Kaupunkiekologian seminaari 20.1.2016 Kommenttipuheenvuorona Lauri Urho Luonnonvarakeskus City Biodiversity-indeksi, kertoo vai kertooko, ja mitä? Toteutustapa näkyy tuloksessa Indeksin monimuotoisuus hyvä asia Ryhmiä 3: alkuperäisluonto, ekosysteemipalvelut ja hallinto Indeksien (23) painotus saman arvoisia Linnut (rakennetuilla) alueilla (aineistoa puutuu) Lajiryhmät (lahopuukovakuoriaiset, lepakot) harkintaa Vedet (70%); puuttuvat monista arvioista: Suojellut luontoalueet (muu suojelu?) Luontoalueet (vedet ei luontoalueita?) Ekologinen verkosto (vaellusesteet?) Ekologisesti haitalliset vieraslajit (kalat?) Vesikasvit? Virkistysmahdollisuudet Peruskoululaisten maastovierailut (onginta mukana?)
Alkuperäisluonto Määriteltävä mikä on alkuperäisluontoa. Onko harjus, lohi, miekkasärki alkuperäinen laji Helsingissä? Kuinka muutokset todetaan ja onko tarkkuus/luotettavuus riittävä? Havaitaan yksi yksilö? Lisääntyvä kanta? Yhtenä vuotena kymmenestä tai viidestä? Vuosittain? Pitäisikö käsitellä suhteellisia muutoksia absoluuttisten sijaan? Kasvit muuttuvat 4:llä /557= 1% KALAT muuttuvat 4:llä /42= 10% Lepakot muuttuvat 4:llä /9 = 44% 2 28.1.2016
Vieraslajien määrä kasvaa yhä 30 25 Rannikollemme asettuneiden vieraslajien kumulatiivinen määrä 20 15 10 5 0 1800 1850 1900 1950 2000 3 28.1.2016
Vieraslajit voivat nopeasti lisääntyessään helposti vaikuttaa biodiversiteettiin! Mustatäplätokko Mustatokko 4 28.1.2016
Valittu putkilokasvit, sammakkoeläimet ja matelijat, nisäkkäät Vieraslajit EU:n kannalta? Kaupungin? Kenen kannalta haitalliset? Viljelijöiden? Luonnon? Lajimäärä vai haitallisten lajien runsaus vaikuttava? Luonnon? Veneilijöiden? 5 28.1.2016
1 1. Nahkiainen, Lampetra fluviatilis (L.) XMS Luetaanko tässä kalaksi?, Millä pyydyksellä saadaan ja onko pyyntiä? 2 2. Pikkunahkiainen, Lampetra planeri (Bloch.) S Lasketaanko tässä kaloihin? 3 20. Hauki, Esox lucius L. XMS Hauen lisääntyminen on välillä ollut lähes olematonta VKL js Laajal. 4 21. Lohi, Salmo salar L. XMS Lohen lisääntyminen ollut pitkään olematonta, koska lisääntyvä? Onko alkuperäinen? 5 22. Taimen, Salmo trutta L. XMS Istukkaista. Lisääntyminen välillä heikkoa, nyt saatu onnitumaan paikkoihin missä ei ole ehkä ennen ollutkaan. 6 33. Siika, Coregonus lavaretus (L.) XMS Suurin osa istukkaita!!!!! 7 38. Kuore, Osmerus eperlanus (L.) XMS 8 39. Särki, Rutilus rutilus (L.) XMS 9 40. Seipi, Leuciscus leuciscus (L.) XMS 10 41. Turpa, Leuciscus cephalus (L.) (Squalius cephalus (L.)) XMS 11 42. Säyne, Leuciscus idus (L.) XMS 12 43. Mutu, Phoxinus phoxinus (L.) XMS Ollut välillä vähissä, harvoin pyydyksissä 13 44. Sorva, Scardinius erythrophthalmus (L.) XMS 14 47. Suutari, Tinca tinca (L.) XMS 15 48. Törö, Gobio gobio (L.) XMS 16 50. Salakka, Alburnus alburnus (L.) XMS 17 52. Pasuri, Blicca bjoerkna(l.) (Abramis bjoerkna (L.)) XMS 18 53. Lahna, Abramis brama (L.) XMS 19 55. Vimpa, Vimba vimba (L.) XMS 20 57. Ruutana, Carassius carassius (L.) XMS 21 67. Made, Lota lota (L.) XMS Oli välillä lähes poissa merialueelta 22 72. Kolmipiikki, Gasterosteus aculeatus L. XMS oli välillä lähes poissa VKL ja Laajalahdelta 23 73. Kymmenpiikki, Pungitius pungitius (L.) XMS oli välillä lähes poissa VKL ja Laajalahdelta 24 84. Ahven, Perca fluviatilis L. XMS 25 85. Kuha, Sander lucioperca (L.) XMS 26 107. Kampela, Platichthys flesus (L.) XMS Kanta vaihtelee suolaisuuden mukana 27 76. Kivisimppu, Cottus gobio L. XMS 28 86. Kiiski, Gymnocephalus cernua (L.) XMS 29 18. Ankerias, Anguilla anguilla (L.) XMS 30 62. Kivennuoliainen, Barbatula barbatula (L.) S Keravanjoki, Longinoja 1900-luvun alussa, joten ehkä ollut alkuperäinen. 31 13. Silakka, Clupea harengus membras L. M 32 70. Siloneula, Nerophis ophidion (L.) M Usein sattumakaloja pyydyksissä 33 71. Särmäneula, Syngnathus typhle L. M Usein sattumakaloja pyydyksissä 34 75. Vaskikala, Spinachia spinachia (L.) M Usein sattumakaloja pyydyksissä 35 80. Isosimppu, Myoxocephalus scorpius (L.) M Harvoin pyydyksissä 36 83. Imukala, Liparis liparis (L.) M Harvoin pyydyksissä, 1986 (poikanen)vkl, 2005 aikuinen 37 95. Isotuulenkala, Hyperoplus lanceolatus (Le Sauvage) M Harvoin pyydyksissä, vain poikasnuotta 38 96. Pikkutuulenkala, Ammodytes tobianus L. M Harvoin pyydyksissä, vain poikasnuotta 39 97. Mustatokko, Gobius niger L. M 40 99. Hietatokko, Pomatoschistus minutus (Pallas) M 41 98. Liejutokko, Pomatoschistus microps (Krøyer) M 42 104. Kivinilkka, Zoarces viviparus (L.) M 43 105. Piikkikampela, Scophthalmus maximus (L.), (Psetta maxima (L.)) M 44 14. Kilohaili, Sprattus sprattus (L.) M 45 69. Nokkakala, Belone belone (L.) M Aikaisemmin satunnainen Yleistynyt 2000-luvulla ilmeisesti lämpenemisen takia 46 56. Miekkasärki, Pelecus cultratus (L.) M Aikaisemmin satunnainen Yleistynyt 2000-luvulla ilmeisesti lämpenemisen takia, maininta 1909 Kulosaari (Haapanen 2000) 47 82. Rasvakala, Cyclopterus lumpus L. M Villinki 2.6.1997 (Kimmo Leino) 232g 48 66. Turska, Gadus morhua L. M Kuinka usein, onko jatkuvasti? 49 79. Härkäsimppu, Myoxocephalus scorpius (L.)(Triglopsis quadricornis (L.)) M On ollut, mutta onko nyt? 50 78. Piikkisimppu, Taurulus bubalis (Euphrasen)?M? Esiintyykö?, idempänä tavattu 51 16. Täpläsilli, Alosa fallax (Lac.) (M) saatu Helsingin edustalta 1953, (1996), 1997, 2004, 2011 52 102. Makrilli, Scomber scombrus L. (M) 2005 53 68. Neliviiksimade, Enchelyopus cimbrius(l.)(rhinonemus cimbrius (L.))- (M) 1964, 1967 54 17. Sardelli, Engraulis encrasicolus (L.) (M) 1891, 1964 55 19. Meriankerias, Conger conger (L.) (M) 1800-luvulla 56 100. Seitsenruototokko, Gobiusculus flavescens (Fabricius) (?) Voisi esiintyä ulkosaaristossa, ei havaintoa, Espoossa tavattu 57 94. Teisti, Pholis gunnellus (L.) (?) 58 32. Muikku, Coregonus albula (L.) (?) 59 93. Elaska, Lumpenus lampretaeformis (Walbaum) (?) 60 108. Punakampela, Pleuronectes platessa L. (?) Espoossa tavattu 61 109. Hietakampela, Limanda limanda (L.) Espoossa tavattu 37. Harjus, Thymallus thymallus (L.)?XMS? Ei varmaan alkuperäinen. 46. Toutain, Aspius aspius (L.)?XMS? Ei varmaan alkuperäinen 23. Kirjolohi. Oncorhynchus mykiss (Walbaum) v 51. Allikkosalakka, Leucaspius delineatus (Heckel) v 59. Hopearuutana, Carassius auratus m. gibelio (L.)(C.gibelio Bloch))- Nn v 60. Karppi, Cyprinus carpio L. v 6 28.1.2016 65. Piikkimonni, Ameiurus nebulosus (Lesueur) v 101. Mustatäplätokko, Neogobius melanostomus (Pallas) v 58. Kultakala, Carassius auratus (L.) v? Mitä kaloja Helsingissä?
Yhteenveto kysymyksiin Mitä indikaattori/indikaattorit kertoo Helsingin luonnon tilasta? (Mitä se ei kerro?) Antaako se oikean kuvan asioista? Onko indikaattori käyttökelpoinen esimerkiksi kaupungin suunnittelussa? Pitäisikö indikaattoria kehittää (korjata tai tarkentaa) Helsingin omaan käyttöön? Mitä Helsingissä pitäisi tehdä luonnon tilan parantamiseksi? Onko City Biodiversity -indeksi kattava kuvaamaan kaupunkiluonnon tilaa Helsingissä? Onko yliopisto halukas yhteistyöhön seurantatietojen hankkimisessa ja analysoinnissa? 7 28.1.2016
http://kalahavainnot.fi/kartta Kiitos! Kuvaavatko biodiversiteetti-indeksin indikaattorit hyvin muutoksia? 8 28.1.2016