Terveyspalvelujen alueellinen merkitys

Transkriptio

1 1 Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon liitto SOTE LEIKKAUSTOIMINNAN JA PÄIVYSTYKSEN MUUTOSTEN ALUEVAIKUTUKSET lyhyt Terveyspalvelujen alueellinen merkitys Sotepalvelut ja niiden osana leikkaustoiminta on osa alueiden toiminnallista vetovoimaa. Laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut lisäävät alueen vetovoimaisuutta kaiken ikäisille ihmisille, erityisesti niille jotka olettavat näitä palveluja tarvitsevansa. Sote-palveluja käyttävät eniten lapsiperheet ja ikääntyneet. Vastaavasti sote-palvelujen kuihtuminen ja saavutettavuuden heikkeneminen vähentävät alueen vetovoimaa. Sairaalapalvelut monipuolistavat erityisesti teollisten alueiden työmarkkinoita, mikä helpottaa perheiden sijoittumista työssäkäyntialueelle. Tämä tukee yritysten työvoiman saatavuutta, sillä usein esimerkiksi vientiteollisuudessa työpaikat ovat teknisillä aloilla miesvaltaisia ja toisaalta terveydenhoidossa naisvaltaisia. Viime vuosina julkisten palveluiden säästöt, digitalisointi ja toimintojen keskittäminen ovat vähentäneet varsinkin seutukeskusten toimintoja, mikä on yksipuolistanut työmarkkinoita. Tässä mielessä aluesairaalan toiminnalla on alueiden vetovoiman ja työmarkkinoiden kannalta laajempi vaikutus kuin vain varsinainen sairaalapalvelun henkilöstön talous- ja työpaikkavaikutukset. Ylä-Savon ja Varkauden seudun elinkeinoelämä puolustavay voimakkaasti päiväkirurgian jatkamista Iisalmessa ja Varkaudessa. Aluesairaalan palvelut monipuolistavat alueiden työpaikkatarjontaa ja tuottavat palveluja, mitkä osaltaan pitävät yllä alueiden vetovoimaa. Sotepalvelujen ml. leikkauspalvelujen keskittäminen voi olla palvelun tuottajalle kustannustehokkain tapa järjestää palvelut, jos sairaaloiden kiinteät kustannukset pidetään kurissa. Keskittämisessä palvelun saavutettavuuden kustannukset siirretään asiakkaille ja sijaintihaitta vetovoiman heikkenemisenä etäällä keskuksesta oleville alueille. Pohjois-Savon nykyisessä terveys- ja sairaanhoidon järjestelmässä asukaskohtaiset matkakustannukset ovat kohtuulliset. Palvelujen keskittäminen lisää matkakustannuksia. Kaikkien sote-palvelujen estimoidut palkkakustannukset vuonna 2016 olivat: Pohjois-Savossa 540,2 M julkinen (79 %) ja 140,9 M yksityinen (21 %), Kuopion seudulla 434,0 M, Ylä-Savossa 121,2 M, Varkauden seudulla 55,1 M, Sisä-Savossa 48,8 M ja Koillis-Savossa 35,0 M. Palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi

2 2 Väestö v sekä Tilastokeskuksen ennuste vuosille 2025 ja 2040 Lähde: Tilastokeskus (ennuste vuodelta 2015), aluajako Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunt Varkauden seutukunta POHJOIS-SAVO Joroinen Pieksämäki Keski-Savo (Varkaus, Leppävirta, Joroinen, Pieksämäki) Muutos v (%) Muutos v (%) henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % henk. % Kuopion seutukunta , , , , , , , , , ,9 Ylä-Savon seutukunta , , , , , , , , , ,8 Sisä-Savon seutukunta , , , , , , , , , ,7 Koillis-Savon seutukun , , , , , , , ,7 86 3, ,8 Varkauden seutukunta , , , , , , , , , ,7 POHJOIS-SAVO , , , , ,4-88 0, , , , ,3 Joroinen , , , , , , , , , ,9 Pieksämäki , , , , , , , , , ,6 Keski-Savo (Varkaus, Leppävirta, Joroinen, Pieksämäki) , , , , , , , , , ,0 Tilastokeskuksen ennustaman ikärakenteen muutoksen perusteella eniten Pohjois-Savossa kasvaa yli 75- vuotiaiden palveluiden tarve. Kasvua on kaikilla seuduilla. Niin määrällisesti kuin suhteellisesti kasvu on suurinta Kuopion seudulla. Nuorten ja työikäisten määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvaa vain Kuopion seudulla. Maakunnan väestötavoitteena on kääntää kaikki seudut muuttovoittoisiksi, mikä vähentää työikäisten määrän laskua Kuopion seudun ulkopuolella. Työikäisen väestön työvoimaan ja työhön osallistuvuutta on nostettava tulevina vuosina reippaasti. Tällä hetkellä verrattuna Uudenmaan työvoimaan osallistuvuuteen Pohjois-Savo menettää hengen työpanoksen. Tärkein syy on heikko terveys. Sote-palveluilla on suuri rooli nostaa työvoimaan osallistuvuutta koko maakunnassa.

3 3 Kansantaudit (Kela 2016) skeä THL:n syöpä ja tuki- ja liikuntaelinsairausindeksit ( ) Vakioimaton Lähde: Kela, Terveyspuntari ja THL, sotkanet Iisalmi 114,7 136,0 144,4 149,9 142,4 136,7 82,7 162,1 Kiuruvesi 134,8 164,3 139,4 154,1 182,1 157,2 108,0 232,2 Keitele 186,4 155,2 165,9 149,8 214,6 172,3 98,4 229,7 Lapinlahti 146,9 136,4 139,6 156,2 184,3 157,4 100,8 197,3 Pielavesi 155,8 172,0 181,8 138,3 237,1 168,4 117,6 238,7 Sonkajärvi 169,6 146,1 158,6 162,0 187,0 171,1 114,7 194,0 Vieremä 142,2 125,5 126,4 148,9 153,2 135,6 78,2 218,9 Suonenjoki 150,2 160,8 126,3 122,4 190,3 152,8 128,5 178,5 Rautalampi 156,3 159,3 120,0 127,1 250,9 171,6 117,7 220,0 Tervo 204,0 201,3 156,8 191,7 244,1 200,0 Vesanto 198,8 169,6 197,7 161,7 234,4 203,4 127,7 245,3 Kaavi 170,9 227,3 168,3 167,5 263,4 203,3 98,9 228,5 Rautavaara 152,6 204,9 170,3 169,5 299,8 208,7 Tuusniemi 165,9 173,6 148,5 182,9 259,5 202,2 118,0 307,5 Varkaus 144,4 135,5 124,3 172,3 187,7 154,7 116,9 205,1 Leppävirta 159,6 118,7 151,6 155,3 215,5 158,8 117,0 223,3 KELA:n kansantauti THL Kunta Sepelval- Kansantautiindeksi Syöpäindeks Tuki- ja liikunta- Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma timotauti i elinsairausindeksi Kuopio 100,9 137,0 132,5 133,1 141,6 126,1 86,5 129,7 Siilinjärvi 104,0 91,6 137,9 126,3 129,1 116,1 85,8 145,1 Pohjois- Savo 120,8 137,5 137,5 142,3 162,3 139,3 96,4 168,6 Sairastavuuden perusteella suhteessa väestöpohjaan suurinta palvelutarve on Kuopion seudun ulkopuolella. Kansantautien sairastavuuden järjestys on Koillis-Savo, Sisä-Savo, Varkauden seutu, Ylä-Savo ja Kuopion seutu. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien esiintyminen liittyy työn kuormittavuuteen. Maa- ja metsätaloustyön korkea osuus näyttäisi aikakin osin lisäävän näitä sairauksia. Varkaus Varkauden terveyspalvelujen nettomenot ovat 46,5 M. Erikoissairaanhoidon volyymi on 31,0 M, mistä erikoissairaanhoidon ostoja on 24,0 M ja omaa tuotantoa 7,0 M (23 %). Terveyspalvelujen palkkakulut ovat 14,2 M. Leikkaustoiminnan volyymi on 1,2 M. Kyseessä on anestesiaa vaativa kirurgia, mikä on Terveystalon toimintaa. Vuosittain leikkauksia tehdään n kpl. Leikkaustoiminnan osuus koko terveyspalveluista on pieni (3 %??). Leikkaustoiminnan jatko Varkaudessa riippuu ostettavan palvelun kustannuksista suhteessa maakunnan vastaavan leikkaustoiminnan kustannuksiin.

4 4 Väestön ikärakenteen muutos lisää 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 75-vuotta täyttäneiden palvelujen kysyntää. Lasten, nuorten ja työikäisten palvelujen kysyntä tulee laskemaan, mikäli alue ei saa käännettyä muuttotappiota voitoksi. Varkauden ympärillä oleva Keski-Savon alue (Leppävirta, Joroinen ja Pieksämäki) tiivistävät yhteistyötään palvelujen tuotannossa ja elinkeinopoliittisessa yhteistyössä. Tämä lisää myös sote-palvelujen toiminnallisen yhteistyöalueen mielekkyyttä Keski-Savossa. Alueen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on tarve kääntää alueen muuttotappio voitolliseksi ja saada alueelle työvoimaa ulkomailta. Hyvät sotepalvelut tukevat tätä tavoitetta. Ylä-Savon SOTE Terveyspalveluiden nettomenot Ylä-Savon SOTEssa ovat 56,2 M, mistä Iisalmen osuus on 26,1 M. Palkkakulut ovat 33,6 M (18,0 M ). Erikoissairaanhoidon volyymi on 40,8 M, mistä ostoja on 33,6 M. Oman erikoissairaanhoidon osuus on 7,1 M (17,5 %). Leikkaustoiminnan volyymi on 3,6 M, mistä päiväkirurgiaa on 2,1 M. Leikkauksia tehdään vuodessa 2875 ja anestesiaa on Ylä-Savon Soten antamien tietojen mukaan käytetty 107 kertaa. Vuonna 2017 leikkaavia lääkäreitä on 2,4 htv, joista asuu Ylä-Savossa 0,4 htv. Vuodesta 2018 alkaen leikkaavien lääkäreiden määrä olisi edelleen 2,4 htv, mutta paikkakunnalla edelleen 0,4 htv. Sairaanhoitajia leikkaustoiminnassa on 17 ja ensi vuonna 16. Yhtä lukuun ottamatta he asuvat Ylä-Savossa. Muuta henkilökuntaa on 4 ja ensi vuonna 3. Väestön ikärakenteen muutos lisää 65-vuotiaiden ja erityisesti yli 75-vuotta täyttäneiden palvelujen kysyntää. Lasten, nuorten ja työikäisten palvelujen kysyntä tulee laskemaan, mikäli alue ei saa käännettyä muuttotappiota voitoksi. Ongelma palvelujen tulevaisuuden kannalta on vähenevä väestöpohja. Alueen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta on tarve kääntää alueen muuttotappio voitolliseksi ja saada alueelle työvoimaa ulkomailta. Hyvät sote-palvelut tukevat tätä tavoitetta. Päätelmä Palvelutarpeen, saavutettavuuden ja kustannusten kasvun hillitsemisen kannalta haja-keskitetty palvelujärjestelmä KYS / Kuopio Iisalmi - Varkaus näyttäisi perustellulle. Aluesairaaloiden päiväkirurgia on lähipalvelun kaltaista ja peruspalvelua tukevaa toimintaa. Aluesairaaloiden toimintaa perustelee myös alueiden vetovoiman lisäämisen, työvoiman saatavuuden ja elinkeinojen kehittämisen tarpeet. Vaativat leikkaukset keskitetään, päiväkirurgiaa on tarjolla ainakin Ylä-Savossa ja Varkaudessa ja terveyskeskusten/terveysasemien palvelut ovat tarjolla kaikissa kunnissa ja helposti saavutettavissa. Päiväkirurgian laadun ja turvallisuuden kannalta anestesialla ei voi perustella päiväkirurgian hajauttamista tai keskittämistä. Leikkaustoiminnan lakkaamisella olisi todennäköisesti merkittäviä heijastevaikutuksia myös sairaalan polikliiniseen toimintaan

5 5 Ylä-Savon ja Varkauden seudun elinkeinoelämä puolustavat voimakkaasti päiväkirurgian jatkamista Iisalmessa ja Varkaudessa. Aluesairaalan palvelut monipuolistavat alueiden työpaikkatarjontaa ja tuottavat palveluja, mitkä osaltaan pitävät yllä alueiden vetovoimaa. Leikkaustoiminnan keskittämisen aiheuttamat välittömät henkilöstövaikutusten aiheuttamat palkka- ja verotulojen väheneminen aluesairaaloiden sijaintialueille voidaan arvioida (ei ole vielä tehty). Kuitenkin tämä arvio voi aluekehityksen kannalta olla harhaan johtava, sillä vaikutukset ovat laajempia kuin vain sairaalan henkilöstön väheneminen ja sen talousvaikutukset. Leikkaustoimintaa ja sitä tukevien henkilöiden lisäksi vaikutuksia tulee aviopuolisoiden ja perheiden sijainnin muutosten kautta, mikä kaksinkertaistaa henkilöstövaikutukset ja perheiden kautta väkimäärän muutos voi olla suurempikin. Alueiden vetovoima vähenee myös niin, että tulevat tavoiteltavat osaajat eivät sijoitu Ylä-Savon ja Varkauden alueille, mikäli puoliso olisi sairaalan henkilökuntaa. Yleinen alueiden vetovoiman heikentyminen voi vaikuttaa yritysten sijaintipäätöksiin, kun sijaintialueen työmarkkinat ja palvelut yksipuolistuvat. Tätä on määrällisesti vaikea arvioida, mutta esimerkiksi yritykset ovat tunnistaneet riskin todelliseksi.