// HARMAA TALOUS VALVONTATILASTOJA 214 HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ
2 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 3 // SISÄLLYSLUETTELO 5 // VEROHALLINNON TILASTOJA 5 // Harmaan talouden selvitysyksikkö 7 // Verotarkastukset 9 // Perusvalvonta ja perintä 11 // Verohallinnon rikosilmoitukset 16 // Rikosilmoitusten seuraamukset 19 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA 19 // Konkurssiasiamiehen toimisto 22 // Aluehallintovirasto Tilaajavastuu 24 // Aluehallintovirasto Työsuojelu, ulkomaalaiset työntekijät 29 // Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta 3 // Eläketurvakeskus Työeläkevakuuttamisen valvonta 32 // Valvira Alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonta 35 // RIKOSTORJUNTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA 35 // Poliisi 38 // Tulli 43 // ULOSOTON ERIKOISPERINTÄ, KONKURSSIT JA MAKSUHÄIRIÖT 43 // Erikoisperintä osana ulosottoa 45 // Konkurssit 214 46 // Maksuhäiriöt 214 47 // Liite: Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisuja
4 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 // VEROHALLINNON TILASTOJA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 5 // VEROHALLINNON TILASTOJA HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ Harmaan talouden selvitysyksikön neljäs toimintavuosi on nyt takanapäin. Yksikön toimintaa säätelevä laki (127/21) tuli voimaan 1.1.211. Selvitysyksikön laissa säädettynä tehtävänä on edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Tiedon tuottamistehtävä luo selvitysyksikölle velvollisuuden aktiivisesti tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta. Tämän tehtävän tueksi selvitysyksikkö laatii selvityksiä harmaan talouden eri osa-alueista. Vuonna 214 selvitysyksikössä valmistui 61 tiedon tuottamistehtävää. Vuoden 214 aikana on julkaistu mm. vahingonkorvaussaatavia, Viron yrityskytkentöjä, vientiyrityksiä, yksityistä terveydenhuoltoa ja sairaankuljetuksia, työnantajia, varattomia yrityksiä ja verovelkaa sekä rakennusalaa koskevat selvitykset. Selvitysyksikkö julkaisi vuonna 214 Harmaan talous ja Harmaan talouden valvontatilastoja vuosijulkaisut. Vuoden 214 aikana julkaistiin 13 asiantuntijakirjoitusta Verohallinnon verkkosivuilla. Tämä palvelu tarjoaa lukijalle tiivistetyssä muodossa yhteenvedon yksikön julkaisemista, joskus hyvinkin laajoista, selvityksistä. Selvitysyksikön toisena laissa säädettynä tehtävänä on laatia viranomaisten pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Velvoitteidenhoitoselvitysten avulla yksikkö tarjoaa viranomaisille keskitetysti ja tehokkaasti tietoa organisaatioiden ja niihin kytkeytyvien henkilöiden toiminnasta samoin kuin organisaatioiden veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamisesta, taloudesta sekä kytkennöistä. Selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelu tuo julkishallinnon yritystietovarannot joustavasti velvoitteidenhoitoselvitykseen oikeutettujen viranomaisten käyttöön. Velvoitteidenhoitoselvitysten hyödyntäminen on ollut odotettuakin aktiivisempaa. Vuoden 214 aikana Harmaan talouden selvitysyksikkö laati eri viranomaisten pyynnöstä 14 velvoitteidenhoitoselvitystä asiakkailleen.
6 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 Selvitysyksikössä on yhteistyössä sidosryhmien kanssa laadittu viranomaisten tietojenvaihdon ja yhteistoiminnan tehostamiseen liittyvät selvitykset ulkomaalaislupia käsittelevien viranomaisten (TEM, Migri, Poliisi), poliisin lupahallinnon (elinkeinoluvat) sekä julkisten tukien myöntäjien tiedonsaantioikeuksien laajentamiseksi. Selvitysten perusteella selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalveluita voitaisiin laajentaa nykyistä useammalle viranomaiselle. Eräät lainsäädäntömuutokset ovat jo edenneet Eduskuntakäsittelyyn. Alkuvuonna 215 Eduskunnassa on käsiteltävänä kolme hallituksen esitystä, joiden mukaan selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitysten käyttöalaa laajennetaan tukemaan säätiövalvontaa (HE 166/214) sekä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädettyä vakuuttamisvelvoitteiden valvontaa (HE 277/214). Joukkoliikennelainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen (HE 315/214) mukaan liikennelupaviranomaisen tietojenvaihtosäännöksiä laajennetaan, jolloin velvoitteidenhoitoselvitysten käyttäminen tulisi mahdolliseksi joukkoliikennelupien myöntämisessä ja valvonnassa. Selvitysyksikön vuoden 214 toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Uudet toimivaltuudet on otettu tehokkaasti käyttöön, ja toiminnalla on pystytty tukemaan sekä strategista päätöksentekoa, hallitusohjelman hankkeiden toteutumista, että valvontaviranomaisten operatiivista toimintaa. Vuonna 215 selvitysyksikön toimintaa kehitetään edelleen sekä tiedontuottamisen että velvoitteidenhoitoselvitysten saralla. Nyt käsillä oleva Harmaa talous valvontatilastoja 214 -julkaisu jatkaa aikaisempien vuosien linjaa esittämällä julkisen tilastopaketin eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavista tilastoista. Tilastoista voi seurata mm. Verohallinnon verotarkastustoiminnan tuloksia sekä verorikosasioiden määriä ja seuraamuksia, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastoja, Työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tilastoja, konkurssiasiamiehen toimiston tilastoja, alkoholivalvonnan tilastoja ja rikostorjuntaviranomaisten toimintaan liittyviä tilastotietoja. Myös ulosoton erikoisperinnästä, konkurssien kehityksestä ja yritysten maksuhäiriöistä on laadittu tilastokoosteet.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 7 VEROTARKASTUKSET Verotarkastustoimintaa seurataan keräämällä tiedot mm. suoritettujen verotarkastusten lukumääristä ja verotarkastusten perusteella maksuunpannuista veroista sekä verotarkastusten perusteella tehdyistä rikosilmoituksista. Erikseen seurataan harmaan talouden toimijoihin kohdistuneita tarkastuksia ja näihin käytettyä työaikaa. VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ Valmistuneita verotarkastuksia seurataan vuosittain. Verotarkastusten lukumäärällä tarkoitetaan ko. tilastovuoden aikana valmistuneita eli lopullisia, tarkastushallinnon tietojärjestelmään hyväksytyksi merkittyjä verotarkastuskertomuksia. Valmistumispäivä on kertomuksen hyväksymismerkinnän päivämäärä. Verotarkastusten lisäksi tehdään myös muita valvontatoimenpiteitä. Näitä ovat valvontakäynnit ja vertailutietotarkastukset. Valvontakäyntejä tehdään etenkin verotusyksiköissä ja vertailutietotarkastuksia verotarkastusyksiköissä. Kaikki valvontatoimenpiteet vuosina 212 214: VALVONTATOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 212 213 214 Verotarkastukset 3 151 3 362 4 666 Valvontakäynnit 538 491 2 21 Vertailutietotarkastukset 267 444 46 Yhteensä 3 956 4 297 7 93 5 4 5 4 3 5 3 3 553 VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ 3 427 3 151 3 362 4 666 Verotarkastusten määrän vaihtelut johtuvat pitkälti tilastointitapojen ja toimintatapojen muutoksista, jonka takia vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tilaston mukaan tarkastusten määrä näyttää vaihtelevan runsaasta kolmesta tuhannesta tarkastuksesta vajaaseen viiteen tuhanteen tarkastukseen vuositasolla. Vuonna 214 tehtiin selvästi enemmän tarkastuksia kuin edellisinä vuosina. Myös valvontakäyntejä tehtiin huomattavasti enemmän. 2 5 21 211 212 213 214 Verotarkastusten määrän kasvu vuonna 214 on aiheutunut toimintatavan muutoksista. Verotarkastuksia on kohdistettu aikaisempaa enemmän reaaliaikaisen toiminnan tarkastuksiin, jossa pääpaino on kuluvan vuoden toiminnan tarkastamisessa sekä verovelvollisten ohjaamisessa ja neuvonnassa. Uudella toimintamallilla tavoitellaan valvontakattavuuden kasvua sekä verovelvollisten oma-aloitteista verotukseen liittyvien virheiden korjaamista.
8 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 MAKSUUNPANTUJEN VEROJEN MÄÄRÄ Tarkastusten perusteella tehtyjen maksuunpanojen euromääriä seurataan maksuunpanon eräpäivän mukaan. Tiedot saadaan vuosittain Verohallinnon maksuunpanotiedoista. Tietyn vuoden maksuunpanot koskevat siten tarkastuskertomuksia, jotka ovat valmistuneet saman tai edellisen vuoden aikana, joten niitä ei voi tilastoissa suoraan kohdistaa juuri tietyille kertomuksille. Niinä vuosina kun yritystoiminta on ollut monilla tappiollista, tulee maksuunpanoja vähemmän. Tappiollinen toiminta vähentää maksuunpanoja koska verotettavaa tulosta ei synny. Tällöin määrätään vain veronkorotus. Maksuunpantujen verojen lisäksi verotarkastustoiminnalla on muitakin tuloksia kuten avoimeen verokauteen kohdistuvia lisäyksiä, aiheettomien palautusten estämistä, ohjausta ja epäterveen toiminnan katkaisemista. HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET Myös harmaan talouden verotarkastuskertomusten sisältämiä maksuunpanoesityksiä seurataan vuositasolla. 8 7 6 5 4 3 2 MAKSUUNPANOESITYKSET HARMAA TALOUS MILJ. 69 7 66 61 57 56 6 VEROTARKASTUS, MAKSUUNPANOT MILJ. 1 29 21 211 212 213 214 51 5 45 4 3 311 3 291 21 2 1 29 21 211 212 213 214 Eniten maksuunpanoja tehdään välittömän verotuksen perusteella, vuonna 214 noin 331 miljoonan euron arvosta. Välillisen verotuksen perusteella tehtiin 38 miljoonan ja ennakkoperinnän perusteella 36 miljoonan euron maksuunpanot. Vuosittain on tehty 7 8 ns. harmaan talouden verotarkastusta, joissa on paljastunut puuttuvia tuloja, mustia palkkoja ja kuittikauppaa. Vuonna 21 tarkastusten määrä kuitenkin putosi yli kymmenyksen edellisen vuoden luvusta ja on pysynyt suunnilleen tällä tasolla. Valtionvarainministeriön kanssa sovittu tavoitetaso Harmaan talouden tarkastuksille ja torjunnalle on 3 prosenttia verotarkastusyksikön tarkastusresurssista. Vuonna 214 tavoite ylitettiin. Verotarkastusyksikön vuoden 214 tavoite oli 6 harmaan talouden tarkastusta. Vuonna 214 tehtiin 713 tarkastusta. Painopistettä on siirretty harmaata taloutta ehkäiseviin ja asiakkaita ohjaaviin toimintatapoihin.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 9 74 HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET PERUSVALVONTA JA PERINTÄ Verohallinnon valvonnan vaikuttavuutta kuvaavat tuloverotuk- 72 7 719 732 725 713 seen tehtävät muutokset ja perinnän toimenpiteet. Näiden lisäksi valvonnan vaikuttavuutta lisäävät verotarkastukset ja Verohallinnon rikosasioiden käsittely oikeusistuimissa. 68 66 64 62 688 21 211 212 213 214 PERUSVALVONTA Niin sanotussa perusvalvonnassa verovelvollisten verotettaviin tuloihin tehtiin lisäyksiä vuonna 214 yhteensä lähes 1,8 miljardia euroa ja vähennyksiä 434 miljoonaa euroa. Lisäyksiä tuloihin tehtiin yhteensä yli 93 kappaletta ja vähennyksiä yhteensä yli 11 kappaletta. Lisäykset tarkoittavat veroiksi laskettuna noin 495 miljoonaa euroa. Harmaan talouden tarkastusten määrä on viimeisinä vuosina pysynyt melko tasaisena. Myös paljastetun harmaan talouden määrä on pysynyt muutoin melko samanlaisena, mutta tarkastuksissa havaittu puuttuvan myynnin ja mustien palkkojen määrät olivat vuoden 214 tarkastuksissa edellisvuosia korkeammalla tasolla. VEROTILIN HUOMAUTUSTEN JA PERINNÄN KERTYMÄ Verotilin huomautuksilla kertyi yhteensä 1,327 miljardia euroa (-72 miljoonaa verrattuna vuoteen 213) ja perinnän toimenpiteillä 1,737 miljardia euroa (+ 155 miljoonaa verrattuna vuoteen 213). Näin laskettu kertymä oli yhteensä 3,64 miljardia euroa. Maksumuistutusten kertymä oli 341 miljoona euroa (+ 22 miljoonaa). HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET 212 213 214 Verotarkastuksia 3 151 3 362 4 666 Tarkastetuista harmaita yrityksiä 725 688 713 Rakennusalan tietojenantovelvollisuuden tarkastus 76 Rakennusalan vertailutietotarkastukset 267 29 32 Paljastettu harmaa talous milj. - mustia palkkoja 48 51 89 - puuttuvaa myyntiä 55 64 68 - peiteltyä osinkoa yhtiöille 7 8 5 - peiteltyä osinkoa osakkaille 28 27 36 Maksuunpanoesitykset veroa milj. - ennakkoperintä 17 17 12 - arvonlisävero 14 2 13 - välittömät verot 26 29 31 Yhteensä 61 66 56 Vääränsisältöisiä tositteita kirjanpidossa - tositteiden lukumäärä 5 92 11 486 4 52 - tositteiden arvo milj. 4 81 38 ASIAKASKOHTAISTEN PERINTÄTOIMENPITEIDEN KERTYMÄT Asiakaskohtaisten perintätoimenpiteiden kertymä oli 426 miljoonaa euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 44 miljoonaa. Asiakaskohtaisten perintätoimenpiteiden kertymäprosentti oli 54,31, jossa oli parannusta edelliseen vuoteen noin neljä prosenttia. VEROJEN ULOSOTTOPERINTÄ Jos asiakas ei maksa veroa maksumuistutuksenkaan jälkeen, Verohallinto lähettää pääsääntöisesti veron ulosottoon. Ulosottolaitoksen kautta kertyi 341 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 22 miljoonaa euroa. Verohallinto tekee Valtakunnanvoudinviraston kanssa säännöllistä yhteistyötä, jolla varmistetaan Verohallinnon ja ulosottolaitoksen toimintojen yhteen sopiminen. Verojäämistä 1,17 miljardia euroa (3 %) kuului henkilöasiakkaille ja 2,5 miljardia euroa (65 %) yritys- ja yhteisöasiakkaille.
1 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 11 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1 Verohallinnon rikosilmoituksia tilastoidaan sekä rikosilmoitusten lukumäärän että myös rikosilmoitusten sisältämien rikosnimikkeiden lukumäärän perusteella. Yksi rikosilmoitus sisältää keskimäärin noin kaksi rikosnimikettä. Rikosilmoitusmäärät sisältävät sekä Verohallinnon varsinaisesti poliisille ilmoittamat rikokset että ilmoitukset, joissa Verohallinto on ollut asianomistajana. Verohallinto luovuttaa poliisille rikosilmoituksiin, tutkintaan ja oikeudenkäynteihin liittyviä tietoja. Verohallinto tekee myös rikosilmoituksia osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Vuonna 214 Verohallinto kirjasi yhteensä 52 rikosilmoitusta, joka on seitsemän ilmoitusta vähemmän kuin edellisenä vuonna. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1 4 1 2 1 8 1 26 688 1 13 666 1 163 966 1 11 671 71 789 852 931 6 4 582 548 588 393 418 47 527 52 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Ilmoitusten määrä Lainkohdat yhteensä 1 Lähde: Verohallinnon informaatiojärjestelmä
12 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 Vuositasolla kirjattujen ilmoitusmäärien vaihteluun on olemassa useitakin luonnollisia syitä. Syytä tavallista jyrkempään ilmoitusten määrän laskuun tai nousuun voi usein etsiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksista tai koko yhteiskunnan tasolla tapahtuneista taloudellisista tms. muutoksista. Keskeisimpänä Verohallinnon rikosilmoitusten määrään vaikuttavana asiana ovat Verohallinnon tekemien verotarkastuksien lukumäärät ja verotarkastuksesta rikosharkintaan jatkavien tapausten määrä ja laatu. Esimerkiksi rikosilmoitus veropetoksesta edellyttää käytännössä lähes aina verotarkastuksen suorittamista. Ne bis in idem on edelleen työllistänyt Verohallinnon henkilökuntaa erilaisten asiaan liittyvien ohjeiden, lausumien, valitusten ym. muodossa. Yhtenä ilmoitusmäärien vaihteluita selittävänä asiana voidaan mainita myös se, että tiettyjen hankkeiden yhteydessä saatetaan tehdä poikkeuksellisen paljon rikosilmoituksia. Nämä heijastuvat seuraavien vuosien tilastoissa ilmoitusmäärien laskuna silloin, kun nämä ilmoitukset etenevät rikosprosessissa loppulausunnoille, oikeudenkäynteihin jne., jolloin niillä on huomattava asianvalvojia työllistävä vaikutus. Viimeaikaisista Verohallinnon toimintaan vaikuttaneista lainsäädännön ja oikeuskäytännön (KKO) muutoksista tärkeimpiä ovat niin sanottuihin ne bis in idem, eli kaksoisrangaistuksen kieltoon liittyvät tapaukset. Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta (781/213) on tullut voimaan joulukuun alussa 213. Verohallinnon asianvalvonta on seurannut vuonna 214 oikeuskäytännön kehittymistä ne bis in idem -tapauksiin liittyen. Uuden lain soveltaminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen sekä tiedon kulun varmistaminen Verohallinnon eri yksiköiden välillä ja sidosryhmistä poliisin ja syyttäjälaitoksen kanssa, on ollut tärkeässä roolissa. Uusi laki on ratkaissut pääosin veronkorotukseen liittyvän hallinnollisten sanktioiden ja rikosoikeudellisen vastuun yhteensovittamisen ongelman. Lain tulkinta täsmentyy edelleen oikeuskäytännön kautta. Keskustelu ne bis in idem -kiellon ympärillä jatkuu varmasti lähivuosina.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 13 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT Valtaosa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista kohdistuu veropetoksiin. Verorikkomuksista tehdyt rikosilmoitukset ovat tasaisesti vähentyneet. Verohallinnon kirjanpitorikoksesta tekemät rikosilmoitukset liittyvät pääsääntöisesti veropetoksiin. Vaikka rikosilmoitusten kokonaismäärät ovat viime vuosina jonkin verran vaihdelleet, ovat veropetoksista tehdyt rikosilmoitukset pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Vuosina 21 ja 211 veropetosten lukumääräinen osuus väheni, mutta niiden prosentuaalinen osuus Verohallinnon ilmoittamista rikoksista pysyi edelleen korkeana. Vuosina 212 214 veropetoksista tehtyjen ilmoitusten määrä on taas jonkin verran noussut. Seuraavassa kuviossa on pyritty selventämään eri rikosnimikkeiden prosentuaalisia osuuksia Verohallinnon rikosilmoituksissa. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET % 6 5 4 3 Viime vuosina kirjanpitorikoksista tehdyt ilmoitukset ovat vielä olleet lukumäärällisesti pienempiä kuin 2-luvun alkuvuosina, vaikka hienoista nousua vuoden 21 jälkeen onkin tapahtunut. Verohallinto ei ole kirjanpitorikoksen asianomistaja, mutta sillä on oikeus tehdä epäillyn kirjanpitorikoksen havaitessaan siitä ilmoitus esitutkintaviranomaiselle. Verohallinnon rikosasioiden painopiste on edelleen vahvasti veropetoksissa, kirjanpitorikoksissa ja velallisen epärehellisyysrikoksissa. 2 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Veropetokset Verorikkomus Kirjanpitorikokset Muut rikokset Velallisen epärehellisyydet 1 4 1 2 1 8 6 4 2 93 144 75 241 467 133 226 93 218 46 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT LKM 15 146 18 25 554 37 97 82 214 535 35 114 93 24 565 23 5 75 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 156 367 3 75 11 147 357 22 42 129 165 431 31 42 158 179 443 22 2 139 223 527 Veropetosten prosentuaalinen osuus on noussut selvästi 2-luvun puolenvälin jälkeen ja veropetokset edustavatkin valtaosaa Verohallinnon ilmoituksiin sisältyvistä rikosnimikkeistä. Niiden osuus vuonna 214 oli 56,6 prosenttia kaikista rikosnimikkeistä. Veropetosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia, jotka muodostivat noin 24 prosenttia ilmoitetuista nimikkeistä. Veropetosten ja kirjanpitorikosten yhteenlaskettu osuus vuonna 214 oli yli 8 prosenttia, joka on tarkastelujakson korkein. Kun edellisiin lisätään vielä ilmoitetut velallisen epärehellisyydet (14,9 %), muodostavat nämä yhdessä valtaosan Verohallinnon ilmoitusten nimikkeistä, yli 95 prosenttia. Muut rikokset Velallisen epärehellisyydet Verorikkomus Kirjanpitorikokset Veropetokset
14 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 Veropetoksiin liittyvissä rikosilmoituksissa pidempiaikainen trendi on ollut ennakkoperinnän veropetosten pysyminen suhteellisen samana ja arvonlisäveropetosten ja tuloveropetosten osuuksien hienoinen vaihtelu. Vuoden 211 jälkeen verolajien keskinäiset osuudet ovat kuitenkin vaihdelleet paljon. Tuloveropetosten (yhteisöjen tulovero ja henkilöiden tuloverotus) suhteellinen osuus on vuosittaisista heilahteluista huolimatta pysynyt vahvana. Selvät vaihtelut eri veropetoslajeja sisältävien ilmoitusten määrissä voivat johtua muun muassa verotarkastusten kirjaamiskäytäntöjen tai painopisteiden muutoksista, joinakin vuosina toteutetuista erityishankkeista tai tarkastustoiminnassa havaituista uusista ilmiöistä. 6 VEROPETOKSET VEROLAJEITTAIN %-OSUUDET 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Veropetokset tulovero Veropetokset alv Veropetokset enn. perintä
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 15 Törkeiden veropetosten osuus Verohallinnon veropetoksista tehdyissä rikosilmoituksissa on selvästi ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2-luvun. Vuonna 214 Verohallinnon kirjaamista, veropetoksia koskevista ilmoituksista yli 84 prosenttia koski törkeitä veropetoksia. Yhtenä perusteluna törkeän tekomuodon yleistymiselle Verohallinnon rikosilmoituksissa voidaan pitää Verohallinnon valvontatoiminnan keskittymistä entistä vakavampaan verorikollisuuteen. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 VEROPETOS JA TÖRKEÄ VEROPETOS %-OSUUDET 5 4 3 2 1 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET, VEROPETOS, TEKOMUODOT 145 322 138 322 174 38 135 4 153 412 92 275 67 29 88 343 79 364 82 445 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Veropetos Törkeä veropetos 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Törkeä veropetos Veropetos Verrattuna edellisten vuosien Verohallinnon velallisen epärehellisyydestä tehtyihin ilmoituksiin, ovat kokonaismäärät, ja erityisesti törkeiden velallisten epärehellisyyksien lukumäärät nousseet selvästi. Viime vuosina törkeiden rikosten osuudet ovat kuviossa esitetyn tilastointikauden korkeimpia, huippuvuotena 213. Verohallinnon tilastoimat velallisen epärehellisyysrikokset ovat tyypillisesti sellaisia, joissa Verohallinto on asianomistajana ja varsinaisen rikosilmoituksen tekijä on jokin muu taho, esimerkiksi pesänhoitaja. 14 VELALLISEN EPÄREHELLISYYS TEKOMUODOT 12 115 1 92 15 8 6 4 45 3 44 49 57 51 32 5 37 56 55 37 64 37 43 34 2 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Velallinen epärehellisyys Törkeä velallinen epärehellisyys
16 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET Oheinen kuvio osoittaa kaikissa rikostuomioistuimissa lainvoimaisesti päätettyjen juttujen (joista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen taikka joissa se on ollut asianomistajana) määrän vastaajakohtaisesti kunakin vuonna. Tuomioiden määrä korreloi muutaman vuoden viiveellä tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Tuomioiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuosina 24 28, joka ainakin osittain selittyy vuosien 23 ja 24 suuremmilla rikosilmoitusmäärillä. Erityisesti hovioikeuksissa tuomittujen juttujen määrä on noussut vuonna 28. Vuonna 21 luvuissa nähtiin selvä pudotus. Vuonna 211 tuomiot lisääntyivät jonkin verran vain laskeakseen taas vuosina 212 ja 213. Vuoden 214 luku on alin koko kymmenen vuoden seurantajaksolla. Seuraavassa esitetty kaavio osoittaa rikosoikeudellisia seuraamuslajeja jutuissa, joissa Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen, taikka joissa Verohallinto on ollut asianomistajana ja jotka on lainvoimaisesti päätetty. Taulukosta eivät ilmene tuomiot, jotka ovat joiltain osin auki valitusasteissa. Sakkorangaistus on yleisin seuraamus verorikkomuksesta ja ehdollinen vankeustuomio veropetoksesta. Vuosina 28 213 tuomittujen sakkorangaistusten määrä on laskenut huomattavasti, seuraillen verorikkomuksista tehtyjen ilmoitusten määrän selkeää laskua vuoden 24 jälkeen. Vuonna 213 sakkojen osuus tuomioista on ollut pienin koko tarkastelujaksolla. Vankeusrangaistusten määrä oli nousujohteinen vuoteen 29 asti, jonka jälkeen myös vankeusrangaistusten määrä on lähtenyt loivaan laskuun. 6 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 53 Vuonna 214 Verohallinnon rikosilmoituksista seuranneissa tuomioissa vankeusrangaistusten osuus oli runsas 86 prosenttia ja sakkorangaistusten vajaa 14 prosenttia. 5 429 468 455 426 4 3 373 3 315 284 265 3 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2 25 239 247 1 32 27 37 77 59 28 46 51 57 3 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 2 15 121 145 136 21 154 195 173 214 179 157 157 Tuomioita vastaajakoht. Syyte hylätty 1 9 5 53 35 53 29 25 25 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Sakkoa Vankeutta
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 17 Ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on jatkuvasti ollut suhteellisen pieni. Vuonna 214 ehdottomien vankeusrangaistusten osuus kuitenkin nousi selvästi, ja oli korkein koko tarkastelujaksolla. Ehdollisten vankeusrangaistusten määrä oli vastaavasti tarkastelujakson matalin. 25 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2 193 179 186 15 115 213 128 213 155 154 144 1 5 17 8 16 26 34 18 28 25 13 42 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vankeutta Ehdollista vankeutta 12 VANKEUSRANGAISTUKSET %-OSUUDET 1 88,3 96 91,8 89,1 86,2 89,6 86,9 86 91,7 8 73,3 6 4 26,7 2 11,7 8,2 1,9 13,8 1,4 13,1 14 8,3 4 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vankeutta Ehdollista vankeutta Myös ehdottomien vankeusrangaistusten prosentuaaliset osuudet kaikista vankeusrangaistuksista ovat olleet alhaisia. Vuoden 214 prosentuaalinen osuus 26,7 prosenttia on selkeä muutos aiempien vuosien lukuihin.
18 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 19 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO Pekka Pulkamo, Konkurssiasiamiehen toimisto Konkurssiasiamiehen toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen erityisviranomainen. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt toimivat niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti. Konkurssihakemusten ja konkurssiin asetettujen velallisten määrä on pysynyt vuodesta 29 yli 3 prosenttia aiempaa korkeammalla tasolla. Vuonna 214 konkurssiin asetettiin 2 181 velallista, missä on vähennystä 2,9 prosenttia edellisen vuoteen verrattuna. Konkurssiasiamiehen toimiston valvonnassa on noin 3 7 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista 466 jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä. Talousrikostorjunta muodostaa merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen ja julkisselvitykseen siirtyminen ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi selvittää konkursseihin liittyviä taloudellisia väärinkäytöksiä ja muita epäselvyyksiä. Konkurssiasiamies tekee myös aktiivista yhteistyötä muiden talousrikos- ja harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa ja on jäsenenä sisäasiainministeriön talousrikostorjunnan johtoryhmässä. Ryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen eri viranomaisten suunnitelmia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Julkisselvitystä on käytetty menestyksellisesti ympäristön kannalta ongelmallisissa konkursseissa. Esimerkiksi kaivostoiminnan konkursseihin liittyen valtio on käynnistänyt erityistoimet tavoitteena ympäristönhoidon varmistaminen ja kaivostoiminnan jatkaminen. Valtion varojen käyttö konkurssikustannuksiin tapahtuu konkurssiasiamiehen hyväksynnällä työ- ja elinkeinoministeriön kautta.
2 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 ERITYISTARKASTUKSET Konkurssiasiamies voi määrätä tehtäväksi velallisen toiminnasta erityistarkastuksen, jonka laatii auktorisoitu tilintarkastaja. Myös kirjanpidon tarkastukset luetaan tarkastusmääriin. Konkurssiasiamiehen teettämillä erityistarkastuksilla pyritään selvittämään velallisen toiminnassa tapahtuneita väärinkäytöksiä ja mahdollisia takaisinsaantiperusteita. ERITYISTARKASTUKSET KPL 14 132 12 115 19 1 93 8 72 6 4 24 2 7 21 1 211 1 212 12 213 214 Velalliset Konkurssipesät Tarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kustannukset peritään takaisin konkurssipesältä valtiolle jos tarkastuksen perusteella on onnistuttu kerryttämään konkurssipesään varoja. Koska erityistarkastukset teetetään varattomissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa konkurssipesä onnistuu kerryttämään pesään varoja tarkastushavaintoihin perustuvissa oikeudenkäynneissä. Yleensä varoja kertyy joko takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena. Tarkastuskustannukset ja takaisinperintä ovat kehittyneet seuraavasti. TARKASTUSKUSTANNUKSET JA TAKAISINPERINTÄ 1 1 94 9 8 769 694 7 6 535 5 476 4 3 192 2 12 96 112 1 72 21 211 212 213 214 Kustannukset Takaisinperintä
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 21 JULKISSELVITYKSET Konkurssiasiamiehen hakemuksesta tuomioistuin voi päättää, että konkurssissa siirrytään julkisselvitykseen jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Käytännössä julkisselvitykseen siirrytään useimmiten konkurssissa, jossa on syytä epäillä velallisen syyllistyneen vakavaan talousrikokseen. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 ALOITETUT JULKISSELVITYKSET 81 91 92 65 64 21 211 212 213 214 Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet pääsääntöisesti ylittävät valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän. JULKISSELVITYSTEN KUSTANNUKSET JA TUOTOT 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 333 57 236 334 7 687 258 43 413 418 65 786 67 17 292 21 211 212 213 214 Bruttokulut Peritty valtiolle Jaettu velkojille
22 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 ALUEHALLINTOVIRASTO TILAAJAVASTUU Mikko Vanninen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Aluehallintoviraston tilaajavastuutiimin tehtävänä on valvoa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/26) koko Suomen alueella. Tilaajavastuutiimi (tuolloin 12 tarkastajaa) aloitti toimintansa 1.6.27. Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on torjua yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Vuoden 214 valvontahankkeita olivat rakennusala, teknologiateollisuus, logistiikka, palvelualat, alkutuotanto sekä muut -hanke, jossa tehtiin tarkastuksia mm. kemianteollisuuden kohteisiin. Tilaajavastuulain valvontaa suunnattiin vuonna 214 niihin yrityksiin ja julkisyhteisöihin, jotka käyttävät alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Valvontakohteiden valinnassa hyödynnetään erityisesti sidosryhmiltä, toimialatiimeiltä ja asiakasaloitteisesta valvonnasta saatua sekä tiimin omaa kokemusperäistä tietoa. Tiimi on vuonna 214 pyrkinyt tarkastamaan rakennustyömailla havaittuja alihankintaketjuja entistä kattavammin ja lisäksi valvontatyössä on kiinnitetty erityistä huomiota työn tuntihintaan sekä aliurakoinnin kokonaishintaan. Tilaajavastuutiimin tekemistä tarkastuksista valtaosa oli työpaikkatarkastuksia ja suurin osa tehdyistä tarkastuksista oli viranomaisaloitteisia.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 23 TARKASTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ HANKKEITTAIN Tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 214 yhteensä 1 68. Selvästi suurin hankkeista oli rakennusalan hanke. Kaikista tehdyistä tarkastuksista noin 55 prosenttia oli rakennusalalle kohdistuvia tarkastuksia. Rakennus- ja palvelualojen hankkeissa toteutuneet tarkastukset ylittivät suunnitellun määrän. Laiminlyöntimaksupäätöksiä on määrätty raportin kirjoittamishetkeen mennessä 64 tilaajalle yhdestä tai useammasta sopimuksesta. Osuus on noin neljä prosenttia kaikista vuonna 214 tehdyistä tarkastuksista. Laiminlyöntimaksujen yhteismäärä on tähän mennessä 355 522 euroa. Keskeneräisiä prosesseja on edelleen useita, joten tiedot tulevat muuttumaan alkuvuoden 215 aikana. Rakennusala Palvelualat Teknologiateollisuus Logistiikka TARKASTUKSET HANKKEITTAIN 214 249 212 158 931 ERITYISET VALVONTAHAVAINNOT JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Logistiikka- ja palvelualanhankkeen valvontahavaintojen perusteella tilaajavastuulain tunnettavuus on edelleen heikkoa erityisesti pienissä yrityksissä. Logistiikka- ja palvelualojen hankkeissa havaittiin myös paljon pieniä yhden henkilön yrityksiä, joilla ei ollut työntekijöitä ja jotka rajautuvat tilaajavastuulain 2 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. Alkutuotanto Muut 43 87 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Tilaajavastuutiimi valvoo tilaajavastuulakia koko Suomen alueella. Valvonnan vaikuttavuuden ja valvontakohteiden tasapuolisen kohtelun takia on tärkeää, että tilaajavastuutarkastuksia pyritään tekemään kaikilla viidellä vastuualueella. Eniten tarkastuksia (871) tehtiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Neljän muun toimialueen 2 tarkastusmäärät vaihtelivat 11 324 tarkastuksen välillä. Työsuojelun vastuualue ja tilaajavastuutiimi on ollut keskeisessä asemassa työsuojeluviranomaiselle kuuluvissa harmaan talouden torjunnan valvontatehtävissä. Tilaajavastuulain valvonnan organisoiminen työsuojelun vastuualueen tehtäväksi on mahdollistanut tehokkaan ja tasalaatuisen valvonnan valtakunnallisesti. Erityisesti rakennusalalla pitkäjänteisen valvonnan tulokset näkyvät niin, että yhä useammin tilaaja on huolehtinut tilalaajavastuulain mukaisista velvoitteistaan. Lisäksi tilaajavastuulain näkökulmasta kunnossa olevien kohteiden lukumäärä on selkeästi noussut. Vastuualueella käytössä olevat valvontamenetelmät ja yhteistyömuodot eri viranomaisten välillä ovat osoittautuneet rakennusalalla erityisen toimiviksi. LAIMINLYÖNTIMAKSUPÄÄTÖKSET Kuulemisia tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä on raportin kirjoittamiseen mennessä lähetetty yhteensä 224 kappaletta. Kuulemisten määrä tulee vielä muuttumaan alkuvuoden 215 aikana, koska paljon prosesseja on kesken. Kaikkiin vuonna 214 tehtyihin tarkastuksiin suhteutettuna 13,3 prosenttia on tähän mennessä johtanut kuulemiskirjeen lähettämiseen. Tilaajavastuutarkastajat ovat vuoden 214 aikana osallistuneet aktiivisesti viranomaisyhteistyön kehittämiseen ja yhteistarkastusten toteuttamiseen erityisesti Poliisin, Verohallinnon, Tullin, Rajavartiolaitoksen sekä Aluehallintoviraston alkoholitarkastajien kanssa. Vuonna 214 yhteensä 167 tilaajavastuutarkastusta tehtiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 2 Länsi- ja Sisä-Suomi (324), Itä-Suomi (29), Lounais-Suomi (171) ja Pohjois-Suomi (11)
24 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 ALUEHALLINTOVIRASTO TYÖSUOJELU, ULKOMAALAISET TYÖNTEKIJÄT Anssi Riihijärvi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue KESKEISET HAVAINNOT VALVONNASTA VUONNA 214 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella suoritettiin ulkomaalaisvalvontaa vihjetietovalvontana sekä erinäisissä tiimeissä ja hankkeissa. Ulkomaalaisvalvontaa suoritettiin yhteensä 774 tarkastuksella. Vihjetietoihin perustuva valvonta kohdistui eri toimialoille, eniten vihjeitä tuli kuitenkin rakennusalalta, siivousalalta sekä ravintola-alalta. Vihjetietojen määrä on kasvanut vuosittain. Ulkomaalaisvalvontaa tehtiin vuonna 214 myös yhteistarkastuksin Verohallinnon, poliisin, Eläketurvakeskuksen ja alkoholitarkastajien kanssa. Yhteistarkastukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi valvoa ongelmallisia työnantajia ja isoja valvontakohteita. Ulkomaalaisvalvonnan jälkivalvonta on yrityksiin tehtyjä uusintatarkastuksia sekä työnantajan toimittamiin asiakirjoihin perustuvaa valvontaa. Näillä valvotaan, että he ovat noudattaneet saamiaan toimintaohjeita. Työpaikoille tehdyt uusintatarkastukset ovat perusteltuja, koska kaikkia tarkastuksella havaittuja puutteita ei korjata. Työnantajien toimittamat tiedot ovat usein puutteellisia tai niitä ei toimiteta lainkaan, jolloin joudutaan turvautumaan hallinnollisiin pakkokeinoihin. Ulkomaalaisvalvonnassa tehokkaana valvonnan menetelmänä on käytetty alihankintayritysten tarkastustuloksista tiedottamista sopimusosapuolille. Tällöin suomalaiset pääurakoitsijat ja toimeksiantajat saavat konkreettista tietoa alihankintaketjun toimijoiden laiminlyönneistä. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdoissa on edelleen runsaasti ongelmia. Työn teettäjän aktiivisuus viranomaisten suuntaan ehkäisee harmaata taloutta sekä Suomen työlainsäädäntöä rikkovien yritysten pääsyä työmarkkinoille. Ulkomaalaisvalvonnan seurauksena on tapahtunut merkittävä positiivinen asennemuutos viranomaisen valvontaa kohtaan. RAKENNUSALA Vuonna 214 rakennusyrityksiin tehtiin kaiken kaikkiaan 137 tarkastusta. Lisäksi tehtiin 159 rakennustyömaatarkastusta. Rakennustyömaille on tehty myös iskuja yhdessä poliisin kanssa. Edustajatarkastuksia tehtiin noin kymmenen. Rakennusalan vihjetietotarkastuksia on tehty työmarkkinajärjestöiltä, Verohallinnolta, rakennusalan yrityksiltä, päivystäjiltä ja asiakkailta sekä muilta tarkastajilta saatujen tietojen pohjalta. Vuoden 214 työmaatarkastuksissa paljastui kolme työnteko-oikeudetonta henkilöä. Työmaatarkastukset onnistuttiin kohdentamaan hyvin, sillä kyseisillä tarkastuksilla kohdattiin kaikkiaan 1 36 työntekijää, joista ulkomaalaisia työntekijöitä oli 636. Suurimman ryhmän muodostivat virolaiset. Työmaista 25:llä oli puutteita tunnistekorteissa. Kortti joko puuttui tai kortin tiedot olivat puutteelliset. Tapaukset, joissa työntekijöitä ei ole kirjattu veronumerorekisteriin ovat melko harvinaisia ja vähenemään päin. Rakennustyömaan kulkulupaluettelon paikkansa pitävyyttä on selvitetty työmaatarkastuksilla. Työturvallisuuslaki muuttui 1.7.214, joka asetti uusia velvollisuuksia työmaille. Suurin uudistus oli, että luettelon yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä tulee sisältää tiedot lähetettyjen työntekijöiden edustajista Suomessa. Tarkastushavaintojen perusteella edustajan tiedot olivat usein puutteellisia tai niitä ei ollut lainkaan. Mikäli kulkulupaluettelosta puuttuu osa ulkomaalaisista työntekijöistä, työmaalla saattaa olla työssä työntekijöitä, joita ei ole perehdytetty lainkaan työturvallisuuteen. Menettely auttaa myös todentamaan työmaan todellisia urakoitsijoita, työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työmaaluetteloista saattaa puuttua osa työmaalla työssä olleista tai työssä olevista aliurakoitsijoista, joten työmaan tarkastuskierroksilla saatuja tietoja on voitu hyödyntää tehokkaasti myös tilaajavastuutarkastajien tarkastuskohteiden valinnassa. Rakennusalan yritystarkastuksilla suurin ongelma on edelleen työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon puuttuminen. Tällöin ulkomaisten työntekijöiden työaikoja ja maksetun palkan perusteita on hyvin vaikea selvittää. Päivittäisen työajan seurantaa ei useinkaan ole. Työtunnit saatetaan esittää joltakin aikaväliltä vain yhteenlaskettuna, tai esitetään tekaistuja tuntilistoja. Vapaana annetuista ylitöistä ei ole seurantaa.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 25 Varsinkin urakkapalkkaa maksettaessa todellisten tehtyjen työtuntien selvittäminen on haasteellista. Monet rakennusalalla työskentelevät ulkomaalaiset tekevät useana päivänä peräkkäin pitkiä työpäiviä. Näissä tapauksissa työnantaja ei ole huolehtinut työaikalain viikkoleposäännöksen noudattamisesta, eikä eritellyt työaikakirjanpidossa yli- ja sunnuntaitöitä eikä maksanut niistä asianmukaisia korvauksia. Vaikka palkkaus näyttää alalla ainakin ulkomaisten työntekijöitten osalta hieman kohentuneen, niin luvattomien työntekijöiden määrä on tarkastajien havaintojen mukaan lisääntynyt verrattuna vuoden 213 tasoon. Yritystarkastuksilla paljastui kaikkiaan 16 työnteko-oikeudetonta työntekijää. LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT Edustajan asettamisesta huolehtiminen valvottiin jokaisella sellaisella tarkastuksella, jossa havaittiin käytetyn ulkomailta Suomeen lähetettyä työvoimaa. Yhteensä edustajatarkastuksia tehtiin 23. Edustajatarkastuksilla kohdattiin kaksi työnteko-oikeudetonta työntekijää. Usein edustajaa ei tavoitettu edes haastemiehen välityksellä, vaikka lain mukaan edustajan valtuutuksen tulee kestää vähintään 12 kuukautta siitä, kun lähetetyn työntekijän työskentely Suomessa on päättynyt. Lisäksi on tapauksia, joissa edustaja ilmoittaa, ettei toimikaan yrityksen edustajana tai edustajalla ei ole lakisääteisiä tietoja hallussaan tai ettei asiakirjoja toimiteta pyynnöstä huolimatta. Suuri osa lähetetyistä työntekijöistä työskentelee rakennuksilla tai ulkomaisen vuokratyöfirman palveluksessa. Tarkastustulosten perusteella lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot eroavat huomattavasti samanlaista työtä tekevien suomalaisten työntekijöiden ehdoista. Lähetettyjen työntekijöiden palkkaus on ollut työehtosopimuksen mukainen vain muutamassa yrityksessä. Ulkomailta lähetetylle työntekijälle ei yleensä makseta päivärahaa eikä majoituskustannuksia ja vain osa matkakuluista korvataan. Lisäksi tarkastuksilla on havaittu, että lähetettyjen työntekijöiden yli- ja sunnuntaityökorvausten maksamisessa on suuria puutteita. Työaikakirjanpito ja vuosilomakirjanpito ovat poikkeuksetta puutteellisia. Lähetettyjen työntekijöitten oikeuksia on hankala valvoa, koska ulkomaisen työnantajan rikkomuksia on vaikea sanktioida.
26 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 RAVINTOLA-ALA Vuonna 214 tehtiin ravintola-alalle 123 tarkastusta. Eniten tarkastuspyyntöjä tuli työlupaviranomaisilta sekä suoraan työntekijöiltä. Osa ravintola-alan tarkastuksista tehtiin yhdessä poliisin, Verohallinnon ja alkoholitarkastajien kanssa. Vihjetietojen perusteella valvontaa pystyttiin tehokkaasti kohdentamaan paikkoihin, joissa epäkohtia oli runsaasti. Ulkomaalaisvalvontaa tehtiin myös majoitus- ja ravitsemisalan tiimin hankkeessa (79 tarkastusta). Työterveyshuollon järjestämistä valvottiin vain tässä hankkeessa ja asiassa havaittiin paljon puutteita: työterveyshuolto oli järjestetty ainoastaan 56 prosentissa valvontakohteista. Ravintola-alalla suurin osa ulkomaalaisista työntekijöistä on edelleen kolmannen maan kansalaisia, mutta EU-kansalaisten määrä on kasvussa. Tarkastukset tehtiin pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksia tehtiin myös entistä useammin yhdessä poliisin ja alkoholitarkastajien kanssa. Poliisin kanssa tehtävillä yhteistarkastuksilla työnteko-oikeuden valvonta on tehokkaampaa ja mahdolliset sanktiot voidaan hoitaa suoraan ilman erikseen tehtäviä esitutkintailmoituksia. Ainoastaan 27 prosentilla tarkastetuista ravintoloista oli saatavilla ulkomaalaislain edellyttämät tiedot ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteista. Ilman työnteko-oikeutta tai muuten lupaehtojen vastaisesti työskenteleviä ulkomaalaisia työntekijöitä löytyi vuonna 214 ravintola-alalta yhteensä 12 henkeä, eli kolme enemmän kuin edellisenä vuotena. Havaitut puutteet olivat samanlaisia kuin edellisinä vuosina: palkkauksessa on hyvin usein jätetty huomioimatta erilaiset lisät ja korvaukset, eikä peruspalkka vastaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen vähimmäistasoa. Työvuoroluettelojen laadinnassa, työaikakirjanpidossa ja vuosilomakirjanpidossa on selkeitä puutteita. Vähiten puutteita tarkastettavissa asioissa esiintyi palkkalaskelman antamisessa.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 27 Valvontahavainnot kertovat paitsi siitä, että tarkastukset ovat kohdistuneet osuvasti juuri niihin paikkoihin, joissa ongelmia esiintyy, mutta myös valvonnan ja viranomaisyhteistyön tarpeellisuudesta nimenomaan tässä valvontakentässä. KIINTEISTÖ- JA SIIVOUSALA Kiinteistönhoidossa ja siivouspalvelun työpaikoilla esiintyy paljon puutteita työsuhteen vähimmäisehtojen ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvien velvollisuuksien noudattamisessa. Vuoteen 213 verrattuna tilanne on huonontunut. Kiinteistöja siivousalalle tehtiin vuonna 214 yhteensä 65 tarkastusta. Heikoimmin asiat on hoidettu työsuhteen vähimmäisehtojen osalta. Vain alle joka kolmannessa kohteessa on työaikakirjanpitoa, palkkausta, palkkalaskelmia sekä vuosilomakirjanpitoa koskevat velvoitteet lain edellyttämällä tasolla (32 %). Ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvien säännösten noudattaminen oli kunnossa 39 prosentissa kohteista (213: 5 %). Siivoustarkastuksissa työsuhteen vähimmäisehdot olivat kunnossa ainoastaan 22 prosentissa ja ulkomaisen työvoiman käyttö ainoastaan 17 prosentissa. Vuoteen 213 verrattuna siivousalalla tuli ilmi selkeitä alipalkkaustapauksia. Aikaisempina vuosina ongelmat ovat koskeneet pääsääntöisesti maksettuja lisiä, mutta uutena ongelmakohtana on noussut esiin liian matala peruspalkka. pääsääntöisesti Venäjältä tai Baltian maista. Kuljetusalalla työskentelee paljon kolmansista maista tulevaa työvoimaa, jotka ovat joko Suomessa rekisteröityneen yrityksen palveluksessa suorassa työsopimussuhteessa tai enenevissä määrin ulkomaalaisesta yrityksestä suomalaiselle toimeksiantajalle vuokrattuja kuljettajia, jotka harvoin asuvat Suomessa. Suurimmat ongelmat kuljetusalan yrityksissä olivat työajan hallinnassa sekä ajo- ja lepoaikojen noudattamisessa. Työaikakirjanpito oli kunnossa työaikalain mukaisesti vain 62 prosentilla tarkastetuista yrityksistä. Työaikalain noudattaminen oli kunnossa vain 54 prosentilla. Ajo- ja lepoaikarikkomuksista tehtiin esitutkintailmoituksia poliisille 1 kpl vuonna 214. Työsuhteen vähimmäisehdot tarkastetuissa kuljetusalan yrityksissä olivat kunnossa 77 prosentilla ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien säännösten noudattaminen 87 prosentilla. Suurin yksittäinen puute oli tietojen säilyttäminen. Ulkomaisen työvoimaan liittyvien säännösten keskimääräistä parempi noudattaminen selittynee kuljettajakorttien ja työlupa-asioiden selkeillä prosesseilla sekä kansainvälisen rajat ylittävän liikenteen jatkuvalla valvonnalla. KULJETUSALA Vuonna 214 tulleet kuljetusalan vihjeet valvottiin pääosin valtakunnallisessa Harmaan talouden torjunta kuljetusalalla (KUHA) -hankkeessa. Tarkastetut kuljetusalan yritykset sijoittuivat pääosin Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon sekä pääkaupunkiseudulle. Tarkastuksia KUHA-hankkeessa tehtiin 233 ja muutoin 11. Kuljetusyrityksen Suomeen perustaneiden ulkomaalaislähtöisten työnantajien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Ulkomaalaislähtöiset työnantajat ovat tarkastusten perusteella
28 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS- RAHASTO TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUSMAKSUJEN VALVONTA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 29 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN VALVONTA Jenna Lempiäinen, Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusrahaston tehtävänä on valvoa, että työnantajat täyttävät työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvät velvollisuutensa. Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin ja se perustuu pääosin työttömyysvakuutustietojen ja Verohallinnolta saatujen palkkatietojen vertailuun. Lisäksi työnantajia otetaan valvontaan viranomaisyhteistyön kautta saatujen tietojen perusteella. Työttömyysvakuutusrahasto valvoo keskitetysti työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksujen valvonnalla pyritään varmistamaan, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet vakuutusmaksujen perusteeksi oikeat palkkatiedot. Vuosina 29 214 valvontaa toteutettiin yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa ja valvonta kohdistui vuosien 26 212 vakuutustietoihin. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyivät tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston tehtäväksi vuoden 213 alussa. Vakuutusvuoden 213 tietojen valvonta aloitetaan vuoden 215 alkupuolella. Koneellisen palkkatietojen vertailun perusteella manuaaliseen tarkasteluun on vuosittain valittu noin 3 työnantajaa, joista osa on otettu valvontaan. Suurin osa valvonnassa todetuista maksuvelvollisuuden puutteista on tähän saakka johtunut työnantajien inhimillisistä virheistä, mutta mukana on ollut myös tahallisia maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä. Valvontatyön tavoitteena on, että mahdolliset puutteet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden hoidossa saadaan korjattua ja yksittäisten työnantajien tekemien virheiden uusiutuminen saadaan minimoitua. VIRANOMAISYHTEISTYÖ VALVONNASSA Työttömyysvakuutusmaksuvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Valvonnassa hyödynnetään esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikön ja muun viranomaisyhteistyön kautta saatavissa olevia tietoja. Valvontaan otettavat työnantajat ovat tähän saakka tulleet suurelta osin ilmi rahaston omassa valvontaprosessissa, mutta jonkin verran työnantajia on otettu valvontaan myös viranomaisyhteistyön kautta saatujen impulssien perusteella. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUVALVONTA VUONNA 214 Vuoden 214 aikana valvottiin erityisesti vuoden 212 vakuutustietoja. Valvontaan otettiin 383 työnantajaa, joista 111 kohdalla valvonta on tähän mennessä todettu aiheettomaksi vakuutuslaitosten kommenttien perusteella. Valvonta on saatu päätökseen taloudellisen seurauksen myötä 266 tapauksessa. Kesken valvonta on vielä 11 työnantajan kohdalla. Tähän mennessä puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksua on käsittelyvuoden 214 aikana todettu 3,2 miljoonaa euroa ja palautettavaa maksua noin 9 euroa. 29 21 211 212 213 214 Yhteensä Valvotut työnantajat, lkm 619 955 883 632 481 383 3 953 Valvonta todettu aiheettomaksi vakuutuslaitosten 241 348 333 232 154 111 1 419 vastausten perusteella Taloudellinen seuraus 378 67 55 4 322 266 2 523 varmistettu Valvonta kesken 5 6 11 Määrätyt lisämaksut, 5 5 269 6 49 13 3 815 542 1 836 327 3 199 75 3 196 158 23 957 149 Määrätyt palautukset, -1 97-279 72-467 346-364 27-246 76-91 971-2 358 832 Valvonnan nettovaikutus, 5 4 172 6 13 31 3 348 196 1 472 57 2 953 673 2 294 186 21 598 315
3 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 214 ELÄKETURVAKESKUS TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN VALVONTA Anu Jarva, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskuksen yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on valvoa työnantajien ja yrittäjien työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista. Valvonnan tavoitteena on turvata työntekijöille ja yrittäjille kuuluva eläketurva sekä edesauttaa sitä, että eläkevakuutusyhtiöt voivat periä eläkevakuutusmaksut oikean suuruisina. ETK valvoo työeläkevakuuttamisvelvollisuuden oikeellisuutta sekä laajojen verotus- ja vakuutustietoihin perustuvien massavertailujen perusteella että erilaisten ulkoisten valvontaimpulssien, kuten viranomaisyhteistyön avulla. Valvontatapauksia tulee selvitettäväksi myös esimerkiksi työeläkeyhtiöiden selvityspyynnöistä sekä työntekijöille lähetettävien työeläkeotteiden myötä. MASSAVALVONNAT Pääsääntöisesti työnantajat hoitavat työeläkevakuuttamisen oikein. Työeläkevakuuttamisen puutteita kuitenkin on ja ne tulevat ilmi mm. laajoihin vero- ja rekisteritietojen vertailuihin perustuvien valvontamuotojen avulla. ETK saa vuosittain käyttöönsä verohallinnolta yhteensä noin 173 työnantajan verotiedot. ETK:ssa on käytössä kaksi erilaista valvontasovellusta, joissa verrataan Verohallinnolta saatavia tietoja eläkejärjestelmän tietoihin. Ajantasaisessa massavalvonnassa verrataan työnantajien kausiveroilmoituksiin perustuvia palkkatietoja työnantajien työeläkeyhtiöille ilmoittamiin ansioihin. Kyseessä on lähes reaaliaikainen valvontamuoto. Sovelluksella tehtävää valvontaa kohdennetaan työvoimavaltaisille riskitoimialoille. Jälkikäteisessä massavalvonnassa verrataan työnantajien vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoittamia palkkatietoja työeläkeyhtiöille ilmoitettuihin ansiotietoihin. Valvontamuoto kattaa laajasti yksityisen sektorin työnantajat toimialasta riippumatta. Valvontasovellusten avulla vakuuttamattomat tai puutteellisesti vakuutetut työsuhteet tulevat yhä useammin esiin ja puutteet saadaan korjattua. Puutteellisen eläkevakuuttamisen taustalla on eri syitä, kuten virhetilanteita tai tietämättömyyttä, mutta myös tietoista eläkevakuuttamisen laiminlyöntiä. VALVONTA JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Yhteistyötä eri viranomaisten kanssa on tehty tiiviisti. Yhteistyön kautta on saatu eri viranomaisilta valvontatietoa, jota on hyödynnetty ETK:n valvonnassa. ETK esimerkiksi tilasi 1 86 kpl Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä tukemaan ETK:n valvontaa. Myös selvitysyksikön tekemiä ilmiöselvityksiä on hyödynnetty valvonnan kohdentamisessa. Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluviranomaisten ja Verohallinnon kanssa ETK on valvonut rakennustyömaita valtakunnallisilla yhteistarkastusviikoilla. Näiden viikkojen aikana ETK:n tarkastajat kävivät 73 työmaalla ja haastattelivat noin 85 työntekijää. Isompia eläkevakuuttamisen puutteita ei näiden tarkastusten yhteydessä löytynyt. Yhteistarkastusten yhtenä tavoitteena ETK:lle on ollut työeläkevakuuttamisen tunnettavuuden ja valvonnan näkyvyyden lisääminen. Useamman viranomaisen yhteistarkastukset lisäävät myös valvonnan vaikuttavuutta.