Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 2016

1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen ohjausryhmä 30.3.2016 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 0. Toimeksianto 2 1.Kiinteistöjen tila 3 1.1. Lähtökohdat 3 1.2. Kustannusvertailut 3 2. Palveluverkkoselvitys Varhaiskasvatus 2016 4 2.1. Nykytila 4 2.2. Oppimisympäristö 5 2.3. Palveluverkko 6 2.4. Johtopäätökset 7 3. Palveluverkkoselvitys perusopetus 2016 7 3.1. Perusopetuksen oppilasmäärä ja ennuste 7 3.2. Perusopetuksen koulujen yksikkövertailu 8 3.3. Perusopetuksen pedagogiset kriteerit 9 4. Koulukuljetukset 10 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 12 5.1. Varhaiskasvatus 12 5.2. Perusopetus 12 Liitteet Liitteet 1-3 palveluverkkotilat Liite 4 Kankaanpään väestöennusteet Liite 5 Terveysvalvonnan johtajan lausunto

2 0. Toimeksianto Kaupunginhallitus 18.1.2016 33 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 2/01.010/2013, 788/30.300/2016 KHALL 04.01.2016 18 Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2016 talousarvioon kohtaan kehittäminen (kaupunginjohtaja) sisältyy seuraava selvitystoimeksianto: "Laaditaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys 31.3.2016 mennessä. Ks s. 46 kohta 9." Sivulla 46 kohdassa 9 (perusopetus) on seuraava toiminnallinen tavoite: "Koulujen oppilasmäärät tarkistetaan lukuvuosittain 20.9. ja 20.1. tilastokeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Koulu jatkaa toimintaansa seuraavan lukuvuoden, mikäli oppilasmäärä ylittää 25 oppilasta molempina laskentapäivinä." Ko. palveluverkkoselvityksen valmistelu on syytä käynnistää välittömästi, jotta se voi valmistua 31.3.2016 mennessä. Selvitystyölle on tarpeen asettaa ohjausryhmä, joka koostuu sekä poliittisista päättäjistä että virkamiehistä. Valmistelija kaupunginjohtaja Paavo Karttunen KHALL 18.01.2016 33 Kaupunginjohtajan esitys: Päätös: Kaupunginhallitus päättää työryhmän jäsenistä. Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään jäseniksi seuraavat: Puheenjohtajaksi Arno Koskela Varapuheenjohtajaksi Teuvo Roskala Antti Raittila Petri Pirttikangas Katri Kujanpää Jorma Kortteus Anne Hakala Mikko Uusitalo Tapio Laurila Viranhaltijajäseniksi nimettiin sivistysjohtaja Heikki Kiviniemi, kaupunginkamreeri Pekka Laiho ja tilapalvelupäällikkö Pentti Saloniemi. Täytäntöönpano: Nimetyt jäsenet Lisätietoja antaa: Kaupunginjohtaja Paavo Karttunen, 044 577 2210

3 1. Kiinteistöjen tila 1.1. Lähtökohdat Palveluverkkoselvityksessä etsitään tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja kaupunkilaisille. Tavoitteena on kuvata Kankaanpään kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon nykytila ja laatia palveluverkkosuunnitelma vuosille 2016 2025 sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia palveluverkon kehittämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupungin toiminta ja talous sekä palvelujen järjestäminen. Kaupungin hallinnoimia tiloja on n. 72 000 m 2, joista n. 36 % on vuokrattu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeisiin. Näistä ulkoa vuokrattuja tiloja on 2 200 m 2. Ulos maksettavat vuokrat ovat n. 382 000 /v. Mm. erilaisten sisäilmaongelmien myötä sekä teknisen keskuksen tilapaleluyksikön vuonna 2015 valmisteleman toimitilasuunnitelman perusteella on syytä nostaa esille kaupungin kiinteistöjen kunto ja kasvava peruskorjausvelka. Osasta toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä on jo luovuttu tai ollaan luopumassa. Kankaanpään kaupungilla on tilapalveluiden arvion mukaan yhteensä noin 5 600 hu-m 2 edestä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöjä, joihin tulisi tehdä peruskorjaus seuraavan 10 vuoden sisällä. Osaan näistä kiinteistöistä on peruskorjaus jo suunnitteilla. Osasta ei ole vielä päätöksiä tai suunnitelmia. Vuosittainen peruskorjaustarve on suuri sekä neliö- että euromääräisesti tarkasteltuna. Kaupungin tämänhetkiset vuosittaiset peruskorjausmäärärahat eivät riitä nykyisen kiinteistömassan (kaikki tilat) ylläpitoon vaan peruskorjausvelka kasvaa. Erilaiset sisäilmayms. ongelmat tulevat jatkossa kärjistymään. 1.2. Kustannusvertailut Kankaanpään koulu- ja päiväkotikiinteistöjen kohdalla käyttäjäkohtaisten ylläpitokustannusten erot edullisimman ja kalleimman kohteen välillä ovat yli nelinkertaiset. Tarkasteltaessa Kankaanpään koulu- ja päiväkotiyksiköitä havaittiin, että käyttäjämäärältään pienempien yksiköiden ja nousevien ylläpitokustannusten välillä oli yhteys. Suuremmilla yksiköillä saavutettiin monessa tapauksessa edullisemmat kustannukset. Pienissä yksiköissä yksittäisen lapsen merkitys kustannusten jakajana on merkittävä, joten vuosittaiset vaihtelut voivat muodostua ylläpitotoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden kannalta haasteellisiksi. Suuremmissa yksiköissä yksittäisten lasten aiheuttamat heilahtelut eivät aiheuta kokonaisuudessa yhtä suurta muutosta. Kiinteistöverkko on laajentunut ilman selkeää kokonaiskuvaa tilanteesta ja tavoitteista, joka johtaa siihen, että ylläpidettävää toimitilaa on aivan liikaa suhteessa ylläpidon resursseihin.

4 Tilojen osalta voidaan todeta, että tilojen tehokas käyttö laskee tiloista aiheutuneita käyttökuluja/palvelun käyttäjä. (Liitteet 1-3 palveluverkkotilat) 2. Palveluverkkoselvitys Varhaiskasvatus 2016 2.1. Nykytila Kankaanpäässä toimii tällä hetkellä yhteensä 6 päiväkotia (8 eri kiinteistössä), kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja 25 perhepäivähoitajaa, jotka työskentelevät omassa kodissaan. Kunnallisessa päivähoidossa ja esiopetuksessa oli 31.12.2015 yhteensä 451 lasta. Näistä oli perhepäivähoidossa 93 lasta, ryhmäperhepäivähoidossa 19 lasta ja päiväkodeissa 339 lasta. Päiväkodit Ryhmät lkm Paikat lkm Impivaara 3 48 Jalava 2 41 Luoma (Venesjärvi) 2 42 Niinisalo (Myllymäki) 2 42 Petäjäinen 8 150 Torikatu 1 21 Ryhmäperhepäiväkodit Ryhmät lkm Paikat lkm Pikku-Reima 1 8 Reimankallio 1 12 Päiväkoti Impivaarassa toimii kolme intergroitua erityisryhmää. Päiväkoti Jalavassa toimii kokopäiväryhmä ja osapäiväinen esiopetusryhmä. Luoman päiväkodin etäryhmänä Venesjärvellä toimii Venesjärven ryhmä ja Niinisalon päiväkodin etäryhmänä Myllymäessä Myllymäen ryhmä. Vuorohoito on keskitetty Päiväkoti Petäjäiseen. Esiopetus toteutuu päiväkotien kokopäiväryhmissä sekä Pk. Jalavan osapäiväryhmässä. Päivähoidossa ja esiopetuksessa lapset yhteensä 1.9.2009 388 1.9.2010 407 1.9.2011 401 1.9.2012 395 1.9.2013 418 1.9.2014 447 1.9.2015 450

5 Päivähoitoikäisten ikäluokat (Kuntanet 8.2.2016) 2010 114 2011 126 2012 122 2013 106 2014 118 2015 121 2016 110-120 (arvio) Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö yhteensä 31.12.2015 Kasvatushenkilöstö / päiväkodit 57 Kasvatushenkilöstö /ryhmäperhepäiväkodit 5 Perhepäivähoitajat 25 Muu henkilöstö 26 Henkilöstö yhteensä 113 Muu henkilöstö sisältää hallinnon henkilöstön, kiertävän lastentarhanopettajan, laitosapulaiset, perhepäivähoidon varahoitoryhmän henkilöstön, avustajat sekä päivähoidon kiertävät sijaiset. Varhaiskasvatuksen henkilöstö Tilanne 31.12. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstö 112 113 114 120 117 113 113 yhteensä Perhepäivähoitajien lkm 42 39 32 29 26 26 25 Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt merkittävästi lähivuosina. Perhepäivähoitajien keski-ikä 49.5 v. Perhepäivähoitajista 7 saavuttaa eläkeiän seuraavan viiden vuoden kuluessa. 2.2. Oppimisympäristö Päivähoidon yksiköissä toteutetaan sekä esiopetusta että muuta varhaiskasvatusta. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristö on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus, joka tukee lapsen kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuslaki 5 a : Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan

6 saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoitoja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Varhaiskasvatuslaki 6 : Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Fyysinen oppimisympäristö sisä- ja ulkotilat, lähiluonto, rakennettu ympäristö, materiaalit ja välineet esiopetuksessa tieto- ja viestintätekniikan käyttö turvallisuus, toiminnallisuus, muunneltavuus, esteettömyys, akustiikka, valaistus ja esteettisyys kannustaa leikkiin, liikkumiseen, luoviin ratkaisuihin, tutkimiseen, pienryhmätoimintaan huomioi lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät 2.3. Palveluverkko Vertikal Oy Kankaanpään varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman laadintaa tukeva selvitys 2015 1. Pitkällä aikavälillä tutkitaan mahdollisuutta pienten päiväkotiyksiköiden keskittämiseen suurempaan yksikköön ottaen huomioon saavutettavuus 2. Selvitetään mahdollisuutta luopua kalliista ryhmäperhepäivähoidosta tai mahdollisuudesta muuntaa yksiköt päiväkodeiksi 3. Perhepäivähoito on päiväkotihoito kalliimpi, hintaero korostuu, jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat 4. Päiväkotien täyttöaste on korkea ja palvelut tuotetaan edullisemmin kuin maassa keskimäärin Kankaanpää 2014 11 989 - Keskiarvo Vertikal Oy:n aineistossa kaikkien kuntien osalta 12 530. Suoritehintavertailussa huomioitavaa: Päiväkoti Impivaara erityispäiväkoti, Päiväkoti Petäjäinen vuorohoitopäiväkoti. Henkilöstökustannuksista:

7 HTV-hinta (henkilötyövuosi ei sisällä hallinnon kuluja): - päiväkodissa 37 500 / 7 paikkaa = 5 500 / paikka - perhepäivähoidossa 30 000 / 4 paikkaa = 7 500 / paikka - ryhmäperhepäivähoidossa 32 000 / 4 paikkaa = 8 000 / paikka Kuntamaisema TP 2014 1. Vertailukuntiin verrattuna keskimääräinen yksikkökoko on hieman keskimääräistä pienempi 2. Varhaiskasvatuksen asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat hieman vertailukuntien keskiarvoa matalammat ja asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset keskimääräiset. 3. Päiväkotihoidon asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat vertailussa matalat. 2.4. Johtopäätökset Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta voimaan 1.8.2016. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus tulee tehostamaan päivähoitoresurssin käyttöä. Lisäksi valtioneuvosto on päättänyt muuttaa lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6. Muutoksesta johtuen jatkossa yli 3-vuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö, jolloin ryhmäkoko voi kasvaa 21 lapsesta 24 lapseen. Alle 3-vuotiaiden osalta suhdeluku säilyy ennallaan (1/4). Muutos tulee voimaan 1.8.2016. Muutos tuo uusia haasteita myös varhaiskasvatuksen tilaratkaisuille. Päiväkodit toimivat kustannustehokkaammin verrattuna ryhmäperhepäivähoitoon Luovutaan ryhmäperhepäivähoidosta. Keskitetään mahdollisuuksien mukaan pienten yksiköiden toimintaa yhteen isompaan yksikköön. 3. Palveluverkkoselvitys Perusopetus 2016 3.1. Perusopetuksen oppilasmäärä ja ennuste Viimeisin yhtenäinen kouluverkkotarkastelu on tehty vuonna 2006 ja tämän jälkeen on lakkautettu kolme kyläkoulua: Narvin ja Veneskosken koulut 1.8.2009 sekä Hapuan koulu 1.8.2014. Kankaanpäässä on tällä hetkellä yhteensä viisi kyläkoulua ja keskustaajamassa kaksi, lisäksi on vuosiluokat 7. 9. käsittävä Pohjanlinnan koulu. Oppilaita vuosiluokilla 1.- 6. on viimeisimmän laskennan mukaan yhteensä 727 ja vuosiluokilla 7. 9. yhteensä 385.

8 Kyläkouluista Laurin koulu ja Vihteljärven koulu ovat kaksiopettajaisia, Niinisalon, Kyynärjärven ja Venesjärven kouluissa on kolme opettajaa. 20.1.2016 YHT KANGASMETSÄ yht. 200 KESKUSTA yht. 344 KYYNÄRJÄRVI 48 LAURI 27 NIINISALO 47 VENESJÄRVI 35 VIHTELJÄRVI 26 YHTEENSÄ: 727 POHJANLINNA yht. 385 PERUSKOULU YHTEENSÄ: 1112 Viimeisimmän oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä koko Kankaanpäässä on laskeva. Kyläkouluista varsinkin Laurin koulun oppilasmäärän laskuennuste lähivuosina on suuri. Liitteenä olevasta väestöennusteesta esi- ja peruskouluikäisten osalta 2017 2036 näkyy sama kehitys kaikissa ikäluokissa. 10.3.2016 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 2022-23 Kangasmetsä 198 189 179 180 174 176 172 Keskusta 350 349 343 330 321 325 334 Kyynärjärvi 49 41 47 49 51 46 46 Lauri 27 24 24 16 16 19 22 Niinisalo 49 50 48 48 43 43 43 Venesjärvi 36 33 44 40 50 52 54 Vihteljärvi 29 29 31 44 43 47 42 Pohjanlinna 351 342 346 377 359 346 331 Yhteensä: 1089 1057 1062 1084 1057 1054 1044 3.2. Perusopetuksen koulujen yksikkövertailu Kankaanpään peruskoulujen yksikkövertailu on tehty Kuntamaisema Oy:n toimesta ja perustuu vuoden 2014 tilinpäätöksen tietoihin. Perusopetuksen oppilaskohtaiset

9 kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Kustannustasoa nostaa koulujen keskimääräistä pienempi koko sekä erityisen tuen oppilaiden suuri määrä, joka johtuu Kankaanpään kaupungin sopimuksesta luokkamuotoisen perusopetuksen järjestämisestä kahdeksan ympäristökunnan kanssa. Tämä lisää myös henkilötyövuosia oppilasta kohden (Kuntamaisema TP 2014). 3.3. Perusopetuksen pedagogiset kriteerit Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä oppimisympäristöjen merkitys tulee lisääntymään entisestään. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opetuksessa käytetään. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että ne muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Perusopetuksen tilaratkaisuissa on otettava huomioon ergonomia, esteettömyys, ekologisuus, esteettisyys sekä valaistus ja akustiset olosuhteet. Sisäilman laadulla, viihtyisyydellä, järjestyksellä ja siisteydellä on myös keskeinen merkitys. Oppimisympäristöjen monipuolisuuteen pyrittäessä tieto- ja viestintäteknologialla on olennainen osa oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisten taitojen ja henkilökohtaisten oppimispolkujen tukemisessa.

10 Turvallinen ja terve oppimisympäristö on pedagogisesti hyvin toimivan peruskoulun edellytys. Rakennuksen tulee olla terve, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät kunnossa, liikuntapaikat kunnossa sekä turvalliset ja riittävästi koneistetut käsityötilat. Toiminnallisuuden kannalta toimivat tietoliikenneyhteydet sekä ajanmukainen varustus (tietotekniikka, opetusvälineet, liikuntavälineet, kielten opettamisen materiaalit ym.) ovat tärkeitä. Luokkatilojen lisäksi tulisi olla tilaa erityisopetukselle, ryhmätöille, oppilashuoltoon sekä terveydenhoitajalle ja kuraattorille. Koulun tilojen (ulko- ja sisätilojen) kehittäminen jopa alueelliseksi toimintakeskukseksi on tärkeää. Koululla tulee olla pätevä ja ammattitaitoinen henkilökunta ja sen tulee olla ammattitaitoisesti johdettu. Koulun toiminta on opetussuunnitelman mukaista ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Hyvin toimivaa koulua kehitetään pitkäjänteisesti ja sillä on riittävät resurssit siihen. Opetusryhmien koko on optimaalinen ja opetusryhmissä ei ole oppilaita liian monelta eri luokka- ja kehitystasolta. (Liite 4 Kankaanpään väestöennusteet) 4. Koulukuljetukset Kankaanpäässä järjestetään maksuton koulukuljetus 0. - 3. -luokkalaisille, kun koulumatka on yli kolme kilometriä. 4. 9. luokkalaiset saavat kuljetuksen, kun koulumatka on yli viisi kilometriä. Joillakin oppilailla on odotustunteja johtuen kuljetusten rationalisoinnista. Odotustunteja on maksimissaan yksi päivässä. Erityistapauksissa, esim. jos oppilas käy jotakin muuta koulua kuin lähikoulua tai koulumatkan kilometrirajat eivät täyty, kuljetus on saatettu myöntää omakustanteisena. Pienryhmäopetus on Kankaanpäässä keskitetty keskustan alueen kouluihin, jonka johdosta tämän opetuksen piiriin kuuluville oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus, mikäli kilometrirajat täyttyvät. Kankaanpää järjestää koulukuljetuksen myös erityisopetussopimuksen perusteella sopimuskunnista Kankaanpäässä koulua käyville oppilaille. Lukuvuonna 2015 2016 kuljetuksessa on ollut noin kolmannes kaikista esi- ja perusopetuksen oppilaista. Esiopetuksen oppilaista kuljetuksen piirissä on 22 %, perusopetuksen 1. 6. luokkalaisista (sis. Kangasmetsän 7. 9. luokat) 23 % ja Pohjanlinnan koulun (7. 9. luokat) 41 % (ks. taulukko). Kankaanpään koulut sijoittuvat hyvin hajanaisesti eri puolille kuntaa, joten koulumatkat muodostuvat joillekin oppilaille erittäin pitkiksi. Tästä huolimatta koulumatkoihin käytetty aika ei ole ylittynyt kankaanpääläisten oppilaiden osalta (päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää max 2,5 h ja 13 vuotta täyttäneillä 3 h). Kankaanpäähän kuljetetaan oppilaita myös naapurikunnista erityisopetuksen järjestämissopimuksen perusteella. Joidenkin naapurikuntien oppilaiden kohdalla kyseinen aikaraja on väliaikaisesti ylitetty huoltajan suostumuksella. Kuljetusreitit ja aikataulut ovat riippuvaisia oppilaiden koulupäivän alkamis- ja päättymisajankohdasta. Reitit on pyritty suunnittelemaan siten, että keskustan alueen kouluille oppilaat tuodaan samalla kuljetuksella sivukoulujen oppilaiden kanssa. Tämä saattaa joidenkin oppilaiden kohdalla lisätä koulumatkan pituutta, mutta toisaalta tuo selkeitä kustannussäästöjä.

11 Haasteena koulukuljetusten järjestämisessä on hajallaan olevat koulut ja niiden kuljetusten kannalta yhteensopimattomat alkamis- ja päättymisajat. Kilpailutuksissa Kankaanpää on saanut jokaiselle reitille useamman tarjouksen, josta syystä kustannukset eivät ole nousseet rajusti. Kuljetuskalustona ovat pääasiassa pikkubussit. Pääteillä kulkevaa julkista liikennettä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuskustannukset vuonna 2015 olivat 531 000 euroa (netto). Vuonna 2015 kuljetusoppilaita oli keskimäärin 326, kun kaikkiaan peruskoulussa oli oppilaita n. 1100. Kankaanpää on järjestänyt kuljetukset lain edellytyksiä paremmalla tavalla järjestämällä ns. talvikuljetuksen, joka on tarkoitettu niille 1. 3. luokan oppilaille, joiden koulumatka on yli kolme kilometriä. Vuoden 2016 alusta talvikuljetus poistui ja tilalle otettiin ympärivuotinen kuljetus esiopetuksen oppilaille sekä 1. 3. luokan oppilaille, joiden koulumatka on yli kolme kilometriä. Talvikuljetuskauden lisäkustannus vuosittain oli n. 20 000 euroa ja vuoden 2016 alusta tulleen järjestelmän mukaan lisäys edelliseen n. 15 000 euroa. Kankaanpään kaupungin kirjanpidossa koulukuljetuskustannukset ovat jaettu siten, että perusopetuksen oppilaiden kuljetuskustannukset menevät perusopetuksen ja esikoulun oppilaiden kustannukset lasten päivähoidon kustannuspaikoilta. Yksittäisten koulujen ja päiväkotien kuljetuskustannukset saadaan laskennallisesti eriteltyä huomioimalla oppilaiden koulumatkan pituus ja heidän käyttämänsä kuljetusmuoto. Koulukuljetuskustannusten ennakointi on hankalaa. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä, esim. oppilasmäärä (muuttoliike), asuinpaikat, polttoainekustannusten nousu sekä kilpailutuksen aikaansaama mahdollinen hinnannousu on mahdoton ennakoida. Koulukuljetusten organisointi ja suunnittelu yksinkertaistuisi ja nopeutuisi mikäli oppilaat kuljetettaisiin nykyistä keskitetympiin kohteisiin. Koulujen alkamisaikojen, oppilaiden luokkiin sijoittelun ja hyvän suunnittelun avulla on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä. Koulu luokka-aste 3-5 km yli 5 km muut kuljetettavat yht. oppilaita yht. kuljetettavia kaikista oppilaista Impivaaran päiväkoti 0 - - - 0 16 0 % Jalavan päiväkoti 0 4 12-16 27 59 % Luoman päiväkoti 0-1 - 1 8 13 % Niinisalon päiväkoti 0-3 - 3 15 20 % Petäjäisen päiväkoti 0 1 2-3 34 9 % Torikadun päiväkoti 0 - - - 0 9 0 % kuljetuksessa yht. oppilaita yht. Venesjärven ryhmis 0 1 1-2 6 33 % 25 115 22 % Kangasmetsän koulu 0-9 2 38 9 49 200 25 % Keskustan koulu 1-6 7 45 11 63 344 18 % Kyynärjärven koulu 1-6 3 4 1 8 47 17 % Laurin koulu 1-6 - 5 1 6 27 22 % Niinisalon koulu 1-6 2 13 2 17 66 26 % Vihteljärven koulu 1-6 3 6 5 14 26 54 % Venesjärven koulu 1-6 - 14 1 15 35 43 % 172 745 23 % Pohjanlinnan koulu 7-9 - 151 5 156 385 41 % 156 385 41 % Yhteensä 0 23 295 35 353 1229 29 %

12 5. Yhteenveto ja johtopäätökset 5.1. Varhaiskasvatus Kankaanpään Yhteislyseon tulee ilmeisesti muuttumaan 3-sarjaiseksi ja tarvitsee enemmän tilaa kuin nykyisin. Tästä huolimatta rakennukseen on sijoitettavissa varhaiskasvatuksen kolme ryhmää: Pikku-Reiman ja Reimankallion ryhmäperhepäiväkodit sekä Jalavan kokopäiväryhmä. Siirtyminen voidaan suorittaa Keskustan koulun peruskorjauksen valmistuttua vuoden 2017 alusta. Jalavan päiväkodin osapäiväryhmä (esiopetus) voidaan siirtää Keskustan kouluun, jos koulun oppilasmäärä pienenee. Torikadun päiväkodin kokopäiväryhmän sijoittaminen tulee ratkaistavaksi viimeistään mahdollisen liikerakentamisen varmistumisen jälkeen. Päiväkodiksi suunniteltu ja rakennettu tila on toiminnallisesti parempi kuin muuhun käyttöön alkuperäisesti rakennettu tila. Mikäli päädytään rakentamaan uusi päiväkoti 7-8 ryhmälle, Yhteislyseolle ei tulisi päiväkotitiloja vaan edellä mainittujen ryhmien lisäksi uuteen päiväkotiin tulisi sijoitettavaksi myös Myllymäen ja Luoman ryhmät. Myös avoimelle toiminnalle on nähty tarvetta. Lisäksi tulee huomioitavaksi lainsäädännön muutokset sekä yksityisen palvelutarjonnan mahdollinen lisääntyminen. 5.2. Perusopetus Perusopetuksen oppilasennusteen mukaisesti koulujen oppilasmäärä tulee pienenemään. Kangasmetsän ja Keskustan kouluissa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta ja niissä on myös naapurikuntien oppilaita, tästä syystä oppilasmäärä kouluissa tulee olemaan ennusteita suurempi. Kyläkoulujen osalta Laurin koulun oppilasmäärä tulee laskemaan jo lukuvuonna 2019 2020 vain 16 oppilaaseen. Terveysvalvonnan johtajan lausunnon mukaisesti koulua voidaan ilman peruskorjausta käydä korkeintaan lukuvuoden 2016 2017 loppuun. Näiden asioiden vuoksi vaihtoehtona on joko koulun lakkautus tai peruskorjaustasoinen korjaus. Päätös toteutuvasta vaihtoehdosta tulee tehdä vuoden 2016 aikana. Niinisalon koulu peruskorjaus tulisi aloittaa vuoden 2017 kesällä sinne siirrettävän Niinisalon päiväkodin tiloista. Venesjärven koulun peruskorjaus puolestaan tulisi ajoittumaan vuoteen 2019. Näillä toimenpiteillä Kankaanpään peruskouluverkko muodostuisi jo vuonna 2006 esitetyn tavoitteen mukaiseksi: jokaisen päätien suunnassa vuodesta 2019 alkaen kolmeopettajainen yli 40 oppilaan sisäilmaltaan kunnossa oleva koulu. (Liite 5 Terveysvalvonnan johtajan lausunto)

Kohde Käyttö Omistusmuoto Kaavoitustilanne Rakennusvuosi Kangasmetsän koulu perusopetus (ala-aste) oma Y01 1976 Keskustan koulu perusopetus (ala-aste) oma Y0-1 1954 Kyynärjärven koulu perusopetus (ala-aste) oma 1957 Laurin koulu perusopetus (ala-aste) oma 1939 + laaj. 1961 Niinisalon koulu perusopetus (ala-aste) oma YL-2 1965 Vihteljärven koulu perusopetus (ala-aste) oma 1960 Venesjärven koulu + päiväkoti perusopetus (ala-aste) + varhaiskasvatus oma 1955 Kädentaito perusopetus (ala-aste+yläaste) oma Y01 1976 Pohjanlinnan koulu perusopetus (yläaste) oma Y01 1976 Jalavan päiväkoti varhaiskasvatus oma YL-7 1945 Impivaaran päiväkoti varhaiskasvatus oma YL-6 1988 Solmu-keskus varhaiskasvatus oma Torikadun päiväkoti varhaiskasvatus oma AH-1 Ei salli päivähoitokäyttöä, käyttö väliaikainen. 1996 K-17 Kaavoitettu liikerakentamiselle 1968 Luoman päiväkoti varhaiskasvatus osakeomistus Myllymäen päiväkoti varhaiskasvatus vuokra Niinisalon päiväkoti varhaiskasvatus vuokra AK/s-2 Päiväkoti Petäjäinen varhaiskasvatus vuokra (kaupunkikonserni) Y01 2010 + laaj. 2012 Reimankallion ryhmis varhaiskasvatus vuokra (kaupunkikonserni)

Kuntoarvio Kuntotutkimus Kohde laadittu laadittu Tilojen kunto Sisäilmasto Kangasmetsän koulu x Peruskorjaus valmistunut 2010, Hyvä. Keskustan koulu x Peruskorjaus ja laajennus menossa, valmistuu 12/2016 Ennen peruskorjausta jonkin verran oireilua. Kyynärjärven koulu x Vaatii peruskorjauksen viiden vuoden sisällä. Vesikatto nopeasti korjattava. Lähinnä IV -järjestelmästä johtuen tuntien aikana opetustilojen hiilidioksiditaso nousee korkeaksi, koska äänen takia koneen käyntiä rajoitettu. Laurin koulu x x Peruskorjattu 2006. Suurimmat korjaustarpeet keskittyvät alapohjarakenteeseen sekä rakenteiden epätiiveyskohtien tiivistämiseen. Oireiluja ollut henkilökunnalla vuosia. Niinisalon koulu x x Vihteljärven koulu x Vaatii peruskorjauksen nopeasti. Energiatalous todella huono. Liikuntasalin lattia peruskorjataan 2016. Peruskorjauksen yhteydessä päiväkotitilat rakennettavissa koulun yhteyteen. Oireiluja tullut esiin. Peruskorjattu 2002. Suurimmat uusimistarpeet kohdistuvat vanhaan vesikatteeseen ja osaan ikkunoista. Lisäksi vuonna 2015 lisätty tuloilmaa sokkelin ja rakennuksen ympäristön luokkiin IV koneelta. Ei uudelleenrakentaminen. ongelmailmoituksia käyttäjältä. Vaatii peruskorjauksen nopeasti. Korjattu vain vesikatto ja lämpökeskus, muuten pääosin alkuperäisessä kunnossa. Venesjärven koulu + päiväkoti x x Kädentaito x Hyvä/Kohtalainen Pohjanlinnan koulu x Hyvä. Hyvä. ns. asuntopää otettu pois käytöstä kuntotutkimuksen havaintojen perusteella. Jalavan päiväkoti x Peruskorjattu 1992 päiväkodin käyttöön. Muutamia rakenneteknisiä muutostöitä tehtävä kiireellisesti (sokkelin ja rakennuksen ympäristön uudelleenrakentaminen, ikkunarakenteen Talvella osin kylmä parantaminen, pintojen uusimiset). hallitsemattoman tuloilman ja Energiatehokkuus ja ilmanvaihto heikko. epätiiveyksien vuoksi. Impivaaran päiväkoti x Talotekniikan uusiminen ajankohtaista, lämmönvaihdinpaketti uusitaan 2016, käyttövesilinja uusittava 2017 Hyvä. Solmu-keskus Hyvä. Hyvä. Torikadun päiväkoti Luoman päiväkoti Myllymäen päiväkoti Niinisalon päiväkoti Päiväkoti Petäjäinen Pääosa katosta uusimisen tarpeessa. Hyvä. Osakkeenomistaja panostanut tilojen kuntoon. Ei puutteita. Kohtalainen. Hyvä. Lisätty huoneistokohtainen koneellinen tuloilmakone, poisto taloyhtiön koneella. Tilanne helpottunut. Reimankallion ryhmis Heikko. Ilmanvaihto puutteellinen.

Arvioidut korjauskulut 2016 - Tilan sisäinen vuokra/ Kohde Tilojen toimivuus nykykäytössä 2025 palvelun saaja 2016 Kangasmetsän koulu 160 000,00 452,30 Keskustan koulu 40 000,00 vuoden 2014 luvut, remontti käynnissä ja tulevat kustannukset eivät vielä selvillä 411,39 kokonaisuudessaan Kyynärjärven koulu peruskorjaus 949,08 Laurin koulu 520 000,00 2 260,13 Niinisalon koulu peruskorjaus 2 200 000,00 1 937,51 Vihteljärven koulu 285 000,00 1 823,37 Venesjärven koulu + päiväkoti peruskorjaus sisältää koulun ja 1 071,77 päiväkodin koulun tiloissa Kädentaito 250 000,00 vuokra jaettu 50%/50% Kangasmetsä + Pohjanlinna Pohjanlinnan koulu 180 000,00 445,84 Jalavan päiväkoti Alkuperäinen käyttötarkoitus ollut omakotitalo, monessa kerroksessa ja sokkeloinen peruskorjaus 668,04 Impivaaran päiväkoti Rakennettu päiväkotikäyttöön. 190 000,00 1 089,31 Solmu-keskus Torikadun päiväkoti Luoman päiväkoti Rakennettu alueen asukkaiden käyttöön. luovutaan? 1101,83 Alkuperäinen käyttötarkoitus ollut omakotitalo. luovutaan? 1 027,60 Rakennettu päiväkotitiloiksi, tilat pienet, mutta toimintaan suunnitellut. 30 000,00 804,81 Myllymäen päiväkoti - 1 213,90 Niinisalon päiväkoti Kaksi asuinuoneistoa yhdistetty päiväkotitiloiksi. tilat Niinisalon koululle? 745,82 Päiväkoti Petäjäinen? ilman rahoitusvastiketta 2207,89 645,21 Reimankallion ryhmis Tilat toimimattomat nykyiselle käyttäjämäärälle luovutaan? 858,90

Kankaanpään väestöennusteet esi- ja peruskouluikäisten osalta 2017 2036 Kuten seuraavista taulukoista on selvästi havaittavissa esi- ja peruskouluikäisten osalta väestöennuste on Kankaanpäässä kaikissa ikäluokissa laskeva.