Kolme lasten- ja nuortentaloa Kaarinan keskustassa Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma

Kaarinan Seitsikko (sd, vihr, ps, kd, rkp, kesk ja vas) 216-2-1 - valtuustoryhmät, jotka ovat sopimuksen kolmesta yhtenäiskoulusta allekirjoittaneet 1 Kolme lasten- ja nuortentaloa Kaarinan keskustassa Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma Kaarinan Seitsikko sosialidemokraatit, vihreät, perussuomalaiset, keskusta, kristilliset, ruotsalainen kansanpuolue ja vasemmistoliitto solmi 7.12.215 sopimuksen Kaarinan keskustan koulurakentamisesta: Visio Kaarina on murrosvaiheessa. Kaikki kolme Kaarinan keskusta-alueella sijaitsevaa perusopetuksen koulua ovat tulleet elinkaarensa siihen vaiheeseen, jolloin kunnollinen peruskorjaus on tarpeen. Tätä vauhdittavat myös kaikkien koulujen sisäilma- ja rakenteelliset ongelmat. Asukasmäärä on kasvanut ja kasvaa: lasten ja koululaisten määrä lisääntyy. Koulun oppimisympäristövaatimukset ovat muuttuneet. On tultu ala- ja yläasteen kouluista lasten- ja nuortentaloihin, joissa on palvelut neuvolasta, varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen lop-

puun. Taloista on muodostumassa ympäröivän asutuksen ytimiä, joilla on monenlaisia merkittäviä sosiaalisia merkityksiä ja vaikutuksia, joiden kysyntä vaan kasvaa. Hyvin oleellinen kysymys on, miten onnistumme pysymään mukana kehityksessä ja ymmärrämme, että SOTE-uudistuksen myötä kasvatus- ja koulutus on se suurin palvelukokonaisuus, mikä jää kunnan vastuulle. Meidän kannattaa ennakoida, meidän kannattaa katsoa pitemmälle, meidän kannattaa tarkastella keskustaa kokonaisuutena. 2 Seitsikon keskeiset näkökulmat ovat: 1. Lapsinäkökulma kasvamis- ja oppimispolku tuttu ja turvallinen. Kaikille kaupungin keskusta-alueen lapsille luodaan mahdollisuus syntymästä lähtien kasvaa ja oppia samassa yhteisössä perusopetuksen loppuun asti. Lasten- ja nuortentaloista ei tehdä liian suuria laitoksia. Koko rajataan 8 oppilaaseen. 2. Perhenäkökulma perhe ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Perheille tarjotaan juurtumista kotikuntaan ja sosiaalisia kohtaamisia tarjoava lähiyhteisö, johon tutustutaan ja otetaan omaksi jo lapsen syntymästä alkaen. Näin luodaan vanhemmille mahdollisuus myös vertaiskohtaamisiin ja tukeen. 3. Lähikoulunäkökulma lasten turvallisuus vahvistuu. Lapset säilyttävät kaveripiirinsä ja kokevat lähikoulunsa omakseen. Siksi myös erityisen tuen ryhmät on tärkeä perustaa omaan kouluun. Itsetunto vahvistuu, koulumotivaatio kasvaa. Koulu ei ole liian suuri laitos, jonne yksilö hukkuu. Koulumatka on tuttu ja turvallinen. Oppilaita ei kuljeteta muualle kouluun. 4. Nuorisonäkökulma nuorten keskinäinen tuntemus. Murrosikäisten nuorten sijoittaminen kolmeen kouluun jakaa nuoria pienempiin yksiköihin. Tuki, turva ja yhteisöllisyys on parempi. Lieveilmiöt ja avuntarve nähdään helpommin. Nuoret tuntevat toisensa. Niin myös opettajat nuoret ja nuorten tarpeet. 5. Tilanäkökulma kaikki koulutilat terveellisiksi ja ajanmukaisiksi. Kaikki kolme koulua tarvitsevat peruskorjauksen ja siten tarvittavat laajennukset voidaan tehdä samalla. Kaikkien koulujen tonteilla on tilaa ja ne saadaan toimiviksi.

3 6. Tulevaisuusnäkökulma mihin kasvu painottuu keskustassa? Väestönkasvua tapahtuu 1-2 vuoden aikana Lemunniemen, Piispanristin ja keskustan alueella. Piispanlähde ja Hovirinta yhtenäiskouluina voivat pitkälle tyydyttää näiden alueiden oppilasmäärän kasvun. Rauhalinnan, Kesämäen ja Voivalan asukasmäärän kasvu tuo saman verran oppilaita, kun heitä peruskoulun suorittaa: kasvu on siis vähäistä eikä lisää merkittävästi oppilasmäärää. 7. Talousnäkökulma 8 oppilaan koulu on tehokas. Ihanteellinen koulun oppilasjakauma on 8 oppilasta kullakin luokka-asteella: alakoulussa 48 ja yläkoulussa 24 oppilasta. Erityisen tuen oppilaita voi silloin olla 8 oppilasta, mikä vastaa nykyistä suhteellista osuutta (8%). Näillä oppilasmäärillä ja vähäisellä koulukuljetustarpeilla koulun oppilaskustannus on edullinen. 8. Joustavuusnäkökulma avoimilla oppimisympäristöillä ajanmukaisuutta ja joustavuutta. Kolmen koulun mallilla voidaan saavuttaa joustava ja tehokas koulutilojen käyttö oppilasmäärien vaihdellessa kaupungin väestömäärän kasvaessa ja demograafisten tekijöiden vaihdellessa. Valkeavuoren hankesuunnitelman heikot kohdat Oheinen katsaus ei ole sikäli oikeudenmukainen tarkastelu hankesuunnitelmasta, koska tarkastelu lähtee siitä, että koko keskustaalueella on katsottava kokonaisuutta ei vain yhtä koulua. Samoin on nähty vaihtoehto. Hankesuunnitelma on vaihtoehdoton eikä näe kokonaisuutta. Silti sillä on yritetty ratkaista merkittävää osaa keskustan koulutilatarpeesta. 1. Oppilasmäärä Oppilasennuste on arvioitu aivan liian suureksi. Kaupungin oma kaavoitustoimiston pitkään kokemukseen perustuva ennuste on ohitettu. Samoin Tilastokeskuksen ennuste. Suurta ennustetta eivät tue myöskään henkikirjan tiedot syntyneistä. Keväällä 215 hankesuunnitelman oppilasennusteet ovat olleet edelleen päivittämättä. 2. Keskittäminen Erityisen tuen ryhmiä on keskitetty Valkeavuoreen, jonne muutoinkin tulisi huomattavan paljon oppilaita. Lähikouluperiaate on unohdettu. Se ei ole perusteltua oppilaan ja taloudenkaan kannalta. Kullakin koululla tulee olla omille oppilaille erityisen tuen ryhmänsä, jos se on mahdollista.

3. Koulun koko Koska lähtökohta on ollut sijoittaa niin Hovirinnan, Kuusiston ja Valkeavuoren yläkoululle tulevat oppilaat samaan kouluun, kasvatetaan koulun kokoa tietoisesti. Sinällään ymmärrettävää, koska suunnittelussa ei ole ollut tarjolla vaihtoehtoa. Koulun suuri koko ei saisi kuitenkaan olla itseisarvo, mikä ei salli edes keskusteltavan toisesta vaihtoehdosta. Tuskin Kaarinan kannattaa pyrkiä siihen, että Valkeavuori kasvaisi yhdeksi kymmenen suurimman yhtenäiskoulun joukkoon Suomessa. 4. Väestönkasvu Suunnitelmassa keskitytään tietysti omaan oppilaaksi ottoalueeseen. Ei nähdä eikä oteta huomioon, että Kaarinan keskustan väestönkasvu painottuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä länsipuolelle Hovirinnan koulua. Kaarinan väestö kasvaa nyt enimmillään 45 asukkaalla vuodessa ja kymmenessä vuodessa 45 asukkaalla. On muistettava, että kasvua ei tapahdu vain keskustassa. 4 5. Vaihtoehdottomuus Koska kaupungilla ei ole kokonaisvaltaista, kantaaottavaa ja linjaavaa kouluverkko-ohjelmaa, ei ole tehty vaihtoehtoista tarkastelua ilman Seitsikon sopimusta kolmesta lasten- ja nuortentalosta keskustassa Hovirinta, Piispanlähde ja Valkeavuori. On lähdetty siitä, ettei Hovirintaan tarvita lasten- ja nuortentaloa, vaan kaikki keskustan murrosikäiset sijoitetaan yhteen kouluun. Paitsi tietysti ne, jotka menevät Piispanlähteelle. 6. Keskustan kuntarakenne Hankesuunnitelma ei sisällä tarkastelua, jossa nähtäisiin, että uusien asuntojen rakentaminen siirtävät väestöllistä painopistettä länteen. Hovirinnan ja Piispanlähteen koulujen lähelle. Tuolle alueelle on Turun seudun rakennemallin mukaan sijoittumassa paljon yli 1 uutta asukasta. Valkeavuoren länsipuolelle taas korkeintaan 3 asukasta. Koko tämän asukasmäärän lisäys voi toteutua nykyisellä kasvuvauhdilla vasta yli 25 vuodessa. 7. Yhteisöllisyyden unohtaminen Hovirinnan asuntoalueen yhteisöllistä tarvetta omalle talolle ei ole oivallettu. Hankesuunnitelmalta ei sitä tietysti voinut odottaakaan., koska ei tarkasteltu keskustaan kokonaisuutena. 8. Kokonaisuus hukassa Suunnittelussa ei ole voitu nähdä kokonaisuutta. Keskustan länsiosien koululaisten määrän kasvaessa Hovirinnan koulutalo sopii etäisyytensä takia myös heille. Valkeavuori merkittävästi huonommin. 9. Ylimääräiset koulutilat

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa oppilasmäärä on asetettu niin suureksi, että vie liki 1 vuotta, kun koulu olisi edes ylimitoitetulla ja vaihtoehdottomalla tavalla toteutettuna täynnä tuskin sittenkään. Koulutilojen rakentaminen varastoon ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti perusteltua. 1. Korjaustarve ja ajanmukaistaminen Kaikilla keskustan kouluilla Hovirinta, Piispanlähde ja Valkeavuori - on peruskorjaus tarpeen. Samoin opetustilojen ajanmukaistaminen. Korjauksen yhteydessä voidaan suorittaa välttämättömät laajennukset. Tausta Kaikki alkoi runsas vuosi sitten syksyllä 214. Kävi ilmi, että Valkeavuoren alakoulussa (Ylikylä) oli sisäilmaongelma. Yleisesti nähtiin, että korjaukset on tehtävä pian. Kevään aikana asiaa selvitettiin ja kesän alussa koulutilat olivatkin keskustasta loppumassa. Ei ollutkaan enää kyse pelkästään sisäilmaongelmista. Kaikki olivat yllättyneitä, kuinka tässä näin kävi. Nyt piti purkaa vanhaa ja rakentaa uutta niin, että Valkeavuoresta tulisi enimmillään yli 1 oppilaan koulun, mikä maksaisi yli 15 M. Päiväkoti ja neuvola lisäisivät kustannuksia 4 M. Oli selvää, että 5-luvulla rakennettua sisäilmaongelmaista rakennusta ei kannattanut enää korjata, vaikka siihen oli kymmenen vuoden aikana upotettu erilaisiin korjailuihin 1 982 24. Hankesuunnitelmaa lähdettiin tekemään normaalisti. Valkeavuoren koulun oppilasmäärän kehitys on riippuvainen Kuusistosta ja koko keskusta-alueesta. Oleellista siis on, miten väestömäärä kehittyy ja missä suurinta kasvua tapahtuu. Tämän paperin teksti on yhteinen tahdonilmaus, mutta sisällöstä, virheistä ja yksityiskohdista vastaa viime kädessä Hannu Rautanen (vihr), hannu.rautanen@kaarina.fi, 4 885 754. Väestökehitys Luottamus- ja virkamiehille pidettiin maanantaina 18.1.216 seminaari Valkeavuoren hankesuunnitelmasta. Seminaarin antiin liittyen muutama huomio. Ja lisäksi tiivistelmä sopimuksestamme Kolme lasten- ja nuortentaloa Kaarinan keskustassa. 5

6 Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki esitteli tuoreen tilastotarkastelun. Sen mukaan Hovirinnan ja Piispanristin alue kasvavat. Kuusistossa koululaisten määrä on alkanut vähetä ja trendi jatkuu. Valkeavuoren itäpuolisten alueiden kasvu täyttää sen poistuman, mikä seuraa vanhojen asuinalueiden ikärakenteen muuttuessa. Jos koululaisten määrän kasvua on, se on erittäin vähäistä seuraavien vuosien aikana. Uusien ja isojen asuntoalueiden valmiiksi rakentumiseen on mennyt Kaarinassa aina yli 1 vuotta. Johtava rehtori Mika Rantanen esitteli tarkemmin oppilas- ja koulukohtaisesti tilannetta keskustassa. Vaikka on varsin monta muutostekijää, hän näki vastoin taulukoitaan ja oppilasmääräkehitystä juuri Valkeavuoren itäpuolen lasten määrän kasvavan. Rantanen unohti tuoda riittävästi esityksessään esiin sen, että suurinta kasvua keskusta-alueella on lähivuosina nimenomaan Hovirinnan ja Piispanlähteen koulujen alueella. Analyysi on yllättävä, koska tämän voi päätellä jokainen suoraan taulukoista. Rehtori Kai Kanervavuori totesi jälleen kerran, että hänen koulunsa oppilasmäärä kasvaa kymmenellä oppilaalla lukuvuodessa. Ja enemmänkin, jos Turusta siirretään erityisen tuen oppilaita Valkeavuoreen. Näin kasvua näillä luvuilla on korkeintaan 1 vuodessa 1 oppilasta. Kaupunginjohtaja Harri Virta halusi puheenvuorossaan löytää perusteita paljon suuremmalle oppilasmäärän kasvulle, vaikka hän ei esittänytkään näkemykselleen minkäänlaisia perusteita. Lopputulos on, että Valkeavuoren oppilasmäärä kasvaa hitaasti. Alle kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jolloin on ratkaistava Hovirinnan yhtenäiskoulun uudisrakentaminen ja saneeraus, kun koko keskusta-alueen ja Piispanristillä Lemunniemi mukaan lukien kasvattaa oppilasmääriä 2-3 noin 1 vuoden sisällä. Lisäksi kannattaa huomata, että Aromäki on seurannut, arvioinut ja tehnyt väestötilastoja Kaarinassa työhönsä liittyen yli 3 vuotta. Hänen analyysinsa ovat kaupungin luotettavimmat. Muut mutu-arviot ovat spekulointia, jolla on jokin taustamotiivi, minkä ymmärtäminen on vaikeaa, koska jokaisen virkamiehen luulisi pitävän huolen siitä, ettei koulutiloja rakenneta kuin tarpeeseen. Varastoon rakentaminen, pitkän aikavälin väestönkasvun ja väestörakenteen huomiotta jättäminen sekä yhteisöllisyyden merkityksen ohittaminen eivät ole ennakoivaa ja vastuullista yhdyskuntasuunnittelua. Yleisenä liikkuva uskomus, että Rauhalinnan alueen rakentaminen tuo kerralla valtavan määrän oppilaita on virhepäätelmä. Jokainen asuntoalue rakentuu vähitellen. Samaan aikaan oppilaita kasvaa ulos koulusta ja koulupaikkoja vapautuu uusille tulokkaille. Kaarinan tapaisessa väestönkasvussa ja väestörakenteella ei tänä päivänä toteudu 7- ja 8-luvun tapaista valtavaa väestönlisäystä lyhyessä ajassa.

7 Päivähoito- ja peruskouluikäiset 25 21 215 ero 1-15 % 1-15 Auranlaakso, Littoinen ja Nunna Päivähoitoikäiset 1-6 v 624 597 654 58 9,7 Peruskouluikäiset 7-15 v 965 977 914-63 -6,4 Piispanristi Päivähoitoikäiset 1-6 253 226 266 41 18, Peruskouluikäiset 7-15 44 412 425 13 3, Keskusta, Nummenniitty, Voivala Päivähoitoikäiset 1-6 731 686 832 147 21,4 Peruskouluikäiset 7-15 1 39 1 161 1 195 33 2,9 Kuusisto Päivähoitoikäiset 1-6 182 29 157-53 -25,2 Peruskouluikäiset 7-15 197 289 343 53 18,5 Piikkiö Päivähoitoikäiset 1-6 616 599 555-44 -7,3 Peruskouluikäiset 7-15 839 836 867 32 3,8 Auranlaakson ja Kotimäen koulujen alueella on koululaisten määrä vähentynyt. Toisaalta pienten lasten ja tulevien koululaisten määrä on kasvussa. Littoisten alueella on koulun kannalta jälleen tilaa täydennysrakentamiselle. Piispanristillä on koululaisten määrä pysynyt vakaana. Toisaalta pienten lasten ja tulevien koululaisten määrä on kasvussa. Valkeavuoren ja Hovirinnan koulujen alueella on koululaisten määrän väheneminen pysähtynyt. Toisaalta pienten lasten ja tulevien koululaisten määrä on kasvussa. Lapsiperheet ovat palanneet keskustan rivitaloalueille. Voivalan rannan valmistuminen näkyy myös pienten lasten määrässä. Kuusiston koululaisten määrä on vielä kasvanut. Pienten lasten määrä vähenee. Tulevia koululaisia on nykyistä vähemmän. Valkeavuoreen Kuusistosta tulevien yläkoululaisten määrä vähenee tulevaisuudessa. Piikkiössä on koululaisten määrä pysynyt vakaana. Pienten lasten ja tulevien koululaisten määrä vähenee. Piikkiön yhtenäiskoulussa olisi tilaa uusillekin koululaisille. Taulukko 1. Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäen marraskuussa 215 laatima tilannekatsaus väestökehityksestä koskien päivähoito- ja peruskouluikäisiä lapsia. Aromäki on myös kirjoittanut johtopäätökset taulukon viereen. Seuraavassa taulukossa kehitystä tarkastellaan keskustan osalta tarkemmin. Pienten lasten määrän kasvu kohdistuu enemmän nimenomaan Hovirinnan koulun oppilaaksi ottoalueelle. Vähemmän Voivalaan.

Voivala: Voivalan ranta A B C D E Ikäryhmä Voivalan ranta 21 Kaikki alueet yhteensä 215 ilman uutta aluetta 1) Ero 1/15 ilman uutta aluetta 2) -6 4 298 256-42 7-14 16 347 361 14 15-64 19 2 37 1 897-14 65-74 2 273 366 93 75+ 153 187 34 yht. 167 3 18 3 67-41 1) 215 asukkaat, jos uusia alueita ei olisi rakennettu 2) Muutos vuoteen 21 verrattuna, jos uusia alueita ei olisi rakennettu Voivala Sarakkeessa B on Voivalan rannan nykyiset asukkaat ikäryhmittäin. Sarakkeessa C on Voivalan kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 21 Sarakkeessa D on Voivalan kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 215 ilman Voivalan rantaa. Sivun 5 taulukon vuoden 215 asukkaista on vähennetty sarakkeen B asukkaat. Sarakkeessa E on Voivalan kaupunginosan asukasluvun muutos vuodesta 21 vuoteen 215 ikäryhmittäin ilman Voivalan rantaa. Kaupunginosan asukasluku olisi siis laskenut 41 asukkaalla ilman Voivalan rantaa. Kaupunginosan asukasluku laskee lievästi, jos alueella ei rakenneta uusia asuntoja. Laskeva suunta koskee pienten lasten ja aikuisten määrää. Koululaisten määrässä olisi ollut pientä kasvua. Vanhimpien asukkaiden määrään ei uuden alueen rakentamisella ole ollut merkitystä. Hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden uusiutuminen ei ole aivan riittänyt pitämään asukkaiden määrää ennallaan. Uusien asuinalueiden sijoittaminen Voivalaan tasapainottaa keskustan kaupunginosan kehitystä. Siellä on koululaisten määrä vähentynyt pitkään. 8 Taulukko 2. Voivalan alueen väestökehitys 21-215 Aromäen mukaan marraskuussa 215. Taulukosta näkyy, että pienten lasten määrä on vähentynyt silti kahdella, vaikka Voivalan ranta on rakennettu. Vastaavasti koululaisten määrä on lisääntynyt 3 oppilaalla. Trendi oppilasmäärissä on laskeva ellei Rauhalinna ala rakentua sopivaan tahtiin.

Väestöennusteet, syntyneiden määrä postinumeroittain 9 29 21 211 212 213 214 11/215 254 TURKU 29 1 266 LITTOINEN 88 6 29 1 79 5 3 2 68 3 28 1 7 7 34 3 68 6 36 61 4 35 56 6 276 PIISPANRISTI 278 KAARINA 4 4 149 18 215 PIIKKIÖ 1 5 2162 KUUSISTO 2141 VANHALINNA 38 4 52 3 164 2 118 4 26 3 52 2 132 12 112 5 31 3 Yhteensä 444 468 425 42 391 371 34 Joista äidinkieli 38 36 27 41 34 3 24 ruotsi 54 4 129 18 99 6 22 5 42 3 136 14 87 5 24 3 42 1 116 16 92 5 24 4 43 2 13 9 6 4 16 3 Taulukko 3. Johtava rehtori Mika Rantanen toi julki tämän taulukon. Piispanristin alueella syntyneiden määrä pysyy lähempänä 4 lasta, keskustassa syntyneiden määrä edelleen laskee kokonaisuutena ja Kuusistossa laskua on paljon. Tosiasia väestötilaston valossa on, ettei ilman uusien alueiden rakentamista lasten määrä kasva vaan laskee: 29 444 lasta ja 214 371 lasta.

1 KAARINAN VÄESTÖ 215 25 Kaarinan ennuste 1,1 % Ikäryhmä 215 215 % 216 216 % 217 217 % 218 218 % 219 219 % 22 22 % 225 225 % -6 2 894 8,9 2 866 8,7 2 89 8,4 2 79 8,3 2 788 8,2 2 792 8,1 2 85 7,8 7-12 2 516 7,7 2 591 7,9 2 646 7,9 2 678 8, 2 679 7,9 2 692 7,8 2 584 7,1 13-15 1 242 3,8 1 195 3,6 1 25 3,6 1 239 3,7 1 291 3,8 1 281 3,7 1 39 3,8 16-18 1 235 3,8 1 218 3,7 1 244 3,7 1 214 3,6 1 177 3,5 1 189 3,5 1 318 3,6 19-64 18 384 56,4 18 484 56,1 18 569 55,8 18 721 55,6 18 791 55,2 18 915 55, 19 542 53,8 65-74 3 853 11,8 3 942 12, 4 98 12,3 4 15 12,3 4 285 12,6 4 284 12,4 4 111 11,3 75+ 2 456 7,5 2 642 8, 2 729 8,2 2 876 8,5 3 26 8,9 3 259 9,5 4 547 12,5 yhteensä 32 58 1, 32 938 1, 33 31 1, 33 667 1, 34 37 1, 34 412 1, 36 342 1, kasvu 432 1,1 358 1,1 362 1,1 366 1,1 37 1,1 374 1,1 1 93 5,6 Lähde: Tilastokeskuksen ikäjakautuma Ikäryhmä ero 15-25 yht -6-44 7-12 68 13-15 147 215 1,1 % Ikäryhmä ero 15-25 yht -6-16 7-12 93 13-15 161 254 1,2 % Kaupunginosan väestön muutoksiin vaikuttavat Uusien asuntoalueiden rakentaminen Hajatonttien täydennysrakentaminen Asukkaiden vaihtuminen Monta liikkuvaa osaa tekee ennustamisen vaikeaksi Ikäryhmä ero 15-25 yht -6 13 7-12 119 13-15 174 293 1,3 % Ikäryhmä ero 15-25 yht -6 41 7-12 145 13-15 188 333 1,4 % Nyt näyttää, että hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden vaihtuminen eivät riitä pitämään yllä asukkaiden määrää Auranlaaksossa, Littoisissa ja Voivalassa Rauhalinnan rakentaminen saattaa korvata osittain vanhojen alueiden asukkaiden vähenemistä Taulukko 4. Tilastokeskus tekee kunnittain myös aina ennusteensa. Kun tänään -6-vuotiaita on 2894, on arvio vuonna 225 285. Vastaavasti 7-12-vuotiaiden osalta nyt 2516 ja vuonna 225 2584. 13-15-vuotiaiden ikäluokassa taas 1242 ja vuonna 225 139. Luvut osoittavat kasvun olevan olematonta tai verkkaista. On kuitenkin todettava, että Tilastokeskus ennustaa yleensä hieman alakanttiin. Aromäki on laatinut alemman taulukon sen mukaan, kuinka suuri on väestön kasvuprosentti ja silloin luvut nuoremmissa ikäryhmissä. On huomattava, että luvut koskevat koko kaupunkia.

11 Koulujen oppilasmäärät Koulu/ luokka-aste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Yht. 1. Auranlaakso 26 24 25 27 23 22 147 2. Hovirinta 49 43 42 48 27 35 1 1 246 3. Kotimäki 62 62 53 63 68 53 84 94 91 63 4. Kuusisto 4 36 39 29 32 38 214 5. Niemenkulma 17 9 13 12 19 1 8 6. Piikkiön yk 63 69 56 56 63 52 85 69 99 612 7. Piispanlähde 67 63 59 58 55 56 88 18 72 626 8. Runko 27 26 21 23 25 26 148 9. S:t Karins s s 33 23 35 19 22 12 144 1. Valkeavuori 53 56 79 75 74 75 82 112 11 1 726 Yht. 437 411 422 41 48 379 34 384 372 1 3573 Taulukko 5. Johtavan rehtorin Mika Rantasen esittämä taulukko. Oppilasmääristä voi nähdä, kuinka vuosittain 7. luokkien oppilasmäärä kehittyy seuraavien kuuden vuoden aikana: 18 23 seiskaluokkalaista. Määrä pysyy hyvin vakiona. Samoin voi todeta, että Kotimäessä on 7 oppilaan, Piispanlähteellä 7 oppilaan, Valkeavuoressa 7 oppilaan verran tilaa eli yhteensä 21 oppilaalle. Kaikkiin kolmeen kouluun on arvioitu sopivan 7 oppilasta. Valkeavuoren osalta on käytetty uutta lukua eli 8 oppilasta pohjana.

12 Siv.ltk:n päätös lv. 216-17: koulupaikan määrääminen Koulu/ luokka-aste 1. 7 mu/3. li /7. 1. Auranlaakso 45 2. Hovirinta 5 3. Kotimäki 7 96 4. Kuusisto 45 5. Niemenkulma 8 6. Piikkiön yk 7 12 7. Piispanlähde 7 96 24 8. Runko 45 9. S:t Karins s s 45 1. Valkeavuori 48 12 3 Taulukko 6. Sivistyslautakunnan joulukuussa 215 tekemä päätös lukuvuonna 216-217 kuhunkin kouluun enintään otettavista oppilasmääristä. Luvuissa on kaksi hämmentävää kohtaa: Piispanlähteelle ja Valkeavuoreen otetaan yhteensä 216 seiskaluokkalaista. Kuudesluokkalaisia on keskustassa ja Kuusistossa yhteensä nyt 24. Muutama oppilas menee aina Turkuun, joten Valkeavuoren ottomäärä olisi voinut olla hyvin lähellä 1 oppilasta. Toinen kohta on musiikkiluokkalaisten määrä 3. Kriteeriä laskemalla tuo luku on helppo saavuttaa, mikäli pyrkijöitä luokalle tulee muista kouluista.

Keskustan koulut 215-216 13 Piispanlähde Hovirinta Valkeavuori Kuusisto (628) (24+144=384) (739) (29-4 opp/v 7.lk ) luokat 1-9 luokat 1-6 luokat 1-1 Kuva 1. Keskustan koulujen oppilasmäärät kuluvana lukuvuonna 215-216. Hovirinnan koulun oppilasmääriin on lisätty St. Karins svenska skolan oppilasmäärä ja Kuusistosta kirjattu keskustaan tulevien seiskaluokkalaisten määrä.

14 Oppilasmäärän kehitys vuosina 29 215 Koulu 29 21 211 212 213 214 215 213 14 15 Auranlaakso 135 138 148 146 142 136 147 - + Harvaluoto 26 3 27 2 2* ** Hovirinta 318 285 227 227 232 237 246 ++ Kotimäki 697 68 665 656 642 654 63 +- Kuusisto 152 168 177 179 196 21 214 + + Niemenkulma 65 62 75 74 94* 79 8 + Piikkiön yk*** 511 532 551 572 585 652 612 + - Piispanlähde 65 616 596 583 574 622 626 + + Runko 16 165 155 154 142 148 148 + + S:t Karins 74 94 12 133 144 + + Valkeavuori 636 669 684 76 713 71 726 - + Yhteensä 3 35 3 345 3 379 3 411 3 46 3 572 3 573 + + Oppilasmäärät tilastointipäivänä 2.9. * Koulu yhdistetty hallinnollisesti osaksi Niemenkulman koulua ** Toiminta koulukiinteistössä loppui, oppilaat pääosin Piikkiön yhtenäiskouluun *** Piikkiön yhtenäiskoulu perustettiin vuonna 211 yhdistämällä Koroisten ja Salvelanrinteen koulut 2.1.216 Mika Rantanen Taulukko 7. Johtava rehtori Mika Rantasen taulukko kuvaa oppilasmäärien kehitystä kouluittain Kaarinassa. Keskustan koulujen oppilasmäärä oli vuonna 29 1752 oppilasta ja vuonna 215 1956 oppilasta. Luvuissa ovat mukana Kuusiston koulu ja vuonna 211 aloittanut S:t Karins svenska skolan. Ilman jälkimmäistä ja pienryhmien siirtämistä Turusta Kaarinaan ei oppilasmäärä keskustaalueella olisi juurikaan kasvanut.

Ideaalimalli kolmesta keskustan lasten- ja nuortentalosta vuonna 222 15 Tämä on visio. Tosiasiassa koulutilat on yhtenäiskouluissa rakennettava mahdollisimman joustaviksi, koska luokka-asteiden oppilasmäärät vaihtelevat kuten edellä olevista taulukoista näkyy. Lisäksi Kaarinan keskustassa Kuusistosta tulevat oppilaat on otettava oman koulun lisäksi huomioon. Ja Hovirinnassa ruotsinkielisten vaatima tilantarve. Ideaalimalli on sama kuin ihannetilanne. Tosiasiassa oppilasmäärät vaihtelevat ja sivistyslautakunnan on vuosittain määriteltävä kunkin koulun oppilaaksi oton suuruus vallitsevan tilanteen mukaan. Oppilaiden maksimäärä, yläkoululaisten maksimimäärä ja erityisen tuen oppilaiden maksimäärä on oltava tiedossa, kun koulun hankesuunnitelmaa tehdään. Ne ovat selvästi virkamiesten määrittelemiä ratkaisuja huonetilaohjelman ohella. Näillä eväin seitsikon ideaalimalli on joustava. Koululaajennuksia voidaan tehdä välttämättömien saneerausten yhteydessä. Tällä mallilla kyetään vastaamaan hyvin joustavasti koulutarpeisiin 23-luvulle asti. Koulutilat ovat koko ajan tehokkaassa käytössä ja myös uudenaikaiset, terveelliset ja turvalliset. Oppilaiden ja perheiden paras toteutuu. Piispanlähde Hovirinta Valkeavuori 8 oppilasta 8 oppilasta 8 oppilasta luokat 1-9 luokat 1-9 luokat 1-1 Kuva 2. Kaikissa yhtenäiskouluissa on enintään 8 oppilasta. Kukin koulu on tiloiltaan, resursseiltaan ja toiminnaltaan joustava. Sivistyslautakunta on määritellyt koulujen maksimikooksi tällä hetkellä 7 oppilasta.

16 Koulukohtainen tarkastelu On aina valintakysymys, miten koulujen kesken oppilaita jaetaan. Koska Valkeavuoressa ja Hovirinnassa oli vuosia sitten tilaa, ryhdyttiin niihin sijoittamaan erityisopetuksen ryhmiä Turusta ja Kaarinasta. Nyt, kun mm. Kotimäessä on 1 oppilaspaikkaa kaarinalaisille vapaana, ei ole kyetty ottamaan tätä huomioon. Kotimäessä oli vuonna 29 jo 697 oppilasta. Lähikouluperiaatteen mukaan Kotimäessä tulisi olla useita littoislaisten oppilaitten erityisopetuksen ryhmiä. Tämä valinta vaikuttaa ratkaisevasti koulutilojen täyttymiseen. Erityisopetuksen ryhmissä on yli puolet vähemmän oppilaita kuin yleisopetuksessa. Se on selvä, että luokat loppuvat, jos pienryhmiä on paljon. Seuraava tarkastelu perustuu keskustan kolmen lasten- ja nuortentalon malliin. Tarkastelun avulla nähdään, millaiseksi koulun tilanne muodostuu nykytilanne ottaen huomioon. Piispanlähde Kaikilla luokka-asteilla 1-6 oppilaita 8. Yläkoulussa voi luku olla liikuntaluokan takia yhteensä 75 korkeampi (7-9 lk, kullakin 25 oppilasta), jolloin taas alakoulun oppilasmäärä lasketaan noin 7 oppilaaseen luokkataso. Erityisen tuen mallissa lähikouluperiaatteella varaus 8 oppilaalle. Hovirinta Luokilla 1-6 oppilaita 5 luokka-astetta kohti eli yhteensä 3. Ruotsinkielisiä oppilaita 2 luokilla 1-6. Yläkoulussa 8 oppilasta eli 24 oppilasta. Erityisen tuen oppilaita 6 oppilasta: pieniä korkeintaan 1 oppilaan ryhmiä on seitsemän. Ne on tietoisesti sijoitettu kouluun. Kun useimmat tilat on tehty 3 oppilaalle, on selvää, että oppilaita mahtuu kouluun paljon aiemmin suunniteltua vähemmän. Sivistyspalvelujen tilantarvearviossa on arvioitu kouluun mahtuvan enintään 5 oppilasta. Nyt oppilaita on ruotsinkielisten kanssa 38 ja sanotaan, että koulu on täynnä. Valkeavuori Kaikilla luokka-asteilla 8 oppilasta. Alakoulu 48 ja yläkoulu 24 oppilasta. Erityisen tuen oppilaita 8. Tätä jakoa ei kyetä ennen toteuttamaan ihanteellisena mallina kuin vasta Hovirinnan yhtenäiskoulun rakennuttua. Erityisen tuen eli erityisopetuksen oppilaita ryhdyttiin ottamaan Turusta ja muista kouluista Valkeavuoreen muutamia vuosia sitten, koska koulussa oli tilaa. Sama ilmiö kuin Hovirinnan koulussa.

17 Kuusisto Kuusistosta tulee seuraavan kuuden vuoden aikana keskustan kouluihin seitsemännelle luokalle vuosittain 29-4 oppilasta. Sen jälkeen oppilasmäärä pysyy kolmenkymmenen tuntumassa tai sen alla. Oppilaita on näissä keskustan kouluissa nyt 1751. Kolmen yhtenäiskoulun ideaalimallissa oppilaspaikkoja on 24 eli 649 oppilasta enemmän. Kasvuvara on niin valtavan suuri, että on paikallaan ratkaista ennen Hovirinnan yhtenäiskoulun rakentamista, kuinka suuri siitä on tarkoituksenmukaista rakentaa. Kotimäki, Littoinen Koulu on rakennettu 7 oppilaan kouluksi: vuonna 29 koulussa oli 697 oppilasta. Oppilaita on nyt 63, joista 27 lietolaisia. Koulussa on tilaa 7 oppilaalle ja ilman lietolaisia 1 oppilaalle. Hankeseminaarissa kerrottiin, että erityisen tuen oppilaita on keskimäärin 8% oppilaista eli Kotimäessäkin 48. Heistä vain yhdeksän on Kotimäessä ja muut pääosin Valkeavuoressa. Erikoiselta tuntuu, että Kotimäen tilat pidetään osin tyhjinä eikä lähikouluperiaatteen mukaan ryhmiä perusteta omaan kouluun. Samalla vaaditaan lisätiloja Valkeavuoreen. 689 m Kokonaisetäisyys: 3427 m 1532 m 126 m Kartta 1. Koulut sijaitsevat erinomaisen hyvin ajatellen niiden käyttöä. Mikäli kaikista kolmesta saadaan aikanaan lasten- ja nuortentaloja, niistä muodostuu asuinalueensa tärkeitä yhteisöllisiä keskuksia, joiden tilat ovat monipuolisessa käytössä. Rakentamisessa on tärkeä ottaa huomioon tilojen myöhempi monikäyttöisyys. http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1 / 4

18 Vieraskuntalaiset Kaarinassa kouluittain 2 9 21 211 212 213 214 215 Auranlaakso 2 Hovirinta 9 5 5 4 2 1 2 Kotimäki 37 23 19 12 25 21 27 Kuusisto 2 2 4 Niemenkulma Piikkiön yk 13 5 11 1 1 1 12 Piispanlähde 8 24 5 4 11 14 16 Runko 1 2 1 1 S:t Karins 1 6 5 2 Valkeavuori 3 17 15 12 15 18 22 Yhteensä 75 8 62 46 69 69 87 2.1.216 Mika Rantanen Taulukko 8. Kaarinassa on johtavan rehtorin Mika Rantasen laatiman tilaston mukaan 87 vieraspaikkakuntalaista oppilaista. Näistä vähintään puolet on sellaisia, joille Kaarinan ei ole pakko koulutiloja tarjota. Jos meillä on täyttä, ei siihen ole perusteita. Lasten- ja nuortentalo mallina Piispanlähteen mallin mukaisessa talossa on perusopetuksen lisäksi varhaiskasvatus ja neuvola. Näin on tarkoitus olla myös kaikissa kolmessa yhtenäiskoulussa. Kustakin talosta kehitetään lähiyhteisönsä monipuolinen kulttuuri-, kohtaamis-, oppimis-, kasvamis- ja harrastuskeskus.

Yhteisöllisyyden lisääminen on erityisen tärkeää Hovirinnan alueella tulevan vuosikymmenen aikana. Siksi on hyvä perusteellisesti harkita aikanaan Hovirinnan päiväkodin siirtoa yhtenäiskoulun yhteyteen. Valkeavuoren koulun idea avoimesta oppimisympäristöstä ja ilmiöpohjaisesta oppimisesta on ajankohtainen ja kannatettava. Toteuttamiskelpoisuus Perusajattelu yhtenäiskoulun mallissa lähtee lapsen tarpeesta lähikouluun ja lähiystäviin koko kasvamis- ja oppimispolun ajaksi. Erityisen tuen oppilaita sijoitetaan siksi kaikkiin kolmeen kouluun lainsäädännönkin ajatusta mukaillen. Vanhemmille luodaan näin myös selkeä, turvallinen ja tuttu ympäristö lapsen syntymästä perusopetuksen päättymiseen asti. Koulujen suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeä luoda puitteet, joissa kaikki eri-ikäiset oppilaat voivat kohdata päivittäin. Samoin talojen moniammatillinen kohtaaminen on järjestettävä yhteisten tilojen käytöllä ja arjen rutiinien lomittamisella. Koulun oppilasmäärien rajaamisessa on pyritty ottamaan huomioon lapset ja oppimisen edellytykset. 8-oppilaan malli tarkoittaa neljä 2 oppilaan luokkaa. Toki luokkia voi muodostaa suurempana tai pienempänä tilanteen ja tarpeen mukaan. Todettakoon vielä, että Piispanlähteen yläkoulussa on ollut tähän asti koko historiansa ajan 21-24 oppilasta. Pätevät opettajat ja opettajien työllisyys voidaan taata vähemmän tunteja olevissa aineissa ottamalla ns. kaksoiskelpoisuuden omaavia opettajia. Silloin he voivat opettaa sekä ala- että yläkoulussa. Opettajia tarvitaan jatkossa lisää, koska oppilasmäärä joka tapauksessa kasvaa. Kustannukset Kuluvan vuoden budjetissa on varattu hankkeen toteuttamiseen 15 85 43 eli 2395 /m². Alkuperäinen hankesuunnitelma ilmoittaa lukuvuoden 226-227 oppilasmääräksi 11, minkä mukaan tilasuunnitelma on ilmeisesti tehty. Seminaarissa tuo oppilasluku putosi 1 oppilaaseen, mutta kokonaiskustannus ei muuttunut. Silti tästä luvusta puuttuvat esiopetuksen oppilaat. Oppilaskohtainen kustannus on siten 14 369 (11), 15 85 (1) tai 19 757 (8). Miksi näin? Jos kokonaiskustannus pysyy miltei samana, oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat. Tosin näitä lukuja hivenen tarkistetaan, kun uudet luvut ovat käytettävissä. Mikäli pidetään kiinni tuosta 1 oppilaan mukaan tulevasta oppilaskohtaisesta luvusta (15 85 ), on 8 oppilaan koulun investointikustannus 12 644 eli 3 161 43 alhaisempi. Arkkitehtisuunnitelmia on tietysti korjattava niin, että tämä voi toteutua. 19

2 Seitsikon sopimus Sopimus on luovutettu 9.12.215 kaupunginjohtaja Harri Virralle, sivistysjohtaja Elina Heikkilälle, tekninen johtaja Jyrki Lapille sopimuksen allekirjoittaneiden läsnä ollessa kaupunginjohtajan huoneessa. Esityksen tarpeesta, sisällöstä ja toteutuksesta on käyty luovutuksen yhteydessä selventävä keskustelu. Sopimus liitteenä seuraavalla sivulla.

21