KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 SISÄLLYS 1. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, KÄYNNIT JA TOIMITILAT 2. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 3. ROKOTUKSET 4. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS 6. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 7. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET

3 1. Asiakkaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat Vuoden 2011 alusta lastenneuvolatoiminta organisoitiin uudelleen palvelualueuudistuksen myötä järjestämisvastuu ja tilaaminen siirtyivät Kasvun ja oppimisen palvelualueelle Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin ja palvelujen tuottaminen jäi Terveydenhuollon palvelualueelle. Lastenneuvolan lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen syksyllä Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus sekä vahvistaa osaamista Asiakkaat ja käynnit Vuoden alussa neuvolaikäisten lukumäärä oli 7169 ja vuoden lopussa Lastenneuvolakäyntejä oli yhteensä lisäystä edelliseen vuoteen 16.9% 1.2 Henkilöstö Neuvolaikäisten lasten/perheiden määrä on noussut vuosittain, mikä johtaa henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin sekä uusien toimintamallien käyttöönoton suunnitteluun. Hallinto Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä, terveydenhoitajien lähiesimiehenä Riitta Turunen. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut lastenneuvolatyön asiantuntijalääkäri, ayl Sari Kurikka yhteistyössä palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä ovat toimineet yl Kalevi Savolainen (koillinen, keskinen alue, Riistavesi, Vehmersalmi) ja ayl Pertti Lipponen (läntinen, eteläinen, Pyörön, Karttula). Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä on toiminut ayl Kaj Korhonen. Terveydenhoitajat Lastenneuvoloissa on työskennellyt 36 terveydenhoitajaa, kokopäiväiseksi muutettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 370 lasta. Lääkärit Lastenneuvolatyötä tekevät osa-aikaisesti omalääkärit sekä terveydenhoitoyksikön lääkärit. Keväällä 21 lääkärin kokopäiväiseksi muunnettu työpanos oli 2.7. Kesän supistetun toiminnan aikana lääkärityöpanos vastasi 2.5 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Syksyllä toimintojen keskittämisen myötä päästiin 3.0 kokopäiväisen lääkärin työsuoritukseen, mikä vastaa valtakunnallisia suosituksia. Supistettu kesän lastenneuvolan lääkäritoiminta keskitettiin kahteen neuvolaan (Keskusta ja Pyörö) edellistä kesää pitemmäksi ajaksi, Omalääkärivajeen vuoksi keskitettyä kesän toimintaa jatkettiin syyskuun ajan. Tavoitteena oli toiminnan tehokkuuden ja asiantuntevuuden varmistaminen, riittävän lääkärityömäärän takaaminen sekä vaikuttavuuden lisääminen. Lokakuusta lähtien kantakaupungissa on toiminut keskitetty lastenneuvolan lääkäritoiminta viidessä toimipisteessä 10 osa-aikaisen lääkärin työpanoksella. Viiden terveydenhoidon lääkärin työpanoksella neuvolatyöstä tehtiin keskimäärin 65 % ja viiden omalääkärin 35 %. Taajama-alueen ulkopuolella neuvolatyötä tekivät osa-aikaisesti kuudessa sivutoimipisteessä alueen omalääkärit sekä terveydenhoidon lääkärit. Lääkäreillä ei ole varahenkilöjärjestelmää, joka tekee toiminnan haavoittuvaksi, koska poissaoloja ei voida korvata.

4 1.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyötä on järjestetty pääsääntöisesti lähipalveluna 16 eri toimipisteessä. Kantakaupungin keskitetyt lääkärineuvolapalvelut toteutetaan viidessä toimipisteessä (Keskusta, Pyörö, Aurinkorinne, Puijonlaakso ja Saarijärvi). Taajama-alueen ulkopuolella lääkärineuvolat toimivat 6 sivutoimipisteessä. 2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit Valtakunnallisen asetuksen (338/2011) mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6v) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä on erityisen tuen tarvetta ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Tapaamiselle suositellaan varaamaan aikaa min. Asetuksen mukaisia lääkärintarkastuksia on viisi; laajat terveystarkastukset 4 kk, 1,5 v ja 4 v iässä ja määräaikaiset tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kk iässä. Laajoihin tarkastuksiin varataan aikaa 30 min ja määräaikaisiin 20 min. Sen lisäksi tulee varata mahdollisuus tarveharkintaisiin käynteihin. Kuopiossa vuoden 2013 toimintasuunnitelman mukaisesti terveydenhoitajan tapaamisia on ollut 15, joista 4 on ollut lyhyitä käyntejä lääkärineuvolan yhteydessä kasvumittoja, rokotuksia ja tarpeen mukaista terveysneuvontaa varten ja lisäksi 1 tarveharkintainen käynti (10 kk). Aikaa tapaamisiin on voitu varata minuuttia Lääkäri on tavannut lapset 5 kertaa. Tapaamiseen on käytetty aikaa min. Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset (4kk, 1½v, 4v), joissa koko perheen hyvinvointi kartoitetaan, ovat toteutuneet vuonna 2013 ohjeistuksen mukaan. Neulamäen neuvolassa aloitettiin toiminnallisena muutoksena 2-vuotiaiden lasten ryhmäneuvolat samassa elämäntilanteessa olevien perheiden vertaistuen vahvistamiseksi. Seurantakäyntejä oli neuvoloiden kokonaiskäyntimäärästä noin 50 %. Seurantakäyntien syitä olivat muun muassa vastasyntyneen imetysongelmat, kasvun tiheämpi seurantatarve, puheen- tai muuhun lapsen psyykkiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai perhetilanteeseen liittyvä tiheämpi seuranta tai tuen tarve perheessä (esimerkiksi äidin masennus). Ajanvarausjonot vuositarkastuksiin olivat 3-6viikkoa. Akuuttiasiakkaita (kriisitilanne perheessä jne) varten jokainen terveydenhoitaja varasi 3 tuntia viikossa päivystysaikaa, että ylimääräiset käynnit toteutuivat mahdollisimman pikaisesti. Neuvolalääkäreiden työaika riittää terveystarkastuksiin sekä muutamiin ylimääräisiin käynteihin. Akuuttiaikoja ei ole tarjolla ja lapsia on jouduttu ohjaamaan omalääkäreiden vastaanotoille. Samoin erityisongelmien tutkimista ja hoitoa vaativia lapsia ohjautuu myös omalääkäreiden vastaanotoille Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen Terveydenhoitajat ovat käyneet työnantajan kustantamana noin 2 vuotta kestäneen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä koulutuksen työnohjauksineen (Vavu). Tämän työskentelytavan ennalta ehkäisevään työhön kuuluvia työmenetelmiä (synnytystä edeltäviä ja jälkeisiä lastenneuvolan tekemiä kotikäyntejä ja haastatteluja) on tarjottu kohdennetusti ja tarpeen mukaisesti huoliperheille. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman mukaisten vanhempien vertaistukiryhmien käynnistäminen on ollut mahdollista perhevalmennusryhmien jatkoksi. Neulamäen neuvolassa on aloitettu maahan muuttaneille raskaana oleville ja lapsiperheille vertaisryhmät mukaellen perhevalmennuksen sisältöjä ja keskustellen lapsiperhearjen haasteista. Vuonna 2012 seksuaalineuvojakoulutuksen suorittaneelle terveydenhoitajalle on varattu 3 t/viikko työajasta raskaana olevien ja lapsiperheiden tukemiseen parisuhdeongelmissa. Palvelu on kaikkien neuvola-asiakkaiden käytettävissä.

5 Neulamäen neuvolassa on aloitettu maahan muuttaneille raskaana oleville ja lapsiperheille vertaisryhmät mukaellen perhevalmennuksen sisältöjä ja keskustellen lapsiperhearjen haasteista. MLL:n järjestämän koulutuksen Vahvuutta vanhemmuuteen mukaista ryhmätoimintaa ovat toteuttaneet koulutuksen käyneet terveydenhoitajat (8) omissa neuvoloissaan. Terveydenhoitajia koulutetaan vuosittain 2-3 tähän toimintamalliin.. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvä lasten painonkehityksen seurannan Painopolku-ohjelma terveysneuvontoineen on systemaattisessa käytössä Sairaanhoito Varsinaisia sairaanhoitopalveluita ei neuvoloista ole tarjottu. Ensisijaisesti perheitä on ohjattu omalääkäreiden/hoitajien vastaanotoille. Sairaan lapsen hoito-ohjeita on annettu puhelimessa ja kirjoitettu henkilökohtaisen tapaamisen jälkeen yksittäisiä todistuksia lapsen sairaudesta Rokotukset Rokotukset ovat toteutuneet valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti kuukauden ikäisille (riskiryhmä) lapsille annettiin neuvoloissa erillisissä rokotustilaisuuksissa syksyllä kausi-influenssarokotuksia osallistuminen oli vähäistä. 3. Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistahoja ovat vanhemmat, oman alueen lääkäri, ravitsemussuunnittelu, varhaiskasvatuksen henkilökunta, lapsiperheyksiköt, perheneuvola, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, KYS sekä kolmas sektori. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päiväkotien yhteistyötä tehostavat alueelliset yhteistyöverkostotapaamiset ovat vakiintuneet yhteistyösuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Terve lapsuus arjessa hankkeen tuloksena on käytössä konsultoiva työmalli. Neuvolan terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on ollut mahdollisuus konsultoida lasten mielenterveyspalvelujen, kuntoutuksen sekä lastensuojelun erityistyöntekijöitä ongelmatilanteissa puhelimitse tai Pegasostietojärjestelmän kautta. Lasten mielenterveyspalveluiden vähäisyys aiheutti ongelmia lasten/perheiden hoitoonohjauksessa. Perheneuvolaan oli edelleen pitkät jonotusajat ja lasten mielenterveysyksikköön oli vaikea saada akuuttiaikoja. Psykologisia tasotutkimuksia ei perheneuvolassa juuri tehty vaan lapset ohjautuivat joko erikoissairaanhoitoon tai vasta esikouluvuonna koulupsykologin tutkittaviksi, koska lastenneuvola- ja päivähoitopsykologipalvelut kaupungista puuttuvat. Pitkät jonotusajat puheterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimuksiin viivästyttävät myös lasten jatkotutkimuksiin pääsyä ja terapioiden aloittamista. Puheterapia- ja psykologipalveluiden niukkuuden vuoksi vaikeammin puheongelmaisia lapsia jouduttiin lähettämään tutkimuksiin suoraan erikoissairaanhoidon foniatrian yksikköön. Runsas erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden käyttö nostavat kustannuksia. Matalan kynnyksen neuvolan perhetyö lopetettiin säästösyistä vuoden 2012 lopussa hankeajan päättyessä. Korvaavana toimintana aloitettiin sosiaalityön kotipalvelu (4 työntekijää), jonka palveluiden saanti on ollut perheille hankalaa ja jonotusajat ovat olleet pitkiä (2kk). Kolmannen sektorin keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat MLL ja Ensikotiyhdistys, jonka toimintoja ovat Pihla, Amalia, Kehrävä ja Baby blues -toiminta. 4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus Täydennyskoulutuksessa on noudatettu STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Kehityskeskustelut on toteutettu vuonna 2013.

6 Neuvolaterveydenhoitajilla on ollut oma kokouksensa noin 1x/kk yhteisten toimintakäytäntöjen ja pelisääntöjen ylläpitämiseksi. Työnohjausta on saanut kaksitoista (12) neuvolaterveydenhoitajaa työnohjausta opiskelevalta KPK:n sairaanhoitajalta tai sosiaalityön sosiaalityöntekijältä työnohjaukset päättyivät 5/2013. Valtakunnallisille neuvolapäiville 10/2013 osallistui 5 terveydenhoitajaa. Päivien aikana käsiteltiin muun muassa äitiysneuvolatoiminnan uutta opasta (/2013), laajojen terveystarkastusten toteutusta, lähisuhdeväkivallan seulontaa neuvoloissa. Kaikki luennot ovat luettavissa netissä THL:n Kasvun kumppanit - sivustolla. Neuvolaterveydenhoitajia osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksiin. Koulutukset jatkuvat vuoden 2014 aikana. Asetuksen mukaisiin haasteisiin vastaamiseksi järjestettiin suunnittelu- ja kehittämisiltapäivä neuvolaterveydenhoitajille. Lisäksi koko yksikön kehittämispäivä pidettiin 2 kertaa. Strategiset painopistealueet ja koulutustoiveet huomioiden koulutusaiheina ovat olleet muun muassa: parisuhteen tukeminen, äitien masennuksen varhainen tunnistaminen ja lähisuhdeväkivaltaseulonnan käyttöön ottoon liittyvä moniammatillinen koulutus LOVE- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Pegasos-potilastietojärjestelmän uusien versioiden käyttöönottoon ja versiopäivitysten yhteyteen on järjestetty koulutusta tarpeen mukaan. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintaa on toteutettu vuodelle 2013 perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti Asiakaspalautteet on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä, joka on kokoontunut säännöllisesti x1/kk. Yksittäistä työntekijää koskevat palautteet on esimies käsitellyt yhdessä työntekijän kanssa. Keskitetyn lastenneuvolan lääkäritoiminnan tuloksellisuutta ei päästy arvioimaan vielä vuoden 2013 aikana, koska toiminta alkoi vasta lokakuussa Arviointikyselyä suunniteltiin kevääksi Kehittämis- ja tutkimushankkeet Terveydenhoitoyksikön hoitohenkilöstöä koskeneet tutkimusluvat on myöntänyt terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki. Koska erilaiset tutkimukset hankkeet työllistävät selkeästi henkilöstöä, hankkeisiin mukaan lähtemistä on pohdittu kriittisesti niiden neuvolatoimintaan hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden kannalta. 6.1 Edelleen jatkuvat hankkeet ja tutkimukset Terveyttä tukien hanke seutukunnallinen hanke Varhaisen puuttumisen malli mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisestä koostuu neljästä osahankkeesta, joiden tavoitteena on edelleen kehittää, soveltaa ja vakiinnuttaa varhaisen puuttumisen mallia ja vahvistaa henkilöstön osaamista varhaisessa puuttumisessa ja tukemisessa. Terveydenhoitaja Virpi Ruotsalainen työskenteli hankkeessa neuvolaosion aikana. Hankkeessa edelleen kehitetyn EPDS- hoitopolun toteutusta arvioidaan asiakas - ja henkilöstöhaastatteluilla (asiakashaastattelut synnyttäneille). Haastattelut ja arvioinnin toteuttaa projektityöntekijä, TtT Minna Rytkönen.

7 6.2 Toiminnaksi juurtuneet hankkeet: Dehko valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojekti. Toimintatapa on ollut pysyväksi toiminnaksi neuvoloissa, joissa raskausdiabetesäitejä muistutetaan omalääkärin/-hoitajan vastaanotolle ajanvaraamisesta ja verikokeissa käynnistä vuoden kuluttua synnytyksestä sekä painopolkuohjelmaa toteutetaan terveystarkastusohjelman sallimassa muodossa. EPDS äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen tehdään yhteistyössä äitiysneuvolan kanssa. Hoitopolku ja yhteistyö KPK:n kanssa on toimiva. Lapsi Kuopio hankkeessa (päättyi 2011) kehitetyt toimintamallit ja materiaalit ovat systemaattisessa käytössä lastenneuvoloissa. Terveydenhoitaja Katriina Silvasti käyttää työajastaan ½ päivää/viikko hankekoordinaattorina toimimiseen. Hän kouluttaa uudet terveydenhoitajat toimintamallien ja materiaalien käyttöön sekä päivittää/kehittää lastenneuvolan toimintoja yhteistyössä muiden eri alojen koordinaattoreiden kanssa.