Opiskelijan oppiminen ja oppimisympäristöt (OPPI) -kysely Anna Parpala ja Sari Lindblom-Ylänne OPPI-kyselyn taustaa Opiskelijan oppiminen ja oppimisympäristöt (OPPI) kyselyn kehittäminen sai alkunsa vuonna 2005, kun keskustakampuksen tutkinnonuudistuksen koordinaattorin (Anna Parpala) vetämä työryhmä ryhtyi pohtimaan, miten tutkinnonuudistuksen vaikutuksia yliopistossa voitaisiin tutkia ja selvittää. Työryhmän tavoitteena oli saada tietoa tutkinnonuudistuksen vaikutuksista yliopistoopiskelijoiden oppimiseen ja tutkintojen toimivuuteen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi päätettiin rakentaa kysely, joka toisi tutkimuksellista tietoa yliopisto-opiskelijoiden kokemuksista heidän oppimisympäristöstään ja heidän lähestymistavoista oppimiseen eri tiedekunnissa. Alun perin kiinnostuksen kohteena oli erityisesti tutkinnonuudistuksen vaikutusten tutkiminen. Hanke kuitenkin laajeni, kun muun muassa eri tiedekuntien pedagogiset yliopistonlehtorit ja suunnittelijat tulivat siihen mukaan. Hankkeen kehittämisen myötä OPPI-kyselyn yleisemmäksi tavoitteeksi tuli tuoda tietoa siitä, millä tavoin yliopisto-opiskelijoiden syväsuuntautunutta eli ymmärrykseen ja merkityksen etsimiseen tähtäävää oppimista voidaan parhaiten tukea koko opiskelu-uran läpi. Kyselystä haluttiin rakentaa työkalu, joka tuottaa tietoa yliopisto-opetuksesta ja tutkinnonuudistuksen vaikutuksista yliopisto-opetuksen laatuun erityisesti oppimisen näkökulmasta. Kyselyn käytön tavoitteena on: 1. Tutkimusperusteinen kysely laadukkaan oppimisen ja opetuksen kehittämistyökaluksi Helsingin yliopistossa. 2. Tieteellinen tutkimusprojekti opiskelijoiden oppimisesta ja heidän kokemuksistaan oppimisympäristöstään a. Opiskelijan oppimisen ja oppimisympäristökokemusten väliset yhteydet b. Erot eri opiskeluvaiheessa olevien opiskelijoiden ja eri tieteenalojen välillä 1
c. Opiskelijan lähestymistavassa (millaisia tavoitteita opiskelija oppimiselleen asettaa) tapahtuvat muutokset yliopisto-opintojen aikana d. Opiskelijoiden kokemukset oppimisympäristöstään opintojen aikana 3. Työkalu opiskelijan oppimisen edistämiseksi, opiskelutaitojen kehittämiseksi ja HOPSohjaukseen Heti kyselyn kehittämisen alkuvaiheista lähtien oli selvää se, että kyselystä haluttiin rakentaa tutkimusmittari, jolloin sen tuli perustua yliopisto-opetusta koskevaan tutkimustietoon ja teoriaan. Tämän ansiosta kyselyä voidaan hyödyntää sekä tutkimuksellisesti että käytännössä opetusta kehitettäessä. Kyselyn kehittämistä ja toteuttamista koordinoi Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY), ja projektista vastaavat projektipäällikkö Anna Parpala ja yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom-Ylänne. Oppi-kyselyn kehittäminen suomalaiseen kontekstiin Kyselyn kehittäminen aloitettiin selvittämällä, mitä jo olemassa olevia kyselyjä, joissa tarkastellaan oppimista ja/ tai oppimisympäristöä, löytyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kyselyksi valittiin Isossa-Britanniassa käytössä ollut Experiences of Teaching and Learning Questionnaire (ETLQ kts. esim. Entwistle, McCune, & Hounsell 2002), jonka Coventryn, Durhamin ja Edinburghin yliopistot olivat kehittäneet yhteistyössä. Alkuperäisen kyselyn toimivuutta oli tutkittu yhteistyöyliopistoissa eri tieteenaloilla ja eri vuosikursseilla. Lisäksi oppimista koskevalla osiolla on pitkä tutkimushistoria Edinburghin tutkimusryhmässä. Kysely on alun perin kehitetty opiskelijahaastattelujen pohjalta, ja sen toimivuutta on tutkittu vuosikymmenien ajan. Uusin versio kyselystä, jota käytetään myös osana ETLQ- mittaria, on vuodelta 2002 (kts. esim. Entwistle & Peterson, 2004). OPPI-kyselyyn ETLQ kyselystä otettiin käyttöön osiot, joissa oli väittämiä koskien opiskelijoiden oppimisympäristökokemuksia ja lähestymistapoja oppimiseen. 2
OPPI-kyselyn käännöstyössä tavoitteena oli säilyttää väittämien alkuperäinen tarkoitus, mutta saada se sopivaksi suomalaiseen kontekstiin. Kyselyn käännöstyöhön osallistui sekä yliopistopedagogiikan että kyselylomaketutkimuksen asiantuntijoita. Kyselylle tehtiin myös back translation -prosessi, jossa kysely käännettiin ensin englannin kielestä suomen kielelle ja sen jälkeen ulkopuolinen henkilö käänsi väittämät takaisin suomen kielestä englanninkielelle. Kahta englanninkielistä versiota vertailtiin sitten väittämä väittämältä. Näin varmistettiin, ettei suomentamisessa ja kyselyn muokkaamisessa suomalaiseen yliopistokontekstiin tapahtunut sellaisia muutoksia, että väittämien merkitys olisi muuttunut. Tämän jälkeen kysely pilotoitiin teologisen tiedekunnan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla. Lisäksi kyselyn työstämisessä on saatu kommentteja myös alkuperäisen, englantilaisen kyselyn tutkimusryhmältä, erityisesti Noel Entwistleltä ja Velda McCunelta.. Kyselyn viimeisempään versioon lisättiin alkuperäisen ETLQ-kyselyn kahden osion lisäksi Helsingin yliopiston tiedekuntia kiinnostava osio, opintojen eteneminen. Lopullinen versio OPPI - kyselystä koostui näin ollen neljästä osasta: 1. Taustatiedot 2. Yleinen opetuksen kehittäminen, jossa kysyttiin opetukseen ja oppimiseen liittyvistä kokemuksista kuten opetuksen linjakkuudesta, yhteisöllisyydestä, opittavan aineksen merkityksellisyydestä, ja siitä, miten opetus tukee opiskelijoiden ymmärryksen syvenemistä 3. Opiskelu ja oppiminen, jossa kartoitettiin lähestymistapoja oppimiseen 4. Opintojen eteneminen, jossa selvitettiin opintojen etenemistä, opintoja edistäviä ja estäviä tekijöitä ja kurssien suoritustapoja avoimin kysymyksin. Samassa osiossa opiskelijaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin koskien hänen kokemuksiaan erilaisista opintojen suorittamistavoista kuten kirjatenteistä, kirjallisista töistä ja verkkokursseista. Myös tenttien vaatimaa osaamista ja oppimista kartoitettiin. Ensimmäisen kerran OPPI-kyselyyn vastasivat Helsingin yliopiston 10 tiedekunnan 1. ja 3. vuoden opiskelijat vuoden 2006 keväällä. Kyselyyn vastasivat opiskelijat seuraavista 3
tiedekunnista: oikeustieteellinen, käyttäytymistieteellinen, humanistinen, teologinen, valtiotieteellinen, farmasian, matemaattis-luonnontieteellinen, eläinlääketieteellinen, biotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Kysely toteutettiin verkkokyselynä. Linkki kyselyyn lähetettiin 1. ja 3. vuosikurssin opiskelijoiden helsinki.fi -osoitteisiin, jotka oli saatu opiskelijarekisteristä. Jokaiseen tiedekuntaan meni oma linkkinsä sekä niin sanottu saatekirje, jossa opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Sähköpostin allekirjoittajina toimivat melkein kaikissa tiedekunnissa dekaani tai opetuksesta vastaava varadekaani. Kyselyyn vastasi yhteensä 2509 opiskelijaa, joista 22% oli miehiä (n=546) ja 78% naisia (n=1960). OPPI-kyselyn reliabiliteetti tarkastelu Vuonna 2006 kerätyn aineiston avulla OPPI-kyselyn toimivuutta on tutkittu erilaisilla menetelmillä. Kyselyllä kerätylle aineistolle tehtiin ensin faktorianalyysit sekä vinorotaatiolla että suorakulmaisella rotaatiolla. Kummatkin rotatoinnit tuottivat hyvin samankaltaiset tulokset, mutta koska faktorit korreloivat keskenään, lopulliseksi rotaatioksi valittiin vinorotaatio. Tämä rotaatio oli ollut käytössä myös alkuperäisen ETLQ:n analysoinnissa. Faktoroinnin pohjalta rakennettiin kymmenen faktoria. Neljä faktoreista kuvaa yliopisto-opiskelijoiden lähestymistapoja ja kuusi heidän kokemuksiaan oppimisympäristöstään (Taulukko 1). Kyselyn tuottaman faktorirakenteen toimivuuden tarkastelussa käytettiin systemaattista transformaatioanalyysia, jonka toteutti tutkimusryhmän avuksi tullut tilastotieteen asiantuntija, dosentti Erkki Komulainen. Lisäksi analyyseissa konsultoitiin yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahtea matematiikan ja tilastotieteen laitokselta. Symmetrisen transformaatioanalyysin avulla voidaan tarkastella kyselyn faktorirakennetta eri tiedekunnissa ja eri vaiheiden opiskelijoiden joukoissa. Transformaatioanalyysin perusteella voidaan olettaa, että kysely toimii eri tiedekunnissa ja opiskelun eri vaiheissa suunnilleen samalla tavalla, sillä kysely tuottaa samanlaisen faktorirakenteen eri vuosikursseilla ja eri tiedekunnissa. Faktoreiden reliabiliteetti tarkastelussa käytettiin perinteisen Cronbachin Alfan lisäksi tarkempaa General Reliability -menetelmää (Tarkkonen ym.). Kummatkin menetelmät tuottavat varsin hyvät reliabiliteetit erityisesti 4
oppimisympäristöä kuvaaville kuudelle faktorille, mutta myös kolmelle opiskelijan lähestymistapaa oppimiseen kuvaavalle faktorille: Argumentatiivinen ja analyyttinen (eli tieteellinen) lähestymistapa, (organisoitunut eli) Systemaattinen lähestymistapa oppimiseen ja Ymmärrykseen tähtäävä lähestymistapa. Pintasuuntautuneen lähestymistavan reliabiliteetti oli matalampi, mutta silti hyväksyttävällä tasolla. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että reliabiliteetiltaan korkeimmat faktorit eli tieteellinen ja systemaattinen lähestymistapa näyttäisivät olevan opintojen etenemisen ja opiskelumenestyksen näkökulmasta kaikkein tärkeimmät. Taulukko 1. OPPI-kyselyn faktorit reliabiliteetteineen (N=2509). Lähestymistavat General Reliability Tieteellinen lähestymistapa 0.83 Ymmärrykseen tähtäävä lähestymistapa 0.70 Systemaattinen ja tavoitteellinen 0.76 lähestymistapa Tietoa toistava lähestymistapa 0.56 Oppimisympäristön ulottuvuudet Ymmärrykseen tähtäävä opetus 0.83 Linjakkuus 0.78 Opettajien tuki ja innostus 0.63 Kiinnostus ja relevanssi 0.79 Rakentava palaute 0.77 Tuki muilta opiskelijoilta 0.79 Faktorien välisiä suhteita tarkasteltiin sekä muodostetuilla summamuuttujilla että faktoripisteillä. Tutkimustuloksien analysoinnissa käytettiin kuitenkin lopullisessa versiossa faktoripisteitä, mutta tulokset olivat yhteneviä summamuuttujilla saatuihin tuloksiin. Faktorianalyysin avulla myös lyhennettiin kyselyä ja vuonna 2008 kyselyn lyhennetyllä versiolla kerättiin uutta, seurantaaineistoa. Lyhennetyssä versiossa vähennettiin myös avokysymysten määrää. Avokysymykset korvattiin monivalintakysymyksillä, joiden vaihtoehdot olivat nousseet vuonna 2006 kerätyistä avovastauksista. Muita tutkimustuloksia OPPI-kyselyn tulosten analysoinnissa on löydetty yhteys opiskelijan syväsuuntautuneen lähestymistavan (tieteellisen, ymmärrykseen tähtäävän ja systemaattisen lähestymistavan) ja 5
positiivisten oppimisympäristökokemusten välillä (Parpala, Lindblom-Ylänne, Komulainen, Hirsto & Litmanen, 2008). Samassa tutkimuksessa havaittiin eroja ensimmäisen vuosikurssin, ns. uuden tutkinnon opiskelijoiden ja kolmannen vuosikurssin ns. vanhan tutkinnon opiskelijoiden välillä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat oppimisympäristönsä positiivisemmin kuin kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Jatkossa tätä tulosta tarkastellaan muun muassa pitkittäistutkimuksen kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tiedekuntaeroja opiskelijoiden lähestymistavassa oppimiseen ja heidän kokemuksissaan oppimisympäristöstä. Ryhmittelyanalyysin (Latent profile analysis) avulla muodostui neljä erilaista opiskelijaryhmää: Systemaattiset opiskelijat (Organised students), Tieteelliset opiskelijat (Argumentative students), Pintasuuntautunutta lähestymistapaa oppimiseen käyttävät opiskelijat (Students applying a surface approach) ja Tieteelliset, epäsystemaattiset opiskelijat (Argumentative and unorganised students) (Parpala, Lindblom- Ylänne, Komulainen, Litmanen & Hirsto, 2009). Tutkimustulokset osoittivat, että Systemaattiset opiskelijat ja Tieteelliset opiskelijat olivat yleisimmät opiskelijaryhmät Helsingin yliopistossa, mutta samalla havaittiin, että sekä opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen että opiskelijoiden käsitykset oppimisympäristöstä erosivat tiedekunnittain (Parpala, Lindblom-Ylänne, Komulainen, Litmanen & Hirsto, 2009). Kyselyn lisäksi oikeustieteellisessä, eläinlääketieteellisessä, biotieteellisessä, humanistisessa, käyttäytymistieteellisessä ja farmasian tiedekunnissa on tehty tiedekuntakohtaista tarkempaa tutkimusta, josta osa on laadullista tutkimusta. Laadullisessa tutkimuksessa on tarkasteltu muun muassa opiskelijoiden vastauksia kyselyn avokysymyksiin. Nämä tutkimukset täydentävät kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Kyselyn sovellusmahdollisuudet OPPI- kyselyllä on useita hyödyntämismahdollisuuksia opetuksen kehittämisessä ja yksittäisten opiskelijoiden oppimisprosessin tukemisessa. Kyselyä on jo tällä hetkellä käytetty yksittäisen 6
opiskelijan itsearviointivälineenä osana HOPS-prosessia biotieteellisessä, farmasian, eläinlääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat vastaavat kyselyyn osana HOPSiaan ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuoden aikana. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käyttää tulkinta-avainta omien vastaustensa analysoimiseksi, ja he voivat verrata tuloksiaan sekä oman tiedekuntansa opiskelijoiden tuloksiin että koko yliopistoa koskevan opiskelija-aineiston tuloksiin. Opiskelijat voivat myös itse tuoda kyselyn HOPS-tapaamiseensa käsiteltäväksi. Kyselyä on käytetty muun muassa eläinlääketieteellisessä, farmasian ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa opetuksen kehittämisen työkaluna. Opettajille ja opiskelijoille on järjestetty tilaisuuksia, joissa on julkaistu opetusta koskevien summamuuttujien tulokset. Tulosten julkistamisessa on korostettu, että kyseessä on opiskelijoiden kokemus opetuksesta, eikä tuloksia näin ollen voida tulkita suoraan laadun mittarina. Kyselyn käytön tavoitteena ei ole arvioida ja vertailla erilaisia oppimisympäristöjä vaan tutkia oppimisen ja oppimisympäristöjen välisiä yhteyksiä. On huomioitava, että kyselyiden käyttäminen arviointi- ja vertailutyökaluina on hyvin ongelmallista (McCune, 2004). Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää koko yliopiston laadunhallinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Se auttaa jäsentämään yliopisto-opetuksen laatua ja toimii tarvittaessa laadukkaan opetuksen työvälineenä tiedekunnissa ja laitoksilla. Kyselyn tulokset antavat tietoa tiedekunnille mm. siitä miten opetuksen linjakkuus, syvällisen ymmärtämisen tukeminen opetuksessa, ja opiskelijoiden keskinäinen yhteistyö toimivat tiedekunnassa opiskelijoiden näkökulmasta. Kyselyn tulosten avulla saadaan kuva tiedekunnan opetuksen tilasta ja asioista, jotka ovat hyvin olennaisia yliopisto-opetuksen laadun näkökulmasta. 7
KYSELYN TIETEELLINEN KEHITYSTYÖ (muokkaus suomalaiseen kontekstiin, realibiliteetti- ja validiteettianalyysit, tulosten analyysit) YLIOPISTON LAATUTYÖ TIEDEKUNTIEN JA LAITOSTEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA LAATUTYÖ HOPS-OHJAUS, OPISKELIJAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA ITSEARVIOINTI Kuvio 1. Yhteenveto OPPI-kyselyn tutkimuksesta ja sovelluksista Kyselyyn liittyviä julkaisuja Myllylä, J., Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S., Korvenranta, S. ja Mattila, A. (2007). Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ja opetuksesta. Kyselytutkimus ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Pedagogica-sarjan julkaisuja 26. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S. & Myllylä, J. (2008). Oppimisen ja oppimisympäristöjen tutkimus osana yliopiston palautejärjestelmää OPPI-kyselyn taustasta ja sovelluksista. (Using research on teaching and learning as a part of quality assurance in higher education ETLQ background and practical implications. Published in Finnish). Peda-Forum 1/2008, 4-7. Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S., Komulainen, E., Hirsto, L. & Litmanen, T. (2008). Perceptions of teaching-learning environment and approaches to learning of first- and third-year students. Resubmitted for publication. 8
Parpala, A., Lindblom-Ylänne, S., Komulainen, E. & Litmanen, T., Hirsto, L. (2009). Students approaches to learning and experiences of their teaching-learning environment in different disciplines. Submitted for publication. Rytkönen, H. (2009). Syväsuuntautunut vai pintasuuntautunut? Biotieteellisen tiedekunnan 1. vuoden opiskelijoiden lähestymistavat oppimiseen. Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos. Kandidaatin tutkielma. 9