Kala- ja vesimonisteita nro 63

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy, Mekaanikonkatu, 0080 Helsinki Julkaisuaika: lokakuu 0 Tekijät: Ari Haikonen ja Petri Karppinen Julkaisun nimi: Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin Julkaisun laji: Moniste Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro

3 Sisällys Johdanto... Selvitysalue... Aineisto ja menetelmät... Tulokset Habitaattikartoitus Ammattikalastajahaastattelu Gulf olympia -poikaspyynti Poikasnuottaus Coastal -koeverkkopyynti.... Vaelluskalat... Kruunuvuorenselän kalasto... Kirjallisuus Liitteet... 0

4 Johdanto Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti kesällä 0 kalastorakenteen selvityksen sekä poikastuotantoalueiden kartoituksen liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointi prosessiin (Helsingin kaupunki 00). Työn tilaajana oli Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Selvitysalue Kalastoselvitykset kohdennettiin oletetulle vaikutusalueelle sekä eri hankevaihtoehtojen kohdealueille (kuva ). Vaikutusalueesta kuitenkin rajattiin pois itäisimmät osat, sillä oletuksella, että hankkeen vaikutukset eivät suuren etäisyyden ja veden heikon kulkeutumisen vuoksi ulotu kalaston osalta niin kauas itään. Kuva. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty arvioitu hankkeen vaikutusalue sekä eri hankevaihtoehtojen keskeisten kohdealueiden sijainnit. Aineisto ja menetelmät Habitaattikartoituksessa arvioitiin ranta-alueiden soveltuvuutta eri kalalajien kutu- ja poikasalueeksi. Kartoitus tehtiin toukokuussa ennen muiden kenttätöiden aloittamista, jotta alueesta saataisiin hyvä yleiskuva ja taustatietoja eri menetelmien koealojen sijoittelemiseksi arvioidulla vaikutusalueella. Helsingissä ammatikseen kalastavilta henkilöiltä on kalastustiedustelujen (mm. Haikonen 00) yhteydessä tiedusteltu heidän näkemystään ahvenen, kuhan, siian, silakan ja mateen lisääntymisalueista. Lisäksi haastateltiin erikseen yhtä Kruunuvuorenselällä kalastavaa ammattikalastajaa.

5 Selvitysalueelle sijoitettiin 00 m pituisia Gulf olympia -linjoja (kuvat ja ). Gulf olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Haavit keräävät poikasia noin m ja, m syvyydellä. Gulf Olympia -pyydyksellä kartoitetaan silakan ja muiden vapaan veden poikasten esiintymistä sekä poikastuotantoalueiden sijoittumista oletetulla vaikutusalueella ja sen läheisyydessä. Gulf olympia -pyynti on VELMU-tutkimushankkeessa ( u/) laajemmin käyttöön otettu menetelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käyttää menetelmää mm. silakan, kuoreen, ahvenen ja kuhan poikastuotantoalueiden kartoittamiseen. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitattiin myös YSI -mittarilla veden lämpötila, saliniteetti sekä sameus. Happi mitattiin Marvet Junior mittarilla. Kuva. Toinen, veneen oikealle sivustalle kiinnitetty, Gulf olympia -pyydys viritettynä pintaan.

6 Kuva. Kruunuvuorenselän Gulf olympia -linjasto vuonna 0. Alueella tehtiin poikasnuottauksia viidellä nuottaukseen hyvin soveltuvalla nuottauspaikalla (kuvat ja ). Poikasnuottauksella kartoitettiin rantavyöhykkeen kalalajistoa ja poikastuotantoa. Poikasnuottauksessa käytetyn nuotan reidet ovat 0 m, perä m ja nuotan korkeus,8 m. Nuotan reisien silmäharvuus on mm ja perän mm. Saadut kalat tunnistettiin lajilleen, lukuun ottamatta tokkoja, jotka määritettiin suvulleen. Lisäksi kalat mitattiin ja ryhmiteltiin kahteen ikäluokkaan: 0+ ja yli -vuotiaat.

7 Kuva. Poikasnuottausta Helsingin merialueella. Kuva. Poikasnuottauspaikkojen sijainti Kruunuvuorenselällä. Kalastorakennetta selvitettiin Coastal-koeverkkopyynnillä Pyyntiponnistus oli 0 verkkoyötä (kuva ). Verkot laskettiin illalla ja koettiin aamulla. Verkot olivat pyynnissä keskimäärin tuntia. Saaliiksi saadut kalat mitattiin cm:n, ja punnittiin g:n tarkkuudella. Verkkopaikkojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Coastal-koeverkkopyynti on vakiintunut menetelmä, jolla kartoitetaan kalalajistoa ja kalaston rakennetta rannikkoalueella. Coastal-verkko on,8 m korkea, m pitkä ja koostuu yhdeksästä eri silmäkokoa (0 0 mm) olevasta paneelista. Menetelmää käytetään mm. Helsingin edustan kalataloustarkkailussa (Haikonen ym. 0). Menetelmän rajoituksena on, että pyynti kohdistuu ajankohdan vuoksi lähinnä lämpimän veden kalalajeihin, kuten ahvenkaloihin ja yleisimpiin särkikaloihin. Koeverkkopyynti ei

8 anna luotettavaa kuvaa esimerkiksi lohikalojen, hauen ja mateen esiintymisestä, sama koskee monia tavallisia merikaloja, kuten silakkaa ja kilohailia. Kuva. Coastal koeverkkokalastuksen pyyntipaikat Kruunuvuorenselällä. Koekalastukset aloitettiin kesäkuun alussa Gulf -pyynnillä, jolloin ensimmäiset silakan poikaset ovat kuoriutuneet (kuva 7). Poikasnuottaukset aloitettiin kesäkuun loppupuolella, kun kevätkutuisten lajien ensimmäiset poikaset ovat kuoriutuneita. Coastal koeverkkopyynti tehtiin viikon aikana elokuun lopulla. koeverkkopyynti poikasnuottaus Gulf -linjat pvm Kuva 7. Kenttätöiden ajoittuminen Kruunuvuorenselällä vuonna 0.

9 Tulokset. Habitaattikartoitus Rantaviivasta rakennettujen rantojen osuus oli % (kuva 8). Todellisuudessa rakennettujen rantojen osuus oli vieläkin suurempi, sillä osa rakenteista oli tehty pengertämällä ranta luonnonmukaisen näköisesti. Kivi-sora rannan osuus oli myös %. Kallion osuus oli 7 %. Ruovikot sijaitsivat pääasiassa lahdissa: Vanhankaupunginlahdessa sekä Tahvonlahdessa. Muualla havaitut ruovikot olivat kasvaneet kovaan pohjaan eivätkä ne siten voi toimia kevätkutuisten lajien lisääntymisalueina. Kuva 8. Kruunuvuorenselän rantahabitaatit. Ammattikalastajien mukaan Vanhankaupunginlahti toimii usean eri kalalajin lisääntymisalueena ja on näin yksi keskeisimmistä lisääntymisalueista Helsingissä (kuva 9). Vanhankaupunginlahdella kutevat mm. ahven, kuha, hauki ja made. Lisäksi ruovikkoinen lahti toimii usean särkikalan lisääntymisalueena. Ahvenen kutupaikoiksi ilmoitetaan lisäksi useita alueita eri puolilla selvitysaluetta. Karisiian ilmoitettiin kutevan Mustikkamaan ja Korkeasaaren alueella, mikä on mahdollista myös habitaatin perusteella. Alueella on karisiian kutuun soveltuvaa kivi-sora -pohjaa. Habitaatin puolesta potentiaalisia siian lisääntymisalueita on myös Laajasalon eteläosassa. 7

10 Kuva 9. Kruunuvuorenselällä ja sen läheisyydessä sijaitsevat eri kalalajien lisääntymisalueet ammattikalastustiedustelujen ja haastattelun perusteella.. Ammattikalastajahaastattelu Haastatellun ammattikalastajan pyynti alueella tapahtuu pääasiassa isosilmäisillä verkoilla (solmuväli > 0 mm). Taloudellisesti merkittävät saalislajit ovat ahven, kuha, siika ja kampela. Sivusaaliina saadaan myös runsaasti särkiä ja lahnoja.. Gulf olympia -poikaspyynti Silakka oli selvästi yleisin Gulf olympia -poikaspyynnin saalislaji (kuva 0 ja liite ). Silakan poikasia saatiin jokaiselta koelinjalta. Silakanpoikasia tuli saaliiksi erityisesti Kruunuvuorenselän pohjoisosista, josta saatiin myös vastakuoriutuneita (< 0 mm) yksilöitä (kuva ). Tutkimusten mukaan silakan vastakuoriutuneiden poikasten esiintyminen näytteissä kuvastaa karkeasti silakan kutualueiden sijoittumista (Härmä ja Lappalainen 009). Pienten poikasten esiintyminen viittaakin siihen, että silakka lisääntyy ainakin jossakin määrin myös Kruunuvuorenselällä. Seuraavaksi yleisin saalis oli tokot, joita niitäkin saatiin lähes jokaiselta koelinjalta. Ahvenia tavattiin kolmella koelinjalla, pääasiassa Vanhankaupunginlahdella. Satunnaisia havaintoja saatiin myös kolmipiikistä, kuoreesta ja siloneulasta. Koelinjakohtaiset saaliit ja linjojen koordinaatit on esitetty liitteessä. Veden lämpötila vaihteli Gulf -pyyntien aikana välillä 0 oc. 8

11 Kuva 0. Eri kalalajien osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0. 9

12 Kuva. Silakan vastakuoriutuneiden (< 0 mm) ja vanhempien poikasten (> 0 mm) osuudet Kruunuvuorenselän Gulf -linjoilla vuonna 0.. Poikasnuottaus Nuottasaaliit koostuivat pääasiassa ahvenen, silakan ja tokkojen poikasista (kuva ; taulukko ). Ahvenen poikasia saatiin erityisesti Laajasalon luoteisosasta (nuottauspaikka Nu) ja Korkeasaaren etelärannalta Hylkysaaren kupeesta (nuottauspaikka Nu). Silakan ja tokkojen poikasia tuli eniten Laajasalon etelärannoilta (kuva ). Lisäksi saatiin runsaasti salakkaa, kolmipiikkejä, särkiä, ja jonkun verran kuhan poikasia. Laajasalon luoteiskulmassa (nuottapaikka Nu) nuottaan jäi parvi aikuisia kilohaileja. Laajasalon etelärannoilla nuotasta löytyi myös joitakin hieman harvinaisempia lajeja kuten silo- ja särmäneula sekä nokkakala (taulukko ja ). 0

13 Taulukko. Poikasnuottauksessa saatujen 0+ -ikäisten kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain vuonna 0. Nu Nu Nu Nu7 Nu8 ahven kolmi- kuha kymmen- nokka- salakka piikki piikki kala Yhteensä Koeala silakka siloneula särki tokko yhteensä Kuva. Poikasnuottauksessa havaitut yleisimpien lajien 0+ -poikasien osuudet Kruunuvuorenselällä vuonna 0. Taulukko. Yli -vuotiaiden kalojen yksilömäärät (kpl) koealoittain poikasnuottaussaaliissa. Koeala ahven hauki kilo- kolmihaili piikki Nu Nu Nu Nu7 Nu8 Yht. 70 kymmen- lahna nokkapiikki kala 0 7 salakka sorva särki särmä- yhteensä neula

14 . Coastal -koeverkkopyynti Koeverkkopyynnissä saatiin saaliiksi kaikkiaan kalalajia. Kokonaissaalis oli 70 kiloa ja 70 yksilöä. Vedenlämpötila oli pyyntiajankohtana noin 9 oc. Kokonaisyksikkösaaliit olivat 09 kpl/verkko ja, kg/verkko. Lukumääräsaaliissa selvästi yleisin laji oli ahven, kun painosaaliissa merkittävin laji oli särki (taulukko ). Lajiryhmittäin tarkasteltuna petokalojen (yli cm ahven, hauki ja kuha) lukumääräinen osuus oli pieni, vain 8 %, kun särkikalojen osuus oli %. Painosaaliista petokalojen osuus oli % ja särkikalojen %. Verkkokohtaiset lukumäärä- ja painosaaliit on esitetty liitteissä ja. Taulukko. Kruunuvuorenselän koeverkkopyynnin prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna 0. Laji Ahven Kuha Hauki Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Vimpa Kilohaili Mustatäplätokko Yhteensä Ahvenkalat Särkikalat Ahven > cm Petokalat kpl g yksikkösaalis kpl/verkko 8 0, , 0, kokonaissaaliit, lukumääräosuus % % % 0,0 % 0 % % % % % 8% 0, % 0, % 00 % % % % 8% yksikkösaalis g/verkko yksikkösaaliit ja %keskiosuus paino, g 8 % % 0 % 79 % % 88 % % 8 % 7 % 8 0,0 % 9 0, % 7 00 % % % 7 % % Ahventa ja särkeä esiintyi jokaisella koeverkkopaikalla (kuva ja liite ). Kiiskeä esiintyi 8, kuhaa, pasuria sekä lahnaa paikalla. Aiemmin silmälläpidettäväksi lajiksi luokiteltua vimpaa saatiin kaikkiaan verkkopaikalta. Tulokaslaji mustatäplätokkoa saatiin viideltä eri paikalta. Kappalemääräisesti suurimmat verkkosaaliit saatiin alueen eteläosassa sijaitsevan Pitkäluodon läheisyydestä, jossa varsinkin ahvenen ja vimman osuudet olivat merkittäviä.

15 Kuva. Kalalajien kappalemääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0. Painomääräisesti särjen osuus oli merkittävä jokaisella koekalastusalueella (kuva ja liite ). Suurin kokonaissaalis (,9 kg) tuli verkkopaikalta Kr. Kuva. Eri kalalajien painomääräiset osuudet Kruunuvuorenselän koeverkkopaikoilla vuonna 0.

16 Suurin osa ahvenista oli pieniä (0+ - ja -vuoden ikäisiä) eikä isoja yksilöitä juuri esiintynyt (kuva ). Särjissä sen sijaan esiintyi kookkaampiakin yksilöitä (kuva ). Kummallakaan lajilla ei puutu vuosiluokkia eli kannoissa ei ole havaittavissa lisääntymishäiriöitä yks pituusluokka, cm. Kuva. Ahvenen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0. 0 yks pituusluokka, cm. Kuva. Särjen pituusluokkajakauma Kruunuvuorenselällä vuonna 0.. Vaelluskalat Kruunuvuorenselällä esiintyy meritaimenta, lohta ja vaellussiikaa, jotka vaeltavat Vantaanjoelle tai sen suualueelle. Alueella vaeltaa myös ankeriaita sekä nahkiaisia. Meritaimen vaeltaa Vantaanjoelle pääasiassa elo-lokakuussa, mutta vaellusta esiintyy myös muina ajankohtina alkukesästä loppusyksyyn. Meritaimen lisääntyy Vantaanjoessa luontaisesti ja lisäksi jokeen ja sen suualueelle istutetaan taimenen poikasia (Haikonen ym. 007, Karppinen ym. 009). Taimenen vaelluspoikaset lähtevät joesta merivaellukselle kevät-kesällä. Aikuisia meritaimenia saadaan yleisesti saaliiksi verkoilla syksyisin ja keväisin.

17 Lohen elinkierto on samanlainen kuin meritaimenella, mutta sitä esiintyy vain vähäisiä määriä taimeneen verrattuna. Nykykäsityksen mukaan vaellussiika ei lisäänny Vantaanjoessa. Jokisuulle istutetaan kuitenkin vuosittain runsaasti vaellussiian poikasia. Istutukset tehdään syksyisin, jonka jälkeen kesän vanhat siiat vaeltavat ulommas merialueelle syönnökselle. Takaisin jokisuulle nämä kalat palaavat noin viiden vuoden jälkeen. Siikojen kutuvaellus tapahtuu syys-lokakuussa. Vaelluskalojen kutuvaellusta turvaamaan on perustettu Vantaanjoen kalaväylä (kuva 7). Kalaväylällä ei saa pitää ankkuroitavia pyydyksiä, kuten esim. verkkoja. Kuva 7. Vantaanjoen kalaväylä.

18 Kruunuvuorenselän kalasto Kruunuvuorenselän selvityksessä saatiin saaliiksi kaikkiaan 0 eri kalalajia (taulukko ). Vastakuoriutuneista lajeista yleisimpänä esiintyivät ahven, silakka, salakka, kolmipiikki sekä tokko. Nämä lajit myös lisääntyvät selvitysalueella ja sen lähialueilla. Taulukko. Kruunuvuorenselän selvityksessä havaittujen kalalajien runsaus ikäluokittain. Laji ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko kymmenpiikki kolmipiikki nokkakala silakka siloneula sorva tokko kuore särmäneula ikäluokka 0+ > -v kohtalainen kohtalainen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen vähäinen kohtalainen vähäinen Yli -vuotiaiden kalalajien esiintymiseen tuloksissa vaikuttavat käytettyjen menetelmien lisäksi niiden vaellukset synnyinpaikaltaan syönnösalueelle ja takaisin kutualueille, jotka puolestaan vaihtelevat vuodenajan ja ympäristöolosuhteiden mukaan. Tutkimuksen ajankohdan ja käytettyjen menetelmien vuoksi alueella ei tästä syystä tavattu viileän veden aikaan yleisesti esiintyviä kalalajeja kuten yli yksivuotias silakka, kari- ja vaellussiika, kampela sekä meritaimen ja lohi. Muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, joita todennäköisesti esiintyy alueella, vaikkei niitä tässä tutkimuksessa havaittu, ovat Kankaan (007) mukaan: ankerias, mutu, nahkiainen, säynävä, suutari, sulkava, seipi, made, härkäsimppu, rasvakala, kivinilkka, tuulenkala ja kampela. Taloudellisesti merkittävimmät lajit alueella ovat kuha ja ahven. Ammattikalastajien pyyntipaikkoja ja saaliita on käsitelty ammattikalastustiedusteluissa (mm. Haikonen 00, 0). Selvityksen perusteella ahven lisääntyy usealla alueella Helsingin edustalla. Kevätkutuisten kalalajien (ahven, hauki ja särkikalat) lisääntymisalueet sijoittuvat kuitenkin pääasiassa ruovikkoiseen Vanhankaupunginlahteen, kuten myös kesäkutuisen kuhan

19 (kuva 8). Kuha lisääntyy myös Vartiokylänlahdella. Silakan poikastuotantoalueet sijaitsevat sisälahtien ulkopuolella kovilla pohjilla. Kuva 8. Selvitysalueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien ahvenen, kuha, hauen, mateen, siian ja silakan poikastuotantoalueiden sijainnit tämän selvityksen perusteella. Uhanalaisia lajeja ei tässä selvityksessä havaittu. Uhanalaisuusluokituksen saaneista kalalajeista Kruunuvuorenselällä esiintyy kuitenkin ajoittain ainakin äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen, erittäin uhanalainen vaellussiika ja ankerias, vaarantuneeksi luokitellut lohi ja karisiika sekä silmällä pidettävä nahkiainen. Puutteellisesti tunnetuista lajeista selvityksessä tavattiin nokkakala ja tulokaslaji mustatäplätokko. Vuoden 0 eri menetelmillä kerätyn aineiston perusteella ahvenien keskipituus kasvoi kesän kuluessa kahdeksasta millimetristä 7 millimetriin. Ahvenen poikaset ovat ensimmäisen kesän jälkeen 0 70 mm pituisia (Koli 990). Kuhan 0+ -poikasia havaittiin heinäkuun puolivälissä sekä elokuun alussa. Tänä aikana ne kasvoivat 7 mm:stä 7 mm:n pituisiksi (kuva 9). Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin vuonna 0, mikä näkyy ahvenen ja kuhan hyvänä kasvuna. 7

20 80 keskipituus, mm ahven 0 silakka 0 tokko 0 kuha pvm Kuva 9. Kruunuvuorenselällä eri menetelmillä tehdyissä selvityksissä havaitut yleisimpien lajien keskipituudet selvitysajankohtina vuonna 0. 8

21 Kirjallisuus Haikonen, A. 00. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 009. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A. 0. Ammattikalastus Helsingin edustan merialueella vuonna 00. Kala- ja vesitutkimus Oy. Moniste. Haikonen, A., Köngäs, P. ja Laamanen, M. 0. Helsingin edustan merialueen kalataloustarkkailu vuosina Kala- ja vesiraportteja. Haikonen, A., Paasivirta, L. ja Vatanen, S Vantaanjoen yhteistarkkailu - Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 00. Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Helsingin kaupunki. 00. Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Härmä ja Lappalainen 009. Sampling of herring larvae in shallow archipelago are surface samples sufficient. ICES CM 009/I:0. Kangas, N Helsingin kalaston historiaa, muutoksia ja nykypäivää. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita /007. Karppinen, P., Haikonen, A. ja Relander, J. Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina Kala- ja vesimonisteita. Kala- ja vesitutkimus Oy. Koli, L Suomen kalat. WSOY. 9

22 7 Liitteet Liite. Gulf olympia -poikaspyyntilinjojen koordinaatit sekä kokonaissaaliit lajeittain. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koelinja Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä x y ahven kolmipiikki kuore silakka siloneula tokko yhteensä

23 Liite. Gulf olympia -poikaspyynnin yhteydessä mitatut veden sameus, lämpötila ja saliniteetti. Koeala Ajankohta Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 o sameus, NTU 8.. 9, 7,,,7,,,7,7,,8,7,,,7,,0,,0 8,,0.. 9,* 7,*,8,8,,,0,0,7,7,9,7,,,8,,8,,, 7.7.,,,0,,,8,7,,9,9,,,,,,,,,, veden lämpötila, C 0.7., 0,,8,,8,,7 9,8, 7,8,,9 9,,7,9,7,,,, 8.. 7,, 0,7 0,8,,,0,,7,7 0, 0,7, 0,9,8,7,,,0 0,.. 9, 7, 7,,,,,9,,0,0,,,0,9,,, 7,,, 7.7.,, 0,8 0, 0, 0,8,,0,, 0,7 0, 0, 0,7 0,, 0, 0, 0, 0, 0.7.,0,,0,,8 0,0,9,7,0,0 0,,9,, 9,9,0 0,,, 0, salinititeetti 8..,,8 7,9 8,0 7,9 7, 7, 7, 7,, 8, 8,0 7,7 7,9 7,7 7,8 7,0 8, 8, 8,..,,,9,0,,9,8,,,,7,,,,9,7,9,,8, ,,8,,,,0,8,,0,,7,9,,,,,,,,8,8,,0,,0,,8,,7,0,0,8,,9,,9,,9,7,8 * kova tuuli oli sekoittanut matalan merenlahden veden

24 Liite. Coastal -verkkopaikkojen koordinaatit, pyydyksien pyyntisyvyysvyöhyke sekä näkösyvyys. Käytetty koordinaatisto on KKJ, kaista. koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 x syvyysnäkösyvyys, m y vyöhyke, m, ,9 7-0, 779 -, 7 -, , , ,0 7 -, , 770 -, , 70 -, 700-0, , 77-0, 7 0-, 7 -, 7-0, , 78 0-

25 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset lukumääräsaaliit. Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä

26 Liite. Coastal -verkkojen verkkokohtaiset painosaaliit (g). Koeala Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr0 Kr07 Kr08 Kr09 Kr0 Kr Kr Kr Kr Kr Kr Kr7 Kr8 Kr9 Kr0 Yhteensä ahven kuha hauki kiiski särki salakka pasuri lahna vimpa kilohaili mustatäplätokko yhteensä