TuoVa 2008-2012 vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa

TuoVa 2008-2012 vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa

2 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Muutoksen lisääntyessä yhteistyön tarve kasvaa TuoVa Sisältö TuoVa... 3-4 Osatoteuttajat...5 Tampereen ammattiopisto... 6-7 Tampereen teknillinen yliopisto...8-11 Tampereen ammattikorkeakoulu...12-15 Yritykset...16-19 Ohjausryhmältä... 20-21 Yhteydenotot ja lisätiedot TuoVa-hankkeesta Projektipäällikkö Jouni Myllymäki jouni.myllymaki@tredea.fi, p. 050 434 5820 www.tredea.fi/tuova TuoVa-yhteenvetoraportin toimitus ja tekstit: Tredea Oy ja Helena Virtain / MediaKomeetta Kuvat: Tredea Oy ja julkaisussa esitellyt yritykset Graafinen suunnittelu ja taitto: Janne Suontaus, C2 Advertising TuoVa-yhteenvetoraportti on julkaistu sähköisesti. 6 / 2012 Pirkanmaalaiset teknologiateollisuuden pk-yritykset menestyvät kilpailussa ja maailmalla osaamistaan kehittämällä. Tuotteiden ja tuotantojen monimutkaistuminen vaatii yrityksiltä myös jatkuvaa kouluttautumista. TuoVa-hanke käynnistyi kesäkuussa 2008, jolloin moni pirkanmaalainen teknologiateollisuuden pk-yritys eli varsin haasteellisia aikoja. Vuoden loppupuolella tuli vielä maailmantalouden kriisi, joka hyydytti vientiä. Vuonna 2009 teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistui Suomessa noin 30 %. Etenkin alihankkijayritykset joutuivat lujille. Selviytyäkseen monet panostivat reagointiin ja lyhyen tähtäimen toiminnan tehostamiseen. TuoVa tarjosi tässä tilanteessa pk-yrityksille mahdollisuuksia tulevaisuuden strategiseen rakentamiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Hanke navigoi ajan hengessä ja piti kurssinsa tilanteen mukaan: päämäärätietoisesti ja joustavasti. TuoVa auttoi yrityksiä menestymään nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä tuotettiin monenlaista koulutusta eri organisaatiotasoille suoraan yritysten kehittymistarpeisiin. Yhteistyöstä hyötyivät yritysten lisäksi myös kouluttajat ja oppilaitokset. TuoVa-hankkeella oli kolme päätavoitetta: kehittää pirkanmaalaisten oppilaitosten välistä sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, tuoda Tampereen ammattiopiston 5-akselinen oppimisympäristö entistä paremmin myös aikuiskoulutuksen ja pirkanmaalaisten yritysten koulutuskäyttöön sekä kehittää ja ylläpitää Pirkanmaan lastuavan metalliteollisuuden pk-yritysten osaamista erityisesti moniakselisessa työstössä koko tuotantoketjussa. Hankkeen koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyömallilla haluttiin varmistaa huippuosaamisen kehittyminen ja riittävä laaja-alaisuus sekä koulutusorganisaatioissa että yrityksissä. TuoVa-hankkeen päättyessä on tullut aika laatia yhteenveto tehdystä työstä: todeta merkittävimmät lopputulokset, kertoa eri osapuolten kokemuksia sekä luoda katse kohti tulevaa.

4 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TuoVa Tuotantoketjut vaativassa valmistuksessa kone- ja metallituoteteollisuudessa TuoVa Tredea Oy on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Tredea ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoi- TuoVa 1.6.2008-30.6.2012 - vahvisti yhteistyötä ja tuotantoketjuja vaativassa valmistuksessa - toi vipuvoimaa oppilaitoksille ja teknologia-alan pk-yrityksille minnan edellytyksiä. TuoVa-aikuiskoulutushankkeessa järjestetttiin Euroopan sosiaalirahaston tukemia koulutuksia ja seminaareja. TuoVa-hankkeessa kehitettiin pirkanmaalaisten oppilaitosten yhteistyötä sekä niiden ja teknologiateollisuudessa toimivien yritysten välistä yhteistyötä. Tampereen ammattiopistossa (TAO) opiskelee vuosittain yli 4500 nuorta. TAO tarjoaa yli 20 ammatillista perustutkintoa. TAO on myös ammatillinen aikuiskouluttaja, joka tarjoaa noin 6000 aikuiselle Oppilaitokset ja yritykset kehittivät valmistus- ja materiaalitekniikkaan liittyvää osaamistaan ja paransivat koulutus- ja valmistusketjun tehokkuutta. Painopiste oli moniakselisessa lastuavassa työstössä ja oppimisympäristöjen tehokkaassa käytössä. ammatillista perus-, jatko- ja täydennys- TuoVa-hankkeen kautta järjestettyihin koulutuksiin osallistui lähes 60 yritystä ja 20 oppilaitosta. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) TuoVa:ssa toteutettiin lähes 2 000 koulutuspäivää ja 10 asiantuntijaseminaaria. jalle seitsemällä koulutusalalla. TuoVa:n koulutuksiin ja seminaareihin kutsuttiin puhujiksi yhteensä vointipalveluihin sekä liiketalouteen, mat- tutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto ja valumallinvalmistajan ammatillinen perustutkinto. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Puheenjohtaja: Toteuttajat Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Tampereen ammattiopisto TAO Tampereen teknillinen yliopisto TTY Rahoitus Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahasto sekä osallistuneet yritykset ja Tampereen kaupunki. Jukka Nieminen (Teknologiateollisuus ry) Jäsenet: Hannu Aaltonen (Insinööritoimisto Comatec Oy), Jyrki Auer (Fastems Oy Ab), Perttu Heino (Tampereen ammattikorkeakoulu), Timo Hertell (TH-Tools Oy), Opetus painottuu tekniikkaan, hyvin- Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu TuoVa:n puitteissa suoritettiin osia seuraavista tutkinnoista: koneistajamestarin erikoisammatti- Ohjausryhmä tarjoaa koulutusta noin 10 000 opiskeli- kailuun ja kulttuuriin. parisenkymmentä kansainvälistä asiantuntijaa. Koordinointi koulutusta vuosittain. myös soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta. Tuula Isosuo (Pirkanmaan ELY-keskus), Vesa Kalliomäki (Tampereen ammattiopisto), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tut- Harri Kankaanpää (Sandvik Mining and Construction Oy), kimukseen ja tähän tutkimukseen perus- Harri Kuusela (Hermia Oy), 2010 alusta se on toiminut säätiöyliopis- Teemu Launis (Elomatic Oy), tuvaan ylimpään opetukseen. Vuoden tona. TTY on kansainvälinen teknologisen kehityksen tiennäyttäjä sekä tutkimus- Päivi Myllykangas (Tredea Oy), maailman ja elinkeinoelämän yhteis- Heikki Tikka (Tampereen teknillinen ylipisto) vetovoimaisin tutkimus- ja opiskeluympä- työkumppani. Aloillaan se on Suomen ristö.

6 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TAO Fokuksessa 5-akselinen oppimisympäristö ja sen yhteiskäyttö Hervannassa sijaitsevan oppimisympäristön sydän on Deckel Maho DMC 80 duoblock -koneistuskeskus. Keskus on yritysten käytettävissä yhtä lailla koulutukseen kuin tuotantoonkin ympäri vuorokauden. - Meiltä saa koulutusta koko tuotantoketjun pituudelta suunnittelusta kokoonpanoon, sanoo projektikoordinaattori Iivo Perkka TAO:sta. TuoVa:n avulla vahvistettiin ja luotiin edellytyksiä laiteympäristön yhteiskäytölle. Yhteiskäytön tavoitteena oli kattaa koulutus eri oppilaitosten tarpeita vastaten, tutkimuskäyttö sekä palvelut teollisuudelle opinnäytetöiden, protojen sekä pilotoinnin osalta. Nimenomaan ihmisten välistä yhteistyötä ja tutuksi tulemista - TuoVa on vaikuttanut paljon ja tuonut mukanaan hyvää. On syntynyt kontakteja ja verkostoja, saatu näkyvyyttä yrityksissä ja kokeiltu koulutuksia maahantuojien kanssa, sanoo Iivo Perkka. - Yleisesti voi todeta, että TAO:n alihankkijaverkostojen kautta saa nyt Suomen parasta koulutusta. Kiinteässä hankkeessa yhteistyö on voimaa ja liimaa ja siinä kehittyy nimenomaan se oleellinen, ihmisten välinen yhteistyö, sanoo Perkka. - Hankeaikana on toteutettu sekä lattiatason koulutuksia että sovelluskoulutuksia. Koulutus- päiviä on kertynyt TAO:n osuudeksi kaikkiaan noin tuhat. Hanke on hyvä instrumentti, sillä sen kautta yritykset saavat Yleisesti voi todeta, että TAO:n alihankkijaverkostojen kautta saa nyt Suomen parasta koulutusta. julkisilla varoilla tuettua kohtuuhintaista koulutusta. Muuten niitä ei ehkä toteutettaisi lainkaan tai TuoVa-hanke keskittyi alunperin pitkälti Tampereen ammattiopistoon (TAO) vuonna 2006 rakennetun 5-akselisen oppimisympäristön ympärille ja sen käytön tehostamiseen. ainakaan vielä. - TuoVa:n ansiosta 5-akselisen oppimisympäristön mahdollisuudet ovat parantuneet uusilla ohjelmistoilla, lisääntyneellä osaamisella ja uusilla osaajilla. TAO on saanut TuoVa:n kautta lisäksi tervetulleita uusia töitä ja asiakkaita, summaa Perkka. Oppimisympäristön hankinta selvityksessä TuoVa-hankkeen puitteissa otettiin selvää myös oppimisympäristöistä sekä niiden hankinnasta ja luotiin oppimisympäristöä koskevaa mallia. - Selvitimme oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä, kehittämistä ja ylläpitoa. Selvityksen pohjaksi haastateltiin TAO:n omaa henkilöstöä ja myös muualla Suomessa toteutettujen oppimisympäristöhankkeiden henkilöstöä, sanoo Iivo Perkka. Mikä ratkaisee Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että oppimisympäristöhankkeen valmisteluun ja esiselvitysten tekoon on syytä varata aikaa ja työtunteja, sillä kun valmistelu on tehty huolella, onnistuu rahoitusten saaminen paremmin ja hanke etenee sujuvammin. On myös tärkeätä sitouttaa hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset, jotta hanke saadaan vietyä loppuun saakka. Kilpailutusvaiheessa on syytä olla erittäin tarkkana, jotta tarjousten sisältö on varmasti sitä mitä halutaan. Kun oppimisympäristö on saatu rakennettua ja laitteet toimimaan, voidaan yhteiskäytöllä yritysten ja toisten oppilaitosten kanssa lisätä käyttöastetta ja saada rahoitusta kustannuksiin. Toimivan yhteiskäyttömallin luominen vaatii vaivannäköä, koska huomioon otettavia asioita on paljon. Kun käyttäjän osaaminen saadaan varmistettua sekä vakuutus- ja lisenssiasiat ratkaistua, on hyöty yhteinen. CAD-harjoitukset TAO:n myös TuoVa-osuudessa oppimismateriaalia pilotoitiin ja toteutet- tiin CAD-mallinnuksen perusharjoitteiden kokonaisuus. Koulutusmateriaali on pyritty tekemään yleisessä muodossa, jolloin se on ohjelmistosta riippumaton. Materiaali löytyy TuoVa:n nettisivuilta.

8 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TTY Kestävä teollinen valmistus CSM-seminaareista Forumilla kohtasivat kansainvälisen tason tutkimus, tuotantoyritysten kehittäminen ja tulevaisuus. Tilaisuuksissa päivittyi tieto, virisi keskustelu ja syntyi kehittämisideoita. tön rakentaminen. Pääkeinoina ovat digitaalinen valmistus sekä tuotteen ja tuotannon prosessien huolellinen läpikäynti. Myös työpisteiden ja työtehtävien suunnittelulla on oleellinen merkitys, kokoaa Seppo Torvinen. kasvaville markkinoille. Tässä yhteydessä myös globaalin hankintatoimen merkitys on kasvanut, sanoo Torvinen. Aitoa kokemusten jakoa ja toive jatkosta tietoa ja vipuvarsia Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja TuoVa-hankkeen yhteistyössä järjestämät Competitive Sustainable Manufacturing Forum -seminaarit (CSM) keskittyivät kestävän teollisen valmistuksen aihepiireihin. TuoVa-hankkeen ja TTY:n yhteistyönä järjestämät CSM Forum -seminaarit 6th CSM Forum Seminar 8.6.2012 5th CSM Forum Seminar 30.3.2012 4th CSM Forum Seminar 23.9.2012 2nd CSM Forum Seminar 4.2.2011 1st CSM Forum Seminar 4.8.2010 - CSM-foorumeita järjestetään säännöllisesti, jotta yritykset saisivat tietoa, mitä kestävän kehityksen puolella on tutkittu ja saatu aikaan. Keskeistä on ollut tuoda esiin toimintatapoja, joilla asiakkaan odottama tuote tai palvelu voidaan toteuttaa ilman tuhlausta ja haitallista vaikutusta ympäristölle. Taustalla vaikuttaa myös TTY:n strategiaan kirjattu vastuu ja velvollisuus kestävään kehitykseen perustuvaan tutkimukseen ja opetukseen, sanoo professori Seppo Torvinen tuotantotekniikan laitokselta. - Tietoa on siirretty myös teollisuudelle. Alusta lähtien usean kymmenen yrityksen joukko ilmaisi kiinnostuksensa aihepiiriin ja ne ovat sittemmin myös osallistuneet säännöllisesti CSM Forumin seminaareihin, sanoo Torvinen. TuoVa:n ohella tiedon jakamisessa myös TEKESin rooli on ollut keskeinen. Digitaalinen valmistus fokuksessa Hyvin paljon keskustelua seminaareissa ovat herättäneet puheenvuorot, joissa on käsitelty digitaalista valmistusta. Menetelmä mahdollistaa tuotteen ominaisuuksien ja sen valmistuksen laajamittaisen testaamisen ennen kuin asioita tehdään fyysisesti. Lukuisia virheitä voidaan välttää jo monitorilla. Tällä alueella on ehkä suurin vipuvarsi tuhlauksen karsimiseen. - Keskeiset teemat ovat olleet tuhlauksen poisto, haitallisten ympäristövaikutusten minimointi ja työntekijöille mielekkään ja motivoivan työympäris- Oikealla asialla, oppia toisilta Seppo Torvinen kiittää TuoVaa mahdollistamisesta. - TuoVa antoi seminaareille hyvää toimintakehystä. TTY:n Tuotantotekniikan laitos kutsui itse paikalle kaikki puhujat, TuoVa-projektin hoitamat järjestelyt toimivat kaikissa tilaisuuksissa moitteettomasti. - CSM-seminaareja on viimeisten kahden vuoden aikana järjestetty noin kolme vuodessa. Ilman TuoVaa kaikkia tilaisuuksia ei olisi voitu järjestää, koska kaikkia, erityisesti kansainvälisiä, asiantuntijoita ei olisi voitu kutsua paikalle. - Toteutetuissa tapahtumissa ei yleisellä tasolla ole kovasti kehitettävää, mutta toimintaan täytyisi saada jatkuvuutta. Tapahtumille on kysyntää, ja yritykset haluavat aidosti oppia toisiltaan ja tutkimuslaitoksilta. Mikäli jatkoa seuraa, pysymme samoilla linjoilla. Haluamme, että on olemassa Forum, jossa yritykset oppivat toisiltaan tekemään oikeita asioita oikein, sanoo Torvinen. - Oli mielenkiintoista huomata ensimmäisten Forumeiden kommenteista, että päivän kahden kahvitauon pituudet haluttiin venyttää 15 minuutista 30 minuuttiin. Yritykset haluavat siis oikeasti aikaa ajatusten vaihtoon esitelmäsessioiden välillä. Olemme siis oikealla asialla. - Suomalaisissa yrityksissä myös suuryritysten leveiden harteiden takana on todella paljon potentiaalia. Monissa tapauksissa on kyse ketteryydestä, kyvystä reagoida nopeasti, oivaltamisesta ja kyvystä etabloitua Seminaarit onnistuivat ja CSM:n teollinen evankeliumi sai kuulijoita. - Saatu palaute puhukoon puolestaan. Kun ihmisistä on kysymys, esitystavat toki vaihtelevat, mutta perusviestit ovat aina menneet perille. Antaisin erityiskiitoksen siitä, että vaikka näihin maksuttomiin tilaisuuksiin on aina ollut kuulijoita, myöskään puhujista ei ole ollut puutetta. Suomalaisyritykset haluavat aidosti jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan. Tästä avoimuudesta olen saanut kiitosta myös monilta ulkomaisilta kutsutuilta puhujiltamme, kertoo Torvinen. - TuoVa on osoittautunut hankkeeksi ja instrumentiksi, jonka lisäarvo on kiistaton. Jotain vastaavaa on löydettävä myös jatkoon. Kun piirtää harpilla reilun 250 kilometrin ympyrän Tampere keskustana, huomaa helposti, kuinka suuri osa kansallisen valmistavan teollisuuden jalostusarvosta syntyy alueella. Erityisesti mieltä lämmittää, että tätä CSM:n vaatimatonta teollista evankeliumia on tultu kuulemaan pidemmältäkin, jopa ulkomailta. Pienelle kansakunnalle ei ole koskaan haittaa siitä, että oppii tuntemaan uuden ihmisen ja uuden yrityksen. Tulevaisuus syntyy yhteistyöllä, summaa Seppo Torvinen.

10 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Valmet Automotive - virtuaalitodellisuusympäristön hankintaselvitys Todellisia tuloksia ja palkitsevaa yhteistyötä Pathtrace Oy oli mukana TuoVa:ssa yhtenä kilpailutetuista kouluttajista tarjoamalla ohjelmistoihin liittyviä koulutuksia ja konsultointia. TTY Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö palkitsee parhaimmillaan molempia osapuolia. Ville Toivonen Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitokselta teki TuoVa:n kautta virtuaalitodellisuusympäristön hankintaselvityksen. Se tehtiin tiiviissä yhteistyössä Valmet Automotive Oy:n kanssa. Valmet Automotive tuottaa palveluja autoteollisuudelle erikoisalanaan korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Se kuuluu maailman johtaviin avoautojen kattojärjestelmien toimittajiin. - Virtuaalitodellisuusjärjestelmä on mikä tahansa laitteistojen ja ohjelmistojen yhdistelmä, jolla laajennetaan tietokonemallin tarkastelua reaalimaailmaa jäljitteleväksi kokemukseksi. Näin suunnitteluohjelmistoihin perehtymättömätkin pääsevät näkemään tuotteen kolmiulotteisena ja luonnollisessa koossa, sanoo Toivonen. - Lähestymistapani oli työtapakeskeinen. Valmet Automotivella on vuosikymmenten aikana kertynyt suunnaton kokemus ja osaaminen sekä autojen kokoonpanosta että uusien tuotteiden tuomisesta tuotantoon. Tarkoituksena oli säilyttää hyväksi havaitut käytännöt ja löytää näitä työtapoja tukevia apuvälineitä tilanteeseen, jossa tuotetta ja tuotantoa suunnitellaan samanaikaisesti, sanoo Toivonen. Valmet Automotivella oli hankkeen alkaessa käytössä vuokrajärjestelmä, ja näin ollen aikaisempia kokemuksia virtuaalitodellisuusjärjestelmän kanssa työskentelystä. Selvityksen pohjalta hankittua järjestelmää on käytetty uuden automallin tuotannon suunnittelun ja ylösajon aikana. Erityisesti asentajilta, ensisijaisilta käyttäjiltä, kerätty palaute on ollut erittäin positiivista. - Oppilaitosten tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa osaavaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Paras tapa varmistaa tämä on ylläpitää monitasoista ja jatkuvaa yhteistyösuhdetta oppilaitosten ja yritysten välillä. Myös oppilaitosten keskinäisen yhteistyön parantamisessa TuoVa:n tyylisillä hankkeilla on erittäin suuri merkitys, sanoo Ville Toivonen. Työstökoneiden CNC-ohjauksien ja Vericut-simuloinnin koulutusta Pathtrace Oy on numeeriseen ohjaukseen eli NC-ohjelmointiin liittyvien ohjelmistojen maahantuontiyritys. Pathtracen päätuotteita on NC-ohjelmien ja koneiden simulointiin tarkoitettu Vericut-ohjelmisto ja sen koulutus. - TuoVa:ssa koulutimme yrityksiä, joilla oli koulutustarpeita sekä uusien työstökoneiden että uusien henkilöiden suhteen. Tavoitteena oli itsenäiseen työskentelyyn riittävä osaamistaso tai riittävät perustiedot NC-ohjauksesta yrityksessä tapahtuvan perehdytyksen omaksumiseen. Koulutuspäiviä kertyi kaikkiaan parisenkymmentä, pääosin Sinumerik 840d -ohjelmoinnista. Hankkeessa keskeisen 5-akselisen koneistuksen simulointiin koulutimme Vericut-ohjelmiston käyttöä, sanoo kouluttaja Pauli Manninen Pathtrace Oy:stä. Haasteet kasvussa, osaamisen arvo nousussa - Viime vuosien markkinatilanteiden vaihtelut ovat tuoneet uusia haasteita monille yrityksille, varsinkin alihankkijoille. Kysynnän vähentyessä yritykset ovat joutuneet hakemaan uusia asiakkaita ja vaativampia tuotteita. Samalla hintakilpailu on kiristynyt ja aiempaa hankalammat kappaleet pitää tehdä entistä tehokkaammin ja lyhyemmällä toimitusajalla. Myös henkilöstön vaihtuvuus näkyy merkittävänä ongelmana. - Menetelmäsuunnittelu ja NC-ohjelmointi on laajaa osaamista ja usein vuosien kokemuksen vaativaa työtä. Samaan aikaan monet vanhat osaajat ovat siirtymässä eläkkeelle ja korvaavat henkilöt tarvitset paljon koulutusta, taustoittaa Manninen. - On tärkeää, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yrityksissä on paljon koulutus- ja kehitystarpeita, joille on haasteellista löytää resursseja. Koulutusta ja ohjelmistoja tarjoavia yrityksiä kyllä tosin löytyy - mutta kuitenkin tarpeeseen soveltuvan ratkaisun etsiminen voi olla vaikeaa! - TuoVa:n henkilöstön verkosto ja osaaminen mahdollistivat oikeiden resurssien poiminnan. Se oli varsin kustannustehokasta, koska asiakasyritykset saivat vaivatta parhaat ratkaisut ongelmiin. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä, sanoo Pauli Manninen. Yrityksissä on paljon koulutus- ja kehitystarpeita, joille on haasteellista löytää resursseja. Valmet Automotivella on vuosikymmenten aikana kertynyt suunnaton kokemus ja osaaminen sekä autojen kokoonpanosta että uusien tuotteiden tuomisesta tuotantoon.

12 // TuoVa-hankkeen loppuraportti GAP-analyysi luotasi ja suuntasi Nykytila ja tavoitteet selvitettiin kahdeksassa Jyväskylän seudun yrityksessä Teknologia-alan pk-yritykset menestyvät kovassa kilpailussa ainoastaan osaamistaan ja toimintatapojaan jatkuvasti kehittämällä. Strategisessa kehittämisessä ulkopuolisen asiantuntija-avun tarve saattaa etenkin pk-yrityksessä olla suuri. TuoVa:n puitteissa tehtiin kahdeksalle Jyväskylän alueen teknologiayrityksille yrityskohtaiset GAP-analyysit kehittämissuunnitelman laatimista varten. Yritykset saivat työkalut nykytilan kriittiseen selvittämiseen, tavoitteiden määrittelemiseen ja menestyksekkääseen johtamiseen nykytilasta tavoitteisiin. GAP-analyysi toteutettiin haastattelujen ja kehittämispalaverien avulla ja niihin osallistuivat sekä yrityksen johto että taktisen tason avainhenkilöt. Hyödyt merkittäviä Hanke eteni hyvin, yritykset olivat erittäin tyytyväisiä strategisten kehittämispäivien tuloksiin ja arvioivat päähyödyiksi strategisen ajattelutavan laajentumisen paperilta toiminnaksi, konkreettiset kehittämistoimenpiteet strategian tueksi ja johtoryhmätyöskentelyn tehostumisen. Yrityksissä on kehitetty jo lukuisia jatkotoimenpiteitä. Pentti Huttunen oli yhtenä asiantuntijana viemässä GAP-analyysiä Jyväskylän seudun teknologiayrityksiin. Hän kävi esimerkiksi tapaamassa yritysten johtoryhmiä analyysin tiimoilta. - Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ja vastasi hyvin yritysten tarpeisiin ja kysyntään. Kehittämistä tehtiin jokaisessa yrityksessä yrityksen tarpeista lähtien, jolloin valmista kehittämisen toimintamallia ei voinut sellaisenaan hyödyntää. Kehittämisen alussa analysoitiin nykytila ja yrityksen tavoitteet ja niiden perusteella valittiin sopivat kehittämistyökalut ja toimenpiteet. Kehittämistilaisuudet olivat interaktiivisia ja keskustelevia ja vaativat tiivistä läsnäoloa ja keskittymistä sekä osallistujilta että kehittäjiltä. Yritykset panostivat hankkeeseen runsaasti omaa työaikaansa, mutta olivat sitä mieltä, että satsaus kannatti, sanoo Pentti Huttunen. Hanke oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ja vastasi hyvin yritysten tarpeisiin ja kysyntään. Sampo Hydraulics tarttui kehittämään strategiaansa Sampo-Rosenlew-konserniin kuuluva Jyväskylässä toimiva Sampo Hydraulics Oy valmistaa maailmanlaajuiseen myyntiin korkealaatuisia, konevalmistajien arvostamia hydrauliikkamoottoreita sekä rotaattoreita. GAP-analyysi toi taloon etenkin tuoretta näkökulmaa strategioiden laadintaan. - Meillä yksi tärkeimmistä kehittämisehdotuksista oli toimivan ja nykytoimintaan sopivan strategian laatiminen. Tämä on tehty, samoin strategian pohjalta on laadittu kullekin toiminnolle toimintasuunnitelmat, josta ne on kehityskeskusteluissa palasteltu yksilötasolle saakka. Strategiaprosessi toki jatkuu koko ajan, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Launiainen. - Kilpailu alalla kiristyy koko ajan. Sampo Hydraulics Oy, Jyväskylä Erityisosaaminen: hydrauliikkamoottorit ja rotaattorit Tuotteet: maailmalla hyvin tunnettu Black Bruin -tuoteperhe Henkilöstö: 108 Liikevaihto: 17 Meur Suoran viennin osuus: 80 %, jakeluverkostossa 26 maata Kilpailijoita meillä on lukumääräisesti tosin vähän, mutta he ovat kokoluokkaa meitä suurempia, joten omat resurssimme on kohdennettava erityisen huolella. Isoihin huteihin ei oikein ole varaa. Tulevaisuuteen suhtaudumme kuitenkin luottavaisesti, meillä on hyvä ja innovatiivinen tuote sekä loistava henkilökunta sitä kehittämässä ja tekemässä. - Jatkossakin tullaan tarvitsemaan ns. perinteistä konstruktio- ja valmistusosaamista. Toinen iso asia on löytää maailmalla viihtyvät ja pärjäävät asiakaskontakteja päätyönään hoitavat ihmiset. Meille yksi hyvä rekrytointikanava on yhteistyö eri oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Tarjoamme työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia ja teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa TTY:n kanssa, sanoo Launiainen. Sampo Hydraulics TuoVa:ssa: TAMK Iso asia on löytää maailmalla viihtyvät ja pärjäävät asiakaskontakteja päätyönään GAP-analyysi, liiketoiminnan nykytilan ja tavoitteiden selvittäminen, kehittämissuunnitelman laatiminen, fokuksessa strategiat ja toimintaympäristö hoitavat ihmiset.

14 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TAMK TuoVa selvitti mahdollisuudet Sosiaalinen robotiikka - uusi bisnes Pirkanmaalle Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Kimmo Vänni toi TuoVa:n piiriin kaksi aihealuetta, sosiaalisen robotiikan ja pk-yrityskummimallin. Sosiaalinen robotiikka tuli TuoVa-hankkeeseen alunperin Japanin-tuliaisina. - Tutustuin sosiaaliseen robotiikkaan Japanissa ollessani. Palattuani sieltä asiantuntijavaihdosta osuin yhteen Tuo- Va:n ihmisten kanssa ja kerroin matkakuulumisia. Siitä se idea syntyi: sosiaalisten robottien valmistus voisi kiinnostaa Pirkanmaan kone- ja metallialan yrityksiä bisnesalueena, kertoo Kimmo Vänni. lia on siinäkin, että kaupallisia valmistajia on maailmalla vielä vähän, sanoo Vänni. Pirkanmaan alueen oppilaitoksista olisi jopa robotiikan edelläkävijöiksi Euroopassa. kannalla. Myös yhteistyö toimii hyvin ja työt voitaisiin jakaa tasapuolisesti, sanoo Vänni. - Teimme benchmarking-matkan Japaniin ja siellä viiteen organisaatioon, joiden robotiikan osaaminen on korkeaa tasoa. Esittelimme ideoitamme ja loimme kontakteja. Miyagin yliopiston kanssa tulemme tekemään yhteistyötä jo vuoden 2012 aikana. - Pirkanmaalla olisi kaikki mahdollisuudet olla mukana jakamassa robotiikkamarkkinoita. Voisimme perustaa yhteisen robotiikan kehittämiskeskuksen, jossa ovat mukana alueen tutkimuslaitokset, yritykset ja robotiikan hyödyntäjät, sanoo Kimmo Vänni. Hyvää ponnistuspohjaa Sosiaalisia robotteja käytetään esimerkiksi kuntoutuksessa ja viihdetarkoituksiin. - Robotiikassa on kyse teknologisesti vaativasta ja monen eri alan yhteistyötä edellyttävästä valmistuksesta, tulee hallita muun muassa elektroniikkaa, ohjelmointia, mekaniikkaa, muotoilua ja kognitiotieteitä. - Pirkanmaan vahvuus on organisaatioiden välisen yhteistyön helppous. Täällä on mahdollista luoda monialainen kehittäjätiimi, joka osaa suunnitella ja toteuttaa. Potentiaa- - Tietääkseni ainoat oppilaitokset, jotka kehittävät sosiaalista robotiikkaa, ovat Suomessa. Voisimme erikoistua ja rakentaa vahvaa tutkimus- ja koulutusosaamista, visioi Vänni. Oppia Japanista TuoVa:ssa pääpaino oli sosiaalisen robotiikan kehittämis- ja valmistusmahdollisuuksien selvittämisessä. Tulokset olivat rohkaisevia. - Demoversioita voitaisiin suunnitella ja valmistaa jo nyt. Se onnistuisi oppilaitosten yhteistyöllä ja nykykone- Sosiaalinen robotiikka tulevaisuuden teknologiaa ihmisten avuksi 26.4.2012 järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin robotiikan hyödyntämistä ja tulevaisuuden suuntauksia. Puhujana vieraili japanilainen professori Hideki Kozima, joka on hyödyntänyt robotiikkaa autististen lasten kuntouttamisessa useiden vuosien ajan. Seminaari oli tarkoitettu hyvinvointi-, hoito- ja terveysalan toimijoille sekä teknologian kehittämisestä kiinnostuneille. Pk-yrityskummimalli paketoi hyötyä yrityksille ja opiskelijoille TuoVa:ssa kehiteltiin oppilaitokset ja yritykset yhdistävää pk-yrityskummimallia. Siinä valittu yritys voi saada itselleen kummiopiskelijan tai opiskelijaryhmän, joka tekee harjoitustyönsä sen liiketoimintaan kohdentuen. Kummiryhmässä voi olla Tampereen ammattiopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita, jotka toimivat keskenään yhteistyössä. - Toimintamallista hyötyvät sekä opiskelijat että yritykset. Opiskelijat pääsevät mukaan aitoon projektiin, jonka lopputulos on hyödynnettävissä. Yritykset näkevät opiskelijoiden osaamisen ja voivat rekrytoida. Toimintamalli ei kuitenkaan poista perustiedon hankkimisen tärkeyttä. Käytäntöön soveltaminen on kuitenkin mukavampi tehdä yhdessä muiden opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa todellisessa ympäristössä kuin ajatusmallina mielessä, sanoo Kimmo Vänni.

16 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Yrityscaset Koulutus tiesi paikkansa: moniosaajia tamperelaisasiakkaiden projekteihin Elomatic Oy on konsultti- ja insinööritoimisto, joka tarjoaa suunnittelu- ja tuotekehityspalveluja sekä myy kehittämiään ohjelmistoja. Elomaticin ydinosaamista on vaativien suunnitteluprojektien hallinta ja toteutukset. Tuhansien tuntien suunnitteluprojektien kohteena voi olla kone, tuotantolaitos, energia- tai prosessilaitos tai laiva. - Koulutimme TuoVa:ssa uuden Tampereen toimistomme suunnittelijoita käyttämään tamperelaisten asiakkaidemme suunnittelutyökaluja. Nyt pystymme tarjoamaan suunnitteluprojekteja heidän työkaluillaan ja asiakkaat saavat tuotteiden suunnittelutiedot haluamassaan muodossa. Projektit voidaan myös toteuttaa tehokkaammin, sanoo Elomaticin Tampereen toimiston päällikkö Teemu Launis. - Tampereen toimistomme perustettiin joulukuussa 2010 ja olemme aktiivisesti laajentaneet toimintaamme Tampereella. Henkilökuntamme on erittäin kiinnostunutta oman ammattitaitonsa kehittämisestä. TuoVa-hankkeen koulutus lisäsi liiketoimintamahdollisuuksiamme samalla se mahdollisti tamperelaisten asiakkaidemme projektien toteuttamisen, eli tuki meni juuri sinne mihin pitääkin. Nyt voimme tarjota monitaitoisempia suunnittelijoita asiakkaittemme vaativiinkin tarpeisiin, sanoo Teemu Launis. Elomatic on Skandinavian johtavia suunnittelutoimistoja ja maailmanlaajuisestikin merkittävä ohjelmistotalo. Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa. Uranuurtavaa työtä Elomatic on tehnyt etenkin suunnittelumenetelmien kehittämisessä, minkä ansiosta yritys on saavuttanut kansainvälistä menestystä tehdas- ja laivasuunnitteluun tarkoitetulla ohjelmistollaan. Elomaticilla on Suomessa viisi toimistoa ja toimistot Puolassa, Serbiassa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Asiakkaita on yli 70 maassa. ja Elomatic Oy Osaaminen: onsultti- ja insinööritoimisto, ohjelmistotalo Erityisosaaminen: suunnittelumenetelmien ja -tuotteiden kehittämisen edelläkävijä Henkilöstö: 700 Liikevaihto: 40 Meur Viennin osuus: 65 % TuoVa:ssa: Henkilökuntamme on erittäin kiinnostunutta oman ammattitaitonsa kehittämisestä. -suunnitteluohjelmistojen käyttökoulutuksia Tampereen toimiston suunnitteluhenkilöstölle Robit Rocktoolsissa porauduttiin ohjelmointi- ja mittakonekoulutukseen Lempäälässä toimiva Robit Rocktools Oy valmistaa korkealaatuista porakalustoa kaivos-, louhinta- ja rakennusteollisuudelle. Yritys on johtava kallio- ja maaporauskruunujen toimittaja Suomessa ja se vie tuotteitaan lähes 80 eri maahan. Robit Rocktools sai Pirkanmaan Yrittäjien Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon vuonna 2011. Samana vuonna yrityksen jalansija Aasiassa kasvoi, kun Robit osti osake-enemmistön korealaisesta alan yrityksestä. - Vuosi 2011 oli kaikkiaan hyvä ja markkinat vetivät. Kilpailu maailmalla on kuitenkin kovaa ja on löydettävä uusia tapoja tehdä ja toimia. Robitin yksi valtti on ollut ja on pienuus ja joustavuus. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarvittaessa tehdä erittäin asiakaslähtöisesti myös nopeita muutoksia standardeihin, sanoo tuotantojohtaja Timo Rajala Robit Rocktools Oy:stä. - Robit Rocktools on omaksunut kehittymissuunnan, jossa investoinnit ovat tärkeitä. Käytämme uusinta robotiikkaa ja laitteita, ja koneemme ovat sekä uusia että räätälöityjä. Näin varmistamme, että laatuvaatimukset täyttyvät myös globaalilla tasolla. Yksi haaste tämäntyyppisessä yrityksessä on kalliiden investointien käytön paras mahdollinen oppiminen ja siinä osuva koulutus nousee arvoonsa. Pidän koulutusta erittäin tärkeänä kaikilla yrityksen toiminnan eri osa-alueilla, sanoo Rajala. - TuoVa:n osatoteuttajana toiminut Tampereen ammattiopisto on meille tuttu koulutusyhteistyökumppani, jonka kanssa palaset ovat loksahtaneet kohdalleen. On hyvä, kun koulutus tulee koordinoidusti hyväksi havaitun verkoston ja instanssin kautta. Malli toimii. TuoVa on ollut kanava, jonka viisipäiväiseen Fanuc-koulutukseen, osallistui väkeä tuotannosta, kautta olemme olleet mukana kahdessa koulutuksessa. Robottien ohjelmointikoulutukseen, koordinaattimittakonekoulutukseen puolestaan suunnittelijoita. Yhteistyöstä on pelkkää hyvää sanottavaa. Jos hanke saa jatkoa jossain muodossa, olemme satavarmasti mukana, sanoo Rajala. Robit Rocktools Oy Osaaminen: porakalusto, kallio- ja maaporauskruunut Henkilöstö: 80 Liikevaihto: 25 Meur Viennin osuus: 75 %, vientimaita 80 TuoVa:ssa: -robottien ohjelmointikoulutus ja koordinaattimittakonekoulutus

18 // TuoVa-hankkeen loppuraportti Koesuunnittelukoulutus onnistui Katsassa hiottiin pinnat yhä sileämmiksi Katsa Oy on asiakasräätälöityjen mekaanisten voimansiirtotuotteiden osaaja ja asiantuntija. Sen päätuotteita ovat tarkat hammaspyörät ja räätälöidyt vaihteistot. TuoVa:n kautta Katsalle räätälöitiin viiden päivän kompakti koesuunnittelukoulutus, joka toteutettiin organisaation omiin aikatauluihin soveltaen yrityksen tiloissa. Koulutukseen liittyi myös talon oma selvittämisprojekti: hammashionnassa pinnanlaatuun vaikuttavat tekijät. - Alunperin tavoitteena oli oppia teollinen koesuunnitteluprosessi. Onnistuimme hyvin: prosessintuntemus parani, merkittävät tekijät löytyivät ja paremmat pinnanlaadut on mittareilla todettu, kertoo Katsan laatu- ja kehityspäällikkö Sami Niemeläinen. - Profiilihionnassa on päästy pinnanlaatuun Ra 0,2 ilman mitään lisäkäsittelyjä. Teknisesti kyseessä on varsin merkittävä parannus. Sen ansiosta yksi työvaihe on voitu pudottaa pois tietyistä komponenteista. Samalla saatiin siis myös hintakilpailukykyä, sanoo Niemeläinen. Koesuunnittelu ei ole vielä tuotantoammattilaistenkaan parissa kovin tunnettu asia, myös siihen liittyvät tilastolliset menetelmät ovat vaikeanpuoleisia. Katsassa kehitysprojekti aloitettiin ikään kuin vahingossa vaikeammasta päästä, mutta tulokset olivat silti hyviä. Myöhemmin osaamista on lisätty muiden kurssien kautta. Katsa Oy Osaaminen: voimansiirtokomponentit, hammaspyörät ja vaihteistot Henkilöstö: 175 Liikevaihto: 28 Meur Viennin osuus: 60 % TuoVa:ssa: - koesuunnittelun koulutuskokonaisuus - Nykyisin markkinat muuttuvat nopeasti ja näkymät ovat lyhyitä. Vahvuutemme markkinoilla on se, että pystymme tarjoamaan räätälöityjä pieniä eriä, sanoo Niemeläinen. - Kehittäjille sanoisin, että kannattaa tutustua uusiin asioihin, opiskella ja kokeilla vaativiakin kuvioita. Hanke on hyvä väline kehittämiseen, se mahdollistaa, verkostoi ja rahoittaa. Katsa Oy suunnittelee ja valmistaa voimansiirtokomponentteja ja on keskittynyt erittäin tarkkoihin hammaspyöriin ja räätälöityihin vaihteistoihin. Tuotteita löytyy niin maalta, mereltä kuin ilmasta. Käyttökohteita ovat muun muassa laivojen ja voimalaitosten dieselmoottorit, paperikoneet, tuulivoimalat, liikkuvat työkoneet - kaikki vaativa koneenrakennus. Katsa on toiminut vuodesta 1955. Vientiä on kaikkiin maanosiin, tärkeimpiä vientialueita ovat Keski-Eurooppa ja Kaukoitä. Tärkein vientimaa on Saksa. ATA Gears Oy on alansa huippuosaaja, joka suunnittelee, valmistaa ja myy kartiohammaspyöriä vaativaan voimansiirtoon. Räätälöidyt ratkaisut syntyvät kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. ATA Gearsin toimittamia hammaspyöriä ja vaihteistoja löytyy muun muassa valtameriristeilijöistä, ralliautoista ja suurten koneiden ytimistä. ATA Gears on toiminut kehityksen suunnannäyttäjänä ja pitänyt pyöriä pyörimässä jo vuodesta 1937, eli yritys viettää 75-juhliaan vuonna 2012. - Toimimme ja palvelemme asiakkaitamme varsin kapealla sektorilla, mistä koituu meille sekä etuja että haasteita. Töitä on tehtävä paljon, jotta pysymme kehityksen kärjessä ja pystymme tarjoamaan kullekin asiakkaalle parhaan ratkaisun kussakin tilanteessa. Vahvuutemme on jatkossakin tinkimätön ja joustava kokonaispalvelu koko ketjun pituudelta teknistä asiakaspalvelua myöten. Tämä edellyttää meiltä sekä ajantasaista konekantaa että kattavaa asiantuntemusta, sanoo tuotantojohtaja Jyrki Tiira ATA Gears Oy:stä. ATA Gears onkin hiljattain investoinut tuotantolinjaansa hankkimalla neljä uutta 5-akselista työstökonetta. Uutta väkeäkin on rekrytoitu. Tähän selvään koulutuksen paikkaan löytyi täsmäratkaisu ATA:lle jo ATA Gears Oy tuttua reittiä Tampereen ammattiopiston kautta, toteutuksen tueksi tuli luontevasti TuoVa-hanke. - Yhteensä 15 esimiestämme ja työntekijäämme osallistui TAO:n tiloissa Hervannassa järjestettyihin koulutuksiin. Meillä oli kahdenlaisia koulutustarpeita: tarvitsimme oppia sekä uusien työstökoneiden ohjaukseen että talon uusille työntekijöille. - Koulutuspakettiin kuului muun muassa Sinumerik 840D -ohjelmointikoulutusta, kertoo Tiira. - TuoVa:n avulla toteutetuista koulutuksista meillä on hyvät kokemukset. Olemme olleet tyytyväisiä ja kaikki toimi hienosti. Kouluttaja taisi asiansa, perusasiat saatiin hyvin haltuun ja puitteet olivat hyvät, sanoo Tiira. Osaaminen ja tuotteet: alansa maailmanluokan yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy kartiohammaspyöriä vaativaan voimansiirtoon (meriteollisuus, suuret koneet, kulkuneuvot) Henkilöstö: noin 200 Liikevaihto: 43 Meur Viennin osuus: 70 % TuoVa:ssa Yrityscaset - koulutusta uusien 5-akselisten työstökoneiden käyttöön ja koulutusta uudelle henkilöstölle Suoraan asian ytimeen Uudet 5-akseliset työstökoneet ja rekrytoinnit nostivat koulutustarpeen

20 // TuoVa-hankkeen loppuraportti TuoVa:ssa pari erityispiirrettä Eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä ja kokemusten hakemista muualta TuoVa:n päärahoittajaa Pirkanmaan ELY-keskusta ohjausryhmässä edustanut Tuula Isosuo tiivistää TuoVa:n onnistuneeksi ja kooltaan merkittäväksi hankkeeksi. - TuoVa-hanketta voi kiittää erityisesti siitä, että keskeisessä roolissa on ollut nimenomaan oppilaitosten ja erityisesti eri koulutusasteiden välinen yhteistyö. Uskon, että hankkeen kirkastamien yhteisten intressien pohjalta syntyy hedelmällistä yhteistyötä myös jatkossa. TuoVa:ssa toimijat löysivät paljon yhteistä hyvää kaikkia osapuolia hyödyttäen. - TuoVa:n toinen erityispiirre on ollut mallien ja kokemusten hakeminen muualta. Benchmarking-matkoja on tehty Euroopan maihin ja yksi Japaniin, osallistujia on ollut mukana kaikista osallistujaorganisaatioista, kertoo EU-koordinaattori Tuula Isosuo. Onnistunut hanke seuraa aikaansa - navigointi hyvä merkki Neljässä vuodessa hankkeessa tapahtuu jo luonnostaan sisällöllisiä uudelleen linjauksia - ja se on hyvä merkki. - Toimintaympäristö muuttuu ja hyvä hanke seuraa aikaansa. TuoVa:n toimintaa linjattiin loppuvaiheessa muun muassa sosiaalisen robotiikan mahdollisuuksien selvittämiseen, sanoo Isosuo. Oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön instrumentteina hankkeet toimivat hyvin: rakenne perustuu keskinäiseen sopimiseen toteuttamisesta, vastuut ovat selkeät ja rahoitus on järjestetty. Hankkeiden suhteen on tehty myös monen mielestä erittäin tervetulleita hallinnollisia kevennyksiä. - Hanke on hyvä toteuttamismalli. Sen puitteissa voidaan myös kokeilla, koska tarjolla on enemmän resursseja ja paremmat mahdollisuudet toteuttaa esimerkiksi demoja ja kehittämistoimia, sanoo Isosuo. Haasteltava: - TuoVa on ollut ohjelmakaudella 2007-2013 ELY-keskuksen rahoittamista OKM:n hallinnonalan pirkanmaalaisista ESR-hankkeista toiseksi suurin. Hankehallinnointi tulee todennäköisesti tulevina vuosina keventymään lisää, mikä helpottaa myös tämänlaajuisten kokonaisuuksien läpivientiä tulevaisuudessa. - Yrityspalaute on ollut hyvää ja henki kaikkiaan myönteinen, vaikka matkan varrelle on osunut pieniä notkahduksiakin. Tärkeää onnistumisessa on ollut toteuttajien ja osallistujien vahva sitoutuminen, sanoo Tuula Isosuo. EU-koordinaattori Tuula Isosuo, Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja ohjausryhmässä Pirkanmaan ELY-keskus Suomessa on 15 elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta. Tuo- Va-hankkeen 2008-2012 on rahoittanut Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastosta. Pirkanmaan ELY-keskuksella on kolme vastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. TuoVa-hanke käynnistyi vuonna 2008 varsin tuuliseen aikaan ja jo lähtöasetelma oli haastava. Suomalainen metalli- ja konepajateollisuus paini toisaalta suurten tilauskantojen kanssa, toisaalta oli menossa globaali tuotannon rakennemuutos - ja vuoden 2008 loppupuoliskolla iski vielä maailmantalouden kriisi. TuoVa:ssa navigoitiinkin eteenpäin tilanteen mukaan: päämäärätietoisesti ja joustavasti. TuoVa:n ohjausryhmän puheenjohtajalla Jukka Niemisellä on Teknologiateollisuus ry:n edustajana kattava näkemys alan tilanteesta Pirkanmaalla. - TuoVa-hankkeen aikana sen kohderyhmä, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuus, on ollut melkoisten haasteiden edessä - vienti romahti vuoden 2008 lopulla alkaneen taantuman vuoksi ja elpyminen on ollut paikoin hidasta. Tämä on nähdäkseni osaltaan tuonut hankkeen tavoitteiden toteutukselle lisähaastavuutta esimerkiksi yrityksille tarjottavan koulutuksen osallistumisen osalta. Jonkin verran projektissa suunnattiinkin tavoitteita hieman uusiksi tämän vuoksi, sanoo asiantuntija Jukka Nieminen. Osaaminen kokoon ja jakoon TuoVa:n ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Nieminen nostaa esiin oppilaitosten välisen yhteistyön. - Suhteessa tavoitteisiin yksi parhaiten toteutuneita osa-alueita on ollut oppilaitosten välisen yhteistyön kehittyminen. On erittäin tärkeää, että oppilaitokset tuntevat toimialalla toinen toistensa osaamiset, ihmiset ja työnjaon. Myös oppilaitosten oman osaamisen kehittämisen ja sitä kautta koulutustarjonnan ja koulutusmateriaalien osalta on päästy eteenpäin. Nyt olisi hyvä, että osaamista saataisiin mahdollisimman laajasti vietyä yrityskentän käyttöön, sanoo Nieminen. - Esimerkkejä hyvin onnistuneesta yritysyhteistyöstä ovat TuoVa:n seminaarit, joihin on saatu hyvin osallistujia yritysmaailmastakin. Myös yrityskohtaisia koulutuksia on toteutettu haasteellisesta ajankohdasta huolimatta, arvioi Jukka Nieminen. Koulutuksia ja opiskelijoita yrityksiin! Jukka Nieminen esittää oppilaitoksille selkeän toiveen: enemmän ja laajempaa yhteydenpitoa yritysten suuntaan, osaamisen jalkauttamista yrityksiin ja yrityskohtaisten tarpeiden selvittämistä paikan päällä räätälöityjen koulutusten aikaansaamiseksi. - Eläköitymisten lisääntyminen ja kiristyvä kilpailu tuovat jatkossakin paineita. Tarvetta on esimerkiksi automaatioasteen nostamiselle ja muutoinkin tuottavuuden kehittämiselle. Tässä auttaa yhteistyö. - Tulisi pohtia myös uusia tapoja, joilla saataisiin oppimisympäristöt laajasti yritysten käyttöön ja nuoret yrityksiin harjoittelemaan. Opettajan yrityselämätuntemus on tässä avainasemassa. Projektissa on pohdittu muun muassa pk-kummimallia yhtenä opiskelija-yritysyhteistyön toteutusmuotona. Uudet ideat ovat yksi hyvä keino lisätä oppilaitosten ja heidän asiakkaidensa eli yritysten välisiä yhteyksiä, sanoo Jukka Nieminen. Ohjausryhmän puheenvuorot Oppilaitossynergiaa ja räätälöityä tietämystä yrityksiin Tulisi pohtia myös uusia tapoja, joilla saataisiin oppimisympäristöt laajasti yritysten käyttöön ja nuoret yrityksiin harjoittelemaan. Haasteltava: asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry, Tampere TuoVa-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus vastaa 60 prosentista Suomen koko viennistä ja 80 prosentista Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry:n toimintaan kuuluvat vaikuttaminen alan kehityshankkeisiin, verkostoituminen alan yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä osallistuminen koulutustilaisuuksiin. KUVA: VILLE SALMINEN / OBSCURE ENTERTAINMENT

TuoVa 2008-2012 toi vipuvoimaa oppilaitoksille ja teknologia-alan pk-yrityksille Mediakomeetta