Komplementtidiagnostiikka. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia

Samankaltaiset tiedostot
Komplementtitutkimukset

Kirjavuus komplementtipuutosten erilaisissa

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Geenimonistus -ongelmia

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

PD-hoidon komplikaatiot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Asiakastiedote 15/2015

Komplementin klassisen tien, lektiinitien ja oikotien aktiivisuuden säilyvyys seerumissa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

Munuaisen parenkyymisairaudet

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Kliinistä immunologiaa

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Kliinistä immunologiaa

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Autoimmuunitutkimusten validointi. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia

Asiakastiedote 26/2014

Autoimmuunitautien diagnostiikka

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

Autoimmuunitaudit: osa 1

Laadukas kl mikrobiologian laboratoriovastaus

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE


- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Reumapotilaan hematologiaa

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Mikrobiologian. toisen välitentin tärpit. Cursus Peteri & DC Halonen Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti II

SLE-potilaan hoitopolku

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

VERINÄYTTEENOTTOPUTKET KESKI-SUOMESSA

ANAFYLAKSIA LEIKKAUKSEN AIKANA.

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

11. Elimistö puolustautuu

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Properdiinigeenin mutaatio meningiitin taustalla

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

VASTA-AINETUNNISTUS MITÄ NÄYTTEESTÄ TUTKITAAN VERIPALVELUSSA. Suvi Toivonen ja Marita Kaislaranta. Verikeskuspäivä

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Penikkatauti turkiseläimillä

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA 1 MIKÄ ON SOLIRIS? 1 SOLIRISIN KÄYTTÖAIHEET 1

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Vastaukset Paperipyynnöllä lähetetyistä näytteistä vastaukset faxataan.

Ravitsemustilan arviointi

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

LOPPUTENTTI

Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa

Transkriptio:

Komplementtidiagnostiikka Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia

AbAg, CRP MBL Vieraat solut, mikrobit, aktivaattoripinta Klassinen ja lektiinitie Vaihtoehtoinen tie C aktivaatio MAC lysis kemotaksis, fagosytoosi opsonisaatio CIC-liuotus ja poisto verestä Apoptoottisten solujen poisto

C4a C4d Ba Bb C3a C3d (mannoosi) C5a SC5b-9

Komplementtimääritysten indikaatiot 1. Komplementin (faktorien) puutosten selvittäminen 2. Säätelijäpuutosten osoittaminen 3. Komplementin aktivoitumisen selvittäminen Immunovajavuuksien diagnostiikka HAE hereditaarinen angioödeema PNH kohtauksittainen öinen hemoglobinuria HUS hereditaarinen ureeminen syndrooma Autoimmuunisairaudet (Immuunikompleksitaudit) Glomerulonefriitit Vaskuliitit, endokardiitti Pleuriittien erotusdiagnostiikka

Komplementin puutosten esiintyvyys Klassinen tie C1q >40 95% SLE C1r, s >20 55% SLE, GN C4 >20 75% SLE C4A 1-3% SLE C4B 1-3% Neisseriainfektiot C2 >100 (5/100000) N. 30% SLE (ANA neg), GN C3 >20 Infektioherkkyys Oikotie Tekijä B 1 Infektioherkkyys Tekijä D 3 Infektioherkkyys Properdiini Kymmeniä Vakavat meningokokki-infektiot Lektiinitie MBL 5-15% Infektioherkkyys lapsuudessa MASP2 15/100000 Infektioherkkyys lapsuudessa Lopputie C5 >20 Neisseriainfektiot C6, 7, 8 70-80 Neisseriainfektiot C9 tuhansia Neisseriainfektiot

Komplementin puutoksiin liittyvät oireet Lisääntynyt infektioherkkyys C3, H, I Neisseriainfektiot (meningiitti) C5, C6, C7, C8, C9 properdiini, C3, H, I Glomerulonefriitit (MPGN II) Tekijät H, I, C3Nef Hemolyyttis-ureeminen syndr. Tekijä H SLE:n oireet, HUVS C1q, r, s, C2, C4 (C4A) anti-c1q-vasta-aineet Angioödeema (HAE) C1INH tai anti-c1inh-ab PNH (paroxysmal nocturnal hemoglobinuria), hemolyytt. GPI-molek (CD59), CD55 anemia, tromboosi (DAF)

Komplementtipuutosten selvittely: Komplementti, kokonaisaktiivisuus: CH100 (kl. 4941), sisältää S-CH100Cl (3856), S-CH100Al (1569), S-CH100L (3857) Klassinen tie: S-CH100Cl Vaihtoehtoinen tie: S-CH100Al (AH 100) Lektiinitie: S-CH100L C3 ja C4 pitoisuudet C4 allotyypit Matala C3 (sekund.): C3Nef, Fakt H tai Fakt I puutos Säätelijamolekyylien toiminta Mikäli CH100Cl tai CH100Al ovat matalat, tutkitaan klassisen tai vaihtoehtoisen tien komponenttien pitoisuudet

Komplementin seulontatutkimukset Wielisa-kit (COMPL 300) Usein seulontatutkimukseen liitetään C3, C4, Faktori B ja properdiini määritykset CH100Cl, CH100Al N, CH100MBL N klassisen tien puutos: C1q, C1r, C1s CH100Cl, CH100Al N, CH100L klassisen tien puutos: C4A, C4B, C2 CH100Cl N, CH100Al, CH100L N oikotien puutos: tekijät B, D, properdiini CH100Cl N, CH100Al N, CH100L lektiinitien puutos: mannaania sitova lektiini (MBL), MASP2, (MASP1) CH100Cl, CH100Al, CH100L C3 tai lopputien puutos: C3, C5, C6, C7, C8, C9, tekijät I ja H

S-C-Def Komplementin puutos -tutkimus Tutkimus aloitetaan tutkimalla S- komplementti, aktiivisuus (CH100; kl. 4941), properdiini ja Faktori-B Mikäli CH100Cl on matala tutkitaan lisäksi C1q, C1r, C1s, C2, C4, C3, C5, C6, C7, C8 ja C9 Tutkimuksesta annetaan lausunto Mikäli C4 matala, jatkotutkimuksena C4 allotyypit (geenit ja proteiinit)

Potilas 1, 14 v poika, tutk. epäselvän kuumeilun takia appendix leikattu s. 2005 nyt kuumeilua, CRP noussut (liev), infektiofokusta ei löydetty SLE serologia negatiivinen duprot koholla, krea ajoittain >200 C3 0.16 g/l (matala), C4 0.19 g/l (norm) maksabiopsia suunnitteilla CH100Cl 14% (norm. >60%) CH100Al 0% (norm. >50%) CH100L 26% (norm. >40%, puutos <10%) Kommentti: CH100-löydös sopii matalaan C3-arvoon. Munuaisvurio? Mahd. C3-Nefriittitekijä tai faktori H:n / faktori I:n toiminnan puutos -> voimakas C3- aktivaatio ja sekundaarinen C3-puutos Jatkotutkimukset: C3Nef, Komplementin aktivaatiotutkimus S-C-Akkt (C3 + C3d, FakB + Bb, C4 + C4d), C-Def (komplementin tekijät C3, C5-C9)

Potilas 2, 43 v mies, tutk. vartaloturvotuksien ja epäselvän infektion takia. Todettu perikardiitti. Hepatiitti C positiivinen. CRP >200 bakteeriviljelyt (veri, tbc) negatiiviset C3 0.83 g/l (norm) C4 0.03 g/l toistetusti (matala) CCP >1600 U/ml RF 105 IU/ml ANA negat p-anca 160 (matala posit) CH100Cl 11 (norm. >60%) CH100Al 66% (norm. >50%) CH100L 0% (norm. >40%, puutos <10%) Kommentti: CH100-löydös sopii C4-puutokseen. Matala C4 geneettisistä syistä tai sekundaarisesti laskenut C4 voimakkan klassisen tien aktivaation takia. Matala C4 sopii autoimmuunitautiin (RA). Jatkotutkimukset: C4 allotyypit (geeni ja proteiini), komplementin aktivaatiotutkimus S-C- Akkt (C4 + C4d, C3 + C3d, FakB + Bb)

Komplementti immuunitaudeissa Aktivoitumisen (aktivaatiotuotteiden) tutkiminen - Klassisen tie aktivaatio: immuunikompleksit, CRP, MBL - Oikotien aktivaatio: bakteerit, virukset, solut 1. Klassinen tie: SLE, reuma ja muut systeemiset autoimmuunitaudit, vaskuliitit, glomerulonefriitit, endokardiitit, pleuriitit, krooniset infektiot 2. Oikotie: Gram-neg. bakteerien aiheuttama bakteremia, palovammat, pankreatiitti, pneumonia, traumat, SLE, glomerulonefriitit

Komplementin aktivaatiotuotteiden määritys - C4d, C3d ja Bb nousevat vain komplementin aktivaatiossa CH100Cl C4d C3d Bb CP N N SLE, kryo, vaskul, HBV AP N N Gram-neg bacteremia CP + AP PSGN, pankreatiitti CP / fluid N N SLE, MPGN, (HANE) AP / fluid N N MPGNII (C3Nef), lipodystr. H tai I puutos

Complement split products in relation to flare of SLE (n= 64, flares =22) Elevated Ba Sensitivity 0.73 Specificity 0.60 PPV 0.48 Bb 0.55 0.81 0.60 SC5b-9 0.73 0.33 0.36 C4d 0.86 0.31 0.40 Decreased C3 0.45 0.74 0.48 C4 0.64 0.45 0.38 CH50 0.71 0.29 0.41 Arthr Rheum 1992; 35, No. 9

Komplementin aktivaatiotuotteet (P-C-Akkt) 1. Klassinen tie: C4+C4d, C3+C3d 2. Oikotie: B+Bb, C3+C3d Molemmat tiet: C4+C4d, C3+C3d, B+Bb Loppuosa: SC5b-C9 (liukoinen kompleksi, pysyy verenkierrossa jopa viikon) Aktivaatiotuotteet voidaan määrittää myös kudosnesteistä (likvor, pleuraneste, nivelneste)

Komplementin laboratoriodiagnostiikka Näytteenotto 1 S-CH100 (4941), [sis. S-CH100Cl (3856), S-CH100Al (1569), S-CH100L (3857)]; S-C-def o C aktivoituu helposti in vitro (plasmiini) 1. Tuore seerumi : oneula hyvin -> 3-4 ml pois onäyte 2-4 ml verta oseerumi erotetaan välittömästi (n. 1 h) (60-65 min RT, sitten sentrifugointi +4 o C) opakastetaan 2-4 osassa (a 0.5-1 ml) -70 C:een

Komplementin laboratoriodiagnostiikka Näytteenotto 2 P-C-Aktt, P-C3Aktt, P-C4Aktt, P-FakBAktt 2. Plasma (C komponentit ja akt.tuotteet) o3-4 ml verta pois o2 EDTA (0.01M) -putkea verta (saostaa Ca 2+ ja hajottaa C1qrs-kompleksin) oplasma erotetaan heti (miel. jäähauteella kunnes erotettu!) onäyte pakastetaan (2-4 x 0.5-1 ml) -20 o C / -70 o C olähetetään pakastettuna (hiilihappojää) tai +4 o C jos näyte laboratorioon 24 tunnissa

C aktivaatio: yhteenveto o Vanhat testit (C3/C4, CH50) - > vain voimakas aktivaatio esiin (GN) - > C4 nolla-alleelit: matala C4 ei aina osoitus aktivaatiosta obb, C3d, C4d - > herkkiä, spesifisiä, oikotie / klassinen - > SLE, RA, GN, kryoglobulinemiat osc5b-9 o- > verenkierrossa jopa viikon - > glomerulonefriiteissä virtsassa okudosnesteet / biopsiat onäytteenotto: EDTA-plasma, in vitro aktivaatio! olähetetään pakastettuna, ellei labraan <24h!