Ehdotus kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seusseurannassa käytettäviksi mittareiksi. Tuottavuusmittarit -työryhmän raportti

Transkriptio

1 Ehdotus kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seusseurannassa käytettäviksi mittareiksi Tuottavuusmittarit -työryhmän raportti

2

3 Sisällys 1 Johdanto Työryhmän tehtävän täsmentäminen Tuottavuusmittarit -työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi Yleiset periaatteet Päivähoito Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen vuodeosastolla Vanhusten palveluasuminen Kotihoito Perusopetus Lukio Kustannusvertailuista yhteistä tietopohjaa tuottavuuden parantamiseksi Ehdotukset jatkotyölle

4

5 5 1 Johdanto Tämä raportti on osa 20 kaupungin tuottavuushankkeen työtä. Tuottavuusohjelman mukainen yhteistyö toteutettiin kaupunkien vetäminä ns. kärkihankkeina, joista mittarikärkihanke oli yksi. Sen tavoitteena oli, että tuottavuusmittarit sisällytetään kuntien johtamisjärjestelmiin ja kehitetään yhteistyössä paremmin laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittari. Tämän vuonna 2010 Jyväskylän vedolla toteutetun kärkihankkeen tavoitteet olivat vaativia ja hanke jätti väliraportin syksyllä 2010 ja esitti samalla, että työtä jatketaan Kuntaliiton vetämänä maaliskuuhun Raportissaan syksyllä 2010 kärkihanke esitti, että tavoitteeksi asetetaan 1. yhdessä sovittavat tuottavuusmittaus/-mittarit sisällytetään 20 suurimman kaupungin vuoden 2012 talousarvioihin ja 2. tehdään kartoitus kuntien toimintaa ja taloutta koskevasta tilastoinnista sekä tehdyistä ja käynnissä olevista tuottavuusmittaushankkeista. Kartoituksen tuloksena tehdään arvio tilastoinnin ja tuottavuusmittaushankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista. Kuntaliiton vetämänä kärkihanke organisoitui työryhmäksi, jonka työskentelyyn osallistuivat: Jukka Öberg, Helsinki Pekka Heikkinen, Espoo Samuli Skyttä, Espoo Sari Mäntylä, Tampere Sanna Liljaranta, Tampere Pauli Outila, Vantaa, Jouko Virnes, Vantaa Lasse Leppä, Jyväskylä, Silja Ässämäki, Jyväskylä, Päivi Kokkonen, Lahti Riitta Holmström, Kuopio Henna Lempiäinen, Pori Tarja Saarelainen, Rovaniemi Janne Hyvärinen, Salo Hannele Savioja, valtiovarainministeriö Ville Salonen, valtiovarainministeriö

6 6 Työryhmän puheenjohtajana toimi Kauko Aronen Kuntaliitosta ja työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi valmisteli Tero Tyni Kuntaliitosta. Työryhmä katsoo kutakuinkin saavuttaneensa sille asetetut tavoitteet ja ehdottaa, että jo keväällä 2010 tehdään koelaskelmat kaupunkien tuottavuuden muutoksista tämän raportin luvussa 3 esitettävillä mittareilla. Koelaskelmissa saadaan tulokseksi kaupunkien tuottavuuden muutokset vuosien 2009 ja 2010 välillä ja tällä tavoin muodostuu pohjatieto seurata kaupunkien talousarvioihinsa tai omiin tuottavuusohjelmiinsa itse vuodelle 2012 asettamien tuottavuuden parantamistavoitteiden saavuttamista. Myös kaupunkien välinen tuottavuuskehityksen vertailu tulee mahdolliseksi. On huomattava, että tietopohja on antanut mahdollisuuden tällä tavoin mitata tuottavuuskehitystä tässä vaiheessa vain osassa kaupunkien palvelutuotantoa. Esimerkiksi terveyskeskusten palvelujen tuottavuuskehityksen vertailuun ei nähty mahdollisuuksia. Jatkotyölle on siis tarpeita.

7 7 2 Työryhmän tehtävän täsmentäminen Tavoitteen täsmentämisessä nojauduttiin Jukka Öbergin esittämään tuottavuusmittauksen sukupolvien luokitteluun. 1. sukupolvi: kustannusvertailut, 2. sukupolvi: kapeasti vain suoriteperusteista tuottavuutta mittaavat mittarit, joiden rinnalla on aina käytettävä laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita sen kontrolloimiseksi, että tuottavuuden parantamista ei tavoitella laadun tai vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella sekä 3. sukupolvi: kattavat laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottavat tuottavuusmittarit (esim. Helsingin matriisi, Kuntaliiton ja VATT:n yhteistyönä tehty vanhuspalvelujen tuottavuusmittari). Kärkihanketyön jatkon tavoitteenasetteluksi päätettiin kolme tavoitetta: 1. Tehdään kartoitus kustannusvertailuista ja niitä koskevassa raportoinnissa käydään läpi keskustelu kustannusvertailujen hyödyllisyydestä tuottavuuden parantamisen 2. Tavoitellaan sukupolven 2 mukaisia mittareita, vaikka vähitellen palveluittain tai palvelukokonaisuuksittain rakentuenkin. Tällaisen työn tuloksena jollakin mittarivalikoimalla voidaan arvioida vuoden 2012 talousarvioihin liitettävien tuottavuuden paranemistavoitteiden saavuttamista. 3. Tehdään ehdotus siitä, että pitemmällä aikavälillä tavoitellaan sukupolven 3 mukaisia mittareita ja varaudutaan tätä tavoitetta toteuttavaan kehittämistyöhön. Toisen sukupolven mukaiset tuottavuusmittarit rakennetaan Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston tiedonhankinnan pohjalta, sitä mahdollisuuksien mukaan täsmentäen (esim. päivähoito=> alle 3-vuotiaat eri tuotteena). Tehtävien parannusehdotusten on kuitenkin oltava realistisia, jotta uuden tiedonhankinnan tarve ei kasva liian raskaaksi. Tavoite voidaan asettaa seuraavasti: kaupungit asettavat vuoden 2012 talousarviossaan tuottavuuden parantamisen tavoitteen/tavoitteita palvelukokonaisuuksittain. Palveluvalikoiman ei tarvitse olla kattava heti aluksi. Näiden tavoitteiden seurannassa käytetään tässä työssä sovittavia tuottavuusmittareita. Mittarien käyttö voi alkaa heti, kun niistä on päästy yhteisymmärrykseen ja tarvittava kehittämis- ja määrittelytyö on tehty (koskien esim. vuotta 2009 ja 2010), mutta niiden avulla on tarkoitus seurata vuoden 2012 talousarvioihin liitettäviä tuottavuustavoitteita. Kapeisiin suoriteperustaisiin tuottavuusmittareihin on aina liitettävä laadun ja vaikuttavuuden indikaattoreiden seuranta sen kontrolloimiseksi, että tuottavuuden paraneminen ei tapahdu laadun ja vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella.

8 8

9 9 3 Tuottavuusmittarit työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi Yleiset periaatteet Mittarit pohjautuvat pitkälti talous- ja toimintatilaston luokituksiin, jolloin ne ovat likimain samoja tietoja, joiden perusteella Tilastokeskus tekee tilastoa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuudesta. Kuitenkin mittareissa poiketaan joiltakin osin mainitusta tilastosta Yhteisesti sovittava tuottavuusmittaustulos julkistaan kunnittain ja tehtävittäin, kun Tilastokeskus julkistaa tiedot toimialoittain (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja opetuspalvelut) sekä kaikkien kuntien ja kuntayhtymien tiedot yhteenlaskettuna. Yhteisesti sovittavan tuottavuusmittarin rinnalle nostetaan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita. Niiden tehtävien, joiden osalta riittävän hyvää tuottavuusmittaria ei ole, eikä sitä saada riittävän nopeasti tehtyä, osalta työryhmä ei esitä yhteistä tuottavuusmittaria. Esimerkiksi perusterveydenhuollon avohoidon käyntikustannuksen muuttuminen ja siitä tehtävä johtopäätös tuottavuuden muuttumisesta ei anna riittävää kuvaa toiminnan tuloksellisuuden muuttumisesta. Kunnat tekevät kustannustiedonkeruun ja toimittavat tiedot Kuntaliittoon kunkin vuoden huhtikuussa, Kuntaliitto kokoaa tiedot toukokuussa 2011, 2012, Tiedot kootaan myös vuosien 2009 ja 2010 osalta toukokuussa Laadittavaa yhteistä raporttia varten kunnat toimittavat Kuntaliittoon vuosittaiset yksikkökustannukset (nimellisin hinnoin) sekä samalla aiheeseen liittyvät laatumittarit. Kuntaliitto tekee varsinaisen tuottavuusluvun laskennan ja deflatoinnin (jotta varmistutaan, että deflatointi on samalla tavalla tehty). Jos kunta toimii jonkin tehtävän osalta yhteistoiminta-alueena, tiedot voi raportoida yhteistoiminta-alueen osalta, olennaista on että vertailuvuosina tiedot ovat samalta alueelta Kaikissa kunnissa ei ole kaikkia alla mainittuja tehtäviä omana tuotantona tai muuten palvelurakenteesta johtuen. Jos näin on, tietoja ei luonnollisesti raportoida siltä osin, vaan tiedot kerätään niiltä tehtäviltä, kuin on mahdollista. Yhteisesti sovittavassa mittaristossa tuottavuus arvioidaan deflatoidun yksikkökustannuksen muutoksena. Deflaattorina käytetään julkisen talouden kyseisen tehtävän kustannuskehitysindeksiä. Indeksi löytyy osoitteesta: tai osoitteesta: hakusanalla julkisten menojen hintaindeksi taulukot, josta valitaan Liitetaulukko 2. Kuntatalous tehtäväalueittain 2005=100.

10 10 Myös yhteisesti sovittavissa tuottavuusmittareissa, tarkastellaan vain kunnan omaa toimintaa, ei ostopalveluja. Yhteisesti sovittavaa tuottavuusmittausta pyritään laajentamaan myöhemmin myös ostopalveluihin. Yhteisesti sovittavat tuottavuusmittarit koskevat seuraavia tehtäväalueita: 1. päivähoito 2. vanhainkotihoito 3. hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla 4. vanhusten palveluasuminen 5. kotihoito 6. perusopetus 7. lukio-opetus. Lisäksi seurataan seuraavien tehtävä-alueiden kustannusten kehitystä: 8. Terveydenhuollon ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset /asukas (suurten ja keskisuurten kaupunkien kustannusvertailut). 9. Lastensuojelun kustannukset /asukas, vastaavilla määrittelyllä kuin kuusikkokunnat ( 10. Erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirien välinen vertailu) 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema sairaaloiden tuottavuustilasto Rinnalle Perfect hankkeen tuloksia hoitotoiminnan vaikuttavuudesta. Esim. yhden vuoden kuolleisuusluku: Päivähoito MITTARI: Kunnallisen lasten päivähoidon laskennallisen lapsen suoritekustannus perhepäivähoidossa sekä päiväkotihoidossa ja niiden suoritekustannuksen deflatoitu muutos. Rinnalla laatumittarina palvelumuodon keskimääräinen asiakastyytyväisyys ja sen numeerisella asteikolla 1 5. Laskennallinen lapsi ja vertailtavat kustannukset määritellään kuten kuusikkokuntien kustannusvertailussa ( päivähoito). Vertailussa rajautuu mm. leikkipuistotoiminnan, kerhotoiminnan tai avoimien päiväkotien kustannukset ja suoritteet. Deflaattorina käytetään tehtävän opetustoimi indeksipistelukujen muutosta. Kaupungin päivähoidon tuottavuusluvun laskemiseksi tarvitaan myös kunkin tuoteryhmän suoritemäärä. Ellei kunnassa tilastoida erikseen yli ja alle 3-vuotiaiden lasten määrää kunnallisessa päivähoidossa, käytetään kunnan järjestämän hoidon ikäjakaumaa talous- ja toimintatilaston mukaisena. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Ostopalvelujen kustannuskehityksen vertaaminen vastaavalla tavalla kuin omassa tuotannossa Tarkempi tuotteistaminen vuorohoidon ja 1 vuotiaiden lasten osalta. Päivähoidon vaikuttavuusmittarin kehittäminen.

11 3.2 Vanhainkotihoito 11 MITTARI: RUG-painotetun asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu kustannuksen muutos. RUG-kertoimena käytetään kuntakohtaista tietoa, jos se saatavilla. Deflaattorina käytetään tehtävän sosiaalitoimi vuosittaista muutosta. Psykiatrinen laitoshoito voidaan rajata tarkastelun ulkopuolelle. Rinnalla vanhainkotihoidossa olevien asiakkaiden keskimääräinen RUG/RAVA-mittaustulos ja sen keskimääräinen vuosimuutos. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman useasta kunnista Yksityinen sektorin tuottavuusmittaustulos Laatumittareita. 3.3 Terveyskeskuksen vuodeosastolla MITTARI: Mieluummin RUG-painotetun tai vaihtoehtoisesti painottamattoman asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu kustannuksen muutos. RUG-kertoimena käytetään kuntakohtaista tietoa, jos se saatavilla. Deflaattorina käytetään tehtävän terveystoimi vuosittaista muutosta. Psykiatrinen laitoshoito voidaan rajata tarkastelun ulkopuolelle. Akuutti- ja kuntoutushoitoa ei eritellä, vaan ne käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Rinnalla vanhainkotihoidossa olevien asiakkaiden keskimääräinen RUG/RAVA-mittaustulos ja sen keskimääräinen vuosimuutos jos tieto on saatavilla. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman monesta kunnista Yksityinen ostopalvelujen tuottavuusmittaustulos Laatumittareita. 3.4 Vanhusten palveluasuminen MITTARI: Asumisvuorokauden yksikkökustannus ja sen deflatoitu muutos. Suositeltavaa on laskea kustannusluvut erikseen kevyelle, keskiraskaalle ja tehostetulle palveluasumiselle. Jos kunnassa käytetään jotain muuta luokitusta, käytetään sen mukaista yksikkökustannusta ja kunkin luokituksen keskimääräistä laatumittaustulosta. Rinnalla keskimääräinen toimintakyky (RAVA/RAI) ja sen muutos. Kaupungin palveluasumisen tuottavuusluvun laskemiseksi tarvitaan myös kunkin tuoteryhmän suoritemäärä.

12 12 JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman useasta kunnista. Yksityinen ostopalvelujen tuottavuusmittaustulos. Laatumittareita. 3.5 Kotihoito MITTARI: Asiakkaan luona suoritetun työn tuntikustannus ja sen deflatoitu kustannusmuutos. Deflaattori: sosiaali- ja terveystoimen toimen kustannusmuutos. Asiakkaan luona tehtävään työhön kuuluu myös asiakkaan tietojen kirjaaminen järjestelmiin. Jos edellä mainittua ei erikseen seurata, tieto arvioidaan. Rinnalla laatumittarina Vanhuksen keskimääräinen toimintakyky (RAVA tai RAI) ja sen muutos. Vanhuskäyntien, vammaiskäyntien ja perhetyön osuus hoitokäynneistä 3.6 Perusopetus MITTARI: Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedon kehittämishankkeen tuloksista, kokonaiskustannuksen /oppilas, brutto ja sen deflatoitu muutos (deflaattorina: opetuspalvelujen kustannusindeksi). Mittarista rajataan pois sairaalaopetuksen, vaikeimmin vammaisten sekä muiden vammaisten suoritteet ja kustannukset. Laatumittarina Keskimääräinen ryhmäkoko. Perusopetuksen päättäneistä hyväksyttiin koulutukseen, prosenttia. Perusopetuksen päättäneistä toisen asteen koulutukseen hakematta jättäneiden osuus. 3.7 Lukio MITTARI: Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedon kehittämishankkeen tuloksista, yksikkökustannukset brutto, /oppilas ja niiden deflatoitu vuosimuutos (deflaattorina: opetuspalvelujen kustannusindeksi). Laatumittareina Lukiokoulutuksen kurssimäärä yhteensä /opiskelija. Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden prosenttiosuus. Yo-tutkinnossa hylättyjen prosenttiosuus /tutkintokerta. Yo-tutkinnon suorittaneiden arvosanapisteiden keskiarvo.

13 13 4 Kustannusvertailuista yhteistä tietopohjaa tuottavuuden parantamiseksi Kärkihanketyön jatkon tavoite oli tehdä kartoitus kustannusvertailuista ja niitä koskevassa raportoinnissa käydä läpi keskustelu kustannusvertailujen hyödyllisyydestä tuottavuuden parantamisen kannalta. Kärkihankkeessa on useasti todettu, että nämä ensimmäisen sukupolven mittarit eivät ole varsinaisia tuottavuusmittareita, vaan nimensä mukaisesti kustannusvertailuita. Tällaisella vertailutiedolla voi kuitenkin olla merkitystä tuottavuuden parantamisessa. Varteenotettava lähestymistapa voi perustua samoja palvelupaketteja samanlaisissa oloissa tuottavien kuntien ja mahdollisesti seutujen keskinäiseen vertailuun. Valtiovarainministeriön Peruspalvelut 2000-työryhmä totesi aiempiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksiin nojaten, että vertailukelpoisissakin oloissa kuntien palveluiden tehokkuus vaihtelee huomattavasti. Olennaista on löytää keskenään vertailukelpoiset kuntaryhmät ja etsiä näiden ryhmien sisällä kunkin palvelulohkon tehokkain vertailukunta sekä verrata muiden kuntien tehokkuutta tähän benchmarking-arvoon. Palveluiden tehokkuuserot voidaan tulkita myös säästöjen tai tuottavuuden parantamispotentiaaliksi. Jokaisen vertailutietoa käyttävän kaupungin ja koko kuntasektorin tuottavuutta vertailutietojen käyttö parantaa seuraavasti: Innovaation leviämisen nopeuttamisella ja vertailutietojen avulla voidaan nähdä, missä kunnissa ja millä sektoreilla voidaan saada hyötyä ottamalla käyttöön muualla jo omaksuttuja innovaatioita. Lisäksi on mahdollisuus soveltaa tehokkaasti ja ohjelmallisesti jäljessä tulijan edun periaatetta eli voidaan oppia edellä kävijöiltä. Vertaisoppiminen ja ohjattu verkostotyö ovat hyviä menetelmiä, joiden avulla kunnat voivat parantaa tuottavuuttaan esimerkiksi perusteetta keskimääräistä kalliimmiksi todettujen palvelujen kustannusten laskemiseksi lähemmäs oman alansa keskiarvoa. Tämä on kustannustehokas toimintamalli koko sektorin tuottavuuden kohottamiseen. Kuntaliiton erilaisia vertailutietopalveluita Audiator OY:n Balanceen sisältyvät vertailutiedot palvelutuotannon kustannuksista FCG:n kuntien säästöpotentiaalin analyysi Sote-yksikön kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia kuvaava vertailutietokanta ja vastaava yleissivistävän koulutuksen kustannuksista.

14 14 Kuntatalousyksikön tilastotietopalvelut, internet). Niin tytäryhtiöiden kuin liiton yksiöiden palvelut ovat ns. tilaajapohjaisia ja maksullisia. Kustannustiedot saadaan pääosin Tilastokeskukselta. Tilaajapohjaisuus mahdollistaa myös täydentävää tiedonhankintaa mm. suoritetietojen osalta. Tilaajapohjaisuus ja kohdejoukkojen keskinäinen samanlaisuus on mahdollistanut myös vertailutietopalvelun ympärille verkostoimisen, mikä on parantanut tiedon laatua ja auttanut hyvin kysymysten tekemistä, kuten esimerkiksi miksi meillä on muita kalliimmat palvelut? Kuutosten vertailutiedot ja raportit Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille sekä päättäjille. Nettisivujen kautta toivotaan voitavan jakaa tietoa tehdyistä vertailuista Kuusikon kuntien ulkopuolelle kaikille sosiaali- ja terveystoimen alueella työskenteleville ja resursseista päättäville tahoille. Sivuilta on löydettävissä tietoa lasten päivähoidon, lasten sijaishuollon, vanhusten palvelujen, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon, toimeentulotuen sekä sosiaalityön alueilta. Vuonna 2010 toimivat seuraavat työryhmät Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä, Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä, Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmä, Vammaispalvelujen Kuusikko-työryhmä, Vanhuspalvelujen Kuusikko-työryhmä, Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen Kuusikkotyöryhmä, Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä Esimerkkejä vertailun tuottamista tiedoista: Kehitysvammahuollon asiakaskohtaisten kustannusten kehitys Kunnallisen päiväkotihoidon deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 = 1 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna 2009 (koko vuoden tieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) Esimerkit osoittavat, että vertailuissa käytettävät suhdeluvut ovat kustannusten ja kohdeväestön tai asiakaskunnan suhdelukuja. Ne eivät sisällä erilasia suoritteita eivätkä sisällä tuotoksen kuvaajia, joissa kokonaistuotos olisi rakennettu osatuotosten ryhmistä niitä painottamalla (kustannuspainot). Esimerkit ovat kehittyneitä kustannusvertailutietoja.

15 Kärkihankkeessa kartoitettu kaupunkien kustannusvertailutieto 15 Kaupungit seuraavat sovittujen palvelujen kustannuskehitystä mm. alla olevien mittareiden avulla. Tuottavuuskehitystä tulee kuitenkin tarkastella laajemmin ottaen huomioon tuotoksen standardointi sekä tuotosten laatu ja vaikuttavuus. 1. Perusopetus: / Perusopetuksessa oleva oppilas 2. Lukiokoulutus: / Lukiokoulutuksessa oleva opiskelija 3. Päivähoito: / Päivähoidossa olleiden lasten määrä 4. Perusterveydenhuolto: / Käynti 5. Perusterveydenhuolto: / Hoitopäivä 6. Erikoissairaanhoito: / Kaupungin asukas 7. Vanhuspalvelut: / Asiakas 8. Vammaispalvelut: / Asiakas 9. Toimeentulotuki / Kaupungin asukas 10. Lastensuojelu: / Asiakas 11. Ruokapalvelut: / Ateria 12. Kiinteistöpalvelut: / m2 / kk Teesejä kustannusvertailujen hyödyllisyydestä: Vaikka kärkihanketyöryhmän varsinainen tavoite toteutetaankin ja päästään eri palveluiden tuottavuuden mittaamiseen (2. sukupolven mittarit), sen rinnalla 1. sukupolven kustannusvertailutietojen käyttö on tuottavuuden parantamisen kannalta hyödyllistä. Kustannusvertailuja on hyvä tehdä keskenään vertailukelpoisissa kunta/kaupunkiryhmissä (kuutoset, suuret kaupungit, 20-suurinta). Kustannusvertailuihin on hyvä liitää tietoja tarkistava, laatupiirinä toimiva ja hyviä kysymyksiä esittävä verkostotyö (suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, kuutosten toimialaryhmät). Kustannusvertailuja kehitetään edelleen tilaajapohjaisesti Kuntaliiton ja kuutosten yhteistyön piirissä.

16 16

17 17 5 Ehdotukset jatkotyölle 1. Yhteisesti hyväksyttyjen tuottavuusmittareiden tietotarpeet otetaan huomioon kuntatilastoinnin kehittämisessä. Näin saadaan mahdollisuus kattavuuteen koko kuntakentällä, ei vain 20 kaupungin joukossa. 2. Tilastokeskuksen tuottama kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaosto julkaistaan koko maasta tässä omaksutulla palveluryhmityksellä nykyisen sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, opetuspalvelut -luokituksen lisäksi. Näin saadaan mahdollisuus vertailla kaupunkien kehitystä koko maan kehitykseen. 3. Resursoidaan paremmin laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottavan tuottavuusmittarin kehittämistyö. Kehittämistyö voi ainakin osittain tapahtua Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Kuntaliiton yhteistyönä tekemän, vanhuspalvelujen tuottavuus -projektin laajentamisena ja yleistämisenä muihin palveluihin. Näin saadaan vähitellen syntymään 3 sukupolven mukainen kuntien tuottavuusmittaristo.

18