Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksojen ja oppimisaihioiden ARVIOINTIPROJEKTI - Mentoriprojekti 2

Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksojen ja oppimisaihioiden ARVIOINTIPROJEKTI - Mentoriprojekti 2 Yhteyshenkilöpäiv ivät Kouvolassa 20.3.2007 Irja Leppisaari, KPAMK Leena Vainio, HAMK 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 1

Sisält ltö Arviointiprojektin tavoitteet Osallistujatilanne Arviointikriteerit Mentorointi menetelmänä Arviointiprosessi Virtuaalitiimityöskentely Ajankohtaista verkkopedagogisesta tutkimuksesta 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 2

Arviointiprojektin tavoitteet Projektin tavoitteena on VirtuaaliAMK:n sisällöntuotantorenkaissa 2004-2006 tuotettujen sisältöjen (opintojaksot, oppimisaihiot, ohjaus) laadunvarmistus aineistojen tunnetuksi tekeminen sekä tätä kautta laaja hyödyntäminen kaikissa ammattikorkeakoulun tutkinnoissa ja opinnoissa sekä uudenlaisen henkilöstökoulutusmuodon kehittäminen; learning in action osana omaa työtä, kollegojenvälinen asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen verkkomentoroinnin tuella (2 op/50 h). 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 3

Arvioinnin työkalut Arviointi tapahtuu mentorin vetämissä ryhmissä. Mentori on verkkopedagoginen asiantuntija, jonka tehtävänä on olla keskustelukumppani opintojaksojen ja oppimisaihioiden pedagogisen laadun arvioinnissa ja verkkopohjaisen oppimisprosessin rakentamisessa. Mentori tukee arvioijia pohtimaan monesta eri näkökulmasta aineistojen käytettävyyttä ja edelleen kehittämistä. Arviointiryhmällä ja mentoreilla on työkalunaan laadunarviointikriteerit. Kriteerit toimivat keskustelun apuvälineenä. Arvioinnit tehdään käyttäen opintojaksojen ja oppimisaihioiden pedagogisen laadunarvioinnin kriteerilomaketta ja sen pohjalta kirjoitetaan yhteenvetoraportti ja aineiston käyttö- ja jatkokehittämissuositukset. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 4

ARVIOIJAT 34 arvioijaa Osallistujat 12 amkia edustettuna: KAJAK (5), HAMK (5), JAMK (4), KPAMK (4), Stadia (4), Haaga-Helia (3), SeAMK (2), KYAMK (1), PIRAMK (2), Laurea (1), Savonia-amk (2), Vaasan amk (1) 6 ryhmää: Liiketalous, Sosiaali- ja terveys, Marata, Tekniikka, Muut, AOKK MENTORIT Mentoreina toimivat Päivi Aarreniemi-Jokipelto/Haaga-Helia AOKK, Eija Kalliala/Haaga-Helia, Päivi Karvanen/Haaga-Helia, Seija Mattila/OAMK, Irma Mänty/Laurea sekä Anu Pruikkonen/TOKEM ja Mervi Mäkelä (mentoriparina) RESURSSIT Arviointiin varattava noin 50 tunnin työpanos, mentorointiin 40 h Projekti ei maksa mentoreille ja arvioijille palkkaa Työajan raportointi (ESR - erikseen raportoitavina kustannuksina) 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 5

Taustaa: Alkukyselyn näkymin kymiä 22/34 vastausta, vapaiden vastausten kuvaukset luokiteltu Verkko-opetuskokemus: ei ollenkaan 2, vähän 3, jonkin verran 9, runsaasti 8 Miten tunnet VirtuaaliAMK-toimintaa?: huonosti/pintapuolisesti 16, jonkin verran 4, hyvin 2 Kokemuksia mentoroinnista: ei ole / ei juurikaan ole 14, jonkin verran 3, runsaasti 3 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 6

Arviointikriteerit ja pedagoginen tuki Aineistoja runsaasti DIGMA-materiaalipankissa www.amk.fi Joustavat opinto-oikeudet opiskelijoille toteutuvat vain, jos VirtuaaliAMK:n toimintaperiaatteet tunnetaan Opintojakson arviointikriteerit (4 tarkastelualuetta: autenttisuus tiedonrakentelu, intentionaalisuus, reflektiivisyys) laadittu, yhdessä jatkokehitetään arviointiprojektissa Ohjauksen itsearviointikriteerit kehitetty AVERKOssa käyttö ja edelleen kehittäminen ohjauksen arviointiin Saatavilla VirtAMKin portaalissa Verkkopedagogiikka ja tutkimus -sivustolla: http://www.amk.fi/fi/index/palvelut/verkkopedagogiikkajatutkimus/pedagogis enlaadunarviointi/ohjauksenarviointi.html Pedagoginen tuki merkitsee verkko-opetuksen kehittämistä kokonaisuutena, jossa mielekkään oppimisprosessin rakentaminen on lähtökohtana 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 7

Kehittävä mentorointi henkilöst stökoulutuksessa Mentorointi on asiantuntijuuden jakamisen ja kehittämisen menetelmä, joka jatkuvastii muuttuvassa työelämässä sopii hyvin nopeasti reagoivaksi oppimisen muodoksi Yleisimmin mentorointi on määritelty kahden yksilön välisenä intensiivisenä ja pitkäkestoisena vuorovaikutussuhteena, jossa mentori on aktoria kokeneempi ja vuorovaikutussuhde tähtää aktorin kehittymiseen Mentorointi edistää hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja osaamisen julkituomista Oppimisen paradigmojen ja asiantuntija-ajattelun kehittymisen myötä kahdenväliselle mentorointimallille on kehittynyt vaihtoehtoja, kuten vertaismentorointi, mentorointiryhmät ja verkostot Vertaismentorointi on tyypillinen modernin kehittävän mentoroinnin esiin nostama toimintatapa. Osaamisen rakentaminen tapahtuu yhteistoiminnassa vertaisten kesken ja kollegaverkosto toimii asiantuntijuuden välittäjänä. Huom. myös reverse-mentorointi. Ryhmämentoroinnissa ryhmän jäsenet mentoroiat toisiaan tai ryhmällä on useita mentoreita. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 8

Kohti uusia mentoroinnin muotoja Kehittyvä tietoyhteiskunta asettaa haasteita laajentaa mentoroinnin määrittelyä. Mentoroinnin tavoitteesta oppimisen ja kehittymisen tukemisena avautuu uusia mentoroinnin toteutusmuotoja. Mentoroinnin tulee kehittyä ei-hierarkkisempaan, yhteisöllisempään ja laaja-alaisempaan suuntaan Teknologinen kehitys ja työkalut muuttavat toimintamalleja mentoroinnissakin ja tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa mentorointiprosessia. Verkkomentorointi voi olla kahdenvälistä, ryhmän vertaismentorointia tai yksi tai useampia mentoreita voi työskennellä ryhmän kanssa Tietoverkkojen kehittyminen on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia esim. organisaatioiden väliseen mentorointiin ja virtuaalisten mentorointiyhteisöjen luomiseen. Verkkomentoroinnilla voidaan tukea perinteisempää mentorointiprosessia, mutta hyviä tuloksia on saatu myös täysin 28.3.2007 virtuaalisesti toteutetuista mentorointisuhteista Copyright VirtuaaliAMK 9

ementorointi / Virtuaalimentorointi ementorointi voidaan määritellä mentorin ja aktorin väliseksi suhteeksi, jossa käytetään sähköisiä kommunikaatiovälineitä aktorin kehittymiseen ja tietojen ja taitojen kasvuun tähtäävässä vuorovaikutuksessa ementorointi voi olla prosessi, jossa kaksi henkilöä auttaa tosiaan kasvamaan ja kehittymään turvallisessa ja kannustavassa, teknologiaa hyödyntävässä vuorovaikutussuhteessa. Toisaalta e- mentoroinnin tulee kyetä rakentamaan yhteisö, jossa osanottajat voivat kommunikoida luottamuksellisesti ja jakaa tietoa. Tässä projektissa e-mentorointi ymmärretään asiantuntijuuden kehittämisen ja jakamisen prosessina pääosin virtuaaliympäristössä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Mentorointitoimintoja voidaan tukea verkkopohjaisten teknologioiden, työkalujen ja sovellutusten avulla, synkronisen ja asynkronisen vuorovaikutuksen yhtä hyvin kuin virtuaalisissa oppimisyhteisöissä tapahtuvan oppimisen avulla. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 10

Jaettu asiantuntijuus mentoroinnin viitekehyksenä - kehittyvässä tietoyhteiskunnassa haaste saada yksilön osaaminen myös muiden käyttöön - kyettävä yhteistyöhön, jossa parhaimmillaan syntyy kollektiivista osaamista - asiantuntijuus kehittyy parhaiten tietämykseltään eritasoisten asiantuntijoiden muodostamassa ryhmässä yhteisöissä, joissa on sekä noviiseja että kokeneita asiantuntijoita, yhteisön jäsenet pyrkivät yhdessä ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan tietoa sekä kehittämään vastavuoroisesti toistensa ajattelua (Hakkarainen ym. 2004) 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 11

Reflektio työkaluna mentoroinnissa Reflektion tukeminen on keskeinen työväline mentoroinnissa: Reflektio on pysähtymistä pohtimaan omia oletuksia käsillä olevasta asiasta. Se on syvällistä toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten pohdintaa ja kriittistä arviointia. Verkkomentorointi voi antaa perinteistä mentorointia enemmän aikaa reflektiolle ja oppimiselle Kun vuorovaikutus on asynkronista eikä viestiin ja kysymyksiin tarvitse välittömästi vastata jää tilaa itsereflektiolle Toimintamalli tukee myös harkitumpien ja enemmän oivalluksia tuottavien kysymysten tekemistä Kun keskustelut tallentuvat, niihin voi palata tarvittaessa, mikä myös tukee reflektiota ja oppimista Myös kirjoittamalla asioiden pohtiminen vahvistaa asioiden syvällisempää pohtimista Kollektiivinen reflektio virtuaaliyhteisössä (learning community) 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 12

Pedagogisen mentorin valmiuksia verkkopedagoginen asiantuntijuus sitoutuu tehtäväänsä, on aktiivinen yhteydenpidossaan ja omaa ajanhallintataidot tuntee verkko-oppimisprosessin elementit (tavoitteet, kohderyhmän, oppimateriaalit, pedagogiikan, ohjauksen jne.) tuntee pedagogiset laatukriteerit on kiinnostunut verkko-oppimisesta ja itsensä kehittämisestä on motivoitunut tehtäväänsä ja valmis jakamaan osaamistaan muille kykenee ilmaisemaan itseään, sanoittamaan hiljaista tietoaan (tieto, joka kehittyy kokemuksen kautta, intuitiivinen toiminta) omaa hyvät tietotekniset valmiudet haluaa kehittyä vuorovaikuttajana ja omaa ihmissuhdetaidot; innostaa, rohkaisee, sparraa hahmottaa roolinsa mentorina suhteessa arvioijaopettajiin ja VirtuaaliAMK-kokonaisuuteen 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 13

Mitä osallistujat hyötyvät? Mentorointisuhteen tunnusomainen piirre on keskinäinen tuki ja oppiminen, sekä mentori että aktor/aktorit oppivat, eikä aina ole edes mahdollista tietää kuka oppii keneltä Mentorointi on osoittautunut eri osapuolia hyödyttäväksi toiminnaksi, jossa ns. hiljainen tieto välittyy organisaatiossa tai verkostossa Projekti edistää myös uusien verkostojen luomista. Keskustelut aktivoivat pohtimaan verkko-opetuksen ja pedagogisen laadunarvioinnin käytäntöjä, tarpeita ja haasteita uusimman tiedon näkökulmasta. Parhaimmillaan omaksutaan ja oppitaan yhdessä uusia asioita työskennellessään yhdessä ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen kehittämiseksi. Pilotti tutustuttaa osapuolet pedagogisen laadunarvioinnin toteuttamiseen ryhmämentoroinnin tuella pääosin virtuaalitiimityöskentelynä. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 14

Mentoriprojektin tulokset - tuotetun materiaalin pedagoginen laatu varmistetaan, laatukriteereitä testataan ja laatutyön menetelmät kehittyvät - Tuotetun materiaalin laajamittainen tunnettuus ja hyödyntäminen AMK-verkostossa, aineistot tulevat opettajien tietoisuuteen ja käyttöön - syntyy kehittävä vertaisarviointimalli ja verkkomentorointimalli, joita voidaan verkostossa levittää ja jatkokehittää hyödynnettäväksi työmenetelminä yleisesti henkilöstökoulutuksen ja pedagogisen tuen kehittämisessä - uudenlainen henkilöstökoulutusmalli, AMK-opettajuus kehittyy, verkottumista ammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan kehittämiseksi - levitetään asiantuntijaosaamista, virtuaalisia työskentelymalleja ja hyviä käytänteitä - syntyy arviointitutkimusta; pedagogisen laadunarvioinnin, vertaisarviointitoimintamallin ja ryhmän verkkomentoroinnin toimintatutkimuksellinen kehittäminen 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 15

Mentorointitutkimus Kokeilusta tehdään tutkimusta, jossa analysoidaan verkkomentorointia ja kehittävää kollegiaalista vertaisarviointia VirtuaaliAMK:n aineistojen arvioinnin tukemisessa ja uudenmuotoisessa, osana omaa työtä tapahtuvassa henkilöstökoulutuksessa Tutkimuksen kohteina tässä hankkeessa ovat esimerkiksi - arviointiprosessin käynnistäminen ja ylläpitäminen pääosin virtuaaliympäristössä tapahtuvassa ryhmämentoroinnissa, - kehittävän ja kollegiaalisen vertaisarvioinnin toteutuminen, - pedagogisen laadunarvioinnin kehittäminen ja laatukriteerien käytettävyys, - arvioinnin toteuttaminen uudenlaisena henkilöstön ammatillista kehittymistä tukevana learning in action henkilöstökoulutusprosessina sekä - arviointiprosessin vaikuttavuus VirtuaaliAMK-tuotosten levittämisessä. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 16

Koulutus ja tuki mentoreille ja arvioijille orientaatiokoulutus ohjaus digitaalisten työkalujen ja verkkoympäristön käyttöön Irjan ja Leenan ohjaus ja konsultaatio mentoreille prosessinaikainen ryhmämentorointi / mentorin antama ohjaus ryhmän kollegiaalinen vertaistuki / mentoreiden virtuaaliset kuukausisessiot itsearviointia tukevat tutkimuskyselyt / mahdollisesti haastattelu päätös-/arviointiseminaari 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 17

Arviointiprosessi Mentorikoulutus ke 14.3. ja Arvioijakoulutus pe 16.3. virtuaalikokouksena Arviointiryhmien täsmentyminen ja työskentelytavoista sopiminen Mentorin ohjaamana alakohtaisen arvioinnin suunnittelu ja arviointikriteeristön perehtyminen; kontakti- tai virtuaalitapaaminen mentorin ja Irjan tai Leena kanssa viikkojen 13-15 aikana mentorija ryhmät sopivat toimintaperiaatteet, arvioitavat aineistot, suunnittelevat miten arviointi tapahtuu ja miten mentori toimii arvioinnin tukena Huhti - syyskuu on aikaa aineistojen arviointiin joka suositellaan aloitettavan keväällä oman oppilaitoksen kollegojen kanssa tapahtuvalla verkkoaineistoihin tutustumisella ja arvioinnilla, arvioijien roolin sopiminen Mentorikohtaisten arviointiryhmien omat virtuaalitapaamiset viikoilla 20, 34 ja 39 Projektin päätöksenä pidetään kaikkien arvioijaryhmien yhteinen virtuaaliseminaari to 4.10 kello 13-16 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 18

Virtuaalityöskentely Työskentely tapahtuu pääasiassa virtuaalisesti, ryhmät sopivat erikseen kontaktitapaamisesta, ensimmäiseen kertaan on varattu rahaa matkakustannuksiin. Virtuaalityöskentely vaatii osaamista ja oma tiimin kanssa on sovittava, miten virtuaalityöskentelyyn perehdytään. Virtuaalityöskentelyyn perehtymisen vaiheet: 1. Orientoituminen miksi virtuaalityöskentelyyn lähdetään ja mitä lisäarvoa toiminnasta saadaan 2. Osaamisen varmistaminen varmistetaan käytettävien välineiden harjoittelun mahdollisuus ja saatavilla oleva tuki 3. Muutosprosessin mieltäminen ja hyväksyminen - toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, miten varmistetaan kaikkien sitoutuminen 4. Pelisääntöjen varmistaminen luodaan pelisäännöt, miten toimitaan virtuaalitiimeissä 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 19

Virtuaalityöskentely Onnistumisen edellytyksiä: Aloitus on tärkein - Mitä alussa, sitä lopussa Verkkomentorointisuhteen ylläpitäminen, toimivana pitäminen edellyttää säännöllisesti toistuvia kontakteja ja niiden huolellista etukäteisvalmistelua koko prosessin ajan Virtuaalitiimeissä tekeminen perustuu yhdessä jaettuun kokemukseen, osallistujat haluavat oppia ja tehdä yhdessä. Toimijoilla on yhtenäiset, tiedostetut tavoitteet ja osatavoitteet. Jäsenten toiminta perustuu luottamukseen. Sosiaalinen vuorovaikutus on onnistumisen lähtökohta. Virtuaalitiimien työskentelystä on oltava hyötyä osallistujille. Virtuaalitiimeillä tulee olla dynaamista kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 20

Virtuaaliset työskentelyv skentelyvälineetlineet Työskentelyvälineet: Connect Pro - vuorovaikutukseen Moodle prosessin rakentamiseen kokonaisuus Yhteiset tiedostot Kontaktijaksojen välinen keskustelu Wiki-työkaluun arviointiyhteenveto Excel-pohjainen arviointilomake Miten varmistetaan tuki ohjelmistojen käyttöön essi.ylonen@hamk.fi auttaa tarvittaessa 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 21

Virtuaaliset työskentelyv skentelyvälineetlineet Virtuaalityöskentely vaatii johtamista (hyvät työskentelyrutiinit, selkeät tavoitteet) ja itsensäjohtamisen taitoa sekä taitoa valita työstettäviin asioihin soveltuvia työskentelymenetelmiä ja työkaluja. Tiimit käyttävät erilaisia työskentelymuotoja eri istunnoissa riippuen tilanteesta ja asiasta. Kukin tiimi sopii itselleen toimintasäännöt. Yhteisesti sovittavia asioita ovat esimerkiksi milloin kukin tuottaa käsittelyä varten omat osuutensa toisten luettavaksi, kuinka asioita jatkokäsitellään, nauhoitetaanko istunnot, kuka purkaa nauhat ja tekee yhteenvedot, kuinka poissaolevat tekevät omat osuutensa, mitä menetelmiä käytetään jatkovalmisteluihin, minne kootaan yhdessä tehdyt luonnokset, valmiit tuotokset, miten aineistot kuvataan jne. Ääni ja visuaalisuus sopivat monen asian esittämiseen paremmin kuin teksti, moni ongelma ratkeaa paljon paremmin puhumalla tai valokuvan ja videon avulla kuin tekstinä. Toimintakulttuurin muutosta on juuri se, että opitaan hyödyntämään teknologiaa eri tarpeiden mukaan ja luomaan autenttisuutta tilanteisiin kuvien, videoiden ja äänten avulla. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 22

Miten opettajat näkevn kevät VirtuaaliAMK:n merkityksen? (Mentoriprojekti 2:n alkukysely, 22 vastausta) Nykyisellään vähäinen, tunnetaan huonosti, käytössä liian vähän Se voisi olla nykyistä (paljon) merkittävämpi / jatkossa merkitys tulee kasvamaan Merkitys on kasvamassa kun resurssit pienenevät ja laadukasta opetusta olisi tarjottava Tarpeellinen laadunvarmistukseen, voi olla yksi koulutuksen laatua vahvistava tekijä Mahdollisuudet ovat monet kunhan vain VirtuaaliAMK saa tarjontansa /mahdollisuutensa jalkautettua myös opettajille Virtuaaliopetuksen kehittämisen veturina toimiminen - Ajankohtainen ja oleellinen osa opetuksen kehittämistä - Luo uusia verkko-opetusmenetelmiä ja kehittää verkkopedagogiikkaa 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 23

Miten opettajat näkevn kevät VirtuaaliAMK:n merkityksen? Mentoriprojekti 2:n alkukysely, 22 vastausta) Laajentaa ja monipuolistaa opiskelijoiden kurssitarjontaa, opiskelijoille todellinen mahdollisuus, laajentaa valinnaisuutta sisällön ja suoritustapojen osalta, jolloin yksilöllinen urapolku laajenee AMK:n verkottuminen on myös opettajien ja alajemman yhteistyön näkökulmasta järkevää ja sopii nyky-yhteiskunnan ja koulutuksen kehittämisen trendeihin. Se tukee korkeakoulujen profiloitumista ja toisaalta osaamisen tarjoamista laajemmin. - Kokoaa osaajia eri tahoilta, eri amkeista toteuttaa hankkeita, joita yksi amk ei voi toteuttaa, Tärkeää, että virtuaalimateriaali tuotetaan yhdessä, hyvä levityskanava Foorumi yhteisten pelisääntöjen toteuttamiseen, jos niitä tarvitaan Opettajat kaipaavat VirtuaaliAMK:n käytön opetusta Johtajien varattava henkilöresurssit virtuaaliopetukseen 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 24

Mitä opettajat oppivat 2004-2006? 2006? VirtuaaliAMK-loppukysely loppukysely 2006 N=125 Opettajuutta projekti vahvisti hyvin - verkkopedagogiikka ja oppimisaihioajattelu Olen oppinut hyödyntämään virtuaalisuutta - uusi opetusteknologia ja virtuaalisen yhteistyön oppiminen Arvokkainta on yhteistyö kollegojen kanssa -jaettu asiantuntijuus ja muiden osaamisen hyödyntäminen Yhdessä saadaan aikaan enemmän - verkostoprojekti uusi tapa kehittää ja oppia yhdessä toimimalla Leppisaari, I. Vainio, L. & Tenhunen, M-L. (2007, tulossa). What Did the Teachers Learn in the Virtual Networking Project? - Experiences of Teacher Growth in the Content Production of the Finnish Virtual Polytechnic. Paper accepted to ED-MEDIA conference in Vancouver 25-29.6.2007. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 25

Tapahtuu verkkopedagogiikan saralla Konferensseja - ITK-päivät Hämeenlinnassa 18-20.4.2007 www. http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk/index.html - Työelämälähtöinen oppiminen avoimissa oppimisympäristöissä - AVERKO 10 v-konferenssi 19-20.9.2007 Kokkolassa ks. www.cou.fi/konferenssi2007, kansainvälisiä puhujia Prof. David Clutterbuck, Clutterbuck Associates/Shettfield Hallam University/Oxford Brooke University, Dr. Elizabeth Hartnell-Young, University of Nottingham, Ass.Prof. Yukari Makino, Kansai University - AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 10-11.10.2007 DIAKissa Helsingissä http://www.diak.fi/_amkkoutuksen_tutkimuksen_paiv Verkkopedagogiikka ja tutkimus-projektin esityksiä: - Leppisaari, I. & Vainio, L (2007, tulossa). Teachers as Peer Evaluators of Learning Object Pedagogical Quality in the Virtual Polytechnic. Hyväksytty paperi ECUCAUSE Australasian -konferenssiin Melbournessa 29.4-2.5.2007. - Leppisaari, I. Vainio, L. & Tenhunen, M-L. (2007, tulossa). What Did the Teachers Learn in the Virtual Networking Project? - Experiences of Teacher Growth in the Content Production of the Finnish Virtual Polytechnic. Paper accepted to ED- MEDIA conference in Vancouver 25-29..6.2007. Projekteja Haaga-Helia/AOKK: KeKo verkosto: Kehittyvä ammattikorkeakoulun opettajuus www.amk-ope.fi, Tukea Tutkiva ja kehittyvä ammatillinen opettaja 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 26

Lähteet: Bierema, L. L. & Hill, J. R. 2005. Virtual Mentoring and HRD. Advances in Developing Human Resources 7 (4), 556-568 Bierema, L. L. & Merriam, S. B. 2002. E-mentoring: Using Computer Mediated Communication to Enhance the Mentoring Process. Innovative Higher Education 26(3). Garrett-Harris, R. 2006. E-mentoring and SMEs: Mentorbynet pilot. Teoksessa Megginson ym. (toim.) Mentoring in action. 2nd Edition. London: Kogan Page, 134-141. Clutterbuck, D. 2004. Everyone needs a mentor. 4th Edition. London: Charted Institute of Personnel and Development. Eraut, M. 2000. Non-formal learning and tacit knowledge in professional work. British Journal of Educational Psychology 70, 113-136. Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of Networked Expertise. Professional and Educational Perspectives. Earli. Oxford: Elsevier. Hargreaves, A. & Fullan, M. 2000. Mentoring in the New Millenium. Theory into Practice 39(1), 50-56. Hezlett, S. A. & Gibson, S. 2005. Mentoring and Human Resource Development: Where We Are and Where We Need to Go. Advances in Developing Human Resources 7(4), 446-469. Hunt, K. 2005. E-mentoring: solving the issue of mentoring across distances. Development and Learning in Organizations 19(5), 7-10. Leppisaari, I. & Vainio, L. 2006. Initiating online mentoring as a pedagogical support for content producing teams. In T. Reeves & S. Yamashita (Eds.) Proceedings of World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2006, Chesapeake, VA: AACE, 1306-1314. Leppisaari, I., Vainio, L., Kleimola, R., Hartnell-Young, E. & Makino, Y. 2006. Comparing online mentoring cases in educational context in Finland, Australia and Japan. In Proceedings of EMCC European Mentoring and Coaching Council Conference, November 1-3, 2006, Cologne, Germany. Perren, L. 2003. The role of e-mentoring in entrepreneurial education and support: a meta-review of academic literature. Education + Training 45 (8/9), 517-525. Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WS Bookwell Oy. Woodd, M. 1999. The challenges of telementoring. Journal of European Industrial Training 23 (3), 140-144. Stokes, A. 2001. Using telementoring to deliver training too SMEs: a pilot study. Education + Training 43 (6), 317-324. Klasen, N. & Clutterbuck, D. 2004. Implementing Mentoring Schemes. Oxford: Elsevier. Megginson, D., Clutterbuck, D., Garvey, B., Stokes, P. & Garrett-Harris, R. 2006. Mentoring in Action. 2nd Edition. London: Kogan Page. Welsh, S. C. 2004. Mentoring the Future. Cochrane: Momentum Learning Inc. 28.3.2007 Copyright VirtuaaliAMK 27