KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Samankaltaiset tiedostot
METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellinen taimikonhoito

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellisen metsänistutuksen koulutuspäivä Joensuu Timo Parkkinen Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Taimikonhoito kitkemällä

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Onnistunut metsänuudistaminen

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

VARHAISPERKAUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA TULEVAN PERKAUSTARPEEN ENNUSTAMINEN KONEELLISESTI KITKETYISSÄ KUUSEN (Picea abies) TAIMIKOISSA

Uudistamistuloksen varmistaminen

Muokkausmenetelmän valinta

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen,

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoidon perusteet.

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kumisaappaista koneoppimiseen

Transkriptio:

Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Investointihanke (EAKR) Kehittämishanke (ESR) - Hankkeiden kesto 2011-2013 ja budjetti yhteensä ~ 1 000 000 Päätoteuttaja PKKY (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) Osatoteuttajat Karelia AMK ja Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopiston vastuu hankkeessa: tiedon tuottaminen Pioneerina alan koulutuksen käynnistäminen 2013 - Koneenkuljettajille (PKKY / Valtimo) - Metsätalousinsinööreille (Karelia AMK / Joensuu) Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke 2 kpl Volvo kaivinkoneita metsävarustuksella, joissa: - Kylvölaitteet - Istutuslaitteet (Bräcke) +lannoituslisälaite 3 kpl kitkevää perkauslaitetta (Naarva), joista - 2 kpl kitkentäperkaajaa hakkuukonealustalle - 1 kpl pieni kaksileukainen kitkijä työtekniikan harjoitteluun, ojalinjanraivaukseen ym. Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke 2 kpl leikkaavaa raivauspäätä (MenSe) - 1 kpl kaivinkoneessa turvemaille - 1 kpl hakkuukoneessa kivennäismaille Uuden menetelmän tutkimus mielenkiintoista! - Konekitkentä ja koneellinen taimikonharvennus - Perustana metsänhoidon näkökulmat Metsänhoidon laadun asettamat reunaehdot Menetelmän kasvuvaikutukset, aiheutetut vauriot Kulmakivenä työtutkimus Työn tuottavuus, tehokkaat työmallit, kustannukset, vaikutukset myöhempiin kustannuksiin Tiedon hankkiminen Aiemmat tutkimukset, mitä tutkimusta meneillään Uusien tutkimuksien perustaminen tiedon tuottamiseksi Verkostoituminen eri tasoilla: alan asiantuntijat, menetelmän kehittäjät/toteuttajaorganisaatiot, laitevalmistajat, lopputuotteen käyttäjät, opiskelijat/opinnäytetyöntekijät 1

Miksi taimikonhoito? Miksi koneellinen taimikonhoito? Tiedontuottaminen hankkeen tutkimuksilla Kitkentäperkaus - menetelmän tutkimusta 1. Kuusen konekitkennän työohje 1. Taimikoiden jatkokehitys 2. Kasvuvaikutukset 2. Männyn konekitkennän työohje 1. Taimikoiden jatkokehitys 3. Koneellisen taimikonharvennuksen työohje Perinteisen varhaisperkauksen ongelmia Katkaisumenetelmien ongelmana vesominen: - Nopeakasvuisia vesoja keskimäärin 2,6 kpl / kanto - Myöhempi taimikonhoito työläs ja kallis toimenpide - Suositus tehdä keskikesän aikaan 6 viikkoa on lyhyt kausi Metsurityön nousevat kustannukset Metsurityövoiman pula etenkin tulevaisuudessa - Kesällä metsureista pula ja samalla hakkuukoneet seisoo Kitkentäperkaus Mahdollisuus työllistää hakkuukone sulan maan kaudeksi Koneyrittäjälle liikevaihtoon n.100 000 /v lisää Kitkennän kilpailukyky riippuu toisen taimikonhoidon tarpeesta Hieman kalliimpi kuin tavallinen varhaisperkaus Kitkennän jälkeinen kehitys ratkaisevaa laajentamisessa 2

Ympärivuotinen työllisyys vs. kausityö Ympärivuotinen työllisyys vs. kausityö Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Kuusen kitkentäperkauksen laatu Piiskatuksi tulevat kuuset Kuusen kitkentäperkauksen laatu Alakynteen jäävät kuuset Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta 3

Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta Kitkettyjen taimikoiden kehityksen seuranta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus 2008-2009 kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä Tutkimustuloksia Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta kitkentäperkauksesta Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus 2008-2009 kitketyillä Perkaustarpeessa oleva pinta-alan osuus 2008-2009 kitketyillä tutkimuskohteilla (14 kpl) tutkimuskohteilla (14 kpl) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Kuuset kitkentähetkellä liian lyhyitä (hidasti työtä) - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä - Tarkkuus vaaditussa työn laadussa vasta selkiintymässä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta 70 % 90 % 60 % 80 % 70 % 50 % 60 % 40 % 50 % 30 % 40 % 20 % 30 % 20 % 10 % 10 % 0 % 1 = harvei kko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea 0 % 1 = harvei kko 2 = helppo 3 = normaali 4 = vaikea 5 = erittäin vaikea 4

Kitkentä ja raivaussaha kustannusvertailu? Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana 1400 1200 1000 800 Taimikonhoito Kitkentä vs. 600 500 1200 97 Varhaisperkaus 400 =? 200 370 460 460 0 Normaali metsurityö Rästikohde Kitkentä Epätarkka kitkentä Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan pysyvästi - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään KERRALLA TARKASTI - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Tutkimustuloksia kitkentäperkauksesta Kuusentaimikon kitkennän laatukriteerit esiteltiin 2011 - Kuljettajat valvovat työnsä jälkeä - Laadunmittaustulokset (UPM) nykyisin erittäin hyviä ei myöhempää taimikonhoitotarvetta Kitkennässä kuuset vapautetaan eikä uutta vesakkoa tule - Vesakosta vapautetut kuuset kasvavat hyvin ja taimikko sulkeutuu - Kitkentä tehdään kerralla tarkasti - Kohdevalinnan kriteerit tarkennetaan alueen olosuhteisiin suunnittelijan ja kuljettajan yhteistyönä KULJETTAJA RATKAISEE LAADUN Kitkentäperkaus menetelmänä tulee laajenemaan nopeasti - Huomattava metsänhoidon kehitysharppaus vesakon katkaisuun verrattuna - Työvoimaresurssin tarve alenee - Menetelmä sopii hyvin joukkokäsittelyteknologian kehitykseen ja hyvän tukkipuun kasvatukseen - Uusia koneyrittäjiä tarvitaan useita Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kuusen kitkennän työohje Vaadittu työtarkkuus, jotta taimikonhoitotarve ei uusiudu Taimikoiden jatkokehitys Alkuvaiheessa kitkettyjen tutkimustaimikoiden seurantamittaukset ja tulevan perkaustarpeen arviointi Epätarkasti kitkettyjen taimikoiden kokonaiskustannukset Kohdevalinnan, oikean ajoituksen ja työohjeen tarkennusta Kasvuvaikutukset Kasvuvertailu raivaussahatyöhön 4 kasvukautta kitkennän jälkeen kuusen taimikossa 5

Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Kitkennän vaikutus kuusen kasvuun Varhaisperkauksen vaikutus: Kuusen kasvu kiihtyy voimakkaasti 2-3 vuodessa varhaisperkauksen jälkeen Kuusen vieressä olevat lehtipuut ovat haitallisimpia Raivaussahatyön kannoista nouseva uusi vesakko rajoittaa kasvun kiihtymistä (tätä ei kitkennässä) 140 Kuusen kitkentätutkimusta hankkeen aikana Kasvuvaikutusten 4 kasvukauden keskiarvo (Raivaussahatyö=100) 120 100 80 Raivaussahatyö Epätarkka kitkentä 60 Tarkka kitkentä 40 20 0 Kantoläpimitta Rinnankorkeusläpimitta Pituuskasvu Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen 6

Männyn konekitkennällä kustannustehokasta laatukasvatusta: Kitkennässä tavoitellaan tasaista 3 000 4 000 kpl/ha kasvatustiheyttä Sekä ali- Taimikonhoitotutkimusta että ylitiheyttä pyritään välttämään hankkeen aikana Yksittäin kasvavia mäntyjä tulee olla tasaisesti jakautuneena 2 000 3 500 kpl/ha Kokonaistiheydessä yksi mäntypari vastaa yhtä runkoa Mäntypareja tulisi olla tasaisesti jakautuneena korkeintaan 1 000 kpl/ha Laatukasvatustiheys 3000-4000 kpl/ha hyvä laatu & hyvä ensiharvennuskertymä Oikea aika konekitkennälle Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? 7

Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Hoitamaton 5 vuoden jälkeen Raivaussahattu 5 vuoden jälkeen Onko hyvin kitketty? Pärjääkö raivaussahalle? Kitkentäperkaus yrittäjän mahdollisuutena Konekitketty 5 vuoden jälkeen 8

Koneellinen taimikonharvennus Männyn kitkentä Metsänhoidolliset perusteet männyn laatukasvatukseen Kasvutilan hyödyntäminen hyvän ensiharvennuskertymän kasvattamiseen Koneellinen taimikonharvennus Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Alustakoneesta riippumattoman yhtenäisen toimintamallin esittely kasvutappioiden välttämiseksi Koneellinen taimikonharvennus Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset Ajolinjoilta menetetyn puuston vaikutukset 9

Taimikonhoitotutkimusta tila ennen taimikonhoitoa: hankkeen aikana 1 800 kuusta 15 000 koivua Tavoitetiheyden Taimikonhoitotutkimusta mittaus / tasainen hankkeen tilajärjestys aikana 3,99m säde yleistyskerroin 200 Ajolinjan Taimikonhoitotutkimusta teko keskiraskaalla hakkuukoneella hankkeen aikana Koneen leveys 2,8 m Ajolinjan leveys 3,5 m Taimikonhoitotutkimusta Kuva 3 hankkeen aikana 10

Ajolinja Taimikonhoitotutkimusta 17,5 Kuva % pinta-alasta 3 Menetetään hankkeen 315 aikana kuusta/ha Jäävä puusto 1 685 kpl/ha (1485 kuusta ja 200 koivua) Lisäkasvua Taimikonhoitotutkimusta hyödyntävä reunavyöhyke hankkeen 3 metriä aikana Lisäpuita ei tule jättää vyöhykkeen ulkopuolelle Lisäpuita Taimikonhoitotutkimusta jätetään Kuva 4 ajolinjan varrelle hankkeen 1-3 kpl ryhmissä aikana Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Lisäksi taimikonhoidon tavoitetiheys mitataan linjavälin keskeltä 3,99 m säteisellä ympyräkoealalla 11

Reunapuusto riittävän tiheä ajolinjan leveydestä riippumatta, kun taimikonhoidon Taimikonhoitotutkimusta tavoitetiheys täyttyy ajolinjan hankkeen keskeltä mitatulla aikana 5,64 metrin säteisellä (100 m 2 ) ympyräkoealalla. Kiitos. Tähän pystytään koneen leveydestä riippumatta Ajolinjan leveyttä eikä -väliä tällöin välttämättä tarvitse mitata erikseen Kaikille laajennettavissa oleva toimintamalli, jossa metsänhoidolliset näkökulmat on huomioitu Näin toimittaessa oikea-aikaisella koneellisella taimikonhoidolla ei aiheuteta kasvutappiovaikutuksia käyttöpuuhun Yhtenäinen toimintamalli tuo selkeyttä, vähentää uuden menetelmän vastustusta ja helpottaa koneellisen taimikonhoidon markkinointia Kuljettaja voi helpottaa reunapuuston määrän kontrollointia tekemällä puomiin merkinnän 5,64 metrin kohdalle 12