Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla: Suomi ikääntyy edelleen Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu. Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee. Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Valtiovarainministeriön valmistelun tavoitteena on mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle turvata julkisen talouden kestävyys luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa. Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella. Valtiontalous Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee. Kuntatalous Kuntatalouden rahoitusasema paranee. Verotus Verovaje on alhainen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Valtion alue- ja paikallishallinto Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista. Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta. Valtiovarainhallinto Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen hallinto ja talous Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Verotus ja tulli Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa. Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi. Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä. Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) sopimusvaltuus 4,6 4,6 28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 24,2 - hankesopimusvaltuus 28.92 EU ja kansainväliset järjestöt sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0 28.92.87 Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) sopimusvaltuus 54,6 - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 135 107 138 895 135 575-3 320-2 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 491 30 627 29 330-1 297-4 (13.) Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 1 844 0 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 1 115 315 245-70 -22 (21.) Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 927-927 -100 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 98 657 107 026 106 000-1 026-1 (69.) Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 0 10. Verotus ja tulli 611 579 621 975 608 679-13 296-2 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 413 066 407 776 405 929-1 847 0 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 170 776 170 599 159 150-11 449-7 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 3 399 17 900 15 900-2 000-11 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 287 22 700 22 700 0 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 2 051 3 000 5 000 2 000 67 20. Palvelut valtioyhteisölle 50 188 44 929 38 488-6 441-14 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 089 25 253 22 487-2 766-11 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 6 1 1 0 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 3 804 2 733 1 000-1 733-63 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 048 2 000 2 000 0 (08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 241 1 942-1 942-100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 3 000 0 10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 10 000 10 000 10 000 0 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 62 484 61 934 59 835-2 099-3 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 356 50 546 47 105-3 441-7 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 144 3 740 3 382-358 -10 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 984 7 648 9 348 1 700 22 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 92 773 88 071 82 173-5 898-7 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 58 499 56 361 53 300-3 061-5 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 492 31 088 28 521-2 567-8 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 1 782 622 352-270 -43 50. Eläkkeet ja korvaukset 4 657 603 4 736 106 4 818 028 81 922 2 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 418 278 4 471 106 4 559 576 88 470 2 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1 736 2 146 2 094-52 -2 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 429 2 651 2 623-28 -1 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 480 39 949 39 700-249 -1 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 164 343 186 154 198 314 12 160 7 95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 32 338 34 100 15 721-18 379-54 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 9 124 12 155 16 105 3 950 32 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 27 25 25 0 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 920 900 850-50 -6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 000 11 000 15 000 4 000 36 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 178 230 230 0 70. Valtionhallinnon kehittäminen 65 415 108 459 129 806 21 347 20 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 600 3 000 7 000 4 000 133 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 10 560 12 260 5 300-6 960-57 03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 32 000 27 500 27 500 0 (04.) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 8 600 0 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 655 35 199 57 506 22 307 63 21. Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 5 855 10 828 4 973 85 22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 24 645 21 672-2 973-12 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 237 759 247 768 249 498 1 730 1 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 220 776 220 768 221 498 730 0 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 988 15 000 15 000 0 33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 9 996 12 000 13 000 1 000 8 90. Kuntien tukeminen 8 530 198 9 016 697 8 609 968-406 729-5 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 9 465 3 000 10 000 7 000 233 22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 600 800 14 300 13 500 1688 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 485 448 8 986 803 8 558 543-428 260-5 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 34 165 25 574 27 125 1 551 6 (34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 520-520 -100 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 238 916 255 000 251 000-4 000-2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 238 916 255 000 251 000-4 000-2 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 995 364 1 977 640 1 934 050-43 590-2 03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 2 400 2 450 50 2 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 900 1 500 1 500 0 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 9 976 10 770 11 100 330 3 (60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 170 500 0 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0 (68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 208 0 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 805 000 1 951 000 1 907 000-44 000-2 87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 000 11 030 30 0 95. Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 780 800 800 0 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 106 7 450 35 450 28 000 376 (30.) Kehysvaraus maahanmuuttomenoihin 0 (40.) Kehysvaraus Suomenlahden alittavan maakaasuputken rahoittamiseen (arviomääräraha) 0 (87.) Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 0 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 0 300 300 0 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 106 150 150 0 98. Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 2 000 30 000 28 000 1400 Yhteensä 16 701 616 17 317 079 16 968 655-348 424-2 Henkilöstön kokonaismäärä 11 944 12 143 12 012 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta julkisen talouden hyvästä hoidosta julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategiset tavoitteet Työllisyyden ja tuottavuuden kasvun vahvistaminen Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen Asiakaslähtöisien ja tuloksellisten julkisten palvelujen mahdollistavien rakenteiden ja toimintatapojen luominen Kansainvälinen vaikuttaminen ja erityisesti Euroopan kasvun vahvistaminen. Strategisten tavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 330 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat strategisiin tavoitteisiin liittyvät toiminnalliset tavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Strategiset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Mahdollistamme puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle Edistämme Suomen kilpailukykyä ja työmarkkinoiden toimintaa Turvaamme julkisen talouden kestävyyden Vaikutamme tehokkaan maakuntaratkaisun syntymiseen Edistämme kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten kunnianhimoista karsimista Varmistamme hallitusohjelman suorien sopeutustoimien toteutumisen Luomme rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille Uudistamme valtion alue- ja keskushallinnon rakenteen Määritämme tulevaisuuden kunnan roolin Digitalisoimme julkisia palveluja Parannamme johtamista ja tuottavuutta sekä tehostamme toimeenpanoa Vaikutamme kansainvälisesti ja luomme menestyvää Eurooppaa Työskentelemme vakaan talous- ja rahaliiton puolesta Edistämme sisämarkkinoiden toimivuutta Turvaamme verotuksen edellytyksiä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen arvio tavoite Henkilöstömäärä, htv 336 323 320 Sairauspoissaolot, pv/htv 5,7 6 6 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VM Baro 3,5 3,6 3,6 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 32 328 32 477 29 570 Bruttotulot 1 894 1 850 240 Nettomenot 30 434 30 627 29 330 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 945 siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 002 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -43 Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 255 VN linna A ja B peruskorjaus, kertaluonteisen vähennyksen lisäys (siirto momentilta 23.01.01) 200 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -8 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -4 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -422 Palkkaliukumasäästö -101 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -201 Toimintamenojen tuottavuussäästö -192 Toimintamenosäästö (HO ) -265 Työajan pidentäminen (Kiky) -283 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -43 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -264 Tasomuutos 74 Yhteensä talousarvio 29 330 000 II lisätalousarvio -264 000 talousarvio 30 627 000 tilinpäätös 33 491 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 245 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään valtion kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuviin menoihin sekä muihin valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuviin menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Suomen valtion omistamien ulkomaan kulttuuri- ja tiedeinstituuttikiinteistöjen omistajahallinnan siirrosta johtuva määrärahasiirto ulkoasiainministeriön toimintamenomomentille. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvat kulut, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) -1 297 Kiinteistöstrategian toteuttaminen 145 000 Omistajaohjauksen menot 100 000 Yhteensä 245 000 Tiede- ja kulttuuri-instituuttien omistajaohjaus (siirto momentille 24.01.01) -70 Yhteensä -70 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
talousarvio 245 000 talousarvio 315 000 tilinpäätös 1 115 000 (21.) Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Henkilöasiakkaan reaaliaikainen tuloverotus, 1. vaihe (siirto momentille 28.10.01) -462 Tasomuutos -465 Yhteensä II lisätalousarvio -810 000 talousarvio 927 000 tilinpäätös 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 106 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : -927 Tarkentunut arvio 1 012 Valtori (siirto momenteille 23.01.29, 24.01.29, 25.01.29, 26.01.29, 27.01.29, 29.01.29, 30.01.29, 31.01.29, 32.01.29, 33.01.29 ja 35.01.29) -2 038 Yhteensä Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. talousarvio 106 000 000 talousarvio 107 026 000 tilinpäätös 98 657 325-1 026 10. Verotus ja tulli S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin yhteydessä kerättävät verot, tarjoaa palvelujaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä Vertouksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 405 929 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. Valtuus Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna, saa vuonna tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet tavoite tavoite Vaikuttavuus Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 77-78 Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 79-80 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 54 48 50 Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 88 88 90 Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 49 52 53 Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 51 52 54 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 4 876 4 865 4 983 Htv:t tehtävittäin Rajat ylittävien tilanteiden verovalvonnan tehostaminen (ml. veropaon torjuntatehtävät) - - 23 Apteekkiverotustehtävät (Apteekkimaksun siirto Verohallintoon) - - 1,5 Valmiste- ja autoverotustehtävät (Tullin verotustehtävien siirto Verohallintoon, 1. vaihe) - - 205 Tunnistepalvelujen keskittäminen (Katso-palvelun siirto VRK:lle) - - -1 Sairauspoissaolot, pv/htv 9,8 9,0 8,0 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,52 3,52 3,52 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Verohallinto toteuttaa kokonaisarkkitehtuuriuudistusta, joka kattaa kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Uudistuksella turvataan verotuksen pidemmän aikavälin häiriötön toiminta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2018 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 28 880 18 550 47 430 Vuoden sitoumukset 1 000 9 336 10 336 Menot yhteensä 29 880 27 886 57 766 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 410 245 411 576 409 729 Bruttotulot 6 504 3 800 3 800 Nettomenot 403 741 407 776 405 929 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 120 689 siirtynyt seuraavalle vuodelle 130 014 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus 5) 1.1. alkaen siirtyvät valmiste- ja autoverotus- sekä apteekkiverotehtävät. Apteekkiveroon liittyvät tehtävät 117 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -609 Henkilöasiakkaan reaaliaikainen tuloverotus, 1. vaihe (siirto momentilta 28.01.21) 462 KATSO-palvelu (jatkuva) (siirto momentille 28.30.03) -563 Senaatti-kiinteistöjen omakustannusperiaatteen käyttöönoton laskentaperiaatteiden tarkistus 408 Tullin verotustehtävät, 1. vaihe (jatkuva) (siirto momentilta 28.10.02) 13 100 Tunnistusmaksujen keskittäminen (jatkuva) (siirto momentille 28.30.03) -300 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -18 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 24 000 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -42 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -21 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -4 203 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -112 Palkkaliukumasäästö -991 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1 967 Toimintamenojen tuottavuussäästö -2 000 Toimintamenosäästö (HO ) -4 670 Työajan pidentäminen (Kiky) -2 771 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -418 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -2 567 Yhteensä talousarvio 405 929 000 II lisätalousarvio 36 881 000 talousarvio 407 776 000 tilinpäätös 413 066 000 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 159 150 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. Valtuus Vuonna saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa. -1 847 S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet tavoite tavoite Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1 5) 3,7 3,7 4,0 Oikaistujen päätösten osuus tuontiverotuksessa (%) 2,1 2,2 2,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
tavoite tavoite Tullirikosten selvittämistaso (%) 90 93 93 Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa) 10,7 22 24 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 19,5 23 23 Verojäämä (%) 0,09 0,15 0,15 Tuottavuus Tuottavuusindeksi 100 102 103 Henkilöstövoimavarat Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset) 2 216 2 180 1 900 1) Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,3 10,5 10,0 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 20, Työterveyslaitoksen tutkimus) - 13,3 13,5 1) Vähennetty 205 htv siirtona Tullista Verohallintoon johtuen auto- ja valmisteverotuksen siirtämisestä Verohallinnon hoidettavaksi vuoden alusta lukien. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 171 406 171 109 159 660 Bruttotulot 785 510 510 Nettomenot 170 621 170 599 159 150 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 230 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 385 Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -238 Ilmaistilojen muuttuminen maksullisiksi 2 930 Norjan rajan vastaisten toimipaikkojen perusparannus 457 Tornion tullin tehostettu tullivalvonta -500 Tullin verotustehtävät, 1. vaihe (jatkuva) (siirto momentille 28.10.01) -13 100 Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -5 400 Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 11 650 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -27 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -14 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1 773 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 140 Palkkaliukumasäästö -232 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -917 Toimintamenojen tuottavuussäästö -792 Toimintamenosäästö (HO ) -991 Työajan pidentäminen (Kiky) -1 264 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -195 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -1 183 Yhteensä -11 449 talousarvio 159 150 000 II lisätalousarvio -298 000 talousarvio 170 599 000 tilinpäätös 170 776 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 15 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä 3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Arvioon vaikuttaa valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemä arvonlisäveroa koskeva huojennuspäätös, johon liittyvä vuoden menoarvio on 12 700 000 euroa. Tarkentunut arvio -2 000 Yhteensä talousarvio 15 900 000 talousarvio 17 900 000 tilinpäätös 3 399 068 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 22 ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005) 3) autoverolain (1482/1994) 65-2 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 :n 1 momentti 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994) 7) verotililain 31 ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009). talousarvio 22 700 000 talousarvio 22 700 000 tilinpäätös 22 286 863 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. Tarkentunut arvio 2 000 Yhteensä 2 000 talousarvio 5 000 000 talousarvio 3 000 000 tilinpäätös 2 051 258 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviossa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu, Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille. Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien keskittämisestä Palkeisiin sekä Kieku- ja Rondo-järjestelmien omistajuuden siirrosta. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtori kehittää palvelujaan ja toimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa. Valtorin keskeisin tavoite on tuottaa selkeitä hyötyjä asiakkailleen. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosent- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
tiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana. HAUSin toimintaa uudistetaan keväällä valmistuneen selvityshankkeen raportin pohjalta tavoitteina yhtiön strategisen suunnan kirkastaminen, yhtiön palveluportfolion uudistaminen, yhtiön strategisten kumppanuuksien rakentaminen, yhtiön osaamisen vahvistaminen sekä yleisten liiketoimintaedellytysten turvaaminen. HAUS liitetään nykyistä tiiviimmin osaksi valtion johtamisen, henkilöstön ja toiminnan kehittämistä. HAUS uudistaa strategiansa ja palveluportfolionsa, jotta yhtiö pystyy jatkossa paremmin vastaamaan valtionhallinnon uudistamistyön haasteisiin ja toimimaan hallituksen tukena hallinnon reformien toteuttajana. Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 487 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet tavoite tavoite Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0 Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % > 91 > 92 Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin 0,026 0,025 Toiminnallinen tehokkuus Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 85,4 > 90 > 90 Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20
tavoite tavoite Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4 10 8,0 7,7 8,0 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 27 18 18 Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % 12 35 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1 5) 3,4 3,6 3,6 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,6 9 8 Johtajuusindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1 5) 3,5 3,6 3,7 Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 46 396 44 925 30 401 Bruttotulot 16 706 19 672 7 914 Nettomenot 29 690 25 253 22 487 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 249 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 648 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 154 4 553 5 594 muut tuotot 11 515 15 119 2 320 Tuotot yhteensä 16 669 19 672 7 914 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 12 408 16 191 4 005 osuus yhteiskustannuksista 7 101 6 555 3 871 Kustannukset yhteensä 19 509 22 746 7 876 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 841-3 074 38 Kustannusvastaavuus, % 85 86 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 17 070 7 560 6 998 Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 649 5 685 7 251 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 4 421 1 875-253 Omarahoitusosuus, % 35 33-3 Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 8,1 milj. euroa, vuonna 3,3 milj. euroa ja vuonna 1,1 milj. euroa. Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) -1 075 Toiminnan sopeuttaminen (kehyspäätös 2014-) -1 000 Verkkomaksamispalvelu (siirto momentilta 28.20.06) 500 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -28 Kirjanpidon keskittäminen (HO ) -14 Lomarahojen alentaminen (Kiky) -225 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 83 Palkkaliukumasäästö -55 Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -109 Toimintamenojen tuottavuussäästö -121 Toimintamenosäästö (HO ) -427 Työajan pidentäminen (Kiky) -152 Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -23 VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -120 Yhteensä talousarvio 22 487 000 II lisätalousarvio -37 000 talousarvio 25 253 000 tilinpäätös 28 089 000 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. -2 766 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 22