Pohjois-Savo suunnannäyttäjänä?

Pohjois-Savo suunnannäyttäjänä? Aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon liitto Innovaatiokärjet Pohjois-Savossa lääke-hoitoklusteri vahva Itä-Suomi sairastaa Hyvinvointierot kasvussa Huoltosuhde ja vanhusten määrä

Tieteen ja teknologian innovaatiokärjet Lääkeklusteri Hyvinvointipalvelut? Teknologiateollisuus Energiateknologia Maito ja elintarvikkeet Mittaus- ja sensoritekniikka -> tuottavuus, ohjattavuus Keskushermostoja sydäntaudit kuvantaminen Ihmisen mittaaminen, ohjelmistot, terveystieto, kansansairaudet, terveyshallinto Tuottavuuden kehittäminen: Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä: amk, yliopistot, yritykset Hitsaus, koneistus pinnoitus, digitaalinen valmistus, tuotehallinta Kattilateknologia, biopolttoaineet, akut, uusi puutiede, energiainsinöörikoulutus Ylä-Savo maitokeskus: tuotantoteknologia, energia- ja ympäristöratkaisut; elintarvikekehitys (Valio ja yo)

Miksi lääke-hoitoklusteri ja hyvinvointiala vahvoja Itä-Suomi sairastaa = lääketieteellistä hoitoa tarvitaan ja harjoitteluainesta on paljon Lääke- ja kirurgista hoitoa tarvitaan, mutta se ei ratkaise ihmisten korkeaa sairastamista Tieteellisesti vahva osaaminen UEF:ssä ja KYSissä: sydänhoito, diabetes, aivosairaudet ja kuvantaminen Kestävä ratkaisu terveyden ja hyvinvoinnin nostoon Työtä ja toimeentuloa Koulutusta ja ammattitaitoa Sosiaalisia suhteita Lisää liikuntaa ja terveellistä ruokaa, vähemmän viinaa ja tupakkaa Työyhteisöt kuntoon Tukevat toimet Tehokas ja kattava perusterveydenhoito = terveyskeskukset (työterveys toimii) Auttavat ja korjaavat sosiaalipalvelut sekä kouluterveydenhoito Elämänsisältöä, uuden kokemista ja oppimista ja sosiaalisuutta tukevat kulttuuripalvelut Kuulostaako Kuopion uudelta palvelumallilta PS: Pohjois-Savon terveys- ja vanhuspalvelut ovat hoitotarve huomioiden maan keskitasoa halvempia, esim. Helsinki kallis (+200 M /v) toteaa THL

Terveyspuntarin kansantaudit v. 2010 Lähde: Kela Vakiointi: Vakioimaton Kansantautiindeksi Diabetes Psykoosit Alue Ahvenanmaa 71,8 60,9 50,3 101,7 70,9 86,6 76,6 55,3 Etelä-Karjala 110,4 110,7 119,3 98,1 114,4 112,6 95,4 122,2 Etelä-Pohjanmaa 126,9 133,4 116,8 166,3 126,4 105,6 118,9 120,9 Etelä-Savo 136,7 131,6 130,9 150,5 118,3 125,8 136,9 162,8 Kainuu 147,7 129,0 127,7 153,3 134,4 175,1 138,4 176,2 Kanta-Häme 98,4 107,8 87,2 89,6 107,8 108,8 92,9 94,6 Keski-Pohjanmaa 121,0 109,5 101,5 176,5 80,3 120,9 111,5 146,6 Keski-Suomi 114,6 112,5 105,1 117,5 106,1 127,1 117,7 116,5 Kymenlaakso 109,2 116,8 104,9 107,9 113,3 93,0 113,7 114,5 Lappi 128,4 113,5 105,7 174,2 113,3 128,0 121,7 142,3 Pirkanmaa 93,0 99,8 90,6 84,7 98,5 85,7 105,5 86,1 Pohjanmaa 95,7 90,8 87,8 96,2 82,3 93,7 113,6 105,2 Pohjois-Karjala 134,8 128,9 147,0 121,1 122,5 143,9 128,4 152,0 Pohjois-Pohjanmaa 122,4 97,3 113,2 170,1 108,7 122,4 116,6 128,5 Pohjois-Savo 139,2 122,6 137,9 136,6 141,9 138,6 136,7 160,1 Päijät-Häme 100,0 102,4 107,2 95,6 109,4 87,3 99,7 98,5 Satakunta 101,6 113,5 99,6 101,4 105,7 80,9 114,2 95,7 Uusimaa 72,8 77,6 84,2 57,5 75,7 80,2 69,9 64,7 Varsinais-Suomi 86,4 95,9 88,1 68,8 104,1 84,8 89,8 73,3 Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

Terveyspuntarin kansantaudit v. 2010 Lähde: Kela Vakiointi : Vakioimaton Kansantautiindeksi Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Alue Iisalmi 137,8 122,8 129,4 140,4 142,8 146,9 136,1 146,3 Juankoski 185,4 183,9 179,8 237,3 166,7 148,8 162,8 218,5 Kaavi 197,3 179,6 257,4 211,4 165,7 164,3 185,9 216,6 Keitele 174,1 178,4 163,4 182,4 170,8 136,4 182,1 205,0 Kiuruvesi 155,8 136,0 157,7 188,7 131,5 145,8 146,7 183,9 Kuopio 120,3 94,2 134,6 106,6 136,3 125,3 115,1 130,0 Lapinlahti 151,3 132,0 138,9 148,0 141,6 157,2 157,7 183,8 Leppävirta 152,3 166,4 125,1 154,5 144,7 147,4 138,5 189,4 Maaninka 145,6 147,9 128,7 130,8 149,1 134,0 170,9 157,6 Nilsiä 180,9 154,8 175,6 209,2 173,2 158,6 168,2 226,7 Pielavesi 169,5 167,9 157,8 150,1 176,2 134,4 167,8 232,1 Rautalampi 176,5 168,6 172,2 205,6 125,0 147,7 183,9 232,8 Rautavaara 211,6 172,3 209,5 266,9 149,1 163,8 216,4 303,3 Siilinjärvi 112,3 102,2 93,9 95,4 143,1 121,1 115,2 115,2 Sonkajärvi 161,6 164,8 131,7 185,2 150,5 157,5 158,3 183,5 Suonenjoki 157,7 140,3 163,8 176,2 132,9 120,7 169,2 201,0 Tervo 202,6 183,2 198,6 213,6 204,8 186,2 194,3 237,6 Tuusniemi 182,3 168,3 181,9 205,8 147,7 165,6 177,0 229,8 Varkaus 145,4 131,2 123,1 131,3 134,2 164,9 150,6 182,6 Vesanto 198,6 197,6 205,5 216,9 179,0 157,3 199,1 234,8 Vieremä 141,2 151,0 108,8 157,8 122,3 156,0 128,1 164,2 Pohjois-Savo 139,2 122,6 137,9 136,6 141,9 138,6 136,7 160,1 Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

Hyvinvointierot kasvussa Erot ihmisten kuolleisuudessa ja terveydessä ovat Suomessa 1988 2007 kasvaneet (Helsingin yliopisto, Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen ja Mikko Laaksonen, Lääkärilehti 2011) Köyhien ja rikkaiden välinen ero odotettavissa olevassa eliniässä on kasvanut Miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen Naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen Eron kasvu on suurempi köyhien ja rikkaiden välillä kuin ammattiryhmien ja sosiaaliryhmien välillä Tärkeimmät sairaussyyt kuolleisuuden erossa ovat alkoholi, sydäntaudit ja syöpätaudit Ero terveydessä syntyy 35-64 vuotiaiden ryhmässä Köyhissä (alin tuloviidennes) on paljon työttömiä ja yksin asuvia Ylemmät sosiaali- ja koulutusryhmät elävät pidempään ja terveempinä kuin alemmat Ero eliniässä sosiaaliryhmien välillä (6 vuotta) kasvanut vähemmän kuin tuloryhmien välillä Hyvän ja terveen vanhuuden pohja tehdään aikuisiällä, sairaista nuorista ja työikäisistä ei saada terveitä vanhuksia

Alueelliset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä VATT mukaan (Johanna Pekkala 2009) Ihmisten terveydentila on parempi hyvätuloisilla alueilla ja heikompi huonotuloisilla alueilla Maakuntien välillä ero on havaittu osassa tutkimuksia, osassa ei Erityisen selvä terveysero on eri tulotason seutujen välillä Yksilötasolla korkea tulotaso ja koulutus suojaavat terveyttä Mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä suurempi on terveyserot tulo- ja koulutusluokkien välillä Tasaisen tuloeron maassa terveyserot ovat pienet myös alueiden ja ihmisten tuloluokkien välillä Suomessa erot terveydessä ja kuolleisuudessa sosioekonomisten ryhmien välillä ovat suuret moniin muihin maihin verrattuna Suomessa esim. suurempi ero eliniässä sosiaali- ja tuloluokkien välillä kuin Pohjois-Koreassa (miesten elinikä Suomessa 76,5, Pohjois-Koreassa 69) Maakuntien välillä on miehillä 4 vuoden ja naisilla 2-3 vuoden erot eliniässä Korkea Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, alhainen Kymenlaaksossa, Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa

Yksityiset ja julkiset terveyspalvelut Pohjois-Savonkin maakuntastrategia perustuu vanhaan ideaan wellfare mix mallista, missä julkiset, yksityiset ja järjestöt yhdessä tuottavat ihmisten tarvitsemat palvelut Uskotaan, että julkisin varoin ja palveluin kasvavaan tarpeeseen ei pystytä vastaamaan, tueksi tarvitaan kasvavat palveluyritykset Terveyspalvelu 13,5 Mrd, kunnat 77 %, yritykset 19 %, järjestöt 4 % Maassa 14100 yritystä, 2,6 Mrd, 26554 henkilöä Pohjois-Savossa 653 toimipaikkaa (4%), 1216 henkilöä (5 %), lv 108 M (4%) Sosiaalipalveluyrityksiä 3300, 21000 henkilöä, lv 1,1 Mrd Pohjois-Savossa 213 toimipaikkaa (5%), 1156 henkilöä (6%), lv 60 M (6%)

Yksityiset ja julkiset terveyspalvelut Muista terveyserot sosiaali- ja tuloryhmien välillä Työssä olevilla ja varakkailla on käytössä julkiset ja yksityiset palvelut: päivähoito, neuvolat, koulut, työterveys, erikoissairaanhoito, yksityislääkärit, kotipalvelut Onko köyhillä vain julkiset palvelut, joita ei ehkä edes osata tai haluta käyttää? Heikko terveys tai terveydenhoidon puute ovat myös syynä köyhyyteen Kansanterveystyötä, ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa (ja työpaikkoja) tarvitaan Miten tämä hoidetaan yksityisten, voittoa tavoittelevien keikkalääkäriyritysten ja yksityisten työterveyspalveluiden avulla? Ei voida hoitaa. Kansanterveystyö hoidettava joko julkisissa terveyskeskuksissa tai kuntien tiukasti ohjaamissa palveluyrityksissä miten saadaan aikaan vahvat terveyskeskukset ja yksityisten palvelujen ohjausvoima kuntiin Sosiaalipalveluissa edistettävä pienyrittäjyyttä, mitä kilpailutus ja ulkomainen omistus uhkaavat

Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy A1) Monituottajamallien kehittäminen Palvelutuottajien yhteinen strategia ja palvelutuottajien yhteistyö Puitesopimukset ja palvelusetelijärjestelmä A2) Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Palveluprosessin digitaalinen suunnittelu, optimointityökalut Sähköiset palvelut A3) Palveluyrittäjyys Koulutus ja neuvonta Kilpailutus- ja hankintaosaaminen Julkisten toimitilojen yrityskäyttö A4) Asiakaskeskeisyys Asiakkaita kuunnellaan kehittämisessä, moniammatillinen yhteistyö Palautejärjestelmä B1) Palvelu- ja kuntarakenneuudistus Riittävä palvelukyky ja hoitoketjut Riittävä asiakaspohja B2) Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja Itä-Suomen yliopiston, amk:n, II asteen, KYSin ja kuntien yhteistyö B3) Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus Kehitetään terveys- ja kustannusvaikutusten ennustemittaristo B4) Henkilöstön riittävyys Koulutusmäärät ja rekrytointi Terveyskeskusten yhteistyö KYS:n kanssa C1) Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy C2) Tutkimustiedon jalkauttaminen Tutkijoita hyödynnetään tehokkaammin päätöksissä ja palveluja kehitettäessä Uudistavat projektit C3) Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt

Pohjois-Savon terveys- ja sosiaalipalvelujen toimipaikat v. 2008-2010 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto 1.000 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut yht. 2007 817 2 295 141 374 2008 852 2 399 173 092 2009 882 2 550 189 289 2010 882 2 681 197 470 86 Terveyspalvelut 2007 622 1 195 89 449 2008 639 1 244 112 819 2009 653 1 216 119 399 2010 642 1 266 118 507 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 2007 96 792 41 299 2008 98 833 48 379 2009 101 973 53 860 2010 109 1 042 62 192 88 Sosiaalihuollon avopalvelut 2007 99 308 10 626 2008 115 323 11 894 2009 128 362 16 029 2010 131 373 16 771 Lähde: Tilastok esk us, yritysrek isterin vuositilasto/toimipaik at

Vanhusten määrä kasvaa Pohjois-Savossa ikärakenne maan keskimääräistä vanhempi 75 vuotta täyttäneitä Pohjois-Savossa 9.6 %, koko maassa 8.1 % Kuopion seudulla lähellä keskitasoa, Sisä-Savo ja Koillis-Savo Suomen vanhimpia Etelä-Savo ja Kainuu Suomen vanhusvoittoisimmat maakunnat Muutos jatkossa Kuopion seudun huoltosuhde nyt Suomen 3. paras (työikäisten suhde lasten ja vanhusten määrään) Vuonna 2030 huoltosuhde seuduista edelleen Suomen 7. paras Sisä-Savossa ja Koillis-Savossa huoltosuhteet ovat 2030 edelleen Suomen heikoimpia Ylä-Savo ja Varkauden seudut keskitasolla seutujoukossa

Vanhusten määrä kasvaa, yllätys? 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 2010 2030 Koko maassa + 94,5 % (+ 411 514 henkeä, osuus 17,2 %) Pohjois-Savossa 76,5 % (+ 18 128 henkeä, osuus 14,5 %) Siilinjärvellä + 180 % (+ 2127 henkeä) Kuopiossa + 96 % (+ 7110 henkeä) Iisalmessa + 80 % (+ 1728 henkeä) Varkaudessa +70 % (+ 1692 henkeä) Vesannolla + 21 % (+ 85 henkeä) Tervossa + 22 % (+ 60 henkeä) Kiuruvedellä + 31 % (+ 357 henkeä) Pielavedellä + 36 % (+ 275 henkeä) Rautalammilla + 37 % (+ 180 henkeä) Rautavaaralla + 42 % (+ 115 henkeä) Vieremällä + 45 % (+ 198 henkeä) Vanhusten määrä kasvaa eniten keskuskunnissa, joissa nyt nuori ikärakenne Vanhan väestörakenteen reuna-alueilla vanhusten määrällinen ja suhteellinen kasvu pienempää Palveluiden kasvupaineet siirtyvät keskuksiin

Väestö yhteensä sekä 65- ja 75-vuotta täyttäneet v. 2010 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030 Lähde: Tilastokeskus (ennuste vuodelta 2009) Väestö yhteensä 65-vuotta täyttäneet 75-vuotta täyttäneet 2010 2020 2030 2010 2020 2030 Muutos v. 2010-20 Muutos v. 2010-2030 2010 2020 2030 Muutos v. 2010-20 Muutos v. 2010-30 henk. henk. henk. henk. henk. henk. henk. % henk. % henk. henk. henk. henk. % henk. % Iisalmi 22 095 21 706 21 412 4 304 5 925 6 905 1 621 37,7 2 601 60,4 2 172 2 551 3 900 379 17,4 1 728 79,6 Juankoski 5 170 4 942 4 763 1 225 1 628 1 837 403 32,9 612 50,0 604 702 1 023 98 16,2 419 69,4 Kaavi 3 377 3 184 3 087 908 1 066 1 163 158 17,4 255 28,1 446 496 661 50 11,2 215 48,2 Keitele 2 542 2 343 2 250 660 849 927 189 28,6 267 40,5 343 366 541 23 6,7 198 57,7 Kiuruvesi 9 157 8 449 8 012 2 160 2 497 2 759 337 15,6 599 27,7 1 166 1 167 1 523 1 0,1 357 30,6 Kuopio 96 793 98 915 100 442 15 570 21 795 26 168 6 225 40,0 10 598 68,1 7 384 9 512 14 494 2 128 28,8 7 110 96,3 Lapinlahti 10 412 10 359 10 299 2 186 2 802 3 239 616 28,2 1 053 48,2 1 140 1 204 1 768 64 5,6 628 55,1 Leppävirta 10 556 10 454 10 272 2 435 3 133 3 582 698 28,7 1 147 47,1 1 154 1 430 1 947 276 23,9 793 68,7 Maaninka 3 833 4 005 4 040 824 993 1 150 169 20,5 326 39,6 389 437 594 48 12,3 205 52,7 Nilsiä 6 540 6 364 6 266 1 552 1 942 2 215 390 25,1 663 42,7 735 883 1 230 148 20,1 495 67,3 Pielavesi 5 087 4 535 4 249 1 436 1 679 1 751 243 16,9 315 21,9 768 806 1 043 38 4,9 275 35,8 Rautalampi 3 475 3 233 3 102 949 1 093 1 141 144 15,2 192 20,2 493 533 673 40 8,1 180 36,5 Rautavaara 1 872 1 674 1 536 587 663 683 76 12,9 96 16,4 274 322 389 48 17,5 115 42,0 Siilinjärvi 21 010 22 238 22 781 3 009 4 817 6 008 1 808 60,1 2 999 99,7 1 184 2 049 3 311 865 73,1 2 127 179,6 Sonkajärvi 4 671 4 325 4 173 1 114 1 453 1 666 339 30,4 552 49,6 574 628 923 54 9,4 349 60,8 Suonenjoki 7 598 7 306 7 168 1 930 2 447 2 800 517 26,8 870 45,1 978 1 145 1 616 167 17,1 638 65,2 Tervo 1 706 1 491 1 402 479 544 606 65 13,6 127 26,5 269 250 329-19 -7,1 60 22,3 Tuusniemi 2 864 2 688 2 619 762 990 1 157 228 29,9 395 51,8 361 440 622 79 21,9 261 72,3 Varkaus 22 777 20 960 19 916 4 916 6 442 7 241 1 526 31,0 2 325 47,3 2 418 2 866 4 110 448 18,5 1 692 70,0 Vesanto 2 426 2 127 2 007 739 818 864 79 10,7 125 16,9 407 384 492-23 -5,7 85 20,9 Vieremä 3 982 3 896 3 830 861 1 045 1 167 184 21,4 306 35,5 444 491 642 47 10,6 198 44,6 Pohjois-Savo 247 943 245 194 243 626 48 606 64 621 75 029 16 015 32,9 26 423 54,4 23 703 28 662 41 831 4 959 20,9 18 128 76,5 KOKO MAA 5 375 276 5 635 938 5 850 097 941 041 1 290 143 1 525 155 349 102 37,1 584 114 62,1 435 549 571 119 847 063 135 570 31,1 411 514 94,5

Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2010 Joutsan Sisä-Savon Ålands skärgård Saarijärven-Viitasaaren Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Torniolaakson Järviseudun Keuruun Ylä-Pirkanmaan Kuusiokuntien Koillis-Savon Lounais-Pirkanmaan Haapaveden-Siikalatvan Kaustisen Jakobstadsregionen Jämsän Sydösterbotten Åboland-Turunmaan Loimaan Keski-Karjalan Itä-Lapin Pielisen Karjalan Ylivieskan Savonlinnan Kehys-Kainuun Suupohjan Pieksämäen Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kyrönmaan Äänekosken Ylä-Savon Loviisan Pohjois-Satakunnan Salon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Forssan Varkauden Mikkelin Porin Vakka-Suomen Raahen Rauman Kotka-Haminan Koillismaan Kokkolan Seinäjoen Hämeenlinnan Kouvolan Ålands landsbygd Kajaanin Lahden Kemi-Tornion Lappeenrannan Riihimäen Vaasan KOKO MAA Porvoon Joensuun Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Oulun Turun Mariehamns stad Tampereen Rovaniemen Kuopion Jyväskylän Helsingin 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti Vuoden 2011 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat AlueOnline

Uuden työvoiman tarve vuoteen 2025 Pohjois-Savossa Mediaa ni-ikä Muutos Poistuma Yhteensä 7.1 Perus- ja lähihoitajat 44 653 2 164 2 817 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 43 1 074 2 289 3 363 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 42 491 618 1 109 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 46 1 615 3 136 4 751 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 42 67 157 225 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 50 21 185 206

Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit v. 2010 (ikävakioimaton) 250 Indeksi koko maa = 100 200 223,4 150 100 50 93,6 129,5 0 Siilinjärvi Kuopio Iisalmi Pohjois-Savo Vieremä Leppävirta Varkaus Lapinlahti Maaninka Sonkajärvi Nilsiä Kiuruvesi Juankoski Suonenjoki Keitele Pielavesi Vesanto Rautalampi Tervo Kaavi Tuusniemi Rautavaara Lähde: Kela/Tutkimusosasto (Terveyspuntarin sairastavuus)

Talouden uudistuminen TL1 Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Biojalostuksen t&k resurssien vahvistaminen ja uudet tuotteet Uudet biopolttoaineet Mekaaninen puunjalostus Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallien kehittäminen sis. palvelusetelijärjestelmän Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Palveluyrittäjyys Asiakaslähtöisyys Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Sovellukset yritysverkoissa Profiloituneet innovaatioympäristöt Maitotalouden keskittymä Mittaustekniikan sovellukset Akkuteknologia Tahko kasvava matkailukeskus Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Terveyden edistämisen priorisointi ja varhainen puuttuminen Tutkimustiedon jalkauttaminen Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen, kulttuuri Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Lääkeklusterin vahvistaminen Lääketutkimus ja kehitys Lääkevalmistus Kehityspuitteet Viranomaisvalvonta Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Tavoiteena vahvemmat palvelualueet Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus Henkilöstön riittävyys Kuopio t&k&i veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen, toimiva kuntarakenne Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion kasvu ja markkinointi tukee koko maakuntaa Kasvun mahdollistaminen kaavoituksella Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi Joustava työ ja eläköityminen Liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset yhteydet (Pkseutu, Pietari ja muut maakunnat Maakunnan sisäiset yhteydet (Iisalmi-Kuopio-Varkaus, poikittaisyhteys, muu Pohjois- Savo) Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa Estetään koulupudokkuus ja tuetaan työharjoittelua Aikuiskoulutus Maakuntaan muuton edistäminen Kotouttamispalvelut ja ammatillinen koulutus Koulutustarjonnan sopeuttaminen Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne: Nopeat laajakaistayhteydet Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Liikennemuotojen yhteistyö: Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Joukkoliikenne ja liikenneturvallisuus Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4