Kouvola Ratamokeskuksen toiminnallisten hyötyjen arviointi tuottavuustavoitteiden näkökulmasta Raportin tiivistelmä 25.8.2014
Sisällys 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Säästötavoitteen konkretisointi 3 Liitteet
Selvityksen tausta ja tavoitteet NHG Consulting Oy on toteuttanut Kouvolan kaupungille Ratamokeskuksen tuottavuushyötyjen arvioinnin selvityksen Kouvola on rakentamassa Ratamokeskusta, jonka rakentamis- ja elinkaarikustannuksia pyritään pääosin kattamaan toiminnan kehittämisestä saavutettavalla tuottavuuden nousulla. Sairaalan toiminnallista suunnittelua on tehty vuosien varrella merkittävästi Tässä selvityksessä arvioidaan nykyisten jo tunnistettujen kehittämistoimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia ja muita identifioituja tuottavuutta kasvattavia kehitysmahdollisuuksia sekä niiden riittävyyttä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Selvityksessä on käyty läpi Ratamon nykyiset suunnitelmat toiminnan kehittämisestä uudessa sairaalassa arvioitu muutos nykytilaan vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: a) Kuinka suuren osan kokonaistuottavuustavoitteesta tällä hetkellä tunnistetut kehittämiskohteet kattavat? b) Mistä toiminnoista uusien tilojen ja toimintamallien myötä on mahdollista saavuttaa lisäkehitystä tunnistettujen kohteiden lisäksi? c) Mihin toimintoihin tuottavuuden nousu kohdistuu? arvioitu kehityspotentiaalia ja sen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja edellytyksiä (laskentaoletukset) Selvitys on toteutettu kesä-elokuussa 2014 Selvityksen lopputuloksena on muodostettu arvio uuden Ratamokeskuksen suunniteltujen toiminnallisten muutosten riittävyydestä tuottavuustavoitteeseen nähden sekä näkemys tarvittavista lisätoimenpiteistä. Arvio perustuu oletukseen, että Kouvolan palveluntuotannon profiili pysyy nykyisen kaltaisena - työnjako Carean ja muiden sairaanhoitopiirien välillä ei muutu Arvioimalla työnjakoa ja rajapintojen toimivuutta sekä toimintamalleja kriittisesti on säästöpotentiaalia mahdollista entisestään kasvattaa Säästöpotentiaalin arviointi on tässä selvityksessä kohdistunut ensisijaisesti terveyspalveluihin, koska sosiaalipalveluiden osalta integraation aste Ratamokeskukseen on vielä avoin 3
Yhteenveto Ratamokeskuksen avulla saavutetaan toiminnallisia säästöjä sekä nykyaikainen terveydenhuollon palvelurakenne Kouvolan asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat historiallisesti kasvaneet keskimääräistä valtakunnallista tasoa nopeammin. Ratamokeskus mahdollistaa terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen, millä voidaan hillitä terveydenhuollon kustannusten nousua ja saavuttaa valtakunnallinen kustannustaso Säästöt saavutetaan palvelurakenneuudistuksella. Uuden Ratamokeskuksen avulla voidaan toteuttaa terveydenhuollossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aito integraatio yhteisten tilojen avulla, millä vähennetään erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä Uusi konsultatiivinen toimintamalliin, jossa pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä siten, jossa perusterveydenhuollon lääkäri pystyy hoitamaan potilaan saaden erikoislääkärin konsultaation sujuvasti ja nopeasti ilman potilaan erillistä käyntiä ja lähettämistä erikoislääkärin vastaanotolle Vuodeosastot yhdistetään ja ne ovat jatkossa erikoisalattomia: vuodeosastohoidon 250 (125+125) vuodeosastopaikkaa vähennetään tavoitteen mukaisesti 150 paikkaan (70+80). Osa vähennyksistä on jo toteutettu vuoden 2011 jälkeen ja siten Ratamokeskuksen mukaiseen toimintamalliin siirtyminen on aloitettu Arvioidun 11,1 m säästöpotentiaalin realisointi edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa NHG identifioi selvityksessä yhteensä 7 % eli 11,1 m säästöpotentiaali vuoden 2013 terveydenhuollon kustannuksista Terveydenhuollon vastaanottopalvelut (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, suun terveydenhuolto) yhteensä 3,7m Vuodeosastotoiminta 7,1 m Kiinteistökulut m Säästöt saavutetaan sekä parantuneen henkilöstön tuottavuuden että paremmin kohdennetun palvelunkäytön avulla Säästöpotentiaalin realisointi edellyttää jatkuvaa kehitystä ja toimintamallien muuttamista jo ennen siirtymistä Ratamokeskuksen uusiin toimintatiloihin Lisäksi toiminnan tehostamiseen ja parantuneen tuottavuuden vuoksi vapautuva työpanos on pystyttävä kohdentamaan sellaiseen työhön, johon muuten palkattaisiin uusia resursseja 4
Jos sote-kustannusten kasvua pystytään hillitsemään Ratamokeskuksen avulla, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä Sote-kustannusten historiallinen kasvu ja kasvuennusteet, m 600 500 400 Jos kustannuskehitystä saadaan hillittyä historiallisesta 6,8 % kasvusta 2,0 % vuosittaiseen kasvuun, niin vuonna 2018 ero historialliseen kasvuun verrattuna olisi129 m. Kumulatiivinen kustannussäästö vuosina 2015-2018 olisi peräti 368 m 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E 2014E 2015F 2016F 2017F 2018F Sote-kustannukset Kasvu-ennuste Kouvola 7 % Kasvu-ennuste koko maan kasvu 6 % Kasvu-ennuste 2 % 0-kasvu 5
12 m :n kertasäästö vuonna 2015 vastaa 4 %:n vuosittaista kasvuvauhtia vuoteen 2018 Terveydenhuoltokustannusten historiallinen kasvuennusteet, m 240 220 200 180 Kumulatiivinen kustannusero kertaleikkauksen ja vähittäin toteutettujen säästötoimien välillä 21 m (varjostettu alue) Sote-kustannusten historiallinen kasvu 6,8 % 4 %:n vuosittaisella kasvuvauhdilla voidaan saavuttaa kertaleikkausta vastaava kustannustaso vuonna 2018 160 140 Terveydenhuollon kustannusten kehittyminen, jos kasvu jatkuu historiallisella tasolla (6,8 %) vuonna 2015 toteutetun 12 m kertasäästön jälkeen 120 100 2011 2012 2013 2014E 2015F 2016F 2017F 2018F 6
11,1 m säästöpotentiaalista kattaa 64 % vuodeosastohoidon suunnitelmanmukainen vähentäminen 14 12 10 8 6 11,1 1,1 3,4 Vastaanottotoiminta yhteensä 3,0 m (27 % säästöistä) 1,1 31 % 1,9 0,9 1,0 Vuodeosastohoito yhteensä 7,1 m (64 % säästöistä) 3,6 0,9 2,7 Kiinteistöt 3,5 4 2 7,4 67 % 1,6 1,9 Suun Terveydenhuolto 0,7 m (6 % säästöistä) 0,7 Kiinteistöt m (3 % säästöistä) 0 Kokonaissäästöt Perusterveydenhuollon vastaanottto Erikoissairaanhoidon vastaanotto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoidon vuodesosastohoito 0,7 Suun terveydenhuolto Kiinteistöt Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi 7
Palveluverkko nyt ja uudessa Ratamossa Yksikköjen määrän on suunniteltu vähenevän 61:stä (2011) 27:ään (2016) * Nykyinen palveluverkko Uusi palveluverkko Päivystyspoliklinikka Uusi Ratamokeskus Keltakankaan Ratamoasema Muut PTH: 7 terveysasemaa 4 osastoa ESH: 9 poliklinikkaa 5 osastoa Anestesia- ja leikkaushoito Suun TH: 8 toimipistettä Kuntoutus Labra, kuvantaminen, välinehuolto Sosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Aikuispsykiatria Yhteispäivystys PTH vastaanotto ESH Polikliniikat Erikoisalattomat vuodeosastot Leikkausosasto, tejostetettu valvonta, Päiväsairaala Suun TH (30 %) Kuntoutus Laboratorio, kuvantaminen, välinehuolto Sosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Psykiatria (Avo, muttei välttämättä vuodeosasto) PTH vastaanotto Suun TH Kuntoutus Päihde- ja mt Sosiaalipalvelut Laboratorio Kuusankosken Ratamoasema PTH vastaanotto Suun TH Kuntoutus Päihde- ja mt Sosiaalipalvelut Laboratorio Sosiaalipalvelut Mobiili Ratamo Lastentalo: Neuvolat ja perheiden palvelut PTH ESH PTH/ESH Suun TH Muut Epävarma * Lähteet: palveluverkkoselvitys 3/2012 8
Sisällys 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Säästötavoitteen konkretisointi 3 Liitteet
11,1 m säästöpotentiaalista kattaa 64 % vuodeosastohoidon suunnitelmanmukainen vähentäminen 14 12 10 8 6 11,1 1,1 3,4 Vastaanottotoiminta yhteensä 3,0 m (27 % säästöistä) 1,1 31 % 1,9 0,9 1,0 Vuodeosastohoito yhteensä 7,1 m (64 % säästöistä) 3,6 0,9 2,7 Kiinteistöt 3,5 4 2 7,4 67 % 1,6 1,9 Suun Terveydenhuolto 0,7 m (6 % säästöistä) 0,7 Kiinteistöt m (3 % säästöistä) 0 Kokonaissäästöt Perusterveydenhuollon vastaanottto Erikoissairaanhoidon vastaanotto Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Erikoissairaanhoidon vuodesosastohoito 0,7 Suun terveydenhuolto Kiinteistöt Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi 10
Perusterveydenhuollon säästöt saavutetaan kasvaneen henkilöstön tuottavuuden kautta Kokonaiskustannus pitää sisällään perusterveydenhuollon vastaanotot ja erityistyöntekijät 20 19,0 18 0,7 0,4 18,0 16 14 4,8 8,6 m (45 %) Säästötavoite yhteensä 1,1 m (n. 5 % nykykustannuksista) 8,6 12 10 8 6 4 3,7 4,2 Lääkärien ja hoitajien tavoitteena 10 potilasvastaanottoa yhtä työresurssia kohden nykyisen 5-6 sijaan. Kokonaiskäyntimäärän oletetaan pysyvän muuttumattomana. Yhteensä 55 lääkäri- ja 60 hoitajahenkilötyövuotta** 10,4 m (55 %) Muuta henkilöstöä oletetaan tarvittavan 8 htv:n verran: - Kuusankosken ja Keltakankaan terveysasemilla yksi terveyskeskusavustaja ja yksi sihteeri - Ratamossa kaksi terveyskeskusavustajaa ja kaksi sihteeriä 9,4 osto**, osto*, oma 6,2 2 0 Kustannusjakauma 2013 Lääkäri- ja hoitohenkilöstön tuottavuuden parantaminen Muun henkilöstön vähentäminen Kustannukset 2018 omana toimintana Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi *Oletuksena 95 % asiakaspalvelujen ostoista **Asiakaspalvelujen ostoista 5 % ja muiden palveluiden ostot Oletuspalkkakustannukset kuukaudessa sivukuluineen: Lääkäri 10 000 eur, hoitaja 3 500 eur, muu henkilöstö 3 000 eur 11
Erikoissairaanhoidon käyntejä pystytään vähentämään konsultatiivisella vastaanottomallilla Säästöpotentiaali laskettu varovaisella arviolla, voi olla merkittävästi suurempikin 10 9 9,3 1,0 1,0 0,9 pienenevät suoritemäärän vähenemisen (15 % tavoite) suhteessa 8 7 6 3,9 Muut kulut 61 % 0,6 Säästötavoite yhteensä 1,9 m (20 % nykykustannuksista) 7,5 3,3 5 4 3 1,8 Henkilöstökuluissa voidaan saavuttaa yhteensä 27 % säästö: - 12 %-yksikköä tuottavuuden avulla - 15 %-yksikköä suoritemäärän pienentymisen vuoksi Suurin osa henkilöstösäästöstä saavutetaan hoitajaresurssien vähenemisen kautta: - Lääkärit 2 htv - Hoitajat 11 htv - Muut 1,5 htv 1,5, ostot, oma toiminta Henkilöstökustannukset 2 1 3,6 39 % 2,6 0 Kustannusjakauma 2013 Kustannukset 2018 Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi 12
Perusterveydenhuollon vuodeosastojen sulkemisella saavutetaan 3,8 m säästöt 10 Säästötavoite yhteensä 3,8 m (42 % nykykustannuksista) 9 9,0 2,7 8 7 3,1 Muut kulut 35 % 2,7 Hoitopäivät vähenevät hoitojaksojen lukumäärää enemmän, koska keskimääräinen hoitojakson pituus lyhenee. pienenevät 28 % (60 % hoitopäivien 46 %:n vähenemisestä). 0,9 6 0,9 5,4 5 4 3 2 1 5,9 Henkilöstöresursseja voidaan pienentää hoitopäivien suhteessa. Vuonna 2013 oli laskennallisesti 100 %:n käyttöasteella 111 65 % vuodeosastopaikkaa (Tk-osasto 1 suljettu Lisäsäästöpotentiaali henkilöstökuluissa, kesken vuoden). joka voidaan saavuttaa vuodeosastojen käyttöastetta parantamalla Tavoitteena vuonna 2018 70 vuodeosastopaikkaa, mikä 85 %:n 3,2 käyttöasteella vastaa hoitopäivien lukumäärän 46 %:n vähenemistä. 2,3 0,6 0 Kustannukset 2013 Kustannukset 2018 Lisäsäästöpotentiaali Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi 13
Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen sulkemisella saavutetaan 3,4 m säästöt 14 Säästötavoite yhteensä 3,4 m (27 % nykykustannuksista) 12,9 1,9 12 1,9 1,6 10 5,9 46 % 1,6 9,4 8 4,3 6 4 6,9 54 % Kustannuksia Kustannuksien voidaan oletetaan pienentää pienenevän hoitopäivien suhteessa. hoitopäivien Vuonna suhteessa. 2013 laskennallisesti Vuonna 2013130 vuodeosastopaikkaa, laskennallisesti 130 joiden vuodeosastopaikkaa, käyttöaste 71 %. Tavoitteena joiden käyttöaste vuonna 7180 %. vuodeosastopaikan Vuoden 2018 70 tavoite vuodeosastopaikan vuonna 2018 75 tavoite %:n käyttöasteella 85 %:n tarkoittaa käyttöasteella 35 % tarkoittaa vähennystä 35 hoitopäivissä % vähennystä ja hoitopäivissä kustannuksissa ja kustannuksissa 2 5,1 0 Kustannusjakauma 2013 Kustannukset 2018 Huom! Henkilöstökustannuksia sisältyy myös muihin kuluihin palvelujen oston vuoksi 14
Kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa ei saavuteta merkittävää säästöä Kiinteistökustannuksista saavutettavat säästöt ja Ratamon investointikustannukset, m 5,0 4,5 4,0 3,5 1,1 0,2 Vuosittainen säästö kiinteistöjen ylläpitokuluissa m TK-sairaala 3,0 2,5 2,0 1,4 4,4 4,1 POKS Neuvolat 1,5 1,0 0,4 Suun terveydenhuolto 0,5 0,0 1,0 Lakkautettavat asemat Nykyisten sairaalarakennusten poistuvat kustannukset Kiinteistökuluista voidaan saavuttaa säästöjä myös: 1. Keskittämällä suunniteltua enemmän toimintoja Tukipalveluista syntyvät säästöt* Kokonaissäästö vuosittain ilman Ratamon kustannuksia 2. Tehostamalla tilankäyttöä Ratamon tiloissa verrattuna POKS & TK-sairaalan tilakustannuksiin Ratamon kustannukset vuosittain** Terveyskeskukset Ylläpitokustannukset kuukaudessa 9,5 /m 2. Pinta-ala 36 000 m 2. (Lähde: selvitys 12/2012) 3. Pienentämällä kiinteistöhuollon ja tukipalveluiden kustannuksia (lääkehuolto, sairaala-apteekki, hoitotarvikejakelu, siivous, ruokailut, pesulapalvelut) hankkimalla suuremmissa yksiköissä koordinoidusti sekä muuttamalla työskentelytapoja erityisesti hoitotarvikejakelussa *Perustuu haastattelussa annettuun arvioon **Ei sisälllä poistoa. 115 m investoinnille 30 vuoden poistoajalla 2 % vuosikorolla 5,1 m. Jos korkokanta on 3,5% on vuosikustannus 6,3 m. Uudisrakentamisen vuosittainen poistorasite on peruskorjausta pienempi, koska peruskorjatun kiinteistön poistoaika uudisrakennusta lyhyempi. 15