uutiset 1/2002 FITS on suomalainen telematiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Transportation Systems (älykkäät liikennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan yhdistämistä liikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö, telematiikkayksikkö Tiedot Viking-linen vaarallisten aineiden lasteista ehtivät Helsingistä Tukholman satamaan ennen laivaa. Miten telematiikka vaikuttaa ihmisiin? Tieto- ja viestintätekniikalla voi parantaa liikenteen palvelukykyä. Kuvassa älykäs bussipysäkki Espoossa. Sisällys 2 Ettei telematiikasta tulisi kallista, kelvotonta ja komplikoitua 3 ITS Maailma 4 PortNet, meriliikenteen menestystarina 6 FITS etenee Paperiton satamakäynti Laivojen satamakäynteihin liittyvää byrokratiaa onnistuttiin purkamaan Suomen satamissa. Alusten edustajia työllistäneet samoja tietoja sisältäneet eri viranomaisten lomakkeet yhdistettiin ja siirrettiin sähköiseen muotoon. Harvinainen julkisten viranomaisten ja yritysten yhteistyö tuotti Suomeen internetissä toimivan meriliikenteen PortNet-tietojärjestelmän, joka yhdistää satamat, tullin, merenkulkulaitoksen ja alan yrittäjät. Yhteyksiä järjestelmästä luodaan jo myös ulkomaisiin satamiin. PortNetin isäntä on merenkulkulaitos, mutta hankkeen on kehittänyt epävirallinen viranomaisten ja yritysten yhteisö. PortNet edustaa suomalaista liikenteen telematiikkaa parhaimmillaan. Meriliikenteen välityskyky on parantunut ja viranomaisten palvelut ovat aikaisempaa nopeammin ja vaivattomammin saatavilla. Nykyisillä ja tulevilla hankkeilla yhdistetään PortNet sekä jäänmurtajien, luotsien ja tullin järjestelmät yhdeksi telemaattiseksi kokonaisuudeksi. PortNetistä ja meriliikenteen telematiikasta lisää tämän uutiskirjeen sivuilla 4-5.
Sivu 2 Fits-uutiset Telematiikan palveluista tehtävä hyödyllisiä, helppokäyttöisiä ja halpoja Nykyisin kaikki tietävät paljonko kello on. Tulevaisuudessa jokainen tietää myös tarkan sijaintinsa. Saattomuisti on kuljetusyksikön mukana kulkeva puolijohdesirun ja antennin muodostama muistiyksikkö, jota voidaan lukea etäältä (joidenkin kymmenien metrien kantama enimmillään). Joihinkin yksiköihin voidaan myös tallentaa tietoa ladattavan sirukortin tavoin. Ihmiset hyötyvät liikenteen älykkyydestä, jos palvelua on helppo käyttää eikä se tule kalliiksi. Liikennetelematiikka eli tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen liikenteessä lisääntyy kiihtyvällä tahdilla kaikkialla maailmassa. Kehitys liittyy suoraan tietoyhteiskunnan syvenemiseen ja noudattaa tietoyhteiskunnan edistymisen perustrendejä. Teknologiaperustan kannalta kehityksen perustrendit liittyvät yksiköiden tunnistettavuuteen ja paikannettavuuteen. Yksiköllä voidaan liikenteen kohdalla tarkoittaa vaikkapa henkilöitä, ajoneuvoja, kuljetusyksiköitä tai liikenneväylien osia tai varusteita. Paikantamisen valtavirtaa ovat matkapuhelin- ja satelliittipaikannus. Satelliittipaikannuksen luotettavuutta Suomessa edistää huomattavasti EU:n GALILEO-hankkeen toteutuminen. Tunnistamisessa yleistyvät nopeasti sähköiset henkilö-, matka- ja ajokortit sekä saattomuistit ja matkapuhelimen kehittyminen varmenteeksi. Koko teknologiaperustan kannalta ehkä voimakkain muutos liittyy mobiilin internetin kehittymiseen. Tämä kehitys näkyy tulevina vuosina myös liikenteessä, jossa tekniikan kehittymisen mahdollistama jatkuva, myös liikkumisen aikainen, yhteys tietoverkkoihin on välttämätön edellytys. Käyttöliittymissä lähiajan kehitystrendejä ovat puheentunnistuksen ja puhesynteesin lisääntyvä käyttö sekä graafisten ja karttanäyttöjen yleistyminen. Tekniikan kehitys mahdollistaa uusia palveluita, joista esimerkkinä ovat erilaiset paikannettavat palvelut kuten NAVI-ohjelman ansiosta nopeasti kehittyvä henkilökohtainen navigointi. Kolme h:ta ratkaisee palvelun yleistymisen Palveluita ei kuitenkaan synny eivätkä uudet palvelut saa pysyviä käyttäjiä vain uuden tekniikan soveltamisen avulla. Tämän ovat viime vuosien kokemukset esimerkiksi WAPin ja DABin kohdalla osoittaneet. Jotta käyttäjät ottaisivat uudet palvelut omikseen, täytyy näiden noudattaa usein mainittua kolmen h:n periaatetta, jonka mukaan palvelun on oltava hyödyllinen, helppokäyttöinen ja halpa. Hyödyllisyys tarkoittaa sitä, että palvelun on tuotettava käyttäjälleen tämän kulloinkin tarvitsemaa tietoa. Liikennetelematiikassa tämä tarkoittaa liikenteen informaatioinfrastruktuurin kehittämistä. Keskeistä on ajantasainen tieto liikennejärjestelmän tilasta. Tässä suhteessa merkittävää kehitystä tapahtuu esimerkiksi digitaalisen tie- ja katutietojärjestelmän DIGIROADin toteutuksen, meriliikenteen tietojärjestelmän PortNetin ja tieliikenteen seurantainvestointien muodossa. Sekä hyödyllisyyden että helppokäyttöisyyden kannalta on tärkeää, että Suomessa edelleen panostetaan käyttäjien tarpeiden ja telematiikkasovellusten vaikutusten jatkuvaan arviointiin. Suomi on näillä alueilla edelläkävijöiden joukossa, eikä asemasta ole mitään syytä luopua. Palvelujen halpuuteen vaikutetaan julkisen sektorin panostuksella liikenteen informaatioinfrastruktuuriin. Tämä vastaa usein suurinta osaa palveluiden kustannuksista. Lisäksi julkisen sektorin tuottaman informaatioinfrastruktuurin pitää tietysti olla edullisesti käytettävissä. Myös mobiilin internetin mahdollistama lisääntyvä kilpailu eri jakelukanavien välillä halventanee hintoja. Hyödyllisyys, helppokäyttöisyys ja halpuus eivät kuitenkaan toteudu ilman muuta, vaan ne pitää nostaa keskeisiksi tavoitteiksi liikennetelematiikan palvelutuotantoa edistettäessä. Tämä koskee myös FITS-ohjelmaa. Risto Kulmala
Fits-uutiset Sivu 3 ITS Maailma EU:n huippukokous Barcelonassa päätti maaliskuussa vihdoin Galileon rakentamisesta, ja liikenneministerit päättivät sen rahoituksesta omassa kokouksessaan 24. maaliskuuta. Näin Eurooppa saa oman maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän, eikä ole enää riippuvainen pelkästään Yhdysvaltojen GPS:stä. Galileon kaikki 30 satelliittia pitäisi kiertää maapalloa vuonna 2008. Noin 150 kilometrisen moottoritien hinnalla, 3,2 miljardilla eurolla, saadaan kaikille käyttäjille avoin, tarkka ja maailmanlaajuinen paikannussignaali. Galileo myös täydentää GPS-järjestelmää. Käyttäjät hyötyvät kahdesta järjestelmästä, koska he voivat käyttää molempia samalla vastaanottimella. Molempia käyttämällä tarkkuus paranee ja varmuus kasvaa siinä tapauksessa, että toinen menisi epäkuntoon. Alustavasti on suunniteltu, että Galileon käyttö on ilmaista peruskäyttäjille, mutta maksullista niille, jotka tarvitsevat erittäin suurta tarkkuutta esimerkiksi lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Japanissa oli helmikuussa 2002 myyty yli 8,8 miljoonaa autojen paikannuslaitteistoa. Kasvuvauhti on raju - vuotta aiemmin luku oli 7,1 miljoonaa. Saksa alkaa periä tietulleja 12-tonnisilta ja sitä painavammilta kuorma-autoilta vuoden 2003 alusta. Rahaa Saksa kerää järjestelyillä 3,4 miljardia euroa vuodessa. Maksu on 10-17 senttiä kilometriltä. Keskihinnaksi muodostuu 15 senttiä kilometri. Maksut kerättäneen joko huoltoasemilla tai elektronisesti autoihin asennettavalla satelliittipaikantimen ja GSM -tekniikan yhdistävällä laitteistolla. Minkäänlaisia tietulliportteja teiden varsille ei Saksaan tätä tarkoitusta varten rakenneta. Elektronista järjestelmää ei ole vielä julkistettu, ja on epäilty, ettei se ehtisikään enää ensi vuoden alkuun mennessä valmiiksi ja koko tietullihanke viivästyisi. Kaksiosainen perintäjärjestelmä taannee, että tietullit kuitenkin tulevat maksuun jo ensi vuoden alusta. Paikannusjärjestelmien yleistymiselle tietullit antavat voimakkaan sysäyksen, sillä yhdelläkään säännöllisesti liikennöivällä kuorma-autoilijalla tuskin on haluja seisoskella maksujonoissa aikaa tuhlaamassa, kun asia hoituu ihan itsekseen sähköisellä laitteella. Komissaari Erkki Liikanen esittelee Lyonissa Ranskassa pidettävän e-safety kongressin yhteydessä komission e-safety toimintasuunnitelman, joka on osana laajempaa e-europe-hanketta. e-safety -paketin tarkoitus on vauhdittaa mm. telematiikan käyttöä ajoneuvoissa. Paketin toteuttamiseksi komission on ennen Lyonin kokousta päästävä yhteisymmärrykseen ajoneuvoteollisuuden kanssa telemaattisen kehityksen nopeuttamisesta. Todennäköisesti syyskuun 16.-18. päivinä pidettävän kongressin tiedotteissa kerrotaan henkilöautojen uusista teknisistä ratkaisuista, joilla EU tavoittelee Valkoisen kirjan määrittelemää kunnianhimoista liikenneturvallisuustavoitetta, liikennekuolemien puolittamista vuoteen 2010 mennessä. Komission ajatuksena on, että kuolemat vähenevät 42 000:sta noin 20 prosentilla nykyisin käytössä olevilla toimilla. Loppu 30 prosenttia pitäisi sitten saavuttaa mm. ajoneuvotelematiikkaa lisäämällä. Tapahtumia: e-safety kongressi 16.- 18.9.2002 Lyon, Ranska ITS Solutions for Safety and Security in Intelligent Transport järjestäjät Ertico ja ITS France www.lyon2002.itscongress.org Kotimaisten telematiikkaohjelmien Roadshow Oulu 24.4. klo 12:00-16:30 Lisätietoja pekka.leviakangas@vtt.fi Tampere 2.5. klo 9:00-13.00 Lisätietoja harri.kallberg@ tieliikenteentietokeskustt.fi Tilaisuuksissa NAVI-, VALO-, HEILI-, MONA- ja FITSohjelmat. Ohjelmien edustajat kertovat ohjelman tavoitteista ja sisällöstä sekä siitä, miten hankkeita saa mukaan ohjelmaan. Tilaisuuksissa paikalliset yrittäjät voivat esitellä omia hankeideoitaan. VIKING-seminaari, Säätytalo 14.-15.5.2002. Useat suomalaiset liikennetelematiikkahankkeet ovat mukana vuonna 2001 käynnistyneessä VIKINGohjelman MIP-vaiheessa 2001-2006 (Multiannual Indicative Programme). VIKING-ohjelman pyrkii yhtenäistämään liikenteen hallintaa yleiseurooppalaisella tieverkolla (TEN-T). Ohjelmassa ovat mukana Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan viiden pohjoisimman osavaltion tielaitokset sekä osa liikenneministeriöistä. Seminaarissa esitellään VIKINGohjelman viime vuosien päätuloksia. Lisätietoja petteri.portaankorva@tiehallinto.fi, http://www.viking.ten-t.com Chicago 2002: Enriching Our Lives 9th World Congress on ITS October 14-17, 2002. http:// www.itsworldcongress.org/ Madrid 2003: The ITS Market is ready... are you? 10th World Congress on ITS 20-23 October 2003 http://www.ertico.com/ congress/madrid/madrid.htm
Sivu 4 Fits-uutiset Meriliikenteen telematiikan menestystarina Huomio kuljetusyrittäjät: PortNetin osaksi on kehitetty internet-pohjainen kuljetustilaussovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Järjestelmää kokeiltiin Road- Net Oy:ssä. Kokemukset olivat rohkaisevia. Suomalaiset kuljetusliikkeet voivat ottaa helppokäyttöisen järjestelmän käyttöönsä halutessaan. Esteenä on ollut toistaiseksi tiedon puute. Lisätietoja: tero.koivunen@atbusiness.com Kun laiva saapui suomalaiseen satamaan, piti laivan edustajan vielä 1990- luvun alussa tehdä 5-8 ilmoitusta eri viranomaisille. Oman lomakkeen täyttämistä vaativat satamalaitos, tulli ja merenkulkulaitos. Syntyi ajatus, että laivojen toisiaan muistuttavat eri lomakkeille tehtävät saapumisilmoitukset voisi vähentää yhteen ainoaan. Satamat innostuivat toimintansa virtaviivaistamisesta. Myös tulli ja merenkulkulaitos oivalsivat turhan raskaan ilmoitusmenettelyn aiheuttaman haitan liikenteelle. Järjestettiin kokous, johon osallistui satamalaitosten työntekijöitä, laivojen omistajia ja edustajia, tullin ja merenkulkulaitoksen väkeä, yhteensä 50 henkeä. Kokous oli historiallisempi kuin osallistujat tajusivat, sillä se käynnisti viranomaisten ja yritysten välisen yhteistoiminnan suomalaisessa merenkulun telematiikassa. Kokous oli Portnet-yhteisön ensimmäinen askel, vaikka siinä sovittiin vasta alaa rasittaneen lomakesirkuksen korvaavasta yhteisestä lomakkeesta. Uusi yhteisö otti jo pian seuraavan askeleen. Se alkoi suunnitella tietokoneisiin ja viestintätekniikkaan rakentuvaa tietojärjestelmää tietojen kokoamiseksi ja jakamiseksi sähköisessä muodossa. Seuraavaksi Portnet-yhteisö tilasi Valtion tietokonekeskukselta tietokonejärjestelmän. Toimittaja suunnitteli ja toteutti IBM 370-keskustietokoneeseen ja VT 100 päätteisiin, ns. tyhmiin päätteisiin, perustuvan järjestelmän, joka kykeni elektronisesti keräämään ja jakamaan lomakkeen tiedot. Tiedot koskivat sitä milloin alus oli saapunut tai lähtenyt ja mitä oli lastina. Tietoja voitiin käyttää tuonti- ja vientitilastoissa sekä satamamaksujen määrittelyssä, mutta ne olivat lähes hyödyttömiä luotseille tai jäänmurtajille. Myöhemmin mukaan otettiin myös alusten saapumisen ja lastin ennakkoilmoitukset ja jäänmurtajien, luotsien tai hinauspalveluiden tilaukset. Myös vaarallisten aineiden kuljetus vaati ilmoituksia. EU:n vuonna 1992 säätämän direktiivin mukaan jokaisen EU:n ulkopuolelta tulevan ja vaarallista lastia kuljettavan aluksen piti ilmoittaa etukäteen lastin sisältö sekä sijoituspaikka aluksessa. Monissa maissa vaarallisten aineiden ilmoitusmenettelyä varten on perustettu omia tietojärjestelmiä. Portnet-yhteisö oivalsi jo varhain, että vaarallisten aineiden ilmoitukset toimivat hyvin osana järjestelmää. Vuosituhat toi käänteen Vuosituhannen vaihtuminen lähestyi 1998 syksyllä aiheuttaen kuumetta kaikille, joiden elämä oli riippuvainen tietokonejärjestelmistä. Valtion tietokonekeskus varoitti myös Portnet-yhteisöä vuosilukujen aiheuttamasta uhasta: Mahdollisesti yksi merenkulkujärjestelmän osa ei enää toimisi moitteettomasti uudella vuosituhannella. Mitä pitäisi tehdä? Ensin pitäisi suorittaa testi yhteensopivuuden tarkistamiseksi. Testi maksaisi 400 000 markkaa. Testin jälkeen ongelma pitäisi korjata. Korjauksen hintaa ei voitu arvioida ennen kuin mahdollinen ongelma olisi kaivettu esiin. Rahasummat saivat Portnet-yhteisön jäsenet liikekannalle. Kannattiko työlästä keskustietokoneeseen perustuvaa järjestelmää enää tekohengittää uudelle vuosituhannelle? Eikö 400 000 markalla lisättynä korjaamiseen tarvittavalla rahasummalla saisi jo merkittävän osan kokonaan uutta järjestelmää? Aikaa oli vain reilu vuosi uuden järjestelmän kehittämiseksi, mutta Portnetyhteisö päätti rohkeasti pyytää tarjouksia tietojärjestelmiä suunnittelevilta yrityksiltä. Ainakin tarjouksien avulla saisi tarkemman käsityksen uusista mahdollisuuksista. Yksi tarjouksen tehneistä yrityksistä, 40 hengen At Business Communications Oyj, ehdotti internetiin pohjautuvaa järjestelmää. Portnet-yhteisölle tämä oli merkittävä herätys. Internet vapauttaisi isolle keskuskoneelle rakennetun päätejärjestelmän ympärivuorokautisesta tuesta. Käyttäjät voisivatkin liittyä järjestelmään omilla tietokoneillaan, omilla verkkoyhteyksillään eikä enää tarvittaisi jäykkää ja kallista tyhmien päätteiden verkoston ylläpitoa. Uusi järjestelmä päätettiin tilata, ja merenkulkulaitos sai tehtäväksi huolehtia uuden järjestelmän tarjouskilpailus-
Fits-uutiset Sivu 5 ta ja tilaamisesta. Toimittajaksi valittiin AtBusiness Communications Oyj. Portnetin käyttäjille oli kertynyt runsaasti kokemuksia vuosien varrella, ja nyt kaikki tiesivät mitä halusivat ja mihin tietojärjestelmät ylipäätään kykenivät. Toimittaja teki ensin koesovelluksen, prototyypin, jota käyttäjät saivat kokeilla internetissä. Kokeilu onnistui yli odotusten. Ihmiset halusivat innokkaasti vaikuttaa uuden työkalunsa suunnittelutyöhön. Ohjelman suunnittelijat saivat koeohjelmiston avulla yli 200:lta Portnet-käyttäjältä aidon, alkuperäisen palautteen. PortNetistä kehitettiin verkkosovellus, johon käyttäjät voivat liittyä suoraan internetistä. Enää ei tarvittu raskasta keskustietokoneyhteyttä eikä erillisiä päätteitä. Käyttäjäystävällisyydessä, joustavuudessa ja palvelutasossa astuttiin uudelle vuosituhannelle myös laadullisesti. PortNet on erinomainen esimerkki viranomaisten ja yritysten yhteistyöstä. Käyttäjäystävällinen merenkulun palveluverkko Jo yli 1100 merenkulun ammattilaista käyttää PortNetiä. Sovelluksen vaivaton ja yksinkertainen verkkoliittymä internetissä säästää kustannuksia ja helpottaa rutiinitehtäviä. Palveluverkon käyttäjiä ovat laivojen edustajat, satamat, varustamot, muut merenkulkualan yritykset sekä tulli ja merenkulkulaitos. Lähiaikoina myös tullin ilmoitukset voi tehdä sähköisesti Portnetin kautta. Laivojen edustajat vapautuvat paperisodasta antamalla laivojen lähtö- ja saapumisilmoitukset, vaarallista ja tavallista lastia koskevat ilmoituksensa sekä satama- tai luotsipalvelutilaukset PortNetin verkkoilmoituksella. Ilmoitus annetaan aluksi ennakkotietona ja myöhemmin lopullisena tarkkana ilmoituksena. Aluksen edustaja voi käyttää järjestelmän tietokantoja hyödykseen mm. väylämaksujen ajantasaistamiseksi. PortNet välittää alusten taustatietoja, alusten saapumiseen ja lähtöön liittyviä tietoja, tavallisia ja vaarallisia aineita sisältävien lastien tietoja sekä palvelupyyntöjä. Tietoja voidaan käyttää tilastointiin, laskutukseen, viranomaisvalvontaan sekä toimintojen suunnitteluun. PortNetissa on mm. tarkat, ajantasaiset tiedot vaarallisista aineista ja niiden kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävistä koodeista (IMDG-koodit). alustietokanta, satamien lyhenteet (LOCODE) sekä ajantasaiset tiedot kunkin aluksen maksamista väylämaksuista tai niiden vapautuksista. PortNet -käyttäjäksi on yksinkertaista liittyä. Järjestelmään pääsee omalla tietokoneella internetissä ja siitä on myös erinomaiset yhteydet yritysten omiin tietojärjestelmiin. Tietoja voi siirtää EDIFACT- tai XML-sanomina.
Sivu 6 Fits-uutiset FITS-ohjelman hankkeet edistyvät Kaikki FITS-hankealueet ovat käynnistyneet ja yksittäisiä hankkeita on käynnissä. Käynnistyminen oli kuitenkin odotettua hitaampaa. Hitauteen vaikuttivat mm. jääviyskysymykset hankealueiden sihteerien kohdalla. Kaikilla ohjelma-alueilla noudatetaan nyt käytäntöä, jossa sihteeri on taholta, joka ei osallistu ko. alueen t&k-projekteihin tekijäosapuolena. Viestintäsuunnitelma on valmisteilla ja ohjelman internetsivut ovat käytössä. Kalvopohja on käytössä. Ohjelman esite ilmestyi suomen- ja englanninkielisenä versiona. Julkaisupohja on valmistunut ja julkaisujen hallinnointi siirretty koordinaattoritahon tehtäväksi. Koordinaattori on esitellyt ohjelmaa useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa sekä ITS World Congressissa Sydneyssä. Ohjelman syystapaaminen Säätytalolla Helsingissä 14.11.2001 oli onnistunut tilaisuus, jossa oli noin 130 osallistujaa. Hankealue 0 Hallinto ja tiedottaminen Matti Roine LVM / Tiina Korte LVM Hankealue on erityisesti tarkastellut tulosten hyödyntämistä ja niiden saattamista asiantuntijoiden käyttöön. Tätä varten on kehitetty ohjelman ja hankealueiden viestintäsuunnitelmia, laadunvarmistusta sekä osaamisen kehittämistä. Ohjelman johtoryhmän painotusten vuoksi on erityisesti valmisteltu tiedottamista ohjelman tuloksista ja mahdollisuuksista pk-yrityksille, palvelupiloteille ja johtotasolle. Hankealue on antanut vuonna 2002 journalismin ammattilaisen tehtäväksi viestinnän kehittämisen. Hankealuella on toteutettu FITSin graafinen ilme logon, kalvopohjien, esitteitten, julkaisusarjan ja kotisivujen muodossa. Internetsivut, jotka muodostavat ohjelman sisäisen ja ulkoisen viestinnän perustan, ovat runsaassa käytössä. Hankealue 1 Palveluiden edellytykset Matti Roine LVM / Markus Väyrynen SITO Liikennetelematiikan palvelujen pelisäännöt hankkeessa ollaan määrittämässä tarkasteltavia ongelmia, joille etsitään ratkaisuvaihtoehtoja (pelisääntöjä). Ongelmakartoitusta tehdään pääosin haastatteluin. Tavaraliikenteen telematiikan järjestelmäarkkitehtuurin esiselvitys on valmistumassa. Esiselvityksessä määritetään arkkitehtuurin tarve ja jatkokehittäminen. TelemArk- ja KAREN arkkitehtuurien vertailu on valmistunut. Vertailun tuloksien pohjalta määritellään jatkotoimenpiteet ja Suomen arkkitehtuuristrategia. Palvelukokeilujen HelpDesk toiminta tarjoaa tukipalveluja järjestelmäarkkitehtuurin soveltamiseen, päivittää Liikennetelematiikan arkkitehtuurin ja standardoinnin kehittämisen hallinta www sivuja sekä kokoaa tietoja ja täydentää liikennetietokirjastoa. Käynnistymisvaiheessa ovat kansallisen liikennetelematiikan yhteistyöfoorumin ITS Finlandin esiselvitys ja liikennetietokirjaston (ns. KALKATI) tuotantoversion toteutus. Hankealue 2 Vaikutukset ja käyttäjien tarpeet Petri Jalasto LVM / Sabina Lindström LVM Hankealueella on valmistunut kaksi hanketta. Ensimmäinen päivitti ja täydensi TETRA-ohjelman aikana laaditut liikennetelematiikkahankkeitten arviointiohjeet. Toinen tarkasteli liikenteen hallinnan järjestelmätason vaikutuksia ruuhkatilanteen aikana pääkaupunkiseudulla. Käynnissä ovat Espoon linja-autoliikenteen reaaliaikaisen matkustajainformaatio-järjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi sekä Länsiväylän ruuhkavaroitusjärjestelmän arviointi. Hankealue 3 Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tieh / Timo Karhumäki Tieh Hankeryhmään kuuluu edustajia Tiehallinnosta, LVM:stä, TKK:lta sekä VRcargosta, minkä lisäksi edustajia on pyydetty erityisesti kaupunkeja ja kuljetuspuolta edustavilta tahoilta. Matkapuhelinpaikannuksen hyödyntäminen liikennetietojen keruussa esiselvitys on valmistunut ja sen perusteella on käynnistynyt palvelukokeilu Kehä I:llä ja valtatiellä 4. Lisäksi ovat valmistuneet tutkimukset lyhyen aikavälin matka-aika ennusteet sekä lyhyen ajan ennusteista liikennetiedotuksen osana. Käynnissä olevia hankkeita ovat valtakunnallinen tiesääselvitys, tiesääasemien anturitestit, kitkamittausajoneuvon jatkokehitys ja integroitu havainnointiasema. Käynnistymässä on DIGITRAFFIC-esiselvitys ja suunnitteilla lisäksi mm. manuaalisen liikenteen seurannan kehittäminen. Hankealue 4 Liikenteen häiriönhallinta Lassi Hilska LVM / Helena Vänskä LVM Hankealueella on päättynyt esiselvitys toimintakuvauksesta liikenteen häiriönhallinnasta. Esiselvityksessä kuvataan liikenteen häiriöhallinnan nykyiset toimijat, toimintamallit ja häiriönhallinnassa käytettävät järjestelmät sekä toimijoiden väliset liitynnät. Lisäksi esiselvityksessä on arvioitu häiriöhallinnan olennaisimmat kehitystarpeet jatkotoimenpiteitä varten. Käynnissä on myös hanke, jossa tuotetaan mobiiliversio PortNet-järjestelmästä. Hankealue ottaa edelleen vastaan projektiehdotuksia ja aietarjouksia jatkuvana, avoimena hakuna.
Fits-uutiset Sivu 7 Hankealue 5 Matkustajainformaatio Seppo Öörni LVM / Juhani Vehviläinen Hankealueella on valmisteltu mittavan valtakunnallisen julkisen liikenteen palveluporttaalin kehityshanketta, joka on juuri käynnistymässä. Tavoitteena on luoda vaiheittain kehittyvä palvelu, jota yleisö tottuu käyttämään halutessaan julkista liikennettä koskevaa informaatiota. Ensimmäisessä vaiheessa palvelu muodostuu olemassa olevien aikataulutietojen yhdistämisestä yhteiseksi palvelutietokannaksi. Toisessa vaiheessa palveluun on tarkoitus lisätä reitinsuunnitteluominaisuuksia. Selvitykset toimintamalleista joukkoliikenteen häiriötilanteissa ja tiedotuspalvelujen käyttäjäystävällisyyden parantamisesta ovat käynnissä. Hankealueeseen liittyvä laaja joukkoliikenteen informaatio-ohjelma HEILI on käynnistynyt ja neuvottelut ohjelmaan liitettävien hankkeiden kanssa on pääosin käyty ja päätökset tehty. Vuoden 2002 aikana hankkeita on käynnistymässä yli 20 kappaletta. Hankkeissa kehitetään mm. tosiaikaisia matkustajainformaatiojärjestelmiä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, juna- ja taksiliikennettä palvelevia ohjaus- ja seurantajärjestelmiä, matkakeskusten informaatiojärjestelmiä sekä eri liikennemuodot yhdistäviä seudullisia ja valtakunnallisia palveluja. Lisätietoa HEILI-ohjelmasta ja sen yhteydessä käynnistetyistä hankkeista saa ohjelman www-sivuilta osoitteessa www.heili.info. Hankealue 6 Älykäs liikenteenohjaus Kari Sane HKSV Hankealueella on hakukierroksen jälkeen hyväksytty hankkeet Sumea alueohjaus ja joukkoliikenne-etuudet sekä Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. Sumeaa alueohjausta tutkivan hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sekä kehittää uusia menetelmiä liikenteen alueelliseen valo-ohjaukseen, jossa sujuva joukkoliikenne etuisuuksineen on keskeisessä asemassa. Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut hankkeen tavoitteena on selvittää matkapuhelinpohjaisten pysäköintipalveluiden tekniikkaa, Suomessa jo käytössä olevien palveluiden käytettävyyttä ja saatuja kokemuksia sekä antaa suositus hyvän palvelujärjestelmän ominaisuuksista ja vaatimuksista. Lisäksi hanke, jossa selvitetään paikannuksen ja tunnistuksen käyttöä pysäköintipalveluissa, on valmisteluvaiheessa. Hankealue 7 Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Petteri Katajisto LVM / Magnus Nygård TIEH Hankealueelle otettiin kolme jo aiemmin käynnistynyttä hanketta: Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvityksessä kuvattiin tehokkaan automaattisen valvontajärjestelmän toimintaperiaatteet ottaen huomioon myös lainsäädännölliset ja organisatoriset kysymykset. Ajoneuvopäätteiden käyttöliittymän sääntely turvallisuuden kannalta. Tutkimuksessa kartoitettiin ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien nykytilaa ja tulevaisuuden roolia. Autojen telemaattiset nopeudensäätelyjärjestelmät. Projektissa seurataan muualla tehtävää kehitystyötä, selvitetään nopeuden säätelyjärjestelmien yleistymistodennäköisyyttä ja -mahdollisuuksia sekä kokeillaan käytännössä nopeuksien säätelyjärjestelmää. Lisäksi on käynnistynyt esiselvitys automaattivalvonnasta. Työn tavoitteena on kartoittaa laajemmin maailmalla käytettäviä automaattivalvonnan soveltamismahdollisuuksia ja -ratkaisuja sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Selvityksessä ei rajoituta nopeuksien valvontaan, vaan käsitellään automaattivalvontaa laajemmin siten, että katse on kauempana tulevaisuudessa. Hankealue 8 Terminaalien telematiikka Taneli Antikainen LVM / Eija Aspelin Finnlines TETRA-ohjelmassa aloitettu Intermodal Portal hanke on päättynyt ja raportoitu (FITS-julkaisuja 2/2002). Hankkeessa on parannettu satamien ja niiden välisiä tietovirtoja Itämeren alueella. Käynnissä olevat hankkeet: E-Seal Hanke sähköisen sinetin käyttöönoton edellytysten luomisesta Suomen konttiliikenteessä. Standardoidun, etäluettavan sinetin käyttöönoton tavoitteena on tavaran nopeampi läpikulku ja terminaalitoimintojen tehostaminen sekä tavaraja työturvallisuuden parantaminen. AirportNet Lentoliikenteen tietojärjestelmän toiminnallinen määrittely. Halutaan nopeuttaa lentoliikenteen tavarankäsittelyprosesseja ja kehittää sähköisiä ilmoitusmenettelyjä. Tavoitteena on kehittää lentoliikenteeseen vastaavantyyppinen liikennetietojärjestelmä kuin PortNet on meriliikenteessä. TERMIS Hankkeen tarkoituksena on määritellä ja muodostaa uusimpaan teknologiseen tietämykseen perustuva sähköinen tiedonsiirtoratkaisu suomalaisten konttiterminaalien, niiden asiakkaiden ja Tullin väliseen tiedonvaihtoon.
Sivu 8 Fits-uutiset Älykäs liikennejärjestelmä suomalaisittain Liikenteen telematiikka on tällä hetkellä tärkein yksittäinen liikenteen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä. Liikenteen välityskyky, turvallisuus, varmuus ja palvelukyky paranevat, kun liikennejärjestelmään yhdistetään tietotekniikkaa ja viestintätekniikkaa. Telematiikasta käytetään myös nimitystä älykäs liikennejärjestelmä, Intelligent Transportation Systems, lyhennettynä ITS. Kansainvälisesti ITS:n merkitys kasvaa nopeasti. FITS-ohjelma, liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelma, kehittää Suomeen älykkään liikenteen julkisia ja kaupallisia palveluja. FITS-ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja jatkuu vuoteen 2004. Se on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön aikaisemmalle älykkään liikenteen edellytyksiä kehittäneelle TETRA-ohjelmalle. (Telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998 2001.) FITS yhdistää sateenvarjona kahdeksan hankealuetta. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ohjelman koordinaattorina tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. FITS-julkaisuja 1) 2002 Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely turvallisuuden kannalta ISBN 951-723-760-X, FITS 7, Juuso Kummala ja Juha Luoma 2) 2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi PortNet-kokonaisuutta ISBN 951-723-761-8, FITS 8, Eija Aspelin 3) 2002 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet ISBN 951-723-762-6, FITS 2, Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä 4) 2002 Guidelines for evaluation of ITS projects ISBN 951-723-763-4, FITS 2, Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä 5) 2002 Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvitys. ISBN 951-723-764-2, FITS 7, Jukka Lähesmaa, Raine Hautala, Kari Saarinen 6) 2002 Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa ISBN 951-723-765-0, FITS 2 Jakelu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Juuso Kummala p. 456 4667, Tomi Laine ja Hannu Pesonen Ohjelma-alueet Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet Liikenteen ja kuljetusten seuranta Liikenteen häiriönhallinta Matkustajainformaatio Älykäs liikenteenohjaus Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Terminaalien telematiikka Ohjelman internetsivut: Ministeriön internetsivut: www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto puhelin (09) 160 28577 telekopio (09) 160 28592 sähköposti: matti.roine@mintc.fi Ohjelman koordinaattori: Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, 02044 VTT puhelin (09) 456 4990 telekopio (09) 464 850 sähköposti: risto.kulmala@vtt.fi tai fits@vtt.fi ISBN: 951-723-766-9