Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Samankaltaiset tiedostot
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Vesistövaikutusten arviointi

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Kipsi vähentää peltomaan

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Vesienhoito ja maatalous

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lappeenrannan Haapajärven kuormitusmuutosten simulointi

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Vesienhoidon suunnittelu

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Transkriptio:

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin valuma-alueen kunnostushanke Suojavyöhykeyleissuunnitelmat, kuntakohtaiset Iisalmen reitin kunnostushanke 2004-2007 Kosteikkoyleissuunnitelma, koko alue Excel-pohjainen laskentamalli vesiensuojelun päätöksenteon apuvälineeksi Laskentamallia voidaan käyttää vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden suuntaamisen työkaluna Ylä-Savon vesistöt kuntoon hankkeessa täydennetty maatalouden osuudella Tilataso Kuntataso Osa-valuma-alueet (Tike) Koko reitti 5583 km 2 / 6644 km 2 2

Iisalmen reitti, osa-alueet, tarkastelupisteet Kiuruveden reitti - Rytkynjärvi - Näläntöjärvi - Kiuruvesi - Luupuvesi - Kihlovirta Vieremän reitti -Salahminjärvi - Koljonvirta Sonkajärven reitti - Sukevanjärvi - Paloisvirta Porovesi Onkivesi Maaninkajärvi Lisätään Iso-Ruokovesi Pohjois-Kallavesi 3

Laskentamallin rakenne Salahminjärvi Näläntöjärvi Lähivaluma-alueen koko 487,93 km 2 Sukevanjärvi Lähivaluma-alueen koko 298,67 km 2 Valuma 12,71 l/s/km 2 Kerroin a= 445,14 Lähivaluma-alueen koko 621,93 km 2 Ul Valuma 11,67 l/s/km 2 Kerroin a= 0,98 Luupuvesi Lähtevä vesimäärä/virtaama 6,20 m 3 /s Valuma 11,96 l/s/km 2 Kerroin a= 0,31 Lähtevä vesimäärä/virtaama 3,485 m 3 /s Lähivaluma-alueen koko 243,08 km 2 Tilavuus 97 013 017,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 42,17 µg/l Lähtevä vesimäärä/virtaama 7,44 m 3 /s Virtaama 109 902 960,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 70,94 µg/l Valuma 13,12 l/s/km 2 Kerroin a= 1,03 Viipymä T = 6,04 kk Virtaama 234 627 840,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 41,32 µg/l Tilavuus 9 200 000,00 m 3 Viipymä T = 1,02 kk Lähtevä vesimäärä/virtaama 3,19 m 3 /s Havaittu R= 0,30 Laskettu R= 0,30 Tilavuus 45 870 851,00 m 3 Viipymä T = 2,38 kk Laskettu R= 0,07 Virtaama 100 599 840,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 101,37 µg/l Havaittu pitoisuus 29,68 µg/l Laskettu pitoisuus C= 29,68 µg/l Laskettu R= 0,05 Havaittu R= 0,07 Jonesin malli P= 65,96 µg/l Tilavuus 6 800 000,00 m 3 Viipymä T = 0,82 kk Havaittu R= 0,05 Jonesin malli P= 39,26 µg/l Havaittu pitoisuus (2000) 65,96 µg/l mg/m3 Laskettu pitoisuus C= 65,96 µg/l Laskettu R= 0,01 Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 22,59 kg/d Lähtevä fosfori 15,90 kg/d Havaittu pitoisuus 39,26 µg/l Laskettu pitoisuus C= 39,26 µg/l Havaittu R= 0,01 Jonesin malli P= 99,91 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 21,36 kg/d Lähtevä fosfori 19,86 kg/d Havaittu pitoisuus 99,91 µg/l Laskettu pitoisuus C= 99,91 µg/l Ominaiskuormitus 16,90 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 26,56 kg/d Lähtevä fosfori 25,24 kg/d Ominaiskuormitus 26,10 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 27,94 kg/d Lähtevä fosfori 27,54 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 15,59 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 41,95 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Koljonvirta Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Yläpuolisen valuma-alueen koko 1164,53 km 2 Kiuruvesi Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Lähivaluma-alueen koko 676,6 km 2 Paloisvirta Yläpuolisen valuma-alueen koko 1437,33 km 2 Valuma 12,67 l/s/km 2 Kerroin a= 0,29 Valuma-alueen koko 1429,37 km 2 Lähivaluma-alueen koko 833,97 km 2 Lähtevä vesimäärä/virtaama 14,76 m 3 /s Lähivaluma-alueen koko 807,44 km 2 Valuma 10,75 l/s/km 2 Kerroin a= 0,91 Kihlovirta Virtaama 465 471 360,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 54,17 µg/l Valuma 10,94 l/s/km 2 Kerroin a= 1,09 Lähtevä vesimäärä/virtaama 15,45 m 3 /s Yläpuolisen valuma-alueen koko 1945,19 km 2 Tilavuus 102 647 610,00 m 3 Viipymä T = 2,68 kk Lähtevä vesimäärä/virtaama 15,64 m 3 /s Virtaama 487 231 200,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 66,64 µg/l Lähivaluma-alueen koko 264,78 km 2 Laskettu R= 0,20 Virtaama 493 223 040,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 48,23 µg/l Tilavuus 30 275 383,00 m 3 Viipymä T = 0,76 kk Valuma 10,83 l/s/km 2 Kerroin a= 0,96 Havaittu R= 0,20 Jonesin malli P= 43,34 µg/l Tilavuus 83 822 230,00 m 3 Viipymä T = 2,07 kk Laskettu R= 0,12 Lähtevä vesimäärä/virtaama 21,07 m 3 /s Havaittu pitoisuus 43,34 µg/l Laskettu pitoisuus C= 43,34 µg/l Laskettu R= 0,02 Havaittu R= 0,12 Jonesin malli P= 58,57 µg/l Virtaama 664 463 520,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 72,07 µg/l Havaittu R= 0,02 Jonesin malli P= 47,34 µg/l Havaittu pitoisuus(2000) 58,57 µg/l Laskettu pitoisuus C= 58,57 µg/l Tilavuus 56 929 000,00 m 3 Viipymä T = 1,04 kk Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 53,18 kg/d Lähtevä fosfori 55,27 kg/d Havaittu pitoisuus 47,34 µg/l Laskettu pitoisuus C= 47,34 µg/l Laskettu R= 0,09 UK edellisestä järvialtaasta 15,90 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 61,73 kg/d Lähtevä fosfori 78,18 kg/d Havaittu R= 0,09 Jonesin malli P= 65,23 µg/l UK Yhteensä 69,08 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 39,94 kg/d Lähtevä fosfori 63,97 kg/d UK edellisistä järvialtaista 27,23 kg/d Havaittu pitoisuus 65,23 µg/l Laskettu pitoisuus C= 65,23 µg/l UK edellisestä järvialtaasta 25,24 kg/d UK Yhteensä 88,96 kg/d 66,64 15,24 Ominaiskuormitus 21,65 kg/km 2 /a UK Yhteensä 65,18 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 25,48 kg/d Lähtevä fosfori 118,75 kg/d Ominaiskuormitus 22,59 kg/km 2 /a UK edellisistä järvialtaista 105,72 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 16,64 kg/km 2 /a UK Yhteensä 131,20 kg/d Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Ominaiskuormitus 24,62 kg/km 2 /a Porovesi Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 4661,15 km 2 Rytkynjärvi Virtaama kerroin b= 1 Lähivaluma-alueen koko 122,06 km 2 Lähivaluma-alueen koko 304,69 km 2 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Valuma 11,31 l/s/km 2 Kerroin a= 1,04 Valuma 9,03 l/s/km 2 Kerroin a= 293,93 Lähtevä vesimäärä/virtaama 52,71 m 3 /s Lähtevä vesimäärä/virtaama 2,75 m 3 /s Virtaama 1 662 262 560,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 58,88 µg/l Tilavuus 46 215 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 61,36 µg/l Tilavuus 123 930 000,00 m 3 Viipymä T = 0,91 kk Viipymä T = 6,48 kk Laskettu R= 0,01 Havaittu R= 0,49 Laskettu R= 0,49 Havaittu R= 0,01 Jonesin malli P= 58,44 µg/l Havaittu pitoisuus (2002) 31 µg/l Laskettu pitoisuus C= 31,00 µg/l Havaittu pitoisuus(2000) 58,44 µg/l Laskettu pitoisuus C= 58,44 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 14,58 kg/d Lähtevä fosfori 7,37 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 30,15 kg/d (14,86) Lähtevä fosfori 266,14 kg/d UK edellisistä järvialtaista 237,99 kg/d Ominaiskuormitus 17,47 kg/km 2 /a UK Yhteensä 268,14 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 21,00 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Onkivesi Valuma-alueen koko 5583,3 km 2 Lähivaluma-alueen koko 922,15 km 2 Valuma 11,11 l/s/km 2 Kerroin a= 734,72 Lähtevä vesimäärä/virtaama 62,03 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 60,15 443 512 µg/l Viipymä T = 2,76 kk Havaittu R= 0,15 Laskettu R= 0,15 Havaittu pitoisuus 51 µg/l Laskettu pitoisuus C= 51,00 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 56,2 kg/d Lähtevä fosfori 273,33 kg/d UK edellisistä järvialtaista 266,14 kg/d UK Yhteensä 322,34 kg/d Ominaiskuormitus 21,07 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Maaninkajärvi Valuma-alueen koko 5840,91 km 2 Lähivaluma-alueen koko 257,61 km 2 Valuma 10,82 l/s/km 2 Kerroin a= 175,38 Lähtevä vesimäärä/virtaama 63,18 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 53,24 262 291 µg/l Viipymä T = 1,60 kk Havaittu R= 0,27 Laskettu R= 0,27 Havaittu pitoisuus 38,8 µg/l Laskettu pitoisuus C= 38,80 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 17,31 kg/d Lähtevä fosfori 211,80 kg/d UK edellisestä järvialtaasta 273,33 kg/d UK Yhteensä 290,64 kg/d Ominaiskuormitus 18,16 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Pohjois-Kallavesi Yläpuolisen valuma-alueen koko 6643,9 km 2 Lähivaluma-alueen koko 802,99 km 2 Valuma 10,82 l/s/km 2 Kerroin a= 758,40 Lähtevä vesimäärä/virtaama 71,89 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 39,77 1 542 990 µg/l Viipymä T = 8,28 kk Havaittu R= 0,24 Laskettu R= 0,24 Havaittu pitoisuus 30,13 µg/l Laskettu pitoisuus C= 30,13 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 35,24 kg/d Lähtevä fosfori 187,14 kg/d UK edellisestä järvialtaasta 211,80 kg/d UK Yhteensä 247,04 kg/d Ominaiskuormitus 13,57 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 4

Laskentasolu järvessä Maatalous, pellot - tilataso - RAE- hanke 5

6 Fosforimallit Lappalaisen fosforimalli Jonesin ja Bachmannin fosforimalli T C a T C R i i 6 6 0,9 i C R C 1 0,65 V Q K a C

Havaittu Mallin testaus, veden P-pitoisuus Vuosien 2001, 2002 ja 2004 arvoilla 140 120 100 80 60 2001 2002 2004 40 20 0 0 20 40 60 80 100 120 140 Laskettu

Maatalouden kuormituksen laskenta 1. Tilataso Ympäristöarvioinnit 12 tilalle Lohkotiedot, viljavuusanalyysit (Fokus-hanke) Kuormituksen arviointi (useita menetelmiä), keskim. 0,91 kg P/ha/a Toimenpide-esitykset lannoituksen tarkistaminen kynnön syventäminen laiduntamisen huolellinen suunnittelu koneiden ja eläinten kulkuväylien tarkastelu salaojituksien kunnon tarkistaminen lantalan, jaloittelutarhojen, säilörehusiilojen ja aumojen huuhtoutumien jatkuva tarkkailu ja huuhtoumien estäminen luonnonhoitopeltojen tai suojavyöhykkeiden perustaminen märkyydestä 8 kärsiville lohkoille

Maatalouden kuormituksen laskenta 2. Osavaluma-alue Esimerkkialueena Kirmanjoen valuma-alue Kuormitus laskettiin useammalla tavalla Kuntakohtaiset viljelytiedot eläinyksiköt, peltoprosentti (Bilaletdin 1992) TiKen lohkokohtaisten viljelytietojen mukaan jokaiselle tarkastelupisteelle, kolmas jakovaihe 1. viljelymuoto (vilja, nurmi, laidun) (MTT:n ominaiskuormitukset) 2. maan fosforipitoisuus pilottitilat, Pelto tuottamaan hanke (MTT:n tutkimukset) 3. minimi ja maksimi huuhtoumat (vilja, nurmi, laidun) MTT:n tutkimukset Vihma (SYKE) maalaji, kaltevuus, P-luku, kasvilaji ja viljelytoimenpiteet 9

Maatalouden kuormitus arvioituna eri menetelmillä 10

Toimenpiteiden valinta Pellossa jo olevan fosforin pysäyttäminen ennen vesistöä kosteikko suojavyöhyke Pellossa olevan fosforin pidättäminen maaperässä viljelytekniset toimenpiteet Maan fosforipitoisuuden alentaminen nurmiviljely ilman fosforilannoitusta nurmiviljely vähennetyllä fosforilannoituksella (fosforilannoitus ainoastaan 2. ja 3. nurmivuotena) syväkyntö (yli 20 mg viljavuus-p /l lohkoilla, n. 15% kaikista peltolohkoista) + nurmikasvuston poisto syksyllä, uusi toimenpide (RAE) + kynnön syventäminen, lisätietoja (RAE) 11

Suositukset MTT:n tutkimusten perusteella, asiantuntija-arviot Kevät kylvöiset: kaltevuusluokat <0,5 1,5 Normaali syyskyntö kaltevuusluokat 1,5 - >6,0 Talviaikainen sänki Syysviljat: kaikkiin kaltevuusluokkiin Perinteinen kyntö/kylvö Nurmet: Viljelytekniset toimenpiteet kaikkiin kaltevuusluokkiin Niitto- ja tuorerehunurmet kaikkiin kaltevuusluokkiin Ruokohelpi (niillä alueilla joilla ruokohelven viljelyä) kaltevuusluokkiin 3,0 - >6,0 Luonnonhoitopelto (niillä alueilla joilla kesanto) 12

Kuormituksen vähenemä % 13

Kustannukset 14

Malli - Tilakäynnit, neuvonta Aikaisempien hankkeiden tiedot tilakäynnin sisällön määrittelemiseksi (MTT, ryhmä, neuvojakoulutus) Ohjeistuksen tueksi mallinnuksen tietoja Nykyisistä tuloksista lyhyt kooste, jossa arvioidaan Toimenpiteiden kuormituksen alenema Toimenpiteiden kustannukset Toimenpiteiden yhteisvaikutus vesistöalueella Kuormitus Veden laatu (rehevyys) RAE-hankkeen toimenpiteet Kustannusvaikutusten arviointi Tilatietojen avulla arvioidaan TIKE:n tietojen käytettävyyttä Tilojen mahdollisuus toteuttaa toimenpiteet 15

Kohdealueet Suuri-Ruokovesi Nilsiän reitin alaosa Karttalähde: Pohjois-Savon ELYkeskus 2009 16

Kohdealueet Kohdealueet Viinijärvi - Heposelkä Suuri Onkamo 17