Kuljetustekniikka 1F 2010 Metropolia
Sisältö ja toteutussuunnitelma Opintojakson tyyppi Pakollinen Opintojakson taso Ammattiopinnot 1.2.2008 Arto Salonen 2
Opintojakson osaamistavoitteet Opiskelija tutustuu eri kuljetusmuotojen tekniikkaan ja niiden yhteydessä tavaran yksiköintiin ja käsittelytekniikkaan Osaa valita eri kuljetuksiin soveltuvan kaluston. Pystyy määrittelemään niiden vaatimukset lastaus ja purkauspaikoille. 1.2.2008 Arto Salonen 3
Opintojakson ydinsisältö Maantie- rautatie- vesi ja ilmakuljetukset sekä niiden kalusto Kuljetettavan tavaran pakkaukset Yksiköt ja yksiköinti Lastinkäsittely laitteet Kuljetuskaluston ja käsittelylaitteiden kuljetusriskit Lyhyesti vakuutukset ja vahingot 1.2.2008 Arto Salonen 4
Toteutuksesta Koe antaa 60 % arvosanasta Tehtävä 40 % Molemmat suoritettava hyväksytysti 1.2.2008 Arto Salonen 5
Kuljetustekniikka Kurssin sisältö osa 1 mm: kuljetukset logistisessa ketjussa Tiekuljetukset Kuormakorit ja perävaunut Kuljetukset ja yksiköinti 1.2.2008 Arto Salonen 6
Kuljetustekniikka Kurssin sisältö 2 mm: Rautatiekuljetukset Vesikuljetukset Ilmakuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 7
Kuljetustekniikka 2 Tentti painoarvo (50 %) 6 kysymystä, viiteen vastataan 12,5 p Hyväksytty suoritus molemmat tentit Parempi arvosana jää voimaan 3. Harjoitustyö painoarvo (50 %) Välinäyttö Työn palautus (XXXXXXX) Työnesittely 1.2.2008 Arto Salonen 8
Kuljetustekniikka Harjoitustyön aiheet Jakelukuljetukset Runkokuljetukset Kuormakorit Kylmäkuljetusten logistiikka Konttien kuormankäsittely Eri kuljetusyksiköt Muu erikseen sovitaan 1.2.2008 Arto Salonen 9
Kuljetustekniikka 3 Kirjallisuus Kuljetukset ja varastointi 2004 tai 2009 Jouni Karhunen, Reijo Pouri ja Jouko Santala Suomen Logistiikkayhdistys 4 Aineisto Kuljetustekniikan monisteet Ajankohtaiset artikkelit ja julkaisut
Kokeet 1. Koe 28.5.2010
Osapuolia 1.2.2008 Arto Salonen 12
Tavara tehtaalta lähtiessä 1.2.2008 Arto Salonen 13
Miksikö asiakas taas reklamoi??? 1.2.2008 Arto Salonen 14
Tiistaina 6.11.2007 klo 15 Liikenteessä (HS. Kuukausiliite 12/07) 50 000 Rekkaa 93 Laivaa 36 lentokonetta 1.2.2008 Arto Salonen 15
KAPPALETAVARAN KULJETUSKALUSTO MAANTIELIIKENTEESSÄ KUMIPYÖRÄ RAHTI 1.2.2008 Arto Salonen 16
TERMINAALIT
Terminaalit Tärkeä osa jakelujärjestelmää Tavaran läpikulkupaikkoja Toimivat itsenäisinä yrityksinä tai osana kuljetusliikettä tai huolintaliikettä 1.2.2008 Arto Salonen 18
Erilaisia terminaaleja Kappaletavaraterminaalit Konttiterminaalit Öljyterminaalit EU:n ulkopuolelle suuntautuvan liikenteen terminaalit 1.2.2008 Arto Salonen 19
Toiminta Terminaali on paikka, jossa eri puolilta maailmaa tuleva tavara kootaan sopivan kokoisiksi lähetysyksiköiksi Tällä saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä johtuen kuljetusten täyttöasteiden noususta ja aikataulujen rytmittymisestä 1.2.2008 Arto Salonen 20
Toiminta Tavara toimitetaan terminaaliin rahdinkuljettajan, huolitsijan tai asiakkaan toimesta Asiakas voi myös tilata lähetykselleen noudon Tavaran kunto ja kuljetusasiakirjat tarkastetaan tavaraa vastaanotettaessa Lähetykset siirretään selvitysalueelle 1.2.2008 Arto Salonen 21
Toiminta Selvitysalueelta tavarat siirretään esim. postinumeron perusteella jaetuille linjoille Jokaisella linjalla oma ruutu Ajojärjestelijät seuraavat lähtevän tavaran määrää ja tilaavat tarvittavan kuljetuskaluston Rahdinkuljettajan edustaja suorittaa yleensä lastauksen ja kuorman sidonnan 1.2.2008 Arto Salonen 22
Ajoneuvojen termejä Mikä on "rekka", mikä "nuppi" tai "kymppipyörä"? Seuraavaksi kuvia tyypillisistä kappaletavaran kuljetuksiin käytettävästä kalustosta. Sivuilla on mainittu ajoneuvon "virallinen" tyyppi ja sen lisäksi siitä yleisesti käytettäviä nimityksiä. 1.2.2008 Arto Salonen 23
pakettiauto "paku" 1.2.2008 Arto Salonen 24
kevyt kuorma-auto "mopo" pulla-auto 1.2.2008 Arto Salonen 25
2- tai 3-akselinen kuorma-auto "nuppi" 1.2.2008 Arto Salonen 26
3-akselinen kuorma-auto "kymppipyörä" 1.2.2008 Arto Salonen 27
4- tai 5-akselinen kuorma-auto "tuhatjalka" 1.2.2008 Arto Salonen 28
puoliperävaunun vetoauto "veturi" 2 ja 3-akselisia 1.2.2008 Arto Salonen 29
puoliperävaunu "pokattu rekka" puoliperävaunu "jumbo" "suurtilavuusvaunu" "matalalattiavaunu" 1.2.2008 Arto Salonen 30
puoliperävaunuyhdistelmä "rekka" "puolikas" "puoliperävaunu" 1.2.2008 Arto Salonen 31
ajoneuvoyhdistelmä "euromoduuli" 1.2.2008 Arto Salonen 32
soran ajoon tarkoitettu vaihtolavalaitteisto "kasetti" 1.2.2008 Arto Salonen 33
ajoneuvoyhdistelmä "täysperävaunullinen euromoduuli" Huom! Tästä voidaan käyttää nimitystä täysperävaunullinen rekka 1.2.2008 Arto Salonen 34
vars. perävaunuyhdistelmä "täysperä" "täysperävaunu" 1.2.2008 Arto Salonen 35
ajoneuvoyhdistelmä "moduuliyhdistelmä" 1.2.2008 Arto Salonen 36
apu/välivaunu "dolly" 1.2.2008 Arto Salonen 37
ajoneuvoyhdistelmä "dolly-yhdistelmä" 1.2.2008 Arto Salonen 38
konttiperävaunu "ruoto" "konttialusta" Lavetti 2 kpl 20' kontti 1 kpl 40' kontti 1.2.2008 Arto Salonen 39
Tavallinen kontti Sisäpituus 13,30-13,34 m Sisäleveys 2,48-2,49 m Sisäkorkeus 2,48-2,69 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn Thermo lämpötilasäädelty kontti Sisäpituus 13,34 m Sisäleveys 2,49 m Sisäkorkeus 2,60 m Eur-lavapaikat 33/66 kpl Kantavuus *26/24 tn 1.2.2008 Arto Salonen 40
EURO kontti Sisäpituus 13,35-13,62 m Sisäleveys 2,43-2,48 m Sisäkorkeus 2,57-2,70 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn MEGA kontti Sisäpituus 13,62 m Sisäleveys 2,44 m Sisäkorkeus 3,00 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn 1.2.2008 Arto Salonen 41 JUMBO kontti Sisäpituus 4,07/9,30 m Sisäleveys 2,42 m Sisäkorkeus 2,47/2,96 m Eur-lavapaikat n. 33 kpl Kantavuus *28/24 tn
2- tai 3-akselinen keskiakseliperävaunu "eurovasikka" keskiakseliperävaunu "vasikka" 1.2.2008 Arto Salonen 42
MITAT JA MASSAT
Ajoneuvon painojakauma ajoneuvon massa kuorman massa perävaunun massa akselimassa akselimassa akselimassa Oikea kuorman sijoittaminen mahdollistaa sen, että akseli- ja telimassat eivät ylity!
Auton tai perävaunun akselipainot Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa voi suurimmat akselimassat olla: muu kuin vetävä akseli 10,0 t vetävä akseli 11,5 t
Auton suurimmat telimassat kaksiakselinen teli teliväli alle 1,0 m teliväli > 1,0 1,3 m teliväli > 1,3 1,8 m teliväli > 1,3 1,8 m (harmoninen) kolmiakselinen teli akselien väli alle 1,3 m akselien väli > 1,3 m 11,5 t 16,0 t 18,0 t 19,0 t 21,0 t 24,0 t
Perävaunun suurimmat telimassat kaksiakselinen teli teliväli alle 1,0 m teliväli > 1,0 1,3 m teliväli > 1,3 1,8 m teliväli > 1,8 m kolmiakselinen teli muut telit akselien väli alle 1,3 m akselien väli > 1,3 m neli tai useampi akselinen teli 11,0 t 16,0 t 18,0 t 20,0 t 21,0 t 24,0 t 24,0 t
Kuorma-auton suurimmat kokonaismassat 2- akselinen kuorma-auto 18,0 t 3- akselinen kuorma-auto 25,0 t 3- akselinen kuorma-auto 26,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 4- akselinen kuorma-auto 31,0 t 4- akselinen kuorma-auto 32,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 5- akselinen kuorma-auto 38,0 t
Kuorma-auton siltasääntö 4- ja 5- akselisten autojen suurin massa voi rajoittua myös siltasäännön perusteella: 4-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 5,9 m / 6,3 m 5-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 7,0 m
Siltasääntö 4-akselinen, akseliväli 6,0 m 20 t + 270 kg x (60 18) = 31,34 t 5-akselinen, akseliväli 6,8 m 20 t + 350 kg x (68 18) = 37,5 t
Yhdistelmien suurimmat kokonaismassat puoliperävaunuyhdistelmä 48,0 t keskiakseliperävaunuyhdistelmä 44,0 t täysperävaunuyhdistelmä 26,0 t 4- akselinen 5- akselinen 6- akselinen 7- akselinen 36,0 t 44,0 t 53,0 t 60,0 t
Ppv-yhdistelmän suurimmat kokonaismassat Vetoauto / puoliperävaunu 2 / 2 (18t + 20t) 38 t 2 / 3 (18t + 24t) 42 t 3 / 2 (25/26t + 20t) 45/46 t 3 / 3 (25/26t + 24t) 48 t
Massojen rajoitukset yhdistelmissä perävaunuyhdistelmä (akseliväli 16,7 m) 20 t + 270 kg x (167 18) = 60 t tehovaatimus (60 t yhdistelmä) 5 kw / 1 tn = 300 kw renkaiden kantavuusluokitus (295/80 R 22,5) 3550 kg / kpl = 7,1 t
Kuorma-auton/yhdistelmän pituudet kuorma-auto puoliperävaunu puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä täysperävaunuyhdistelmä 12,00 m 12,50 m 16,50 m 18,75 m 25,25 m
Kuorma-auton/yhdistelmän mitat korkeus leveys (muu kuin lämpöeristetty kori 1.1.2007 alkaen) puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä kuormatilojen yhteispituus täysperävaunuyhdistelmä kuormatilojen yhteispituus 4,20 m 2,60 / 2,55 m 16,50 m 18,75 m 15,65 m 25,25 m 21,42 m
Massojen rajoitukset siltasääntö tehovaatimus
KUORMATILAT 1.2.2008 Arto Salonen 57
Auton käyttöajasta kuluu huomattava osa kuormaukseen ja purkamiseen. Erityisesti jakeluautoissa, joissa ajomatkat ovat tavallisesti lyhyet voi näiden osuus olla yli 50% käyttöajasta. Oikeanlaisen ja tarkoitukseen sopivan kuormatilan valinta on tästä syystä erittäin tärkeää. 1.2.2008 Arto Salonen 58
Kuormatilan perulähtökohta
Kuormatilojen ryhmittely Umpikuormatilat Avokuormatilat Erikoiskuormatilat 1.2.2008 Arto Salonen 60
Kuormatilojen ryhmittely Umpikuormatilat Kuiva kuorma tilat Märkä eli säiliöt Lämpö eristetyt 1.2.2008 Arto Salonen 61
Kuormatilojen ryhmittely Avokuormatilat Kuomulava eli kapelli Turvekuormatilat Maansiirto Puutavara 1.2.2008 Arto Salonen 62
Kuormatilojen ryhmittely Erikoiskuormatilat Meno/ Paluu Betoninkuljetus Autojenkuljetus Jätekuljetus Eläinkuljetus Lavetit 1.2.2008 Arto Salonen 63
Umpikorit Umpikorissa kuorma-alusta on katettu yleensä kiinteällä korilla, jossa takana sekä sivuilla on kuormaus ovet. Umpikori on ensisijaisesti kuljetuskori, mutta myös näkyvää mainostilaa. Valmistusrakenteet: puurakenne (puiset liimatut kaaret ja vaneriseinät) kehikko (teräsprofiilista hitsattu kehikko ja alumiininen ulkoverhoilu) kevytmetalli (kevytmetalli kehikko ja alumiiniverhoilu) elementti (lasikuitua ja vaneria) 1.2.2008 Arto Salonen 64
Umpikorit Korityyppien erittely eristyskyvyn perusteella: eristämätön kori osittain eristetty kori kylmäeristetty kori pakaste-eristetty kori 1.2.2008 Arto Salonen 65
Umpikori materiaalit Lattia * Pintamateriaalit - Alumiinilevy - Rautalevy - Vaneri Seinät * Lasikuitulevy * Eristeenä uretaani tai vastaava 1.2.2008 Arto Salonen 66
Eristämätön kori Eristämättömällä korilla kuljetettavia tavararyhmiä ovat esim. - kappaletavara, joka ei aseta vaatimuksia lämpötilalle - huonekalut Korille ovat ominaisia seuraavat seinä- ja kattorakenteet - vanerilla pinnoitettu teräskehikkorakenne - vanerielementtirakenne - profiloitu teräslevyrakenne - pursotetusta Al-profiilista valmistettu rakenne - Al-profiilikehikko ja Al-levyrakenne 1.2.2008 Arto Salonen 67
Kevyesti eristetty kori (1,2 W/m²)/ osittain eristetty kori Tämän eristyskykyluokan korin tyypillisiä käyttökohteita ovat seuraavien tuotteiden kuljetukset: - kaupan tuore- ja päivittäistavaratuotteet - leipomotuotteet - meijerituotteet - panimoteollisuuden tuotteet - lämpötilanmuutoksille arka kappaletavara Usein käytetyt rakennetavat: - elementtirakenne, jossa osa elementeistä on eristettyjä - kehikkorakenne 1.2.2008 Arto Salonen 68
Vahvasti eristetty kori (0,7 ja 0,4 W/m²)/ kylmä- ja pakaste-eristetty kori Käyttöalueena ovat elintarvikekuljetukset eli: - lihan ja lihajalosteiden tuorekuljetukset - pakattujen maitotuotteiden siirtokuljetukset - hedelmien ja muiden arkojen tuotteiden kuljetukset talvikaudella Käytössä pelkästään erilaiset elementtirakennetavat, joissa hyvät eristeet. Eristepaksuudet ovat 40-60mm kylmäeristetyssä korissa ja 80-100mm pakasteeristetyssä korissa. 1.2.2008 Arto Salonen 69
Välitasot Koreihin on saatavilla myös välitasoja, jotka ovat valmistajasta riippuen joko hydraulisesti tai manuaalisesti liikuteltavissa. 1.2.2008 Arto Salonen 70
Väliseinät Väliseinien avulla voidaan korin sisätila osastoida. Osastoinnin tavoitteena on yleensä joko erilaista kuljetuslämpötilaa edellyttävien tuotteiden kuljettaminen tai muuten yhteen kuormaukseen soveltumattomien tuotteiden kuljettaminen samassa ajoneuvossa. 1.2.2008 Arto Salonen 71
Oviratkaisut Korien ovituksissa käytetään yleensä seuraavia ovityyppejä: 1-lehtinen saranaovi saranaovipari monilehtinen saranaovi liukuovi säleovet luukut 1.2.2008 Arto Salonen 72 saranaovipari
monilehtinen saranaovi 1.2.2008 Arto Salonen 73
Verhot Tasaisen lämpötilan varmistamiseksi on kehitetty automaattisesti sulkeutuva oviverho. Verhojen säännöllinen käyttö vähentää ilmavirtauksia ja tasaa kuormatilan lämpötilan lämpötilaa jakelun aikana. 1.2.2008 Arto Salonen 74
Säiliökuormatilat Säiliökuormatilat voidaan jakaa kahteen osaan: säiliöt nesteille ja säiliöt bulk-tavaralle. Tärkeimmät nestesäiliökuormakorien käyttöalueet ovat: poltto- ja voiteluöljyjen kuljetukset irtomaidon ja muiden elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden kuljetukset kemikaalien kuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 75
Säiliökuormatilat Tärkeimmät bulksäiliökuormakorien käyttöalueet ovat: sementin kuljetukset irtorehun kuljetukset kalkin kuljetukset viljan kuljetukset raemaisten muovien kuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 76
Avoimet kuormatilat Avoimet kuormatilat ovat monikäyttöisyyden vuoksi hyvin suosittuja kuormatiloja. Tällainen kuormatila antaa enemmän muuntomahdollisuuksia kuin umpikori vaihtoehdot. Avoimet kuormatilat voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: - raakapuu kuormatilat - maansiirto kuormatilat - lavakuormatilat 1.2.2008 Arto Salonen 77
Lavakuormatilat Lavakuormatilatyypit voidaan jakaa kahteen tyyppiin avonaiset lavat ja kapelli lavat. Avonaiset lavat voidaan tarvittaessa suojata irrallisella pressulla jolloin huonoissakin olosuhteissa voidaan kuljettaa kuormaa. Lavan pohjana on yleensä 9-12mm vaneri ja kulutuspintana alumiinilevy. Laidat on valmistettu vanerista tai alumiiniprofiilista ja laitakorkeutena on yleensä 1000-1200mm. 1.2.2008 Arto Salonen 78
Kapelli Runko ja lavarakenteeltaan kapelli lavat ovat avonaisten lavojen kanssa samanlaisia. Ainoat erot ovat laitakorkeuksissa ja peitekaarissa. Laitakorkeus vaihtelee 600:sta 1200 mm. Peitekaari ratkaisuista yleisimmät ovat kiinteällä tai nousevalla kehikolla varustetut kuormatilat. 1.2.2008 Arto Salonen 79
Pneumaattisesti nouseva kapelli 1.2.2008 Arto Salonen 80
Erikoiskuormatilat MEPA ajoneuvossa on teräsrakenteinen säiliö, jonka päällä on kappaletavarakuljetuksia varten lavarakenne. Säiliöiden täyttöaukot sijaitsevat lavatilan ulkopuolella, joten nesteiden kuormaus häiritse kappaletavarakuljetuksia. 1.2.2008 Arto Salonen 81
MEPA-yhdistelmät kuljettavat säiliöissä mm. polttoainetta, liimaa, lateksia, rikkihappoa, vetyperoksidia, lietteitä tai elintarvikenesteitä ja lavalla paperia, selluloosaa, puutavaraa, terästä, tukkeja jne 1.2.2008 Arto Salonen 82
MEPA ajoneuvojen on helppo saada paluu kuormaa ja näin ollen tuottamaton tyhjänä ajo vähenee. 1.2.2008 Arto Salonen 83
1.2.2008 Arto Salonen 84
Maaliikenteen koneet Kumipyörät eivät yksin toimi Seuraavissa lähde atlet.com 1.2.2008 Arto Salonen 85
Kuormaaminen Nyrkkisääntönä raskaat alle ja kevyet päälle! Huomioitava päällekuormauskiellot, ADR-määräykset jne. Kuorman suojaamiseen ja tukemiseen voi käyttää lavoja, pahvia, lautoja jne. Missä kunnossa kuorma on 400 km:n jälkeen routaisella tiellä?
Välitasolastaus pankoilla
Välitasolastaus nousevilla tasoilla
Huomioi välitasolastauksessa! Lavat pitkittäin vai poikittain? Tavaroiden mahdollinen liikkuminen? Oikeat akselipainot? Purkumahdollisuudet?
Kuorman liikkumisen estäminen ym. Kuorma on tehtävä tiiviiksi Joskus täytyy sitoa myös keskeltä Käytä hyväksesi tyhjiä lavoja, liinoja, lautoja, pahvia Huomioi ilman kierto pakastekuljetuksissa!
Tuenta pakastekuljetuksissa Ilman kierto on varmistettava! animaatio
Muuta huomioitavaa Yhteenkuormauskiellot ADR, elintarvikkeet ym. Kuljettajan vastuu! Esimerkiksi myrkyllisiä aineita ei saa pakata elintarvikkeiden viereen, välissä pressu, levy tai tyhjää tilaa
Kuormakartta 1. 1. Inex Kilo Kuormakartta kertoo purkajalle mm. lastausjärjestyksen ja auttaa ajojärjestelyssä 2. Inex Hakkila 3. Tikkurila Paints 4. Kesko 5. Kappaletavara Hki 2. Kuormakartta voi olla esim. kirjekuoressa, joka sisältää rahtikirjat tai autokohtaisessa taskukansiossa Lastannut: Pentti Hilkuri Fin-lavoja: 22 kpl Täyttö: 40 Kuormaliinoja: 6 kpl 4. 3. 5.
Tieliikennelain vaatimukset Ajoneuvo on kuormattava siten että: kuorma ei voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tms. tai synnyttää tarpeetonta melua tavarat ja henkilöt on sijoitettu autoon niin, että ne eivät estä kuljettajaa näkemästä, estä käsittelyä tai peitä ajoneuvoon määrättyä valaisinta, heijastinta tai kilpeä virheellisesti kuormattu ajoneuvo voidaan kuljettaa sopivaan paikkaan kuorman purkamiseksi tai korjaamiseksi
KUORMATILAN APU- JA KUORMAUSLAITTEET 1. TAKALAITANOSTIMET 2. NOSTURIT 3. VAIHTOLAVALAITTEET 4. KIPIT 5. KASETTILAITTEET 6. JÄTTEENKÄSITTELY 7. LOANIMULAITTEISTOT JA KORKEAPAINELAITTEISTOT 8. KETJU- JA HIHNAPURKAIMET (LIIKKUVA LATTIA)
Takalaitanostimet
Kuormatilassa mukana kulkeva ja tavaran siirtoon käytettävä kalusto. Haarukkavaunu Nokkakärry
Kuormantilan taakse kytkettävä ja tavaran siirtoon käytettävä teleskooppitrukki.
Nosturit
Yleistä Puominosturi jaotellaan yleensä seuraavasti: Kappaletavaranosturit Puutavaranosturit Muut ajoneuvoon kiinnitetyt nosturit
Kappaletavaranosturit Kappaletavaranosturit ovat lähinnä kuormankäsittelyyn tarkoitettuja nostureita. Ne voidaan yleensä pitää pienessä tilassa silloin, kun niitä ei käytetä. Niihin voidaan tarvittaessa liittää erilaisia kuormausta ja purkausta helpottavia laitteita.
Nosturin lisälaitteita
Kevyet nosturit
Puutavaranosturit Puutavaranosturit ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu lähinnä puutavaran kuormaukseen ja käsittelyyn. Yleensä ne ovat irrotettavia ja niitä käytetään vain kuorman tekoon.
PUOMISTO
TUKIJALAT
Kuormauksen ja purkauksen aikana huomioitavaa: Tukijalkojen alla oleva maa on oltava riittävän kovaa, etteivät jalat painu maan sisään. Käyttäjällä tulee olla näköyhteys työskentelyalueelle. On varmistettava, ettei nosturin yläpuolella ole sähkötai puhelinlinjaa, joihin puomi voisi tarttua. On huomioitava nosturin maksiminostokyky puomin eri pituuksilla.
Nosturin asennus Nosturi voidaan asentaa ajoneuvoon kolmella eri tapaa: 1. Kiinteä asennus 2. Vaihtolavarungolle asennus 3. Irrotettava asennus
Kiinteä asennus Kiinteässä asennuksessa nosturi asennetaan suoraan ajoneuvon rungolle, jolloin saavutetaan hyvä vakavuus nosturia käytettäessä. Jos nosturi asennetaan vaihtolavalaitteilla varustettuun ajoneuvoon, on se sijoitettava välittömästi ohjaamon taakse.
Vaihtolavarungolle asennus Nosturi kiinnitetään kiinteästi vaihtolavarunkoon, johon on kiinnitetty myös kuorman alustana oleva lava. Ajoneuvon rungossa on tässä asennuksessa oltava lukitus, jolla nosturi voidaan kiinnittää runkoon nostojen aikana. Lukot voivat olla joko mekaanisia tai hydraulisia.
Irrotettava asennus Nosturi kiinnitetään ajoneuvon perään ja tätä menetelmää käytetään yleisesti puutavaranosturin asennuksessa. Irrotettavan asennuksen etuna muihin nähden on maksimikantavuuden saaminen ajoneuvoon, kun purkaus suoritetaan muulla kuin ajoneuvon omalla nosturilla ja nosturi voidaan jättää odottamaan seuraavan kuorman hakua lastauspaikalle.
Muut nosturit Muut ajoneuvoon kiinnitettävät nosturit ovat yleensä tarkoitettu erikoistyöskentelyy n, jolloin niitä ei tavallisesti käytetä kuormankäsittelyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilönostokorilla varustetut nosturit, joita käytetään erilaisiin huoltotöihin
tai erityiset nosturiautot.
VAIHTOLAVALAITTEET Vaihtolavalaite monipuolistaa ajoneuvon käyttöaluetta, koska samassa ajoneuvossa voidaan käyttää useampaa kuormatilaa, toisaalta vaihtolavalaitteen käytöstä ajoneuvon omapaino kasvaa ja hyötykuorman määrä pienenee. Vaihtolavalaitteet voidaan jaotella seuraavasti: Vaijeri vaihtolavalaite Ketjuvaihtolavalaite Koukkuvaihtolavalaite Tasonostolaitteet
VAIJERIVAIHTOLAVA Vaijerivaihtolava on yleisin käytössä oleva vaihtolavajärjestelmä. Vetoyksikössä sijaitsee hydraulimoottori, joka pyörittää kuormatun lavan vetämiseen käytettäviä vaijerikeloja. Ajoneuvon pituussuunnassa oleva tila saadaan vaijerivaihtolavalla hyödynnettyä erittäin hyvin, koska laitteiston pituus voidaan räätälöidä autokohtaisesti oikean mittaiseksi.
KETJUVAIHTOLAVA Ketjuvaihtolavalaite on periaatteeltaan vaijerivaihtolavalaitteen kaltainen, siinä hydraulimoottori pyörittää ketjua. Ketjuvaihtolavalaite on yleensä tarkoitettu kookkaiden ja järeiden vaihtolavojen käsittelyyn.
KOUKKUVAIHTOLAVA Koukkuvaihtolava on erinomainen silloin, kun joudutaan käsittelemään paljon erilaisia vaihtolavoja. Kuljettajan ei itse tarvitse poistua autosta, vaan hän voi keskittyä ajoneuvon käsittelyyn. Työskentely koukkuvaihtolavalaitteella tapahtuu hydraulisten sylinterien ja nivellettyjen taka- ja välirunkojen avulla. Koukkulaitteistoa ei voida tehdä samalla tavoin määrämittaiseksi kuten vaijerilaitteessa. Lavojen pituudet ovat vakioita, joita ei voida muuttaa ja näin ollen ajoneuvon pituussuuntaista tilaa ei aina saada käytettyä tehokkaasti.
KOUKKUVAIHTOLAVALAITE
TASONOSTOLAITTEET Tasonostolaitteet on kehitetty jalkalavojen käsittelyyn, jolloin varsinainen kuormatila jätetään paikalleen kuormausta tai purkua varten. Usein kuormatila toimiin myös varastotilana. Jaloilla varustettua vaihtokuormatilaa nostetaan ylös- ja alaspäin nostorunkoa apunakäyttäen
MUITA VAIHTOEHTOJA Lisäksi on edellä mainittujen rakenneratkaisujen yhdistelmiä kuten koukku-/ vaijerilaite sekä vaijerivaihtolavalaite/ tasonostolaite. Merikonttien käsittelyyn on kehitetty kontin käsittelylaitteita, joilla kuljettaja voi itse suorittaa lastauksen tai purun.
KIPIT Kippilaite on kehitelty lähinnä irtotavaran kuten soran turpeen, hakkeen yms. nopean purkamisen mahdollistamiseksi. Kippi toimii hydraulijärjestelmän avulla ja saa käyttövoimansa yleensä vaihdelaatikon ulosoton välityksellä. Kippilaitteet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Keskikippilaitteet a) 1-sylinteriset b) kolmikaatokippi c) 2-sylinteriset 2. Etukippilaitteet a) vapaasti asennoituvat b) stabiloivat
KIPPIHYDRAULIIKKA
1-sylinterinen keskikippi Keskeltä lavaa sivulle kallistava yksisylinterinen malli kärsii puutteellisesta sivuttaisvakavuudesta, jolloin purkauspaikan on oltava suhteellisen tasainen ja lavarakenteen mahdollisimman jäykkä.
kolmikaatokippi Kolmikaatokippi on keskeltä lavaa sivulle sekä molemmille sivuille että taakse kallistava kippi, jonka kallistussuunta riippuu lukitustappien paikoista.
2-sylinterinen keskikippi Keskeltä lavaa sivulle kallistava kaksisylinterinen malli, jonka kippausvakavuus on varsin hyvä verrattuna yksisylinteriseen malliin. Luonnollisesti myös nostovoima kasvaa toisen sylinterin avulla. Kaksisylinterinen malli soveltuu raskaamman aineksen kuljetuksiin ja puutteellisesta jäykkyydestä kärsivien pitkien lavarakenteiden käyttöön.
etukippilaitteet Etukippi on lavan etureunasta nostava yksisylinterinen malli, jota käytetään yleensä pitkissä lavarakenteissa kuten perävaunuissa.
etukippilaitteet
Vapaasti asennoituvat etukipit on suunniteltu ja mitoitettu ainoastaan kuormatilan nostamiseen. Sylinterin kiinnitykset ajoneuvoon ja lavaan sallivat sylinterin sivuttaiskallistumat.
Stabiloivat eli sivuttaistukea antavat kipit on suunniteltu nostamisen lisäksi antamaan sivuttaistukea kippaukselle.
erikoiskipit
KASETTILAITTEET Kasettiyhdistelmä on raskas ajoneuvoyhdistelmä, joka muodostuu 3- tai 4-akselista kuorma-autosta ja varsinaisesta perävaunusta. Kasettilaitteita käytetään hiekan, soran ja muiden maalajikkeiden kuljetukseen. Kasetointitapahtuma suoritetaan seuraavasti: 1. Perävaunu irrotetaan vetoautosta ja vetoaisa lasketaan maahan. Vetoauton kuorma käydään purkamassa taakse kippaavan kipin avulla.
2. Vetoauto peruutetaan perävaunuun kiinni ja kapeampi kasettilava vedetään vetoauton päälle lavansiirtolaitteen avulla.
3. Kasettilava käydään purkamassa samalla tavoin kun vetoautonkin kuorma. 4. Kasettilava viedään takaisin perävaunun päälle ja nostetaan vetoaisa sekä kytketään perävaunu takaisin vetoautoon.
JÄTTEENKÄSITTELY Jätteiden kuljetukseen käytetään yleensä, joko vaihtolavakäyttöisiä jätesäiliöitä tai pakkaavilla jätepuristimilla varustettuja autoja. Jätepuristimet voidaan jaotella seuraavasti: 1. Takaa lastaava jätepuristin 2. Sivustalastaava jätepuristin 3. Edestä lastaava jätepuristin
Vaihtolavan kuljetus jätteille
1. Takaa lastaava jätepuristin Tämä jätepakkaaja on yleisin käytössä oleva. Jäteastia tyhjennetään jätekuiluun astiahissin avulla. Säiliöosan tyhjennys tapahtuu tyhjennyslevyn avulla. Tyhjennettäessä säiliötä pakkaajaosa nostetaan ylös ja sisällä olevaa väliseinää työnnetään hydraulisesti ulospäin, jolloin se työntää jätteet edellään pois säiliöstä.
2. Sivusta lastaava jätepuristin Sivustalastaavan jätepuristimen ideana on se, että jäteastia voidaan tyhjentää tienvierestä ilman, että kuljettaja nousee pois autosta. Laiteessa on auton sivulla tartuntavarsi, jolla tartutaan astiaan ja tyhjennetään se kuorma-tilaan.
3. Edestä lastaava jätepuristin Etulastaajan etuina ovat nopeus ja kuljettaja ystävällisyys. Tyhjennettävät jätekontit nostetaan tyhjennyspuomiston haarukoiden avulla auton ohjaamon yli puristinosan päälle, jonne astia tyhjennetään.
LOANIMULAITTEISTOT JA KORKEAPAINELAITTEISTOT Loanimulaitteistoa käytetään teollisuuden, kiinteistöjen ja kunnallistekniikan huolto ja kunnossapitotöiden vaatimiin nesteiden ja lietteiden imu- ja kuljetustehtäviin. Kuormaus tapahtuu kompressoria käyttämällä ja tyhjennys kippaamalla.
Korkeapainevesilaitteistoja voidaan käyttää erilaisissa puhdistus ja huuhtelutöissä. Järjestelmä koostuu seuraavista komponenteista: Vesisäiliö ja suodatin Korkeapainevesipumppu Paineen säädin ja mittari Korkeapaineletkukela Suuttimet
KETJU- JA HIHNAPURKAIMET (LIIKKUVA LATTIA) Suurirakeisilla aineille, kuten turve, hake ja sahanjauho on käytössä yleisesti ketjupurkaimilla varustettuja kuormatiloja. Ketjupurkain muoostuu yhdestä tai useammasta kolaketjusta, jotka hydraulimoottorin avulla vetävät kuorman pois lavalta.
Hinhnapurkaimessa ketjut on korvattu lattian levyisellä hihnalla, joka kelautuu lavan peräosassa olevalle rummukolle. Lastaus voidaan suorittaa hydraulisesti avautuvasta katosta.
Joskus on vähän isompaakin kuormaa
HAARUKKAVAUNU pumppu, huli, rokla, jakki... Joka varastossa ja terminaalissa yleiskone varastoissa ja kuljetuksissa lihasvoimalla siirrettävä lisävarusteena vaaka kuormalavojen käsittelyyn 1.2.2008 Arto Salonen 157
LAVANSIIRTOVAUNU edullinen tehokas apu säännöllisissä kuormauksissa kävellen tai seisten ohjattava suosittu laite terminaaleissa Kuljettajalleen vaarallinen 1.2.2008 Arto Salonen 158 Kuva: Rocla Oy
Lastaaminen lastauslaiturilta 1.2.2008 Arto Salonen 159
Kuorma-auton purkaus kentällä 1.2.2008 Arto Salonen 160
KERÄILYTRUKIT seisten tai istuen ajettavia sopii kahden tason keräilyyn keräilijällä voi olla rullakoita tai kuormalavoja 1.2.2008 Arto Salonen 161
KERÄILYTRUKIT korkealle nostavat kuljettaja nousee taakan mukana keräyskorkeus jopa yli 10 m ei korkeita paikkoja pelkääville 1.2.2008 Arto Salonen 162
PINONTATRUKKI sopii ahtaisiin tiloihin seisten tai istuen ajettava pinontavaunut kävellen ohjattavia tekniikaltaan kuten haarukkavaunu 1.2.2008 Arto Salonen 163
KAPEAKÄYTÄVÄTRUKKI vähäinen käytävätilan tarve hyllyvälissä pakko-ohjautuva kuvassa kääntöhaarukka voi olla myös teleskooppihaarukka 1.2.2008 Arto Salonen 164
TYÖNTÖMASTOTRUKKI keräilyvarastojen käytössä käytävätila vastapainotrukin ja pinontavaunun välillä koneen suuntaisesti liikkuva masto 1.2.2008 Arto Salonen 165
Työntömaston toiminta 1.2.2008 Arto Salonen 166
VASTAPAINOTRUKKI yleistrukki sähkö diesel nestekaasu bensiini nostotehot 1-90 tonnia sisä- ja ulkokäyttöön 3- ja 4-pyöräisiä 1.2.2008 Arto Salonen 167
Lastaaminen maantasalta 1.2.2008 Arto Salonen 168
VASTAPAINOTRUKKEJA 1.2.2008 Arto Salonen 169
Vastapaino 1.2.2008 Arto Salonen 170
Vastapainotrukin lisälaitteita 1.2.2008 Arto Salonen 171
Trukkikäsitteitä: Mastot: 3. Vaihe 2. Vaihe 2. Vaihe 1. Vaihe 1. Vaihe 1. Vaihe Simplex Duplex Triplex 1.2.2008 Arto Salonen 172
Alarakennekorkeus Nostokorkeus Ylärakennekorkeus Trukkikäsitteitä: Haarukkaleveys Haarukkakelkan leveys Haarukkapituus 1.2.2008 Arto Salonen 173
Tavaranlähetys Kontinlastausta kuvin ja sanoin by PaloDEx Group Oy
Kuorman suunnittelu Kuorma suunnitellaan etukäteen paperilla lähetteen tietojen perusteella. Siitä ilmenee kollien määrä ja mitat Kontista pyritään hyödyntämään koko kuutiotila Tavarat ladotaan mahdollisimman tiiviisti, jotta kuorma sitoo itse itsensä 1.2.2008 Arto Salonen 175
Lastaus Koska kyseessä olevat kollit eivät ole standardi mitoitettuja, on sommittelussa hyödynnettävä luovuutta USA:han voi lähettää ainoastaan leimattuja, lämpökäsiteltyjä lavoja 1.2.2008 Arto Salonen 176
Lastaus Lastaus tapahtuu trukilla lastauslaituria käyttäen. Työturvallisuus huomioon ottaen on noudatettava suurta varovaisuutta 1.2.2008 Arto Salonen 177
Lastaus Kun tavarat on saatu turvallisesti konttiin, otetaan lähetteeseen huolitsijan kuittaus ja kirjataan ylös kontin numero sekä sinetin numero 1.2.2008 Arto Salonen 178
Rahtikirjat Huolitsijalle toimitetaan kopio asiakkaan laskusta (Commercial Invoice), jonka tietojen perusteella huolitsija tekee tullauksen ja vientirahtikirjat. Kyseisessä tapauksessa kauppaehtona on CIP (Incoterms 2000) 1.2.2008 Arto Salonen 179
Rahtikirjat Huolitsijan (tässä tapauksessa DHL) vastaanotettua tavaran ja toimitettuaan sen eteenpäin, toimitetaan myyjälle kopio rahtikirjoista 1.2.2008 Arto Salonen 180
Hyvää matkaa Näin on jälleen saatu kontillinen korkealaatuisia dentalröntgenlaitteita matkalle kohti Montrealin satamaa ja sieltä edelleen Milwaukeen USA:han 1.2.2008 Arto Salonen 181
Lastaaminen vaatii kuitenkin tarkkuutta!!! 1.2.2008 Arto Salonen 182
Rautatiekuljetukset Rautatiekuljetuksia käytetään eniten silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä, tavaramäärät suuria ja kuljetustarve säännöllistä. Kapasiteetti on hyvä. Parhaimmillaan rautatiekuljetukset ovat kokojunakuljetuksissa. Myös esimerkiksi tiekuljetusten ruuhkautuneisuus ja ympäristötekijät puoltavat rautatien käyttöä ainakin kuljetusketjun osana. Rautateiden kuljetusverkko ei ole läheskään yhtä kattava kuin tieverkko. Lähde VR-yhtymä 1.2.2008 Arto Salonen 183
Rautatien määritelmä Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet. 1.2.2008 Arto Salonen 184
Junan määritelmä Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä matkustajia että tavaraa. Lähtevässä junassa ja pääteasemalle saapuvassa junassa ei välttämättä ole yhtään samaa vaunua. 1.2.2008 Arto Salonen 185
Rautatiekuljetukset suurten tavaraerien jatkuvat ja säännölliset kuljetukset pitkillä matkoilla raskaat ja säännölliset kuljetukset lyhyillä matkoilla erikoiskuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 186
Rataverkko Tilanne vuonna 2005 1.2.2008 Arto Salonen 187
VR:n palveluita Tavarankuljetus massatavaralle Puu Malmi Paperi Kontit Ajoneuvot Kuormaus-ohjeet 1.2.2008 Arto Salonen 188
Diesel veturi tai hybridi Dieselveturin teho ilmoitetaan yleensä pääkoneen tehona todellisen, junan vetoon käytettävän tehon ollessa huomattavasti alempi apulaitteiden tehon ja voimansiirtolaitteiston aiheuttaman tehohäviöiden vähentäessä käytettävissä olevaa todellista nettotehoa. Niinpä esimerkiksi 3 000 hv:n dieselveturin teho vetolaitteesta mitattuna on suunnilleen luokkaa 2 100 2 400 hv voimansiirtoratkaisusta riippuen. 1.2.2008 Arto Salonen 189
Diesel veturi Varsinaisten, neli- tai kuusiakselisten linjadieselvetureiden paino vaihtelee suunnilleen 70 tonnista 130 tonniin (Yhdysvalloissa ja Venäjällä jopa 180 tonniin) ja teho on yleensä yli 1 800 2 000 hv tehokkaimpien vetureiden yltäessä aina 4 000:een, jotkut jopa 6 000 hv:aan pääkoneteholla mitattuna. 1.2.2008 Arto Salonen 190
Teknistä tietoa pikkuveturista Autotermein ilmaistuna Dv12 on varustettu 73,9- litraisella, 16-sylinterisellä ja nelitahtisella V-moottorilla. Moottorissa on turboahdin ja ahtoilman välijäähdytin. Käyntinopeus on 1500 kierrosta minuutissa, ja tehoa näillä eväillä muodostuu 1 000 kilowattia, joka välitetään kaikille pyöräkerroille hydraulisen vaihteiston kautta. 1.2.2008 Arto Salonen 191
Sähköveturi SR1 Sr 1 on VR:n perussähköveturi Näitä näkee usein myös vetämässä matkustajapikajunien vaunuja Venäläinen Veturi on varustettu neljällä sähkömoottorilla, joita on yksi per akseli (rautatietermeissä pyöräkerta), ja sen kokonaisteho on 3280 kw. Tarvittaessa myös pariajo on mahdollista, jolloin vetokyky on 4500 tonnia. 1.2.2008 Arto Salonen 192
Sähköveturi SR2 Sveitsiläinen Tekniikaltaan ja rakenteeltaan Sr2 vastaa vanhempaa kollegaansa, mutta oikeastaan kaikki moottoreista ohjaustekniikkaan on hieman modernimpaa. Vetureiden vetokyky on paperilla suunnilleen sama, mutta Sr1:een nähden melkein kaksinkertaistuneen 6000 kw:n tehon huomaa parhaiten vasta 100 km:n tuntinopeuden jälkeen, jolloin Sr2 vielä jatkaa kiihtymistä reippaasti. 1.2.2008 Arto Salonen 193
Sähköveturi Sähköveturit käyttävät Suomessa yksivaiheista vaihtovirtaa, jonka taajuus on sama kuin perussähköverkon eli 50 Hz. Jännite on silti "hieman" kotitaloussähköä suurempi 25000 V. 1.2.2008 Arto Salonen 194
Sähköistyksestä Koska verkon vaiheita ei voi yhdistää toisiinsa, radan ajolangat on jaettu vaihtelevan pituisiin syöttöosuuksiin. Niiden välissä on aina muutamien metrien pituinen sähkötön erotusjakso. Jos sähköveturi sattuisi pysähtymään erotusjaksoon, se ei pääsisi omin avuin etenemään. Näin tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, sillä juna rullaa erotusjakson ohi kevyesti. Itse asiassa täysivaunullinen juna rullaisi tasaisella useita kymmeniä kilometrejä, ja täysjarrutuskin kestää lukkiutumattomista jarruista huolimatta 1,4 kilometriä (200-0 km/h). 1.2.2008 Arto Salonen 195
Vaunut VR Cargon kotimaan liikenteessä on käytössä noin 10 000 vaunua, joita uusitaan jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 1.2.2008 Arto Salonen 196
Vaunujen ulottumat Suomessa
Avovaunut Yleisavovaunut - Hkb, Hkba, Hkbar Vaunujen varusteisiin kuuluu pyöreät sivupylväät ja hihnavintturit (6 kpl/vaunu) kuorman sitomista varten. Vaunujen päätyrakenne on koottavissa ilman työkaluja. Silloin kun päätyrakenne poistetaan, on käsijarru käännettävä alaasentoon. Tällöin käsijarru toimii vain seisontajarruna. Päädyn paikoilleen asettamisen yhteydessä on käsijarru käännettävä takaisin yläasentoonsa. 1.2.2008 Arto Salonen 198
Kapasiteetti Vaunuissa on lankkulattiat, joiden suurin sallittu pyöräpaino on 5 t. Hkba-vaunut on varustettu SA3-automaattikytkimillä ja sivupuskimilla. Mittatietoja Taara t 13,0/12,5 Kuorma t27,0/27,5 Kuormausalanpituus m 12,80 leveys m 2,86 Sivupylväiden korkeus m 2,02 Päätypylväiden korkeus m 2,06 Pinta-ala m² 236,6 1.2.2008 Arto Salonen 199
Yleisavovaunut - Hkb, Hkba, Hkbar 1.2.2008 Arto Salonen 200
Järeän tavaran vaunu - Oa Vaunun varusteisiin kuuluu yhdeksän paria litteitä sivupylväitä. Vaunussa on 360 mm korkeat ja 60 mm paksut teräslevystä valmistetut päätyluukut, jotka on tuettu 1000 mm korkeudelle lattiatasosta ulottuvilla litteillä pylväillä. Päätyluukut voidaan kaataa puskimien päälle yliajosilloiksi. Vaunun lattian ja päätyluukun suurin sallittu pyöräkuorma on 5 t. Mittatietoja Taara t 21,8 Kuorma t 58,0 Kuormausalan pituus m 12,14 leveys m 3,26 Pinta-ala m² 239,0 1.2.2008 Arto Salonen 201
Järeän tavaran vaunu - Oa 1.2.2008 Arto Salonen 202
Irtotavaravaunuja tai bulk-vaunu 1.2.2008 Arto Salonen 203
Irtotavaravaunut Romuvaunu - Elo-t Vaunussa on tasainen teräslevylattia, teräksiset, kiinteiksi hitsatut päädyt sekä seinät, joiden ristikulmissa on saranoidut puhdistusluukut. Mittatietoja Taara t 14,5/14,6 Kuorma t 30,5/30,0 1.2.2008 Arto Salonen 204
Romuvaunu - Elo-t 1.2.2008 Arto Salonen 205
Rikastevaunu - Taimn-t Vaunussa on ulkopuolisella purkulaitteella raiteen viereen kallistettava kuormatila. Kuormatilaa kallistettaessa sen purkupuolen sivuseinä avautuu kiskon pinnan tasoon ulottuvaksi purkuluiskaksi. Vaunu on varustettu hydraulisesti ylösnostettavalla katolla. Vaunun suurin sallittu akselipaino on 25 t, jonka mukaista kuormaa (67,5 t) saa käyttää ainoastaan ko. akselipainolle hyväksytyillä rataosilla 1.2.2008 Arto Salonen 206
Rikastevaunu - Taimn-t Taara t 32,5 Kuorma t 57,5/67,5 Tilavuus m³ 39,5 1.2.2008 Arto Salonen 207
Katetut vaunut Yleisvaunut Vaunut on tarkoitettu yleiskäyttöön sekä erityisesti paperituotteiden kuljetuksiin. 1.2.2008 Arto Salonen 208
Yleisvaunu - Gbln Kuorman tukemiseen voidaan käyttää vaunuihin kiinteästi asennettuja tai irrallisia sidontahihnoja. Gbln-vaunuissa lattia on vaneria ja seinät terästä. 1.2.2008 Arto Salonen 209
Yleisvaunu - Gbln Mittatietoja Taara t 14,6 Kuorma t 30,0 Sisäpituus m 12,78 Sisäleveys m 2,85 Sisäkorkeus m 3,13 Pinta-ala m² 36,4 Tilavuus m³ 113,0 Oviaukon leveys m 6,50 Oviaukon korkeus m 3,00 1.2.2008 Arto Salonen 210
Sahatavaravaunu - Hbi Vaunussa on kehikon varaan pingotettu peitekangaskatto, vaneriset päädyt ja peitekankaasta valmistetut siirrettävät sivupeitteet. Vaunun varusteisiin kuuluu litteät sivupylväät (2 x 6 kpl) ja 5-12 kpl hihnavinttureita. Vaunussa on varusteina sivupylväisiin tuettavat, irrotettavat kuormanaluspuut, joiden poikkileikkaus on 10 cm x 10 cm. Keskeltä saranoidut aluspuut voidaan säilyttää vaunun toisessa päädyssä olevassa säilytyslokerossa. 1.2.2008 Arto Salonen 211
Sahatavaravaunu - Hbi Mittatietoja Taara t 14,0/14,2 Kuorma t 26,0/25,5 Kuormausalan pituus m 12,78 leveys m 3,22 korkeus m 2,50/2,52 Pinta-ala m² 41,0/41,1 Tilavuus m³ 102,0/104,1 1.2.2008 Arto Salonen 212
Säiliövaunut Nesteiden ja kaasujen kuljettamiseen tarkoitettuja 1.2.2008 Arto Salonen 213
Happovaunu - Zac Vaunusäiliö on varustettu täyttöaukolla (Ø 438 mm) ja saranoidulla pikalukittavalla kannella. Pohjaventtiili on tyypiltään ruuvivoimalla sulkuasentoon kiristettävä, nousevalla karalla varustettu istukkaventtiili, jonka käyttölaite on säiliön päällä suojakotelon alla. Säiliön sisään on asennettu sekoitusputki, jonka kautta voidaan happoa johtaa takaisin säiliöön hapon sisältämien sakkautuvien epäpuhtauksien sekoittamiseksi tyhjennyksen yhteydessä. 1.2.2008 Arto Salonen 214
Happovaunu - Zac Taara t 22,0 Kuorma t 58,0 Säiliön tilavuus m³ 40,0 1.2.2008 Arto Salonen 215
Kontti- ja rekkavaunut Yhdistettyjen kuljetusten vaunut Vaunut on tarkoitettu konttien ja vaihtokorien sekä trailereiden ja pyörällisten ajoneuvojen ja työkoneiden kuljetukseen. 1.2.2008 Arto Salonen 216
Yhdistettyjen kuljetusten vaunut - Rbqss, Rbnqss, Rbnqss-y, Rbnqss-v Trailereiden ja pyörällisten ajoneuvojen kuljetusta varten vaunu on varustettu alumiinisilla pyöräesteillä, jotka kiinnitetään vaunun reunapalkissa oleviin reikiin. Vaihtokorien ja konttien kuljetusta varten vaunu voidaan varustaa sivupylväillä, jotka kiinnitetään vaunun pylvästuppiloihin. 1.2.2008 Arto Salonen 217
Kontti- ja rekkavaunut Yhdistettyjen kuljetusten vaunut - Sdggnqss-w, Sdggqss-w Vaunu on varustettu läpimenevällä 230/400 voltin ja 63 ampeerin sähköjohdolla sekä tarvittavilla liittimillä. Sen ansiosta vaunuissa voidaan kuljettaa ja käyttää sähköenergiaa käyttäviä eri laitteistoja, kuten lattialämmityksellä tai kylmäkoneella varustettuja ajoneuvoja ja vaihtokoreja. Sdggqss-w-vaunut on lisäksi varustettu teholtaan 102 kw:n dieselaggregaatilla, josta kuljetuksen aikana voidaan syöttää sähköenergiaa max. 10 muuhun vaunuun aggregaattivaunun molemmin puolin. Vaunussa voidaan matalan lattiarakenteen ansiosta kuljettaa 4,2 metriä korkeita ajoneuvoja tai perävaunuja. Pyörällisten ajoneuvojen tuentaa varten vaunut on varustettu pyöräesteillä sekä konttien ja vaihtokorien tuentaa varten irrotettavilla konttilukoilla. Vaunujen suurin sallittu akselipaino on 25 t, jonka mukaisia kuormia (63,5 / 68,5 t) saa käyttää ainoastaan kyseiselle akselipainolle sallituilla rataosilla 1.2.2008 Arto Salonen 218
Sdggnqss-w, Sdggqss-w Mittatietoja Sdggnqss-w Sdggqss-w Taara t 31,2 36,3 Kuorma t 58,5 / 68,5 53,5 / 63,5 Kuormausalan pituus m 24,88 24,88 leveys m 3,20 3,20 Pinta-ala m² 78,5 78,5 1.2.2008 Arto Salonen 219
Suurkuormavaunu Osg-vaunu voidaan muuttaa syväkuormausvaunuksi irrottamalla siitä sivukannatuspalkit ja varustamalla se syväkuormausalustalla 1.2.2008 Arto Salonen 220
Idän liikenteen vaunut Suomi-IVY -liikenteessä käytetään pääasiallisesti IVY -maiden rautatievaunuja. Venäjän rautateiden omistamia vaunuja voidaan käyttää vapaasti vientikuljetuksiin kaikkiin IVY - maihin ja Baltiaan. 1.2.2008 Arto Salonen 221
Tähän läntisen liikenteen vaunuja!!! 1.2.2008 Arto Salonen 222
Osg-vaunu Mittatietoja Taara t 230,0 Kuorma t 450,0 Kuormausalan pituus m 14,0 leveys (portaittain säädettävissä) m 3,0; 3,2; 3,4; tai 3,6 1.2.2008 Arto Salonen 223
Yhdistetyt kuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 224
Vuosaari Vuosaaren sataman liikenne on kärsinyt ensimmäisen viikon aikana lapsentaudeista. Rekat ovat joutuneet odottamaan satamassa pahimmillaan useita tunteja. Satamaan johtava Vuosaaren tunneli on jouduttu sulkemaan ruuhkien takia joksikin aikaa lähes joka päivä. 1.2.2008 Arto Salonen 225
Merikuljetukset vienti- ja tuontikuljetukset massatavaroiden ja suurten yksikkötavaroiden kuljetukset erikoiskuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 226
Merikuljetukset Kuljetetaan suuryksiköitä Reittiliikennettä Perinteinen ahtaaminen vähentynyt Kalusto muuttumassa konttialuksiksi 1.2.2008 Arto Salonen 227
Käsitteitä Nettovetoisuus; netto (net tonnage, nt) =aluksen lastitilojen vetoisuutta osoittava luku. Nettovetoisuutta käytetään mm. Suomessa eräänä väylämaksun määräytymisperusteena. 1.2.2008 Arto Salonen 228
Alukset mitataan yksityiskohtaisten mittaussääntöjen mukaan. Aluksen bruttovetoisuudella tarkoitetaan suurin piirtein aluksen koko tilavuutta ja nettovetoisuudella aluksen lastitilojen tilavuutta. Kuvassa musta + valkoinen alue = bruttovetoisuus ja valkoinen alue = nettovetoisuus. 1.2.2008 Arto Salonen 229
Rekisteritonni; rt (registered ton) =tilavuusmitta eli 1 rekisteritonni = 100 j3 (kuutiojalkaa) eli 2,83m3. Vuoteen 1994 asti aluksen brutto- ja nettovetoisuus ilmaistiin rekisteritonneina. Kuollut paino (deadweight tonnage, dwt). =aluksen kantavuus eli aluksen lastin, polttoaineen, vesivarastojen, tarvikkeiden ja henkilöiden suurin yhteispaino viranomaisten hyväksymän lastimerkin mukaan. Aluksen kantavuus vaihtelee veden suolaisuuden, vuoden ajan ja eräiden liikennealueiden mukaan, mikä on merkitty myös lastimerkkiin. 1.2.2008 Arto Salonen 230
Ilmakorkeus (air draft) =pystysuora korkeus vesirajasta aluksen maston huippuun tai muuhun ylimpänä olevaan kohtaan. Ilmakorkeudella on merkitystä esi- merkiksi jouduttaessa alittamaan siltoja tai sähkölinjoja. Viippaus eli trimmi =aluksen keula- ja peräsyväyksen ero (alukset kulkevat harvoin tasakölillä eli keula- ja peräsyväys ovat samat). Viippaus vaikuttaa mm. aluksen ohjailuominaisuuksiin ja polttoaineen kulutukseen sekä rajoitetulla väyläsyvyydellä lastin määrään. 1.2.2008 Arto Salonen 231
Lastiruumien tilavuus -lastiruumien tilavuus kuutiometreinä (m3) tai kuutiojalkoina (j3) ilmaistuna irtolastille (grain capasity, grain), jolloin koko ruuman tilavuus voidaan ottaa mukaan tai kappaletavaralle (bale capasity, bale), jolloin ruumassa olevien kaarien ja muiden mahdollisten ulokkeiden viemä tila lasketaan pois tilavuudesta. Merkittävä osa alusten kuljettamista lasteista on ns. tilavuuslasteja eli aluksen lastitilat täyttyvät ennen lastimerkin sallimaa kulloistakin tonnimäärää 1.2.2008 Arto Salonen 232
Lastitankkien tilavuus =lastitankkien tilavuus kuutiometreinä (m3), kuutiojalkoina(j3) tai tynnyreinä eli barreleina (=159 litraa) ilmaistuna 100 % :lle ja 98% :lle kokonaistilavuudesta, koska esim. lämpötilavaihtelut vaikuttavat nestemäisten lastien tilavuuteen. Kaistametri (lane metres) =roro-aluksien kansien pituutta kuvaava luku. Kaistan leveys voi vaihdella kuljetettavien lastien mukaan (esim. kontit, ajoneuvot, lauttavaunut). Konttien mitoituksen mukaisen kaistan leveys on 2,5-3,0 metriä. 1.2.2008 Arto Salonen 233
Koneteho =kuljetuskoneiston teho kilowatteina (kw) ja käyttösähköä tuottavien koneiden teho kilovolttiampeereina (kva). Nopeus =aluksen nopeus ilmaistuna solmuina eli 1 solmu = 1 mpk (meri- peninkulma = 1 852 m) tunnissa. Kun esimerkiksi matka Helsingistä New Yorkiin on 4 305 mpk ja aluksen nopeudeksi oletetaan 16 solmua, voidaan helposti laskea, että matka kestää hieman yli 269 tuntia (4 305:16 ) eli 11 vrk 5 h. 1.2.2008 Arto Salonen 234
Lasteihin liittyviä mittoja ja määreitä Metrinen tonni (metric ton, mt) =1 000 kg Englannin tonni (long ton, lt) =1016 kg (2240 paunaa), on käytetty erityisesti öljykuljetusten yhteydessä. Tynnyri (barrel, brl) -159 litraa, käytetään erityisesti raakaöljykaupan ja -kuljetusten yhteydessä. Yksi tynnyri raakaöljyä painaa 0,13-0,14 tonnia. 1.2.2008 Arto Salonen 235
TEU (Twenty-Foot Equivalent Unit) = lukumäärä, joka ilmaisee kuinka monta 20 jalan konttia alus pystyy lastaamaan (käytetään erityisesti konttialusten kuljetuskapasiteetin ilmaisemiseen). FEU (Fourty-Foot Equivalent Unit) -lukumäärä, joka ilmaisee kuinka monta 40 jalan konttia alus pystyy lastaamaan. Lukumäärä ei ole 2 x TEU, koska suurempien yksiköiden sijoittamisella on alusten rakenteista johtuen monia esteitä. 1.2.2008 Arto Salonen 236
Ahtauskerroin = kulloisenkin lastin keskimääräinen tilavuus m3:inä tai j3:ina tonnia kohti. Kuljetussuorite =luku, joka ilmoittaa kuljetetun tavaramäärän ja matkan tonni-meri- " peninkulmina (tmpk). Kuljetussuoritetta käytetään lähinnä tilastoissa kuvaamaan merikuljetusten kehitystä. Suomen ulkomaankaupan, merikuljetusten kuljetussuorite oli merenkulkulaitoksen tilaston mukaan vuonna 2002 109 mrd tmpk. 1.2.2008 Arto Salonen 237
Kansiviiva TF T L R F S W WNA LR =Mittauksen suorittaneen viranomaisen tai luokitus laitoksen tunnuskirjaimet TF = trooppinen makea vesi F = makea vesi T = trooppinen vyöhyke S = kesälastiviiva WNA = talvilastiviiva Pohjois-Atlantilla 1.2.2008 Arto Salonen 238
Alukseen liittyviä mittoja ja määreitä Pituus (length over ali, loa) -aluksen suurin pituus metreinä tai jalkoina. Aluksen pituudella on merkitystä mm. liikennöitäessä kanavisassa ja ahtaissa satamaaltaissa. Leveys (breath, beam) -aluksen suurin leveys metreinä tai jalkoina. Aluksen leveys vaikuttaa sataman tavarankäsittelylaiteiden soveltuvuuteen aluksen lastauksessa ja purussa. 1.2.2008 Arto Salonen 239
Syväys (draft) -pystysuora etäisyys aluksen kölistä tai muusta alimmasta kohdasta vesilinjaan eli kuinka paljon vettä tarvitaan, jotta alus pystyy kellumaan vapaasti. Syväystä osoittavat lukemat on merkitty metreinä tai jalkoina aluksen kylkiin keulassa ja perässä. Aluksen syväys voidaan laskea lastimäärän, muiden kantavuuteen vaikuttavien tekijöiden sekä lastin sijoittelun perusteella. Väylän syvyys kertoo, millä syväyksellä alusvoi käyttää väylää turvallisesti normaalivedenkorkeudella. 1.2.2008 Arto Salonen 240
Tekniikka Ro-Ro Lo-Lo Sro-ro 1.2.2008 Arto Salonen 241
Lastaustavat Roro = Roll in, roll off Lolo = Lift on, lift off (konventtionaalinen) Storo-alukset (stowable ro-ro) ovat puolestaan ro-ro-aluksista kehitettyjä sovellutuksia. Tavaran siirroissa käytetään normaalia ro-rolastinkäsittelykalustoa, mutta lasti ahdetaan ruumassa, jolloin ro-ro-kalusto, kuten esimerkiksi lauttavaunut, eivät ole mukana merimatkan aikana. 1.2.2008 Arto Salonen 242
Lastaustavat MuIti porpose -aluksissa voi lastinkäsittely tapahtua ro-ro-periaatteella tai alusten omaa, monipuolista nostokalustoa hyväksi käyttäen. Aluksen ruumatilat soveltuvat myös monenlaisten lastien kuljettamiseen. Multi purpose -alukset ovat kooltaan suhteellisen suuria kappaletavara- aluksiksi eli ne ovat kantavuudeltaan 10 000-30 000 dwt:n luokkaa. 1.2.2008 Arto Salonen 243
Lastaustavat LASH- (Lighter Aboard Ship )-alukset ovat proomuemälaivoja, joiden lasti muodostuu valmiiksi lastatuista proomuista. Proomut painavat laitteineen 200:sta 800:aan tonniin ja ne uitetaan proomuemälaivan avonaiseen perään, mistä ne nostetaan alukseen hisseillä tai erikoiskraanoja käyttäen. 1.2.2008 Arto Salonen 244
Lastautavat Irtolastilaivat ovat usein tiettyyn tuotteeseen erikoistuneita tai erilaisille lasteille soveltuvia, kiinteitä irto- eli bulklasteja kuljettavia aluksia. Ne ovat usein välikannettomia ja vailla omia lastinkäsittelylaitteita. Hiilen, viljan ja muiden kiinteiden irtolastien kuljettamiseen tarkoitetut irtolastialukset ovat kooltaan 30 000-80 000 dwt. 1.2.2008 Arto Salonen 245
Tankkerit Yksikkökooltaan suurimpia nestemäisten lastien kuljetukseen tarkoitettuja aluksia ovat raakaöljy tankkerit, jotka ovat kantavuudeltaan 15 000-565 000 dwt. Suurimpien alusten muut mitat ovat: pituus noin 450 m, leveys 63 m ja syväys lastissa lähes 30 m. Öljyjalosteita kuten polttoöljyä, kaasuöljyä ja bensiiniä kuljetetaan tuotetankkereilla, joiden koko on yleensä alle 50 000 dwt:n. Ongelmana paluulastit 1.2.2008 Arto Salonen 246
Lastinkäsittely Lastiruumat Irtolastialusten ruumat ovat välikannettomia ja ruumatila on viistottu ala- ja yläosistaan siten, että lasti asettuu tasaisesti ruumaan ilman erillistä tasaamista eli trimmausta". Joissain irtolastialuksissa ruumatila on jaettu osastoihin pitkittäislaipioin. 1.2.2008 Arto Salonen 247
Luukut Nykyisin alusten luukut ovat teräksisiä ja ne toimivat mekaanisesti tai hydraulisesti. Kannella olevat sääluukut on sijoitettu 1-2 metriä kannen yläpuolelle luukun reunuksien eli karvelien päälle. Vesitiiviyteen on kiinnitetty luonnollisesti erityistä huomiota. 1.2.2008 Arto Salonen 248
Rampit. keula-. sivu- ja peräportit Ro-ro -aluksen ruumatilassa on vesitiivis sääportti ja ramppi. Lastaus ja purku tapahtuvat alas laiturille laskettua ramppia pitkin. Aluksissa, joissa on keularamppi, hydraulisesti ylös nostettava keulaosa muodostaa tavallisesti vesitiiviin portin ja itse ramppi on aluksen sisäpuolella. Peräportit sen sijaan käännetään lastauksen ja purkamisen aikana aluksen sisäpuolella sivuille, ja aluksen ollessa merellä on peräramppi nostettu pystyyn peräportteja vastaan ruumatilan ulkopuolella. 1.2.2008 Arto Salonen 249
Konttialus Konttialus on rahtilaiva, jonka rahti pakataan standardikokoisiin merikuljetuskontteihin. Kontit lastataan aluksen rahtitilaan, joka voi olla suljettu ruuma, tai avoin lastitila. Kontit sijoitetaan laivaan vierekkäin useaan kerrokseen. Riippuen konttien täyttöasteesta konttialuksiin sopii paljon lastia, ja ne ovatkin parhaimmillaan valtameret ylittävillä matkoilla. 1.2.2008 Arto Salonen 250
Emma Mærsk on maailman suurin konttialus 1.2.2008 Arto Salonen 251
Isoilla on ongelmiakin 1.2.2008 Arto Salonen 252
Kanava Vesitien rakentamiseksi kahden vesistöalueen välille, esimerkiksi Saimaan kanava Vesitien lyhentäminen rakentamalla kanava vesistöalueen katkaisevan kannaksen poikki, esimerkiksi Suezin kanava Kosken tai muuten hankalan kohdan ohittaminen, esimerkiksi Taipaleen kanava 1.2.2008 Arto Salonen 253
Kanava ja sulutus Kanavan sulun läpiajoa kutsutaan termillä sulutus. Kun alus nousee sulutuksen aikana, on kyse ylössulutuksesta. Aluksen laskeutuessa kyseessä on alassulutus Alus saapuu alakanavaan, sulku tyhjennetään tarvittaessa, alempi portti avataan ja alus ajaa sulkuun. 1.2.2008 Arto Salonen 254
Kanava ja sulutus Alaportti suljetaan ja sulkua aletaan täyttää yläkanavasta virtaavalla vedellä. 1.2.2008 Arto Salonen 255
Kanava ja sulutus Kun sulun pinta on yläkanavan pinnan tasolla, yläportti avataan ja alus poistuu sulusta. 1.2.2008 Arto Salonen 256
Sulun portit 1.2.2008 Arto Salonen 257
Satama on telematiikkaa Sähköiset aistit näkevät, tuntevat ja tietävät joka hetki jokaisen lastierän liikkeen, suunnan ja päämäärän. 1.2.2008 Arto Salonen 258
Vuosaaren satama Vuosaaren satama on voitu suunnitella ja rakentaa puhtaalta pöydältä. Toteutuksessa on yhdistetty tehokkuuden ja kestävän kehityksen periaatteet. Mitoiltaan satamaa voi pitää kompaktina, pinta-ala on 150 ha. Satamaan mahtuu koosta riippuen 15-20 laivaa. Satamassa on kaksi 750 m:n konttilaituria ja 13-15 roropaikkaa. Satamaan johtaa 12,5 m:n väylä suoraan avomereltä. Suljetulle satama-alueelle kuljetaan vain valvottujen porttien kautta. Sataman aita muodostaa samalla ISPS-alueen (kulkulupa). Vuosaaren satamassa vallitsee tavaravirtojen suuruuden ekonomia. Suomen oloissa Vuosaaren satamassa käsiteltävät tavaramäärät ovat poikkeuksellisen suuria. Suuret määrät ja tehokas logistiikka pienentävät kuljetusten yksikkökustannuksia. Vuosaaren satama on Suomen ainoa satama, jossa moottoritie tulee pääteiltä suoraan perille asti. Satamakeskuksen alue muodostaa yhtenäisen, ammattikäytössä olevan liikennealueen, jossa tavaroiden liikuttelu, lastaus ja purku on systemaattista. Satama-alueella on kattava rataverkko ja pistoraiteet logistiikka-alueen terminaaleille. Sataman portilla on 8-raiteinen ratapiha maksimipituisille, 750 m:n junille. 1.2.2008 Arto Salonen 259
Satamalaitteet Laitteet : -Kalliita ja isoja Lastinkäsittelykaluston innovaatiot ovat muuttuneet prototyypeistä sarjatuotantoon ja paikallisista kyhäelmistä maailman laajuiseen käyttöön 1.2.2008 Arto Salonen 260
Konttien käsittely Konttialukset liikennöivät vain konttisatamien välillä joissa on konttien käsittelyyn erikoistunut kalusto. Konttialuksissa ei ole omaa kontinkäsittelykalustoa, joten ne eivät pysty itsenäisesti purkamaan tai lastaamaan kontteja. Maailmalla on konttisatamia, jotka ovat erikoistuneet pelkästään konttiliikenteeseen. Suomessa ei ole pelkästään konttiliikenteeseen erikoistunutta satamaa. Suuret konttialukset liikennöivät suurimpien konttisatamien välillä. Pienempiin satamiin konttiliikenne hoituu nk. feeder-liikenteellä. Feeder-aluksiin mahtuu 200-1000 TEU:ta, kun maailman suurimpiin konttialuksiin jopa yli 11 000 TEU:ta. 1.2.2008 Arto Salonen 261
HAARATRUKKI eli lukki konttien käsittelyyn satamissa ja terminaaleissa ottaa kontin jalkojen väliin nostokyky jopa 50 tonnia kaikki pyörät ohjaavat, yleensä keskimmäiset 4 kpl vetävät moottori yleensä joko 2 kpl alasivurungoissa tai 1 kpl yläkehällä pinoamiskorkeus 2-4 konttia trukkikuski uransa huipulla 1.2.2008 Arto Salonen 262
Lukki Lukkitrukit ovat satamissa erittäin yleisesti käytettyjä konttiensiirtoja pinoamisvälineitä. Niitä käytetään pääasiassa konttien kuljettamiseen konttikentän ja konttipukkinosturin välillä sekä kontin nostamisessa autoon tai siitä pois. Lukkien eräs haitta on konttikentälle muodostuva hukkatila, joka niiden täytyy jättää konttipinojen välille pystyäkseen liikkumaan. 1.2.2008 Arto Salonen 263
KUROTTAJA tai sivulifti alunperin puutavaran kuten tukkien käsittelyyn tavarankäsittelyyn esim. rakennustyömailla konttien käsittelyyn pääsee liikkeelle myös epätasaisella alustalla nostotehot 1,5-50 tn stabiliteetti heikkenee puomia pidennettäessä Jopa 10 konttia päälletysten 1.2.2008 Arto Salonen 264
Kurottaja Satamassa kontit purkaa konttinosturi, joka liikkuu kiskoilla. Nosturi nostaa kontit alas, josta ne kuljetetaan suoraan toiseen kulkuneuvoon tai säilytettäväksi konttikentälle. Satamissa toimii lukkeja ja kurottajia. Ne ovat erikoistuneet konttien kuljettamiseen ja pinoamiseen. 1.2.2008 Arto Salonen 265
Kurottaja Nykyisin konttien sijainti tiedetään konttikentällä tarkasti satelliittiteknologian avulla. Myös kontin sijaintia voi seurata tietokoneella. 1.2.2008 Arto Salonen 266
VETOMESTARI tai terminaalitraktori Perus vetomestari koostuu, hanhenkaulasta ja lauttavaunusta. Vetomestareita on useita eri tyyppejä ja niissä on huomioitu kulloisenkin tehtävän erityistarpeet. Konttisatamissa lauttavaunun tilalla käytetään niin sanottua konttialustaa, jolla kontit siirretään nosturien avulla laivasta varastoon. 1.2.2008 Arto Salonen 267
Vetomestari Käytetään pääasiassa RoRo - lastinkäsittelyssä. Sen etuna tavalliseen rekan vetäjään verrattuna on se, että se on suunniteltu nimenomaan lyhyisiin ja pienessä tilassa tapahtuviin kuljetuksiin. Terminaalitraktori on mm. rekan vetäjää ketterämpi, kiinnitys vedettävään vaunuun on nopeampi, ja ennen kaikkea näkyvyys ulos on parempi. 1.2.2008 Arto Salonen 268
LAUTTAVAUNU 1.2.2008 Arto Salonen 269
Kuljetusmuotojen solmukohta 1.2.2008 Arto Salonen 270
Satamanosturi Liikuteltava Syöttää kontit jatkokuljetuksen Nosto tehot noin 50 tn 1.2.2008 Arto Salonen 271
Laiturinosturi Laiturikonttinosturi on kraanamallinen nosturi jota käytetään nostamaan kontit laivasta laiturialueelle tai laiturialueelta laivaan. Nostojen määrän vähentämiseksi nosturin alle on yleensä rakennettu ajoradat ja/tai rautatiekiskot, jolloin nosturi saa nostettua kontin suoraan ajoneuvon kyytiin. Laiturikonttinosturin nostotehot vaihtelevat 30 ja 70 tonnin välillä, ja tunnissa se pystyy parhaimmillaan käsittelemään 40-50 konttia 1.2.2008 Arto Salonen 272
Yksiköiden kuljettamista Cradle Tween Deck Plate Transportation Cassette High Container Low Container Low Container with cradle bottom 1.2.2008 Arto Salonen 273
Jatkokuljetus Kontti on merikuljetusten tärkein suuryksikkö 90 % kappaletavaroista kuljetetaan konteissa Nykyisissä satamissa konteista huolehtivat erityiset konttiterminaalit jotka on suunniteltu konttien käsittelyyn. Satamissa laivoihin lastataan ja puretaan kontit konttinostureilla, jotka siirtävät kontit joko juniin tai rekka-autoihin jatkokuljetuksia varten, tai sitten kontit siirretään sataman varastoalueelle odottamaan jatkokuljetusta. 1.2.2008 Arto Salonen 274
Ei se ole ihan ongelmatonta satamassakaan. 1.2.2008 Arto Salonen 275
ja ilmakuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 276
1.2.2008 Arto Salonen 277
1.2.2008 Arto Salonen 278
1.2.2008 Arto Salonen 279
1.2.2008 Arto Salonen 280
1.2.2008 Arto Salonen 281
1.2.2008 Arto Salonen 282
Lentorahti 1.2.2008 Arto Salonen 283
Konttikuljetuksina 1.2.2008 Arto Salonen 284
Lastaus 1.2.2008 Arto Salonen 285
Tai perinteisempään tapaan 1.2.2008 Arto Salonen 286
Kuljetustila asetta ehtojaan 1.2.2008 Arto Salonen 287
1.2.2008 Arto Salonen 288
Lentokuljetukset 1.2.2008 Arto Salonen 289
Vetotrukki 1.2.2008 Arto Salonen 290
Vetotrukki 1.2.2008 Arto Salonen 291
Vetotrukki 1.2.2008 Arto Salonen 292
Vetotrukki matkatavaroille 1.2.2008 Arto Salonen 293
Vaunut 1.2.2008 Arto Salonen 294
Ja niitä täytyy olla paljon 1.2.2008 Arto Salonen 295
Liukuhihna 1.2.2008 Arto Salonen 296
Highloader 1.2.2008 Arto Salonen 297
Loader 1.2.2008 Arto Salonen 298
Portaikko 1.2.2008 Arto Salonen 299
Portaikko 1.2.2008 Arto Salonen 300
Ground power unit 1.2.2008 Arto Salonen 301
Jätehuolto 1.2.2008 Arto Salonen 302
Konttikuljetus 1.2.2008 Arto Salonen 303
Konttikuljetus 1.2.2008 Arto Salonen 304
Jäänesto 1.2.2008 Arto Salonen 305
Jäänesto 1.2.2008 Arto Salonen 306
Muita laitteita 1.2.2008 Arto Salonen 307
Antonov 124 Rahtilentokone Metso Paper Oy, Rautpohjan tehtaat Case: 40 Tonnin telan lastaus Määränpää: Japani 1.2.2008 Arto Salonen 308
Antonov 124 Tyyppi: Pitkän matkan kuljetuskone Miehistö 6 kpl Valmistusmäärä 54 1.2.2008 Arto Salonen 309
Mitat Pituus 69,10 m Kärkiväli 73,30 m Siipipinta-ala 628,5 m² Korkeus 20,78 1.2.2008 Arto Salonen 310
Massa Omamassa: 172000 kg Hyötykuorma: 120000 kg / 150000 kg (olosuhdetutkimuksiin) 1.2.2008 Arto Salonen 311
Moottorit 4 kpl D-18T Teho 4 * 229500 N 1.2.2008 Arto Salonen 312
Suoritusarvot Matkanopeus 800 850 km/h Lentokantama 16500 km (tyhjänä) 4500 km täynä 1.2.2008 Arto Salonen 313
Kenttävaatimus Hyvä kuntoinen 2500 m Huonoissa olosuhteissa 3000 m 1.2.2008 Arto Salonen 314
Lentokorkeus Lakikorkeus 12000 m 1.2.2008 Arto Salonen 315
Varustettu siltanosturilla 1.2.2008 Arto Salonen 316
Kuorma varmistetaan kuten maakulkuneuvoissa 1.2.2008 Arto Salonen 317
Kiinnityspisteet rungossa 1.2.2008 Arto Salonen 318
Oma siirtokalusto 1.2.2008 Arto Salonen 319
1.2.2008 Arto Salonen 320
1.2.2008 Arto Salonen 321
1.2.2008 Arto Salonen 322
1.2.2008 Arto Salonen 323
1.2.2008 Arto Salonen 324
1.2.2008 Arto Salonen 325
Sidonnat ketjuilla 1.2.2008 Arto Salonen 326
sekä niiden kalusto Kuljetettavan tavaran pakkaukset 1.2.2008 Arto Salonen 327
Yksiköinnin periaatteet Kuljetettavat tavarat ovat hyvin monenlaisia: 1.2.2008 Arto Salonen 328
Yksiköinnin tarkoitus on koota tavarat joista voidaan muodostaa suurempia käsittely-yksiköitä ja nämä edelleen yhdistää vielä suuremmiksi kuljetusyksiköiksi Monille tavaroille soveltuu parhaiten suorakulmainen pakkaustapa ja siksi siihen pohjautuva yksiköinti on yleisin. Kuitenkin esim. kaasut ja nesteet sopivat parhaiten pallomaisiin säiliöihin, joiden kuljettaminen on hankalaa. Kiinteä massatavarakin vaativat usein pyöreähköjä, muotoja, jotta tavara ei tarttuisi kiinni pakkauksen kulmiin. 1.2.2008 Arto Salonen 329
Yksiköinnin periaate etenee seuraavasti: Kuluttajapakkaus Kuljetuspakkaus Yksikkökuorma Kuormatila Kuljetusväline 1.2.2008 Arto Salonen 330