Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen Kauko Aronen 4.6.2013
Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden a sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2011 (2002=100), Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto [verkkojulkaisu]. http://www.tilastokeskus.fi/til/kktu/2011/kktu_2011_2013-03-01_tie_001_fi.ht
Laaja yhteisymmärrys: edellä kuvattu mittaus ei riitä Tuotoksen mittauksessa tulisi kyetä ottamaan huomioon kaikki sen haluttavuuden elementit (Atte Honkasalo) Laadun ja vaikuttavuuden kehitys liittyy hyvinvointivaltion kehitysdynamiikkaan Opetus, päivähoito, terveydenhuolto, vanhustenhuolto jne. palvelu ei ole tänä vuonna pilkulleen samanlaista kuin edellisenä vuonna, vaan sitä on kehitetty Kehityksessä jokaisella ammattikunnalla on keskeinen merkitys: Havainnoidaan ko. palveluun liittyviä muutostarpeita ja muutoksia tehdään kunkin palvelun sisällä, vähittäin Kun laatua vähittäin parannetaan ja siihen saadaan lisää panoksia, tilasto näyttää tuottavuuden alenemista
Saavutetun yhteisymmärryksen mukaiset ratkaisut 1. Integroidaan laadun ja vaikuttavuuden mittaus tuottavuusmittariin Oikeaoppinen ja parempi ratkaisu Vanhuspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaus, VATT 2. Joudutaan tyytymään mekaaniseen kapeaan mittariin, mutta otetaan sen rinnalle laadun ja vaikuttavuuden mittareita sen kontrolloimiseksi että mahdollisesti saavutettu tuottavuuden paraneminen ei ole tapahtunut laadun ja vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella (tai jos on päinvastoin haluttu panostaa laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, voidaan tässä tapauksessa hyväksyä mekaanisen kapean tuottavuusmittarin heikentyminen) VM:n tavoitetyöryhmän kehämalli 3. Ei joko-tai vaan sekä-että
Kaupunkien omat mittarit Mittari on muotoa tuotteistettujen, laadultaan vakioitujen tuotteiden tuotosindeksin ja deflatoidun (kustannuskehityksen huomioon ottavan) panosindeksin muutosten suhde, tuotteistuksen osalta parannettu malli TK:n mittarista. Tulostetaan ko. palvelulohkon tuottavuuden muutos-%. Laskelmat tehty v. 2009-2011 muutoksista. Sovittu jatkettavaksi muutoksista 2011/2012. Kaupungit voivat asettaa tuottavuustavoitteita vuosittain ja seurata niiden saavuttamista. Rinnalla aina laatu- ja vaikuttavuusmittari sen kontrolloimiseksi Nyt rinnalla myös työelämän laatua kuvaavat mittarit sen kontrolloimiseksi, ettei tavoiteltu tuottavuuden paraneminen tapahdu työelämän laadun heikkenemisen kustannuksella.
20 kaupungin yhteisyössä kehitetyt tuottavuusmittarit Vanhuspalvelut: - vanhainkotihoito: RUG-painotetun asumisvrk:n muutos / deflatoitu kustannuksen muutos (kustannukset saatavissa TK, tiedot RUGpainotetusta asumisvrk:sta kerätty 20 kaupungin mittarihankkeessa) - hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla: laskennallinen hoitopv muutos / deflatoitu kustann. muutos - vanhusten palveluasuminen: hoitopv muutos / deflatoitu kustannusten muutos - kotihoito: asiakkaan luona suoritetun työajan muutos / deflatoitu kustannusmuutos Varhaiskasvatus: - päivähoito: laskennallisten lasten määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos Opetustoimi/perusaste - perusopetus: oppilaiden määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos (Kouluikkuna) Opetustoimi/2. asteen koulutus - lukio-opetus: opiskelijoiden määrän muutos / deflatoitu kustannusten muutos (Kouluikkuna) Tekninen toimi (kehitteillä): - Katujen talvikunnossapito, painotettu suorite eri kunnossapitoluokissa/deflatoitu kustannusten muutos - Puistojen ja yleisten alueiden hoito, painotettu suorite eri hoitoluokissa/deflatoitu kustannusten muutos
Esimerkki tulostuksesta: Vanhainkodin tuottavuus - tuottavuuden muutos-% - mahdollistaa tavoitteenasettelun ja seurannan - tukee verkostotyössä parhaiden käytäntöjen välittymistä 8,00% Vanhainkotihoidon tuottavuuden muutos 2009/2010 6,00% 4,00% 2,00% HKI TRE 0,00% -2,00% -4,00% Oulu Vantaa LPR Espoo JKL Pori Kotka Kouvola Kuopio -6,00% JNS HML -8,00% -10,00% -12,00% Salo -14,00% Tero Tyni Kuntamarkkinat 14.9.2011