Vahva aluebrändi luo kilpailukykyä Miten alueen brändiä voidaan kehittää? Projektipäällikkö Inkeri Starry Lappi-brändin kehittämishanke Inkeri.starry@lapinliitto.fi Aluekehityspäivä 21.9.2011, Tornio 1
Sisältö Johdanto Aluebrändi, maineen idea Lappi-brändin kehittämishanke Lappi-brändin nykytilanteen selvitystyön tulokset 2
Johdanto aiheeseen 3
Brändi = Kilpailuidentiteetti, maine Alue, paikk: Tuotteet, palvelut, tapahtumat, ideat, asukkaat ja matkailijat, taidot/osaaminen, sijoitukset, vaikutusvalta, viestintä ja politiikka. 4
Alueen maine on yksi kilpailutekijä Kulkee ennen ihmisiä, avaa ovia, luo luottamusta, kunnioitusta, nostaa laatu- ja osaamistason odotuksia, luo eheyttä ja yhtenäisyyttä Alueille, joilla on epäselvä tai taantumuksellinen, vaarallinen maine kaikki on lähialueen ulkopuolella vaikeampaa. 5
Alueen hyvä maine on sen asukkaiden arvokkain omaisuus Maineensa tutkiminen, ymmärtäminen ja mahdollisuuksien pohtiminen kuinka siihen voi vaikutta ja miten sitä voi johtaa on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta. Muutoin jää yleisen mielipiteen ajopuuksi Tuotteet kunnossa mutta kaikki tuotekeksinnöt ovat kopioitavissa, brändi ei. Alueen hyvä maine on arvokkainta mitä se voi asukkailleen antaa. 6
Asukkaiden tyytyväisyys paras brändin lähtökohta Asukkailla tärkeä rooli brändin määrittelyssä Lojaaleja tukijoita, suurlähettiläitä Vaikuttaa paljon siihen miten muut alueesta kiinnostuneet kokevat sen. Viihtyvyystekijöillä suuri rooli Yritykset ja osaajat sijoittautuvat paikoille, jotka tarjoavat enemmän sosiaalisia ja tunneperäisiä etuja kuin haittoja asukkailleen Tavoitteena tulisi olla kiinnostavan paikan luominen, jossa on hyvä asua, elää, tehdä työtä ja viettää vapaaaikaa 7
Brändityön todellinen tärkeys tulee esille vasta silloin kun luovumme ajatuksesta, että aluebrändäys on jonkinlaista markkinointitaitoa tai pelkästään viestinnän tehostamista. 8
Maineen idea on äärettömän arvokas pitkätähtäimen omaisuus Alueen kiinnostavuus muodostuu sen ainutlaatuisuudesta, kulttuurista, historiasta, perinteistä, tavoista, neroudesta Viestin läpivienti haasteellisempaa Tarvitaan sopimusta miten kuljemme kohti kirkkaampaa brändiä Yhteinen tavoite ja tarkoitus, johon linkittää omia intressejään 9
Brändi vaikuttaa Vipuvaikutus tulee kun kriittinen massa yrityksiä ja organisaatioita omistautuu uusien asioiden tekemiseen: Uusia ideoita, linjauksia, lakeja, tuotteita, palveluja, rakennuksia, taidetta, tiedettä, keksintöjä, hankepäätöksiä, sijoituksia, koulutussuunnittelua, parhaan olemassa olevan teknologian käyttöä > Todistavat perustotuuksia alueesta maine kehittyy. 10
Maine täytyy ansaita Ei voi vain julistautua joksikin Vrt. stand-up koomikko, joka kertoo olevansa hauska ei naurata. Täytyy olla hauska. Pyrkiä sellaiseksi miltä haluaa vaikuttaa Pysyväislaatuinen mielikuva Ei muutu helposti pelkällä viestinnällä 11
Symboliset teot Auttavat ilmentämään alueen brändiä käytännössä, todistavat sen olemassaolosta sekä sisään että ulospäin Osa alueen tarinaa Esimerkkejä: Slovenia tarjosi humanitääristä apua Balkanin naapurivaltioille osoittaakseen, että ei ole osa Balkania Espanja salli homoavioliitot osoittaakseen, että sen arvot ovat nykyaikaistuneet Francon jälkeen Irtanti vapautti kirjailijat, taiteilijat tuloverotuksesta ilmentääkseen vatiollista arvostusta heitä kohtaan Viro julkisti internet-yhteydet kansalaisoikeudeksi ilmentääkseen mainetta modernina yhteiskuntana
Brändin kehittäminen Luoda yhteinen tavoitemielikuva kuvaus brändin tavoitetilasta, niistä asioista millä haluamme erottautua kilpailijoista eduksemme. Avointa yhteistyötä asukkaiden ja kaikkien toimialojen kanssa saavuttaakseen alueellisen inspiroivan ja käytönnöllisen strategian ja viihdyttävän tarinan millainen alue on ja mihin se on menossa ja miten perustuen tosiin ja oikeisiin alueelle omaisiin seikkoihin Brändi = se mielikuva, joka ihmisillä on, totta vaikka olisi meidän mielestä väärä. Maine / kilpailuidentiteetti. Kehittäminen = Työtä, jota tehdään jotta ihmisten mielessä oleva brändi/maine/kilpailuidentiteetti vastaa mahdollisimman paljon valitsemaamme tavoitemielikuvaa. Brändin johtaminen Varmistaa, että alueen tarjooma koostuu luovista, huomiotaherättävistä tuotteista, palveluista, aloitteista ja teoista kaikilla sektoreilla, jotka herättävät kiinnostusta, ihailua ja näyttävät miksi tämä alue on halutun maineensa ansainnut. Edistyksen seurantaa ja mittaamista Koordinoitua viestintää 80 % tekemistä, 15% koordinointia, 5% viestintää
Aluebrändäys Sateenvarjobrändin, yhteisöllisen tekijän, luominen niin, että se on hyvä toimialoille, asukkaille ja kohdeyleisöille ja että toimialakohtaiset ja muut alueen brändit tukevat yhteistä sanomaa. Esim. Eurooppa Yhteinen tekijä puuttuu > ei identiteettiä 14
Yhteinen maakunnallinen missio Matkailu Vientituotteet Hallinto Yritysmaailma Miten alue suhtautuu ulk. investoijiin, yrityksien etabloitumiseen, työntekijöihin, opiskelijoihin Kulttuuri (myös urheilu) Asukkaat
Lappi-brändin kehittämishanke 1.3.2011-28.2.13 16
17
Asiantuntijaryhmän kautta näkökulmia yhteiskunnasta 1. Johanna Ikäheimo / Lappset Group (pj) 2. Jukka Jokinen / BRP Finland Oy 3. Marjut Kuusisto / Suomen kulttuurirahasto 4. Alberto Blanco-Sequieros / Ilmatieteenlaitos 5. Kirsi-Marja Korhonen / Metsähallitus 6. Paula Kankaanpää / Lapin Yliopisto, Arktinen keskus 7. Anne Ollila / Paliskuntain Yhdistys 8. Tarmo Jomppanen / Siida 9. Kerttu Oikarinen / RAMK 10. Johanna Karppinen / Finnish Lapland Film Commission 11. Antti Autti / Lumilautailija 12. Mika Kylänen / Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) 13. Juha Mäkimattila / Veitsiluoto Mills, Kemi 14. Liisa Ansala / Lapin Yliopiston ylioppilaskunta 15. Seppo Lehto / Lapin Aluehallintovirasto 16. Päivi Tahkokallio / Tahkokallio Design+ 17. Juha-Pekka Tuominen, Hotelli Luostotunturi 18. Esko Lotvonen / Lapin liitto 19. Pirkko Saarela / Lapin ELY-keskus 20. Taija Jurmu / Lapin Kauppakamari 21. Inkeri Starry / Lapin liitto 18
Kuka tekee aluebrändin? Lappi-brändiä ei tee Asiantuntijaryhmä vaan Intressiryhmien kautta lappilaiset Asiantuntijaryhmän tehtävänä on työstää lappilaisten ajatukset strategiaksi Intressiryhmien avulla. 19
Intressiryhmät 1/2 * työnimiä 1. Katse tulevaisuuteen : Nuoret, kehittäjät, tutkijat - käsittelee erityisesti Lapin nuorten asemaa, haasteita, vahvuustekijöitä ja tekoja, mitä tarvitaan jotta Lappi on jatkossa se paikka, jossa nuoret haluaa opiskella, elää ja tehdä töitä. Puheenjohtajana Pääsihteeri Liisa Ansala, Lapin yliopiston yliopppilaskunta 2. Asumhan : Tervetuloa paluumuuttajat, osaava työvoima ja maahanmuuttajat. Puheenjohtajana Tj. Juha-Pekka Tuominen, Hotelli Luostotunturi 3. Kulttuuritarjonta, - maisema, - ympäristö : Kulttuurin ja politiikan kysymyksiä sekä elämysteollisuuden ja mm. uskontoon liittyvien asioiden merkitys. Puheenjohtajana Asiamies Marjut Kuusisto, Suomen kulttuurirahasto 4. Luonto ja hyvinvointi : Urheilu-, kunnonkohotus, virkistäytymis- ja matkailumahdollisuudet luonnossa. Puheenjohtajana Toimialajohtaja Kerttu Oikarinen; RAMK 5. Uudistuva luonto : Metsä-, kaivosteollisuus, vesirakentaminen ja luonnonsuojelu Puheenjohtajana Aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen; Metsähallitus 6. Aito Lappi : Kylät, ruoka, käsityöt, saamelaisuus, porotalous, eläimet, elämystuotanto ja näiden merkitystä asukkaille ja matkailijoille. Puheenjohtajana Yliopettaja Mika Kylänen, MTI 7. Lisäarvo yritysmaailmalle: Sijoittajat, kv. business asiakkaat, yrityksen perustaminen ja yrittäjyys Lapissa, mitä lisäarvoa saa olemalla lappilainen yrittäjä, mitkä ovat vahvuudet, osaamisalueet, resurssit, kilpailukyky, ongelmat, megatrendien vaikutukset, välttämättömät toimet Puheenjohtajana Taija Jurmu, Kauppakamari, varajpj. Tj. Jukka Jokinen, BRP Finland 20
Intressiryhmät 2/2 Puheenjohtajat Asiantuntijaryhmästä, jotka valitsevat 3-4 ydinhenkilöä Avoin kutsu muille kiinnostuneille Ryhmät eri kokoisia Kilpailutettu facilitaattorihenkilö/-yritys avuksi» Toimintamalleja vaihtoehdoiksi» Alku- ja loppukokouksien juonto» Konsultaatiota puheenjohtajille Sihteeristö Lapin liitosta Asukkaiden palautteet webropolin avulla per ryhmä 21
Intressiryhmien aiheita Lappilainen identiteetti, alueidentiteetti, brändiattribuutit*, brändin ydin ja sen hyödyt eri kohderyhmille, jaettu yhteinen arvoperusteinen visio tulevaisuudesta, symboliset teot, kilpailuidentiteetti, turvallisuus ja laatu, sisäiset ristiriidat, hyvä työnantajuus, suhde maabrändiin *Brändiattibuutti on brändiin liittyvä ominaisuus, jota voidaan hahmottaa monin eri tavoin: esim. adjektiivein, eläinhahmojen, satuhahmojen tai erilaisten ihmistyyppien kautta 22
Asiantuntijaryhmä vetää johtopäätökset Intressiryhmien raporteista tulokset yhdeksi raportiksi Palautteet kerätään ulkolappilaisilta, Lapin kansanedustajilta, kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä webropolin avulla 16.4.-4.5.12 23
Tavoitemielikuvan määrittely Hankkeen 3. vaihe 1.8.2012-28.3.2013 Tavoitemielikuva valmis 30.6.2012 Muokkaus 12.-15.6. Tarkistus 18.-22.6.12 Aineiston valmistus 25.-29.6.12 Palautteen käsittely >18.5.12 Arvopohjainen tulevaisuus Brändin ydin ja hyödyt, Teot, Loppuraportin käsittely ja hyväksyntä 8.6.12 Asiantuntijaryhmän yhteenveto raporteista 4.-11.4.12 7 Intressiryhmää Lokakuu 2011-2.4.12 16.4.-4.5.12 2.4.2012 Intressiryhmien raportit 20.1.2012 Väliraportti Asiantuntijaryhmälle Ulkolappilaiset, Lapin kansanedustajat (webropol) Lappilaiset asukkaat, kansalaisjärjestöt (webropol) Lähtötilaselvityksen tulokset, brändi-aiheinen seminaari 21.9.11, Asiantuntijaryhmän ja facilitaattorin ohjeistus
Lapin liitto lähettää kutsun osallistua (450 osoitetta + intressiryhmien puheenjohtajien lisäykset) Voi olla mukana yhdessä tai monessakin ryhmässä 25
26
http://www.lapinliitto.fi/brandi Käyttäjätunnus: lappibrandi Salasana: lappi2011 REKISTERÖITYMINEN INTRESSIRYHMIIN 22.9.11-10.10.2011 27
Lappi-brändin lähtötilanteen selvitystyön tulokset 28
Selvitystyön tavoite Selvityksen kautta etsittiin tarkempaa tietoa Lappi-brändin nykytilan huomionarvosta ja mielenkiintoisuudesta ihmisten mielissä. Selvitystyöllä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen on Lapin maine maakuntana kotimaassa ja ulkomaisilla päämarkkina-alueilla? Mikä Lapin asema on kilpailijoihin nähden? 29
Menetelmät Selvityksessä käytetyt menetelmät Asiantuntijahaastattelut 5 (Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä) Sähköinen kysely 1065 vastausta (lappilaisten, muualla Suomessa asuvien ja ulkomaalaisten näkökulmat ja mielikuvat, vastauskielet suomi ja englanti) Asiakirja-aineisto ja aineiston analyysit (strategia-asiakirjat, keskeiset dokumentit ja muu aineisto: tutkimuksia, kirjoja, lehtiartikkeleita, lappilaisten toimijoiden haastattelut 50 kpl) Sosiaalisen median analyysit kohdemaissa (Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Ruotsi, Japani, Kanada, Usa) Kilpailija-analyysit (Finnmark, Norrbotten, Pohjois-Pohjanmaa) 3 0
Asiantuntijahaastattelut 31
Yhteenveto Lappiin liittyvistä mielikuvista ja näkemyksistä haastattelujen pohjalta 1/2 Maa Lapin tunnettuus Vetovoimatekijät Keskustelut ja muut mielikuvat Iso-Britannia Tunnetaan paremmin kuin muu Suomi : oma maa. Suomen Lappi tunnetuin. Matkailu Muusta ei juuri tiedetä. Matkailuaiheisia, muut teemat ei kiinnosta + Elämykset, hyvä infra ja toimivuus - huonot lentoyhteydet ja kalliita hinnat Saksa Samoja mielikuvia koko Suomesta (Lappi=Suomi). Eivät näe eroja Ruotsin, Norjan ja Suomen Lapin välillä. Matkailu: Elämykset, toiminnallisuus, aktiviteetit, erilaisuus, vaihtoehtoinen matka- ja luontokohde Matkailu ja luontoaiheet Kullanhuuhdonta, luonnonvarat ja metsät. Negatiiviset kommentit keskittyvät yleisesti Suomeen. (ydinvoimamyönteisyys, Nokia, koulusurmien jälkeen kovista suorituspaineista ja aseiden määrä). 32
Yhteenveto Lappiin liittyvistä mielikuvista ja näkemyksistä haastattelujen pohjalta 2/2 Maa Lapin tunnettuus Vetovoimatekijät Keskustelut ja muut mielikuvat Venäjä Kiina Suomi ja Lappi tunnetaan usein yhtä hyvin Euroopan puoleisella alueella. Suomi ei ole erityisen tunnettu edes matkakohteena. Sijainti vieressä. Hyvä saavutettavuus. Matkailu. Arktinen sijainti,, ainutlaatuiset luonnonarvot. Suomesta kirjoitellaan Venäjällä paljon. Suosittuja ovat mm. erilaiset vertailut Suomen eduksi. Negatiivista keskustelua hintatasosta. Jäätien avautuminen, arktisen alueen tärkeys, taloudellinen ja poliittinen merkitys. Ei juuri ylitä uutiskynnystä. Ranska Yleisesti ottaen Lappi ja Suomi eivät ole kovin tunnettuja. Lappi kuitenkin Helsingin ohella yksi tunnetuimmista kohteista. Lappi = oma maa.. Talvimatkailukohteena ylivoimainen Pohjoismaissa. Matkailu. Olosuhteet. Ei aktiivista mielenkiintoa, Kiinnittää huomiota Ruotsin Lapin matkailulliseen kehitykseen.: Levi ei ole enää aito kohde, Luosto ja Saariselkä vetoavat enemmän. 33
Sähköisen kyselyn aineisto 34
Vastaajien asuinpaikka 60,0 % 50,0 % 49,0 % 40,0 % 39,0 % 30,0 % 20,0 % 12,0 % 10,0 % 0,0 % Lapissa Muualla Suomessa Ulkomailla 35
Lapissa asuvien vastaajien asuinpaikat 80% 70% 68% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 8% 10% 7% 6% 0% 1% Kemi-Tornion seutu Rovaniemen seutu Tornionlaakso Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Itä-Lappi 36
50% LAPIN LIITTO Muualla Suomessa asuvien asuinpaikat 45% 43% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 15% 13% 10% 5% 0% 0% 1% 3% 1% 2% 1% 1% 5% 1% 1% 1% 2% 3% 5% 2% 37
Ulkomailla asuvien vastaajien asuinmaat 90% 85% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10% 3% 2% 0% 0% Eurooppa Aasia Afrikka Australia ja Oseania Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka 38
50% Mahdolliset kontaktit Lappiin 40% 36% 30% 25% 31% 20% 12% 18% 11% 14% 16% 10% 9% 5% 5% 6% 5% 7% 0% 1% 1% Asuu muualla Suomessa Asuu ulkomailla 39
5,0 Mielikuvia asioiden helppoudesta Lapissa 4,0 3,6 4,1 4,2 4,2 3,7 3,5 3,6 3,0 2,4 2,2 2,3 2,9 2,8 2,9 3,0 3,0 2,0 1,0 Töiden löytäminen (ka=2,3) Liiketoiminnan harjoittaminen (ka=2,9) Korkean koulutuksen hankkiminen (ka=3,3) Mielenkiintoisen tekemisen löytäminen vierailulla (ka=4,2) Mieluisan asunnon löytäminen Lapista (ka=3,6) Lapissa asuvat Muualla Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat 40
Mielikuvia Lappia koskevista väittämistä Luontaiselinkeinojen mahdollisuudet ovat hyvät (ka=3,3) 3,3 3,3 3,4 Lappi on mallialue uusiutuvien luonnonvarojen käytössä (ka=3,2) 3,7 3,0 3,2 Lappi huolehtii hyvin alkuperäiskansastaan (ka=3,2) 3,7 3,0 3,3 Lapissa on mukava vierailla (ka=4,6) 4,6 4,6 4,5 Lapissa on mukava asua (ka=3,8) 3,2 3,1 4,4 Tuntisin oloni Lapissa turvalliseksi (ka=4,5) 4,5 4,3 4,6 Lappilaiset ihmiset ovat yhteistyöhenkisiä (ka=3,5) 3,9 3,5 3,4 Lappilaiset ihmiset ovat lämpimiä/ystävällisiä (ka=3,9) 4,0 3,8 3,9 Lapin ilmasto on miellyttävä (ka=3,8) 3,5 3,7 3,9 Lapin maisema on miellyttävä (ka=4,6) 4,5 4,7 4,6 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Ulkomailla asuvat Muualla Suomessa asuvat Lapissa asuvat 41
Sanoja, jotka vastaajat yhdistävät ensimmäisenä Lappiin 42
Sanoja, joita vastaajat eivät yhdistä Lappiin 43
Mitä Lapissa käyneet muistavat erityisesti? 44
Miksi Lappi on Suomelle / maailmalle tärkeä? 45
Alat, jotka nähdään merkittävimpinä elinkeinoaloina tulevaisuuden Lapissa Ulkomailla Kaikki Lappilaiset Muu Suomi asuvat vastaajat Metalliteollisuus 18 % 7 % 5 % 12 % Elektroniikka/tietotekniikkateollisuus ICT 7 % 6 % 17 % 8 % Paperiteollisuus 12 % 4 % 21 % 10 % Sahateollisuus 12 % 6 % 27 % 11 % Puuteollisuus 28 % 16 % 44 % 25 % Elintarviketeollisuus 8 % 7 % 16 % 9 % Maatalous 11 % 8 % 7 % 9 % Metsätalous 35 % 22 % 36 % 30 % Matkailu 92 % 93 % 95 % 93 % Kivi- ja kaivosteollisuus 76 % 57 % 23 % 63 % Kulttuuri 26 % 43 % 50 % 35 % Hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut, hoivayrittäjyys, koulutus) 27 % 21 % 11 % 23 % Elokuva-ala 14 % 15 % 7 % 14 % Luovat alat (esim. muotoilu, mainonta, käsityöt, kuvataide, peliala, musiikki) 32 % 36 % 23 % 33 % Julkiset palvelut / palvelut 11 % 7 % 11 % 9 % Logistiikka / kuljetus 7 % 6 % 4 % 6 % Vähittäiskauppa/kauppa 6 % 7 % 2 % 6 % Tiede/tutkimus 16 % 18 % 11 % 16 % Kylmäosaaminen/teknologia 40 % 34 % 42 % 38 % Ympäristö- ja luonnonvara-ala (porotalous, marjastus) 45 % 63 % 55 % 53 % Energian tuotanto 24 % 11 % 19 % 18 % Rakentaminen 10 % 8 % 4 % 9 % Lumirakentaminen 34 % 38 % 37 % 36 % 46
Mihin veisi muualta tulevan vierailijan tutustumaan 47
Mieleen tullut lappilainen yritys 48
Asiakirja-aineisto PESTE* analyysin avulla * Political, economical, technological, ecological 49
Poliittiset tekijät Matkailu ja porotalous kokevat laajenevan kaivostoiminnan ja erityisesti uraanin louhinnan riskinä. Porotalouden toimintaedellytysten pelätään olevan uhattuina metsä- ja kaivosteollisuuden intressien edessä. Paikalliset toimijat: ristiriitojen maakunta? Miten paikallisten ristiriitojen mahdollista imagollista riskiä voitaisiin ennaltaehkäistä tai tarvittaessa torjua. 50
Taloudelliset tekijät Lappi-brändillä tunnistetaan olevan selkeä merkitys monelle elinkeinonalalle, erityisesti luonnonvara-alat, kuten maanviljelys, kalastus ja esimerkiksi poronhoito. Lapin puhtaan ja arktisen luonnon korostamisen odotetaan tuovan lappilaisille tuotteille lisäarvoa. Poronhoito on myös ainutlaatuinen ja keskeinen tekijä. Porotalous vaikuttaa positiivisesti esim. matkailuun ja käsityöläisaloihin. Mielikuva matkailumaakuntana on erittäin vahva ja matkailu on toimiala, jonka varaan myös monet muut elinkeinot rakentavat tulevaisuuttaan. Matkailijat nähdään erilaisten tuotteiden potentiaalisina kuluttajina. Matkailun ympärille rakennettua mielikuvaa halutaan myös hyödyntää monen muun tuotteen ja palvelun markkinoinnissa. Vahva Lappi -brändi, jonka nyt tunnistetaan pitkälti perustuvan matkailuun, voi nostaa esille myös muita Lapin tuotteita. Matkailuun liittyen Lappiin saatetaan myös liittää ajatus sesonkien värittämästä alueesta (osan vuodesta kiinni?). 51
Sosiaaliset tekijät Nuoret, saamelaisuus: - Monet sosiaaliset kysymykset, kuten muuttoliike, työttömyys ja koulutusmahdollisuudet, konkretisoituvat nuorten kohdalla. Mielikuviin liittyen tärkeä havainto on ollut nuorten suhtautuminen Lapissa asumiseen ja poismuuttoon. 50% nuorista toivoo monipuolisemman kuvan yleistymistä matkailun lisäksi. - Saamelaisella kulttuurilla on myös merkittävä rooli Lapin brändin kannalta. - korostuu erityisesti Suomeen suuntautuvaa matkailua käsittelevissä teksteissä. - elinvoimainen saamelaiskulttuuri on yksi Lapin matkailullisista vahvuustekijöistä ja sen ylläpitäminen ja edistäminen nähdään keskeisenä tavoitteena. 52
Teknologiset tekijät - Hyvä infra/teknologia: Asiat toimivat Lapissa vaikeistakin olosuhteista huolimatta. - Mielikuva alueen turvallisuudesta, myös yksi vahvimmista Suomen matkailuun liitettävistä mielikuvista. Toimiva teknologinen infrastruktuuri korostaa myös turvallisuutta suhteessa mielikuviin kylmästä ja pitkien etäisyyksien Lapista. 53
Ekologiset tekijät - Matkailun on elinkeinona tasapainoiltava infrastruktuurin kasvun ja erämäisyyden vaatimusten välillä. - Metsä- ja kaivosteollisuuden pelätään uhkaavan sekä porotaloutta että matkailua. - Kuinka paljon tähän kuvaan mahtuu hakkuita, vesirakentamista ja kaivoksia? - Brändityön yhtenä mahdollisuutena onkin kehittää Lappia, johon mahtuu monenlaista toimintaa, koska siellä on monenlaisia alueita. - Korostaa, että ympäristökysymykset hoidetaan vastuullisesti ja niitä ohjaavan lainsäädännön mukaisesti. 54
Sosiaalisen median aineisto: Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Ruotsi, Japani, Kanada ja USA 55
Sosiaalisen median poiminnat Keskittyvät maasta riippumatta pitkälti matkailuun. Systemaattisesti esiintyviä, muita teemoja käsitteleviä, osumia ei ole helppo löytää. Matkailun voimakkuus on tärkeä havainto, muita teemoja ei juuri löydy Ruotsissa ja Venäjällä aiheet vaikuttavat monipuolisemmilta. Lappia koskevat kirjoitukset ja kommentit ovat lähestulkoon yksinomaan sävyltään positiivisia tai neutraaleja. Ruotsin Lappi puhuttaa eniten, vaikka Suomen Lappi on tunnetumpi joissakin maissa. Norja panostaa vahvasti esilläoloon. 56 5 6
Kilpailija-analyysi 57
Alueiden piirteet ja keskeiset erot Alue Alueen piirteet Miten eroaa Lappi Luonto Vuodenajat Joulupukki Elämykset Luovuus Pohjois- Teknologia Pohjanmaa Aktiivisuus Yrittäjyys Kasvu Luonto Norrbotten Kontrastit Luonto Aitous Aistillisuus Omanarvon tunto Finnmark Luonto Meri Kalastus Energia-alat Saamelaisuus Asiat, jotka erottavat Lapin muista mainituista alueista: Luovuus Elämykset, porotilamatkailu Joulupukki Kaikkea kaikille Teknologinen suuntaus Nuorempi ja kasvava väestörakenne Vahva yrittäjyys Parempi saavutettavuus Vahva brändityö, myös taloudellisesti Vahvempi segmentointi, niche markkinat Omanarvontunto Sisäinen yhteistyö Puhuttaa eniten maailmalla Jäämeri Merioperaatiot Kalatalous Saamelaiskulttuurin vahvempi hyödyntäminen 58
Johtopäätöksiä 59
Lappi tunnetaan tällä hetkellä ennen kaikkea luonnosta ja matkailusta. Ei ole onnistuttu tuomaan esille muita vahvuuksia ja monipuolisuutta elinkeino-, koulutus- ja asuinympäristönä. Heikko itsetunto haasteena Maine on pääsääntöisesti positiivinen, keskiössä aitous ja alkuperäisyys, lappilaiset ihmiset ja luonto elämyksineen. Eivät riitä erottautumaan lähialueen kilpailijoista. Lapin erityisiä vahvuuksia voisivat olla luovat alat ja taide monipuolinen tarjonta hyvä infrastruktuuri, turvallisuuden tunne porotilamatkailu suomalaisille urheilun ja kunnonkohotuksen paikka Kilpailukyvyn vahvistamiseksi yhtenäinen tavoitemielikuva Sitä tukevia päätöksiä ja tekoja 60
Lappi-brändin lähtötilanteen selvitystyön loppuraportti saatavilla http://www.lapinliitto.fi 61
Kiitos. Giitu. Inkeri.starry@lapinliitto.fi 040 523 9789 62