Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet



Samankaltaiset tiedostot
Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Pienaukkojen uudistuminen

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Suomen metsävarat

Suomen metsien inventointi

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Uudet metsänhoidon suositukset

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Käytännön kokemuksia peitteisestä metsätaloudesta. Janne Miettinen Rovaniemi

Kestävää metsätaloutta turv la?

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Metsäohjelman seuranta

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Metsäohjelman seuranta

Riittääkö puu VMI-tulokset

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Vuonna 2009 käynnistetyssä Metsien luontaiseen

Suomen avohakkuut

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Korpien luontainen uudistaminen

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Yhteistyötä maan alla

Metsäohjelman seuranta

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

coherence of the Natura 2000 network in

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Metsäohjelman seuranta

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Aineisto ja inventoinnit

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Metsäohjelmien seuranta

Transkriptio:

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet Matti Koivula, Juha Siitonen & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.212 Metla Vantaa, Iso kokoussali 23.3.212 1

Hanke Perusteet Arvostusten ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen: biodiversiteetti-, ekosysteemipalvelu (virkistys, veden laatu, hiilen sitominen, maisema ym.)- ja talousarvot Häiriödynamiikka: laaja- ja pienialaisten häiriöiden vaihtelu ohjaa luonnontilaisten metsien rakennetta ja kehitystä (Timo Kuuluvainen) Luonnonmetsädynamiikka metsätalouden pohjaksi ekologisesti ja taloudellisesti kestävä metsätalous? Monimuotoisuustoimien tutkimus tähän asti metsikkötasolla mutta mitä tapahtuu aluetasolla? Oletus: laajojen alueiden metsiköiden käsittely pienipiirteisesti, erityisesti uudistushakkuissa => alueet muuttuvat vähitellen lähemmäs luontaista rakennetta ja lajistoa Aluetaso, pitkäaikaisuus, peitteisyys, rakennepiirteet Lisätietoja: Koivula ym. (212) Metsätieteen Aikakauskirja 1/212: 23-31 23.3.212 2

Hanke Tarkoitus Konkreettinen tarkoitus käynnistysvaiheessa (5-7 vuotta) luoda mahdollisuudet pienipiirteisen metsänkäsittelyn tutkimukselle ja käytännön kehittämiselle Tutkimuksellinen tarkoitus peitteisen metsänhoidon aluetason soveltamisen lajisto- ja puuntuotantovaikutusten selvittäminen Tavoitteet Perustetaan laajoja (7-15 ha) tutkimusalueita, mikä mahdollistaa aluetason tarkastelut Laaditaan ja aletaan toteuttaa pienipiirteisiä hakkuu- ja hoitomenetelmiä soveltava käsittelyohjelma Perustetaan lajisto- ja puustoseurannan koeverkosto Organisaatio Yhteishanke METLA, Metsähallitus sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot (yhteistyötä myös Metsäteho ja LTKM) Metla-hanke 3524 (DISTDYN, HD-hanke ) 29-213 osa METSOa Uudet tutkimukset tervetuloa! Metsähallitus auttaa toteuttamaan. 23.3.212 3

Isojärven alue 6 lohkoa á 1+ ha Eri hakkuutavat Kunakin vuonna osa metsiköistä leimikkona (Sama Ruunaalla) LOHKO HÄIRIÖV. KÄSITT.INT. PÄÄUUDIST.M. (osuus) SP-RYHM. ELÄVÄT SP. TAPETT. SP. PH5 Pienten 5 % Pienaukkohakkuu (>3/4) Poimintahakkuu (<1/4) OH5 Osittaisten 5 % Osittaishakkuu (>3/4) Pienaukkohakkuu (<1/4) 3 % 15 % 5 % 3 % 15 % 5 % VH5 Voimakkaiden 5 % Avohakkuu (>3/4) Osittaishakkuu (<1/4) 23.3.212 4 3 % 15 % 5 % PH9 Pienten 9 % ks. PH5 5 % 2,5 % 2,5 % OH9 Osittaisten 9 % ks. OH5 5 % 2,5 % 2,5 % VH9 Voimakkaiden 9 % ks. VH5 5 % 2,5 % 2,5 %

Hakkuiden käytännön toteutus Uudistaminen: avo-, osittais-, pienaukko- ja poimintahakkuut Ameeba, liehuva reuna Pysyvät säästöpuuryhmät Aukot: elävä ja tapettava puusto (ryhminä ja yksittäin) Luontainen uudistaminen Harvennushakkuut ja taimikonhoito: skips and gaps 23.3.212 5

Isojärvi, kuusivaltainen, PH5, pienaukkohakkuu Ruunaa, mäntyvaltainen, PH5, poimintahakkuu 23.3.212 6

Lajistoseurannan koealaverkosto Puuston ja eliöstön seurannat (pl. linnusto) Noin 2 metsikön otos per tutkimusalue (ositettu otanta) Pohja-aineisto välittömästi ennen ja jälkeen hakkuuta Pitkäaikaisseuranta hakkuiden laajentuessa koko lohkoille 213- n211 (usean vuoden välein) Keskeiset lohkotason tulokset muutaman vuosikymmenen kuluttua 23.3.212 7

Näytteenotto PH5 OH9 Lohkotaso: - Lintujen linja- ja pistelaskennat Lintulaskentapiste Lintulaskentalinja VH9 OH5 PH9 Tutkimusleimikkotaso: - Hakkuut 29-1; menetelmien vertailu metsikkötasolla - Käävät 2 x 1 m (kuvio) - Puusto 2 x 1 m - Kasvit: ruutuinventointi - Kovakuoriaiset: ikkuna- ja runkoikkunapyydykset - Taimet: aukon reunagradientti 1-2 ha Kasvillisuusala Puusto- ja kääpäala w - tw - - - ikkunapyydys runkoikkunap. hakattu osa säästöpuuosa w w tw tw w w w tw w tw w tw tw w w w 23.3.212 8

Lajistoseurannan tilanne Lähtötilanteen selvitys päättyy Isojärvellä (ja Ruunaalla) 212 Lähtötilanteen selvitys Rovaniemellä (212-15)? Näytteenoton menetelmät samat kaikilla alueilla Puusto-, kääpä-, taimi- ja putkilokasviaineistot: lähes valmiit 29-11 (tallennus, tarkistukset) Lintuaineistot: valmiit 29-11; aineistoyhteistyö LTKM, MH Kovakuoriaisaineistot: lajintunnistus käynnissä Isojärven 29-1 aineistoilla, ensimmäisiä vertailutuloksia osa-aineistoilla lähikuukausina Uusi osahanke tupsukusiaisilla (Formica aquilonia) 212? Tässä esityksessä puuston ja lajiston tilanne ennen hakkuita! 23.3.212 9

Alustavia tuloksia puusto, käävät, linnusto Elävän ja kuolleen puuston mittaukset Tutkimusleimikot 29-1 (4 kuviota á noin 1-7 ha) Hakkuukäsittelyt edustavia, kuviotaso Kääpäinventoinnit Tutkimusleimikot 29-1 (32 kuviota) Hakkuukäsittelyt edustavia, kuviotaso Lintulaskennat Kaikki lohkot 21-11 (tässä linjalask. pääsarkahavainnot) Vertailuaineisto LS-alueilta (3-5 linjaa/kesä; MH) (LTKM vakiolinja-aineisto, pistelaskennat) 23.3.212 1

Elävä puusto ennen hakkuita (1) Runkoluku + SD Pohjapinta-ala + SD 25 2 15 1 5 6 45 3 15 ANOVA (n=39) Alue***, Käs ns, Alue x Käs ns ISOJÄRVI ANOVA (n=39) Alue***, Käs ns, Alue x Käs ns ISOJÄRVI RUUNAA RUUNAA Luontokohde AVH OSH PIH POH 23.3.212 11

Elävä puusto ennen hakkuita (2) 6 ISOJÄRVI, ELÄVÄ PUUSTO (m3/ha + SD) 45 3 15 KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI 4 RUUNAA, ELÄVÄ PUUSTO (m3/ha + SD) 3 2 1 KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI Luontok. AVH OSH PIH POH 23.3.212 12

Kuollut puusto ennen hakkuita 5 ISOJÄRVI, KUOLLUT PUUSTO (m3/ha + SD) 25 KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI 5 RUUNAA, KUOLLUT PUUSTO (m3/ha + SD) Luontokohde AVH OSH PIH 25 POH KUUSI MÄNTY KOIVUT KAIKKI 23.3.212 13

Kääpälajisto (havaintoja ja lajeja) ennen hakkuita n/transekti + SD n/transekti + SD 1 75 5 25 2 1 KÄÄVÄT, HAVAINTOJA (497 hav.) ANOVA (n=32): Alue ***, Käs. ns, Alue x Käs. ns, CWD ns ISOJÄRVI KÄÄVÄT, LAJEJA (44 lajia) ANOVA (n=32): Alue ***, Käs. ns, Alue x Käs. ns, CWD ns ISOJÄRVI RUUNAA RUUNAA Luontokohde AVH OSH PIH POH 23.3.212 14

Linnusto (pääsarkahavainnot) lähtötilanteessa 15 Tutkimuslohkot Luonnonsuojelualueet KAIKKI MAALINTULAJIT (n=69) GLM (n=4): Vuosi**, Alue***, Tyyppi ns, Alue x Tyyppi*** Pr/km + SD 1 5 Pr/km + SD 1,5 1,,5, 21 211 21 211 UHANALAISET MAALINTULAJIT (n=17) GLM (n=4): Vuosi ns, Alue ns, Tyyppi ns, Alue x Tyyppi*** 21 211 21 211 ISOJÄRVI RUUNAA 23.3.212 15

Tiivistys Metsänkäsittelymalli: Luontaisen häiriödynamiikan monipuolinen jäljittely => aluetaso, pitkäaikaisuus, peitteisyys, rakennepiirteet Hyvät tutkimus- ja yhteistyömahdollisuudet: alue- ja metsikkötaso, pitkät aikasarjat, kokeellinen ja poikkitieteellinen tutkimus => alueet ja fasiliteetit valmiina! Laajentuminen pohjoiseen (kolmas alue)? Pitkäaikaisseurantojen laadukas pohja-aineisto kertynyt useista metsätalouden kannalta relevanteista eliöryhmistä mahdollistaa alue- ja metsikkötason tarkastelut ja luo kunnollisen pohjan mallintamiselle Valmiita kokeita pienipiirteisten menetelmien uudistumisesta ja kasvusta lisäksi hyvät mahdollisuudet perustaa erilaisia uusia kokeita koeasetelman puitteissa 23.3.212 16

Yhteistyöterveiset! 23.3.212 17