KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 18.3.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 16.3.2016 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta
Sisällysluettelo 1. Asiaaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat... 3 1.1. Asiaaat ja käynnit... 3 1.2 Henkilöstö... 3 1.3 Toimitilat... 4 2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen... 5 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit... 5 2.2. Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen... 6 2.3. Sairaanhoito... 7 2.4. Rokotukset... 7 3. Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi... 8 4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus... 9 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi... 9 6. Kehittämis- ja tutkimushaneet... 10
1. Asiaaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat Vuoden 2011 alusta lastenneuvolatoiminta organisoitiin uudelleen palvelualueuudistuksen myötä, järjestämisvastuu ja tilaaminen siirtyivät Kasvun ja oppimisen palvelualueelle Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin ja palvelujen tuottaminen jäi Terveydenhuollon palvelualueelle. Lastenneuvolan lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen syksyllä 2013. Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus sekä vahvistaa osaamista. 1.1. Asiaaat ja käynnit Vuoden alussa neuvolaikäisten lukumäärä oli 7952 (kantakaupunginalueella 6962) ja vuoden lopussa 8229 (kantakaupunkialueella 6962). Lastenneuvolakäyntejä oli yhteensä 33 269 käyntimäärä muutos edellisestä vuodesta +1,5 %. 1.2 Henkilöstö Neuvolaikäisten lasten/perheiden määrä on noussut vuosittain, mikä johtaa henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin sekä uusien toimintamallien käyttöönoton suunnitteluun. Hallinto Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäälliönä on toiminut Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä, terveydenhoitajien lähiesimiehenä ma. palveluesimies Anne Röppänen 31.5. saaa ja 1.6 alkaen palveluesimies Kirsi Könönen. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut lastenneuvolatyön asiantuntijalääkäri lastenlääkäri Hertta Ollikainen yhteistyössä palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä ovat toimineet tiimijohtajat. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä on toiminut ayl Kaj Korhonen. Terveydenhoitajat Lastenneuvoloissa on työskennellyt 33 terveydenhoitajaa, kokopäiväiseksi muutettuna 19,5. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 380 lasta.
Lääkärit Lastenneuvolatyötä tekevät osa-aikaisesti tiimilääkärit sekä terveydenhoitoyksikön lääkärit. Keväällä 13 lääkärin kokopäiväiseksi muunnettu työpanos vastasi 2.8 lääkärin työpanosta. Kesän supistetun toiminnan aikana lääkärityö vastasi 2.7 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Syksyllä päästiin 2.9 kokopäiväisen lääkärin työsuoritukseen. Lääkärien työpanos vastaa valtakunnallisia suosituksia. Syksyllä 2013 kantakaupungissa alkanut keskitetty lastenneuvolan lääkäritoiminta kuudessa toimipisteessä 13 osa-aikaisen lääkärin työpanoksella on vakiintunut. Kuuden terveydenhoidon lääkärin työpanoksella neuvolatyöstä tehtiin keskimäärin 68 % ja kahdeksan omalääkärin 32 %. Taajama-alueen ulkopuolella neuvolatyötä tekivät osa-aikaisesti kuudessa sivutoimipisteessä alueen tiimilääkärit sekä terveydenhoidon lääkärit. Lääkäritoiminta keskitettiin kolmeen neuvolaan (Keskusta, Puijonlaakso ja Pyörö) 1.6 30.8 välisenä aikana. Neuvolalääkäreillä oli vuonna 2015 osittainen varahenkilö, jonka työpanoksen avulla lääkärintarkastusten ruuhkautumista osittaisten sulkuviiojen, neuvolan muuton ja vuosilomien aikana pystyttiin välttämään. Kesäsupistuksen aikana 1.6.-9.8. lastenneuvolassa toimi kaksi lääketieteen kandidaattia, jotka vuorotellen olivat lastenneuvolan ja äitiysneuvolan lääkäreinä. 1.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyötä on järjestetty pääsääntöisesti lähipalveluna 16 eri toimipisteessä. Kantakaupungin keskitetyt lääkärineuvolapalvelut toteutetaan viidessä toimipisteessä (Keskusta, Pyörö, Aurinkorinne, Puijonlaakso ja Saarijärvi). Taajama-alueen ulkopuolella lääkärineuvolat toimivat 6 sivutoimipisteessä. Keskustan neuvola muutti huhtikuussa Alavasta pääterveysasemalle Tulliportinkatu 15 H, 4 krs.
2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit Valtakunnallisen asetuksen (338/2011) mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6v) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä on erityisen tuen tarvetta ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Tapaamiselle suositellaan varaamaan aikaa 30-90 min. Asetuksen mukaisia lääkärintarkastuksia on viisi; laajat terveystarkastukset 4, 1,5 v ja 4 v iässä ja määräaikaiset tarkastukset 4-6 viikon ja 8 iässä. Keskitetyn neuvolatoiminnan vuoksi päädyttiin kesällä ja syksyllä varaamaan aikaa 30 min niin laajoihin kuin määräaikaisiinkin käynteihin. THL:n mukaan määräaikaisiin tarkastuksiin suositellaan varattavaksi 20 min aikaa. Koska keskitetyssä neuvolassa perheet eivät kuitenkaan ole aina terveydenhoitajalle ja/tai lääkärille tuttuja, lisäaika varattiin perheen asioihin perehtymistä varten. Tarkastusten lisäksi tulee varata mahdollisuus tarveharkintaisiin käynteihin. Kuopiossa vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaisesti terveydenhoitajan tapaamisia on ollut 15, joista 3 on ollut neuvolasuosituksen mukaisia laajoja terveystarkastuksia. Lisäksi 4 käyntiä on lyhyitä käyntejä lääkärineuvolan yhteydessä kasvumittoja, rokotuksia ja tarpeen mukaista terveysneuvontaa varten ja lisäksi 1 tarveharkintainen käynti (10 ). Aikaa tapaamisiin on voitu varata 30-90 minuuttia. Lääkäri on tavannut lapset 5 kertaa. Tapaamiseen on käytetty aikaa 30 min. H 36 1-4 vk 4-6 vk 6-8 vk 3 4 5 H = raskausviio ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 6 8 10 12 18 2v 3v 4v 5v 6v Th ktk x x x L x x x x (x) L x x x L x x (x) Lä x L x L L Hh x nla x x Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset (4, 1½v, 4v), joissa koko perheen hyvinvointi kartoitetaan, ovat toteutuneet vuonna 2015 ohjeistuksen mukaan. Neulamäen neuvolassa aloitettiin 2013 toiminnallisena muutoksena 2-vuotiaiden lasten ryhmäneuvolat samassa elämäntilanteessa olevien perheiden vertaistuen vahvistamiseksi. Lisäkäyntejä varten varattiin asiaaille 15-20 % työajasta. Lisäkäyntien syitä olivat muun muassa vastasyntyneen imetysongelmat, kasvun tiheämpi seurantatarve, puheen- tai motorisen kehityksen tai muuhun lapsen psyyiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai perhetilanteeseen liittyvä tiheämpi seuranta tai tuen tarve perheessä (esimerkiksi äidin masennus).
Puijonlaakson lastenneuvolassa on toteutettu säännöllisesti lapsen lisäkäyntejä myös päivähoidon tiloissa yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa perheen antamalla luvalla. Ajanvarausjonot vuositarkastuksiin olivat 3-6viioa. Terveydenhoitajat ovat varanneet viikoittaista työaikaansa avovastaanotoille sekä lisäkäyntejä varten. Avovastaanoton ajoille asiaaat ovat voineet tulla ilman ajanvarausta lyhyitä ja nopeita asioita varten kuten kasvukontrolli, rokotus. Lisäkäyntien tarkoitus on tarjota asiaaille mahdollisuutta lisätukea varten perheen tarpeiden mukaisesti. Neuvolalääkäreiden työaika riittää terveystarkastuksiin sekä muutamiin ylimääräisiin käynteihin, mutta akuuttiaikoja ei ole tarjolla ja lapsia on jouduttu ohjaamaan tiimilääkäreiden vastaanotoille. Samoin erityisongelmien tutkimista ja hoitoa vaativia lapsia ohjautuu myös tiimilääkäreiden vastaanotoille. 2.2. Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen Terveydenhoitajat ovat käyneet työnantajan kustantamana noin 2 vuotta kestäneen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä koulutuksen työnohjauksineen (Vavu). Tämän työskentelytavan ennalta ehkäisevään työhön kuuluvia työmenetelmiä (synnytystä edeltäviä ja jälkeisiä lastenneuvolan tekemiä kotikäyntejä ja haastatteluja) on tarjottu kohdennetusti ja tarpeen mukaisesti huoliperheille. Neuvoloissa on toukokuusta 2015 alkaen osallistuttu Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitettyyn Voimaperheet -haneeseen. Tässä vanhemmuuden tukemisen toimintamallissa on lapsen käyttäytymisen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen yhdistetty internetin ja puhelimen välityksellä tarjottava vanhempainohjaus. Voimaperheet - hoito-ohjelman kehittämistyön taustalla on laaja kansainvälinen tutkimustieto. Voimaperheet toimintamalliin osallistuminen mahdollistuu tarvittaessa neuvolan 4 vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhempien palautteiden perusteella nousee esille tarve, kuinka neuvolassa voitaisiin kehittää niiden perheiden tukea, jotka eivät täytä Voimaperheet- haneen kriteereitä, mutta tarvitsisivat silti lisätukea. Seksuaalineuvojaksi kouluttautuneen neuvolaterveydenhoitajan työaikaa seksuaalineuvontaan nostettiin 3h -> 6h viikossa palvelun kysynnän kasvun myötä. Seksuaalineuvojan vastaanotolle ohjautuu neuvolan asiaaita koko kaupungin alueelta. Kaksi terveydenhoitajaa aloitti maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvän Mauste- haneen järjestämän koulutuksen. Koulutuksen aikana on tarkoitus kehittää jo Neulamäessä aiemmin toiminutta maahanmuuttajille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa. MLL:n järjestämän koulutuksen Vahvuutta vanhemmuuteen mukaista ryhmätoimintaa ovat vetäneet siihen koulutetut terveydenhoitajat (8) omissa työpisteissään. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvä lasten painonkehityksen seurannan Painopolkuohjelma terveysneuvontoineen on käytössä. Lasten varhaiseen painonnousuun tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota jo 3-4- vuotiaiden kohdalla. Lastenneuvolassa on otettu käyttöön
Neuvokas perhe-kortit perheiden liikunta- ja ravitsemustottumuksien selvittämiseen ja ohjaamiseen. 2.3. Sairaanhoito Varsinaisia sairaanhoitopalveluita ei neuvoloista ole tarjottu. Ensisijaisesti perheitä on ohjattu tiimilääkäreiden/hoitajien vastaanotoille. Sairaan lapsen hoito-ohjeita on annettu puhelimessa. Ajankäytön salliessa - esimerkiksi korvatulehdukset, atooppinen ihottuma/ hoidon ohjaus -on pyritty hoitamaan tarvittaessa myös lapsen sisaruksilta, jotka neuvolalääkärikäynnillä ovat mukana olleet. Yö- ja päiväkastelun ja ummetuksen hoito voidaan aloittaa neuvolassa, koska nämä ovat tyypillisiä ikäkausitarkastuksissa esiin tulevia ongelmia. 2.4. Rokotukset Rokotukset ovat toteutuneet valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti. 6-35 kuukauden ikäisille (riskiryhmä) lapsille annettiin neuvoloissa erillisissä rokotustilaisuuksissa syksyllä kausi-influenssarokotuksia osallistuminen oli edellistä vuoteen verrattuna parempaa. Alustavan tiedon mukaan 1.11.2015-4.2.2016 annettiin edellä mainitulle ikäryhmälle yhteensä 3453 rokoteannosta. Vuonna 2015 oli uutena nenäsuihkeena annettava influenssarokote, joka oli suunnattu 24-35 ikäisille lapsille. 2.5 FinnHealth terveysmatkailuun keskittyvä palvelu Terveydenhoidon yksikössä Keskustan neuvolassa kaksi lääkäriä ja yksi terveydenhoitaja tarjoavat FinnHealth palvelukokonaisuuteen liittyen asiaaille maksullisia neuvolapalveluja. Asiaaat ovat ulkomaalaisia raskaana olevia asiaaita tai lapsiperheitä, jotka itse ostavat neuvolapalvelut. FinnHealth on Kuopion yliopistollisen sairaalan ja sen kumppaneiden tarjoama palvelukokonaisuus, joka on suunnattu eri puolilta maailmaa tuleville asiaaille.
3 Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistahoja ovat vanhemmat, tiimilääkärit, ravitsemussuunnittelu, varhaiskasvatuksen henkilökunta, lapsiperheiden kotipalvelu ja ennalta ehkäisevä perhetyö, perhetyön aloitustiimi, muut lapsiperheyksiköt, perheneuvola, suun terveydenhuolto, psykiatriset sairaanhoitajat terveystoimen erikoisyksiköt, KYSvastasyntyneiden teho-osaston perhetyöntekijät, evankelisluterilainen seurakunta sekä kolmas sektori. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päiväkotien yhteistyötä tehostavat alueelliset yhteistyöverkostotapaamiset ovat vakiintuneet yhteistyösuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Terve lapsuus arjessa haneen tuloksena on käytössä konsultoiva työmalli. Neuvolan terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on ollut mahdollisuus konsultoida lasten mielenterveyspalvelujen, kuntoutuksen sekä lastensuojelun erityistyöntekijöitä ongelmatilanteissa puhelimitse tai Pegasos-tietojärjestelmän kautta. Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidonporrastus on käynnistynyt syksyllä 2015. Perheneuvolaan ja lasten mielenterveysyksiöön aikojen saaminen vuonna 2015 on ollut helpompaa kuin vuonna 2014. Psykologisia tasotutkimuksia tehtiin perheneuvolassa sekä ostopalveluna. Pitkät jonotusajat puhe- ja toimintaterapeutin tutkimuksiin viivästyttävät myös lasten jatkotutkimuksiin pääsyä ja terapioiden aloittamista. Puheterapia- ja psykologipalveluiden niuuuden vuoksi vaikeammin puheongelmaisia lapsia jouduttiin lähettämään tutkimuksiin suoraan erikoissairaanhoidon foniatrian yksiöön. Runsas erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden käyttö nostavat kustannuksia. Ns. vilaiden lasten perheille on pystytty tarjoamaan paremmin tukea Voimaperheet hoitoohjelman ansiosta. Kolmannen sektorin keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat MLL ja Ensikotiyhdistys, jonka toimintoja ovat Pihla, Amalia, Kehrävä ja Baby blues toiminta. Lisäksi Petosen alueella seurankunnan diakonia työ on ollut merkittävä yhteistyökumppani alueen perheille. KYS:n äitiyshuollon tuottavuusohjelmaan liittyen aloitti loppuvuodesta 2015 toimintansa Imetyspoliklinia, jossa kaksi imetyskouluttajakätilöä antavat tarvittaessa erityistilanteissa ohjausta ja tukea yksilöllisesti ja perhelähtöisesti äidin omien imetystavoitteiden mukaisesti. Vastasyntyneiden teho-osastolla toimii kaksi perhetyöntekijää, jotka käyttävät osan työajastaan erityisesti kotiutuvien keskosten tai muuten suuremmassa tuen tarpeessa olevien, vastasyntyneiden teho-osastolta kotiutuvien lasten perheiden tukemiseen kotikäynnein. Kuopion kaupungin lastenpoliklinia muutti Harjulasta 1.9.2015 Kysin tiloihin ja samalla poliklinikan hoitajatoiminta siirtyi osaksi terveydenhoitoyksikön palveluita. Poliklinia tarjoaa kuopiolaisille perheille erikoissairaanhoitotasoista palvelua.
4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus Täydennyskoulutuksessa on noudatettu STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Vuonna 2015 varsinaisia kehityskeskusteluja ei esimies vaihdoksesta johtuen pidetty. Neuvolaterveydenhoitajilla on ollut oma kokouksensa 1x/ yhteisten toimintakäytäntöjen ja pelisääntöjen ylläpitämiseksi. Työnohjausta ei ole ollut. Neuvolaterveydenhoitajia osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiaaan muutoksen tukena ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksiin. Neuvolan kehittämispäivä järjestettiin keväällä 2015. Strategiset painopistealueet ja koulutustoiveet huomioiden koulutusaiheina ovat olleet muun muassa: parisuhteen tukeminen, äitien masennuksen varhainen tunnistaminen, lasten ruokailu, keskosen kotihoito. LOVe- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Terveydenhoidon koko yksiö on osallistunut Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) haneeseen. ELVO on sisältänyt koko henkilöstölle suunnattuja pienryhmätapaamisia sekä kaksi tapaamista, jossa koko henkilöstö on ollut läsnä. Ryhmätapaamiset ovat keskittyneet tiimityön, kollegiaalisuuden, asiakaslähtöisyyden, itsensä johtamisen ja arjen hallinnan sekä ratkaisukeskeisyys haasteellisissa asiakastilanteissa - teemoihin. ELVO jatkuu vuoden 2017 alkuun saaa. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintaa on toteutettu vuodelle 2015 perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Asiakaspalautteet on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä, joka on kokoontunut säännöllisesti x1/. Yksittäistä työntekijää koskevat palautteet on esimies käsitellyt yhdessä työntekijän kanssa. Lastenneuvolassa on otettu käyttöön Neuvokas perhe työmuoto, jonka tarkoituksena on ollut parantaa varhaista interventiota perheen ravitsemuksen ja liikuntatapojen suhteen. Neuvolan erilaiset ryhmätoiminnat (ryhmäneuvolat, vanhempainryhmät, vertaisryhmät) toteutuvat
vaihtelevasti. Ryhmäkokoontumisten haasteena ovat olleet neuvoloiden tilat, joita ei ole suunniteltu ryhmätoimintoja ajatellen. Vanhemmuutta tukevaa toimintaa kehitetään edelleen ja etsitään keinoja, miten voimme paremmin auttaa tukea tarvitsevia perheitä. 6. Kehittämis- ja tutkimushaneet Terveydenhoitoyksikön hoitohenkilöstöä koskeneet tutkimusluvat on myöntänyt ylihoitaja Päivi Tianen. Koska erilaiset tutkimukset haneet työllistävät selkeästi henkilöstöä, haneisiin mukaan lähtemistä on pohdittu kriittisesti niiden hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden kannalta. Toiminnaksi juurtuneet haneet: Dehko valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojekti. Toimintatapa on ollut pysyväksi toiminnaksi neuvoloissa, joissa raskausdiabetesäitejä muistutetaan omalääkärin/- hoitajan vastaanotolle ajanvaraamisesta ja verikokeissa käynnistä vuoden kuluttua synnytyksestä sekä painopolkuohjelmaa toteutetaan terveystarkastusohjelman sallimassa muodossa. EPDS äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen tehdään yhteistyössä äitiysneuvolan kanssa. Hoitopolku ja yhteistyö KPK:n kanssa on toimiva. Lapsi Kuopio haneessa (päättyi 2011) kehitetyt toimintamallit ja materiaalit ovat systemaattisessa käytössä lastenneuvoloissa. Varhaisen tuen koordinaattori, terveydenhoitaja Katriina Silvasti käyttää lastenneuvolan työajastaan ½ päivää/vi hankekoordinaattorina toimimiseen. Hän kouluttaa uudet terveydenhoitajat toimintamallien ja materiaalien käyttöön sekä päivittää/kehittää lastenneuvolan toimintoja yhteistyössä muiden yksiköiden koordinaattoreiden kanssa.