina toimintoina ikääntyvällä ovat mm. käsityöt, kalastus, metsästys, metsätyöt ja liikkuminen luonnossa Talkootyö vapaaehtoistoimintaa; eniten taajamissa tapahtuvaa. Ikääntyvät valitsevat usein itselleen sopivan tavan osallistua Vastavuoroinen toimijuus; teen tämän sinulle odottamatta mitään takaisin. Rakkauden kaksoiskäskyn Joutilaisuus. Heidät voi tunnistaa nimestään huolimatta aktiivisesta toiminnasta, toimijuudesta, johon yhdistyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen elementti. Joutilas on yleensä positiivinen, hyväntahtoisen utelias, luonnon kiertokulkua seuraava ja luova kertoja.
Ikääntyvien kokema yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla Syrjäkylällä Toimijuus; arjen rutiineja Luonto; liikkuminen luonnossa on yleensä hyötyliikuntaa Kyläyhdistyksen toiminta; osallistuu jos kokoontuminen on lähellä kotia tai naapuri käy hakemassa Ohjattua liikuntaa: ennaltaehkäisevä toiminta Kyläläisten tuki: naapurit, kylätaksi, kuljetus Turismin ja yrittäjyyden tukeminen; taitoisuus Taajamassa Osallistuva vuorovaikutus Kerhot, talkoot; osallistuu omaehtoisesti, suunnitellusti Vapaaehtoistyötä omien intressien mukaan Käden taidot, liikunta, kalastus Kansalaisopiston; liikuntapiirit Kulttuuriharrastukset; aktiivit; teatteri, musiikki, kuorolaulu, paikallishistoria, perinnetieto, lasimaalaus
Yhteisön johtajuus Yhteisön johtajuudella on suuri merkitys me-hengen syntymiselle; Vuorovaikutustaitoinen, turvallinen ja päämäärätietoinen johtaja motivoi yhteisön jäseniä. Arvostavaa, rajoja poistavaa johtajuutta. Yhteisöllisyyttä mahdollistava ja lisäävä johtaminen Paikallisella tasolla Valtakunnallisella tasolla Evankelisluterilaisen kirkon tasolla Yhteisöllisyyttä kuvaava mittari yksilön kannalta Mukava tulla yhteen ja voi tuntea mielihyvää pois lähtiessä Kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu yhteisön jäsenenä Tasapuolinen, turvallinen ilmapiiri Sosiaalinen pääoma: Sitä on runsaasti Pohjois-Italiassa, jossa yritystoiminta ja seudun hyvinvointi perustuu yhteisöllisyyteen Pohjanmaan rannikkoseutu Suomessa on myös tunnettu runsaasta mehengen ilmenemisestä ja sosiaalisen pääoman rikkaudestal
Tulevaisuuden näkymiä; toiveita, pelkoja, uhkia (tutkimustuloksia) Muuttuva toimijuus; hyväksyy, että kyvyt, liikkuminen muuttuvat. Tyynesti hyväksyttävä. Syrjäkylälläkin halutaan asua loppuun asti; Pelkoa kodista pois muutosta ja avuttomuudesta; toisten varaan joutumisesta. Osa haluaa muuttaa taajamaan palvelujen äärelle usein kuitenkin vuokrahuoneistoon, jossa on oma piha-alue. Palvelutaloon ei haluta muuttaa, koska sinne ei saa mukaansa arkista työtään. Siellä vain istutaan ja maataan. Pelkoa yksinäisyydestä; Kylät hiljenevät. Naapuri, joka aiemmin on tarjonnut kyytiä taajamaan tai auttanut pihatöissä muuttaa ehkä pois ja kyläyhteisössä ei löydy läheltä tukijaa ja kuuntelijaa. Kirkon merkitys yhteyden ja läheisyyden aspektina etääntyy; Syrjäkylän vanhukselle ainoa yhteys voi olla kylällä asuneen naapurin hautaustilaisuus Kutsutaksitoiminta; tärkeä sosiaalinen tuki laajassa kunnassa Taajamassa palvelut lähempänä. Siellä voi itsenäisesti hoitaa asioitaan. Terveyskeskus lähempänä. Ikääntyvä on oman elämänsä toimija, jonka terveyden ja monipuolisen ruokavalion lisäksi tärkeä osa hyvinvointia on itsenäisyyden säilyminen mahdollisimman pitkään
Kaksi kolmasosaa ikäihmisistä voi suhteellisen hyvin. Yli 65-vuotiaista vain 5 % on huonokuntoisia. (Lapin yliopisto) 75-vuotiaiden taivalkoskelaisten hyvinvointikartoitus v. 2015 osoittaa, että ko. ikäluokka suhteellisen hyväkuntoista ja liikkuvaa. Koillismaalaiseen vanhuuspolitiikkaan tarvitaan kartanlukutaitoa, jolloin saadaan näkyviin välimatkojen merkitys erilaisille toimijoille. Vanhuksen tulisi säilyä aktiivisena osallistujana Vaativaa kotisairaanhoitoa ei kyetä järjestämään syrjäkylillä Taajamassa: kotona edelleen mahdollista. Sote-uudistus; Toivomus, että päivystys ym. palvelut säilyisivät edelleen Taivalkoskella ja vaativamman esh;n osalta Oulussa. Terveyskeskus ja ensihoitoyksikkö tiiviiseen yhteistyöhön Ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa/kunnan ja tk. tehtävänä Ohjattua liikuntaa ryhmissä ikääntyville (esim. tuolijumppaa ) ympäri vuoden kunnan liikuntatoimen ja terveyskeskuksen kuntoutusryhmän toimesta (myös palvelutaloissa)
Ikääntyvän syrjäytyminen Syrjäytyminen tarkoittaa yhteisön ulkopuolelle, sivuun, ulkopuoliseksi joutumista. Lähes aina syrjäytymiskehitys etenee ja syvenee enemmän tai vähemmän yksilön tahdon vastaisesti, useiden tekijöiden summana ajopuun tavoin virran viemänä. Me-käsitys hiipuu muuttuu vastakkainasetteluksi minä ne muotoon. Minuus ja sen merkitys, omaan maailmaan ajautuminen korostuu sitä mukaa mitä kauemmaksi ne muut ihmiset, lähiyhteisö, etääntyvät syrjäytyvän arkisesta kokemuspiiristä. (Jyrkämä 2008) Ikääntyneiden yhteisöstä syrjäytymistä voi olla kolmen tyyppistä: Kuntayhteisöstä: Se, että asiat koetaan yhteisiksi edellyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sellainen meille on historiallisen kehityksen tuloksena muodostunut nykyisten kuntarajojen sisään. Kuntayhteisömuutos; Kunnan itsenäisyys epävarma (Sote?) Kulttuurin muutos, epävarmuus tulevasta kodista/palveluista Kyläyhteisöstä: Vastentahtoinen muutto syrjäkylän kodista on usein kuin uusi evakko ; sosiaalinen verkko katkeaa, identiteettimuutos Uskonyhteydestä, yhdistystoiminnasta, työyhteisöstä
Uskonnollisuuden ja yhteisöllisyyden suhde Vanhoillislestadiolaisuus (1860) Liikkeessä on säännölliset tapaamiset, sosiaalinen verkosto ja vahva uskonnollinen identiteetti Aiemman tutkimuksen (Jyrkämä 1995) mukaan taivalkoskelainen yhteisöllisyys on kaksijakoista johtuen ko. liikkeen sisällä vallitsevasta rajaavasta yhteisöllisyydestä. Nyt yhteisöllisyys ulospäin ilmenee heikoin sidoksin. Kun liikkeen jäsen siirtyy esim. palvelutaloon, kiinteä yhteys ko. liikkeeseen säilyy mm. seuroissa Säröjä: Rajaava tervehtiminen; johtanut seurakunta ja kuntayhteisössäkin yhteisöllisyyden vajeeseen. Vaikutus sosiaaliseen pääomaan ; rajaaminen ei edistä luottamusta ja siksi se vähentää yhteisöllisyyttä Muut evl. kirkkoon kuuluvat Jumalanpalvelustoimitukset ovat keskeisiä yhteisöllisyyden kannalta; Kirkossa tavataan lähimmäisiä, joilla samanlainen näkemys. Me-henki vallitsevana Maakirkot mahdollisuutena Vapaaehtoistyö; välittämistä, jakamista, lähimmäisyyttä. Säröjä: Seurakunnassa on vaiettu vuosikymmeniä ao. liikkeen kaksijakoisuudesta. Liikkeen uskonkäsitys törmää evl. kansankirkon yhteiseen uskontunnustukseen. Tällainen uskonkäsitys rajaa ja erottelee taivalkoskelaisessa kulttuurissa ja yhteisössä eläviä seurakuntalaisia. Ihmisen arvo on jakamaton! Kenenkään uskoa ei voi mitata.
Ikääntyneen hyvinvoinnin edistäminen; toivomuksia 1. Yksilöllinen liikuntasuunnitelma, liikuntapassi; tulisi tehdä viimeistään eläkkeelle jäädessä 1. Omaehtoinen hyvinvointisuunnitelma; ikääntyvä tekee yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Suunnitelmassa mukana paikallinen kulttuuri, sosiaalinen tuki ja omat inhimilliset resurssit (kts taulu 2) Seuranta ja kertomus kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen 3. Kunta; Hyvinvointisuunnitelma (asukkaille) seuranta, jossa huomioidaan yksilöllisestä hyvinvointikertomuksesta saadut tiedot. Hyvinvointikertomus; optimaalinen kuvaus kunnan kyvyistä ja välineistä kehittää ikääntyneen hyvinvointia. Hyvinvointikertomuksen tulee sisältää myös kaavoituksen, rakennustoiminnan, opetuksen, terveyden paikalliseen kontekstiin suhteutettuna, paikallisen kulttuurin sekä arvion sosiaalisen pääoman tilanteesta. Kuntakartta on suhteutettava palveluihin.
Lopuksi tulevaisuudesta Tasapainon horjuminen yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä? Horjuuko tasapaino yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä jos polku nykypäivän kolmannelle iälle tyypilliseen ikäpolveen häviää. Jos kolmas ikä ajatellaan vain mallina, joka kiinnittyy sodan kokeneeseen sukupolveen, se siirtyy historiaan. Jos tämän sukupolven sanoma on: Veljeä ei jätetä ajatteleeko seuraava sukupolvi Veljelle ei jätetä Kolmannen iän teoria sisältää paljon hyviä elementtejä kuten avoimuutta mahdollisuuksille, toimijuuden korostamista ja tasapainoa yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välille. Hyvinvointia tuottavia tekijöitä ei voida perustaa niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknisille resursseille, vaan vastaus löytyy inhimillisistä tekijöistä, joita ovat sosiaalinen ja inhimillinen pääoma Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena!
Elämä on matkaa yhdessä tasatahtiin Yhteinen kertomus alkaa kuuntelemisesta, jossa toinen ihminen ymmärretään ainutlaatuisena, tuntevana ja arvostettavana ihmisenä.
Sosiaalinen tuki hyvinvoinnin lähteenä 1. Emotionaalinen tuki; mm. kuuntelemista, empatiaa, rohkaisua, rakkautta. Edistää selviytymisprosessia ja negatiivisten tunteiden käsittelyä 2. Tiedollinen tuki; mm. neuvot, ehdotukset ja tiedon, joiden avulla yksilö pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan ongelmiaan 3. Arvioiva tuki; kytkeytyy edellisiin. Tuen saaja voi arvioida ja kehittää itseään vuorovaikutussuhteessa saamansa rakentavan palautteen avulla 4. Hengellinen tuki; yhteinen aate. Uskonyhteydessä vallitsevana vahvaa yhteisöllisyyttä ja yksilöiden inhimillisen pääoman kasvua 5. Välineellinen tuki; lähinnä materiaalista tukea, resurssien ja konkreettisen avun tarjoamista (mm. Raitasalo 1995; Lim & Putnam 2010)