Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Hannele Komu

Samankaltaiset tiedostot
Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta

Lausunto lakiesityksestä valinnanvapauslaiksi Esperi Care Oy

TERVETULOA KOTIKAAREEN

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio /Mona Hägglund

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina klo 17.00

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Kysely hoitotyön johtajille ja esimiehille Tehy. Aula Research Oy

Kouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

Miten huomioida asiakasturvallisuus palvelujen kilpailutuksessa? Anna Haverinen

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Kohti asiakaslähtöisiä SoTe - palveluja

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

KAUPUNGIN ASUNTOPOLITIIKKA JA SOTE/ MAAKUNTAUUDISTUS UUSIA NÄKÖKULMIA!

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Valtiovarainvaliokunta perjantai / HE 15/2017. Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Esperi Hoivakoti Tilkka. Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi

Henkilökohtainen apu käytännössä

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014


Näkökulma: Innovatiiviset julkiset hankinnat sosiaalipuolella. Erityisasiantuntija Antti Hautaniemi, STM

Ympärivuorokautista hoiva-asumista palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja hoivakodeissa. Asumispalvelut 24/7

Vanhuspalveluiden tila. Yhteenveto THL Tutkimuksesta 2018 Yksityiset vs Julkiset Yksiköt

Opetustoimen varautuminen

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Karungin palvelukoti

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana

Kehittyvä kerrostalo -vuosiseminaari Itsenäinen kerrostaloasunto

Asiakkaan valinnanvapaus

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Vanhusten tehostetun palveluasumisen palvelusetelin palveluntuottajat (päivitetty )

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

MAASEUTU NÄKYVÄKSI Messukeskus, Helsinki. Juha Rautio

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Transkriptio:

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto l 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 1

Esityksen rakentuminen Järjestämisvastuutj Julkisen ja yksityisen määrittely Tapaustutkimus vanhustenhuollosta h Miten eteenpäin 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 2

Palvelujen järjestäminen lainsäädäntö ja suositukset asettaa rajat ja ehdot Julkisella sektorilla järjestämisvastuu 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 3

Julkinen ja yksityinen Yksityistä ja julkista organisaatiota voidaan määritellä perinteisesti i i siten, että julkinen organisaatio on valtion tai kunnan omistama ja rahoittama, yksityinen i organisaatio i on puolestaan yksityisten henkilöiden tai säätiöiden omistama ja rahoittama. Julkisen ja yksityisen eron määrittely ei sinänsä tarkoita lainkaan sitä, että sellaista eroa olisi olemassa 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 4

Julkinen ja yksityinen Ovatko palveluntuottajat erilaisia on kiehtonut? Ja jos ovat, mistä erot syntyvät. Tutkimusaiheeni on Eroavatko julkiset ja yksityiset i t tehostetun t t palveluasumisen yksiköt toimintaa kuvaavien tekijöiden osalta? Mitä erot kertovat hoivakotien tarkoituksenmukaisesta vertailusta ja samanlaisuudesta li tai tierilaisuuden ili samanlaisuudesta? 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 5

Tapaustutkimus vanhustenhuolto Tutkimuksen kohteena on 17 yksityistä ja julkista hoivakotia, näissä on 225 työntekijää, asukkaita 410 havainnot, kysely, haastattelu, valokuvat 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 6

Ominaispiirteet Organisaation tausta ja luonne Asukkaisiini liittyvät Henkilöstöön liittyvät Johtamiseen liittyvät 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 7

Tuloksia Keskeisimmät erot henkilöstömitoitukseen ö i i k ja laatuun liittyen Toimintaympäristöt y p pystyvät y vastaamaan vaatimuksiin Lisätietoa tarvitaan henkilöstön koulutuksesta, ikärakenteesta, poissaoloista, työnkuvista, laatuprosesseista 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 8

Toimintaympäristö Toimintaympäristö vaikuttaa oleellisesti organisaation i järjestykseen j sekä siihen, miten organisaation muuttavat rakennettaan ja sisäisiä iäiiäkäytäntöjä. ä öjäeli organisaation i on tarkkailtava ympäristöään ja mukautettava itsenä sen muuttuviin olosuhteisiin. ii Toimintaympäristö myös säätelee organisaation mahdollisuuksia i toimia i menestyksellisesti i ja auttaa ymmärtämään organisaation kehitykseen vaikuttavia i säännönmukaisuuksia. k i 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 9

Tuloksia Tarkasteltaessa tarkemmin yksityisiä ja julkisia toimintaympäristöjä suhteessa suosituksiin ja valvontaan, ovat julkiset tilat suositusten mukaiset. Puutteita löytyy opasteissa ja sosiaalisen toiminnan mahdollistamisessa. Fyysisen omatoimisen elämisen mahdollistaminen ei ollut mahdollista suurimmassa osassa hoitoympäristöjä. Suurin puute oli omien WC- ja suihkutilojen puuttuminen. Keskeistä ympäristöissä ovat myös toimivat sisä- ja ulkotilat. Tilojen tulee olla esteettömät. Monessa yksikössä oli sisätilat ajateltu esteettömästi, mutta ulkotiloihin ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 10

Tuloksia lähtökohtaisesti tulisi olla kysymys kodista, ei valitettavasti i syntynyt kaikista hoitoyksiköistä iköi sellaista mielikuvaa. Mielikuva on enemmänkin sairaala, laitos. Lisäksi itulee katsoa tulevaisuuteen, sillä pitääkö meillä olla tulevaisuudessa enemmän yksiköitä, joista syntyy mielikuvan hotellista eli paikasta, josta saa korkeatasoista k ja yksilöllistä palvelua l 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 11

Tuloksia Ihmiset pitävät tärkeänä kauneutta, muotoilua, hyviä materiaaleja, mukavuutta ja käytännöllisyyttä asumisessa. Lisäksi asunnossa haluttiin olevan tervetulleeksi toivottava ilmapiiri. Miellyttävimmät asiat kaikille ryhmille olivat valo/valoisuus, kasvit/kukat k tsekä kätakka/uuni Eniten muutosta ryhmät kaipasivat kalustukseen, väreihin ja siihen, että ympäristöistä saataisiin ylimääräistä tavaraa pois. Fyysiset ympäristöt ja niiden muotoilu on tärkeää ottaa huomioon uusia hoivakotia perustettaessa ja niitä kunnostettaessa, sillä ympäristöillä voidaan vaikuttaa ihmisen kokemaan ilmapiiriin (vanhusten hyvinvointiin) ja toiminnan mahdollisuuksiin sekä helpottaa varsinaista sairauksien hoitoa. 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 12

Miten eteenpäin Hyvä ja tiivis yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä Riittävä ja yhtenäinen lainsäädäntö ja suositukset sekä valvonta Miten voidaan toimia lainsäädännön ja suositusten puitteissa, mitä voidaan tehdä toisin ja toisaalta mitä voidaan innovoida 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 13

Työpajatyöskentely 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 14

Kodin merkitys liittyy identiteettiin, autonomiaan, kontrolliin omista toimista ja sosiaalisiin suhteisiin Milloin ja kenen kanssa tehdään? Kuka päättää? Kunnioituksen tunteen säilyminen

Henkilökohtainen siirtymäprosessi ja oman identiteetin sekä elämäntyylin säilyttämisen mahdollisuudet?

Identiteetin ja elämänhistorian menettäminen *huoli siitä, mihin joutuvat tärkeät tavarat, joita ei voi ottaa hoivakotiin mukaan. Henkisellä tasolla: vanhan elämän purkaminen ja sen miettiminen, onko sillä enää mitään merkitystä. *Asukkailla on pitkä elämä takana he kaipaavat kiinnostusta sitä kohtaan, jotta voisivat säilyttää identiteettiään. *Millä tavoin vanhaa elämää on mahdollista jatkaa hoivakodissa?

Ikäihmisten käsityksiä siitä mikä tekee kotiympäristön: Matto, TV, sohva, kukkia, kasveja, keinutuoli, uuni, verhot, htkijhll kirjahylly, jossa kirjoja kijj

Stigmatisoivaa *henkilökohtaisen hygienian hoito toisten nähtävillä *osaako itse syödä siististi muiden joukossa *tarvitseeko seurata kun toiset eivät osaa Parempikuntoiset asukkaat kokivat helposti leimautuvansa huonompikuntoisten kanssa-asujien mukaan.

Pitkäaikaishoivan ohjeistukset 2009: *Esteetön ympäristö (liikkuminen ja valaistus) *Mahdollisuudet yhteisiin, kulttuurisiin ja virkistysaktiviteetteihin *Mahdollisuus syödä yhdessä *Huoneen koko ja yksi asiakas/ huone periaate *Riittävä taso laitteita ja kalustusta *Turvallisuus teknisessä ja toiminnallisessa mielessä *Varastoja turvallisuuden takia *Hygieeniset vaatimukset pinnoille *Ilmastointi *Ulkonaolon mahdollisuus *Miellyttävä, turvallinen, kotia muistuttava, aktivoiva elinympäristö *Mahdollistaa oman päätöksenteon, yksityisyyden ja osallistumisen ja tukee toiminallisuutta i sekä omaisten vierailuja il *Ihmisoikeudet pitää taata, vaikka asukas olisi heikossa kunnossa.

Mikä on olennaista Käyttäjille/ asukkaat Mikä on olennaista Käyttäjille/ hoitajat t Kriittiset kehittämisalueet Mikä on olennaista Käyttäjille/ muut työntekijät Mikä on olennaista Käyttäjille/ vierailijat Mikä on olennaista Käyttäjille/ johto

Strateginen johtaminen Pl Palvelut lt Palvelukäyttäytyminen ja toiminnot Ympäristön rakenteet ja tuotteet Ilmapiiri Tunnelma Brändi Viestintä