Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi
TAUSTAA Aloitussyötön merkitys huippumieslentopallossa suuri Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä Hyppysyötön y tehokkuus riippuu vuonna 2007 KIHUlla tehdyn tutkimuksen mukaan suuresti syötön nopeudesta Tarpeen tehdä biomekaaninen analyysi syötön nopeuteen vaikuttavista tekijöistä
MENETELMÄT Koehenkilöinä 6 miesten ja 8 nuorten maajoukkuepelaajaa keväällä 2008 Ikä Pituus (cm) Paino (kg) Miehet 23,4±2,3 196,5±1,5 90,7±1,6 Nuoret 17,8±0,5 191,5±3,3 85,3±2,6 Mittaukset Kuvaus takaa ja oikealta suurnopeuskameroilla Syötön nopeus Stalker-tutkalla Kuvattiin jokaiselta koehenkilöltä 5 onnistunutta syöttöä
MENETELMÄT Analyysit Viidestä onnistuneesta syötöstä valittiin analysoitavaksi miehillä nopein ja hitain sekä nuorilla nopein 3D-liikeanalyysi APAS- liikeanalyysiohjelmistolla, digitoitiin 21 nivelpistettä ja pallo Liikeanalyysin tuloksista 47 eri muuttujaa liittyen etäisyyksiin, aikaan, nivelkulmiin, nopeuksiin ja kulmanopeuksiin
MENETELMÄT Vertailut Miesten nopeat vs. hitaat pelaajakohtaisesti (t-testi) Miesten 6 nopeinta vs. 6 hitainta (ANOVA) Miesten nopeat vs. nuoret (ANOVA) Muuttujien väliset yhteydet (Pearsonin korrelaatiokerroin) Merkitsevyystasot * p<0.1 (melkein merkitsevä ero tai yhteys) ** p<0.05 (merkitsevä ero tai yhteys) *** p<0.01 01 (erittäin merkitsevä ero tai yhteys)
ESIMERKKISUORITUS (114 km/h)
Kuvasarja (nopeus 114 km/h)
Miehet: nopea vs. hidas pelaajakohtaisesti
Miehet: nopea vs. hidas pelaajakohtaisesti
Miehet: nopea vs. hidas pelaajakohtaisesti
Miehet: nopea vs. hidas pelaajakohtaisesti
Miehet: nopea vs. hidas pelaajakohtaisesti
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet: nopea vs. hidas ryhmätasolla
Miehet vs. nuoret ryhmätasolla
Miehet vs. nuoret ryhmätasolla
Miehet vs. nuoret ryhmätasolla
Miehet vs. nuoret ryhmätasolla
Miehet vs. nuoret ryhmätasolla
Muuttujien väliset yhteydet miehillä Pallon lähtönopeus vs. pallon ja painopisteen paikka osumahetkellä p<0.01 p<0.01
Muuttujien väliset yhteydet miehillä Osumahetken pallon paikka vs. ponnistuspaikka ja painopisteen irtoamishetken nopeus eteenpäin p<0.05 p<0.01
Muuttujien väliset yhteydet miehillä Pallon lähtönopeus vs. reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimaalinen koukistamisnopeus p<0.05 p<0.05
Muuttujien väliset yhteydet miehillä Pallon lähtönopeus vs. olka- ja kyynärpään maksimaaliseen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen p<0.05 p<0.01
Nivelpisteiden nopeuden kehitys
Nivelten suhteellisten kulmanopeuksien kehitys
POHDINTA Syöttöjen nopeudet lähellä pelitilanteessa mitattuja Häyrinen ym. 2008: FIN 102-119 km/h BRA maks. 125 km/h KOR maks. 125 km/h CAN maks. 113 km/h Ottelumittaukset n. 130 km/h
POHDINTA Tärkeimmät pallon lähtönopeuteen vaikuttavat tekijät: Heiton onnistuminen Pallo ja kehon painopiste osumahetkellä kentän päällä Hypyn lentomatka mahdollisimman pitkä eli vartalon eteenpäin suuntautuva nopeus ponnistushetkellä mahdollisimman iso Liikkuvuus Mahdollisimman suuri taaksetaivutus lantiosta ja ylävartalon kierto
POHDINTA Tärkeimmät pallon lähtönopeuteen vaikuttavat tekijät: Voimantuotto Keskivartalon, hartian ja käden räjähtävän voiman tuotto-ominaisuudet tärkeitä Kineettisen ketjun toimivuus Nopeuden siirtyminen reisi-vartalon suuresta koukistamisnopeudesta olkapään, kyynärpään, ranteen, sormen ja sitä kautta pallon suureen nopeuteen
POHDINTA Miesten ja poikien väliset erot: Teknisesti erot pieniä Nopeuserot johtuvat suurelta osin eroista fyysisistä p j yy ominaisuuksissa
HYÖDYNTÄMINEN Faktatiedon saaminen Tietoa nuorten ja miesten välisestä erosta Biomekaaninen analyysi Kokonaissuoritukseen vaikuttavien muuttujien löytyminen Eri muuttujien vaikutus kokonaissuoritukseenk i k
HYÖDYNTÄMINEN Tulosten hyödyntäminen Lähtötason analyysi Tulokset pohjana yksilöiden tekniikan kehittämiselle Tulosten siirto harjoitteluun ja tekniikan kehittämiseen Huomiota liikkuvuuteen ja erityisesti i ti aktiiviseen i venymiseen sekä samoilta liikelaajuuksilta tapahtuvaan lihasten supistamiseen Harjoiteltava ilmassa oltaessa enemmän Ponnistuksen eteenpäin vievyyttä kehitettävä Riskinhallinnan rajojen löytyminen yksilökohtaisesti Menetelmän hyödyntäminen jatkossa
PROJEKTIRYHMÄ KIHU Mikko Häyrinen, Tuomas Mikkola ja Minna Blomqvist Lentopalloliitto Pertti Honkanen, Pekka Lahtinen ja Antti Paananen