Miten infra-ala synnyttää vientipotentiaalia Hannu Leinonen Konsernijohtaja Infra-teknologiaohjelman loppuseminaari, Helsinki 2.3.2006
Globaali tietoyhteiskunta muodostuu kolmesta eri kerrostumasta (Castellsia 1996 soveltaen) Kerrostuma 1: Infrastruktuuri (tiet, rautatiet, lentoyhteydet, tietoliikenneyhteydet ja muut tekniset verkostot) Kerrostuma 2: Solmut ja navat eli paikat joihin sijoittuu strategisesti tärkeitä toimintoja tai jotka edistävät viestintää Kerrostuma 3: Globaalisti toimivat asiantuntijat, jotka ohjaavat virtojen tilassa tapahtuvia toimintoja Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritykset Turistit Opiskelijat (Sotarauta & Kostiainen 2002)
Urban population (% of total population) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1960 1970 1980 1990 2004 FIN FRA DEU NLD POL RUS SWE GBR Lähde: World Bank Online Database
SOLMUT JA NAVAT SYNTYMÄSSÄ: Keskittymiskehitys ja kaupungistuminen 2004 ja 2030 Suurten kaupunkiseutujen kasvuennusteet Kaupunkiväestön osuus (%) 400 000 350 000 300 000 250 000 1 500 000 1 300 000 1 100 000 100 90 80 200 000 150 000 100 000 50 000 TRE TKU Oulu Lahti 2004 2030 JKL Porvoo Lohja Kuopio 900 000 700 000 500 000 HKI 70 60 50 Suomi Ruotsi Norja Korkean kehityksen teollisuusmaat 2015 Lähde: Tilastokeskus
Liikkuminen ja liikenne kasvaa Liikkumis- ja kuljetustarve kasvaa Kaupungistuminen toimintojen keskittyminen Talouden globalisaatio Vapaa-ajan matkailu Matkustamiseen käytettävä kokonaisaika ei kasva => yhteydet nopeutuvat
Tavaraliikenteen kehitys Lähde: European Conference of Ministers of Transport
Henkilöliikenteen kehitys Lähde: European Conference of Ministers of Transport
Nopean junaliikenteen kehitys Euroopassa 80 70 60 50 40 30 20 High Speed Rail Traffic in Europe 2,2 2 1,8 1,7 Billions PKm 1,5 13,9 11,6 10,2 5,1 9,3 4,4 3,6 8,9 8,2 8,7 34,7 32,2 30,6 27,2 24,8 21,9 21,4 2,4 2,2 15,5 6,8 37,4 2,5 2,4 15,3 7,1 39,9 2,5 2,4 17,5 7,4 39,6 2,7 2,4 19,6 7,9 41,5 SBB 0,3 VR 0,1 NSB 0,1 NS 0,1 SNCB 0,9 RENFE SJ DB FS SNCF 10 0 Lähde: Eurostat 32,1 11% 32,9 3% 37,4 14% 42,3 13% 48,6 15% 52,7 8% 59,4 13% 65,9 11% 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 68,7 4% 71,1 3% 75,9 7% Total Europe Evolution %
Kasvava tarve Nopeammalle, puhtaammalle ja kustannustehokkaammalle liikkumiselle, mikä edellyttää Parempaa suunnittelua Nopeampaa rakentamista Kustannustehokkaampaa ylläpitoa Parempia ohjausjärjestelmiä Tuottavampaa teknologiaa Elinkaaren hallintaa ja uusia rahoitusmalleja Tuote-, palvelu- ja prosessi-innovaatioita
Julkishallinnon haasteet Euroopassa Valtioiden välinen verokilpailu Korkeat työvoimakustannukset Väestön vanheneminen Samanaikainen kilpailun kiihtyminen investoinneista ja osaavasta työvoimasta Ympäristötietoisuuden nousu Toiminnallista tehokkuutta kehitettävä jatkuvasti kilpailtaessa matalapalkkamaita vastaan - infra keskeinen elementti
Corporate Income Tax 70 60 50 40 30 20 10 Suomi Ruotsi Tanska Iso-Britannia Saksa Ranska EU average OECD average 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde: OECD in Figures Saksa (1996-1999). Retained profits, includes highest local business tax
Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu vuosina 2003-2030 (%) Lähde: Eurostat, New Cronos
Suomella lisähaasteita Vienti n. 40 % BKT:sta Suuret sisäiset etäisyydet ja pitkät etäisyydet kansainvälisille markkinoille maantie- ja merikuljetusten osalta Suomi on 2 3 päivää kauempana päämarkkinoilta kuin keskieurooppalaiset kilpailijat. Etäisyydet ja ankara ilmasto suomalaisyritysten logistiikkakustannukset 2 3 kertaa korkeammat EU:n ydinalueisiin verrattuna (Osaava 2004) Kasvavien Venäjän markkinoiden läheisyys on etu
Mitä voimme viedä Tuotteita ja järjestelmiä Esim. telemaattiset järjestelmät Asiantuntemusta Konsultointia ja suunnittelua (vrt. Jaakko Pöyry) Tietoa koulutus Taitotietoa Osakkuudet ja omistukset Konsepteja ja liiketoimintamalleja (vrt. YIT omaper.asuntot.) Mutta tekeminen on aina paikallista
Kaikki vienti ja kansainvälistyminen hyödyttää Suomea Tuote- ja järjestelmäviennissä ja konseptien ja liiketoimintamallien, joissa etabloituminen välttämätöntä, hyödyt riippuvat T&K:n sijainnista ja voittojen kotiutuksesta Asiantuntemuksen ja tiedon viennissä hyödyt jäävät kotimaahan => Kaikki kansainvälinen toiminta parantaa valmiuksia ja lisää positiivisia ulkoisvaikutuksia (esim. tiedon ja osaamisen siirtyminen)
Klusteri Klusteri on maantieteellisesti keskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luoma verkosto. (Hernesniemi et al. 2001)
Infraklusteri Kilpailu Erityispanokset ja -osaaminen Tutkimus- ja oppilaitokset, TEKES, SITRA ym. Teknologiat Stabilointi, paalutus, louhinta jne. Tukialat Mineraalien kaivuu, Metallituoteteoll., Kuljetus ym. Avaintuotteet ja keskeiset Toimijat Infrarakentaminen, Hoito ja ylläpito YIT Skanska Lemminkäinen Tieliikelaitos Eltel jne. Lähialat ICT, Asiantuntijapal., koneenrakennus Asiakkaat Tiehallinto, ratahallinto, kunnat, teleoperaattorit, energiayhtiöt Klusterin rakennemalli: Virtanen & Hernesniemi 2005
Construction Investment as a share of GDP Lahde: Tilastokeskus
Suomalaisen klusterin kehittäminen Toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen, menettelytapojen kehittäminen Innovatiivinen, kova kilpailu Julkisten hankintojen kehittäminen (kysyntää ennakoiva hankinta, vrt. NMT, joka mahdollisti koko suomalaisen ICTklusterin kehittymisen) Klusteri luo mahdollisuuksia konsortioiden ja innovaatioiden syntymiselle Myös yritysten ymmärrettävä klusterilähtöisen kehittämisen hyödyt (vrt. kilpailutusten jatkuvat riitauttamiset)
Organisaation toimintamallin, kilpailustrategian ja luotavan lisäarvon vuorovaikutus Toimintamalli a) Tuotekehitysb) Tuotantoc) Asiakaspalvelulähtöinen Kilpailustrategia a) Tuotejohtajuus b) Operatiivinen erinomaisuus c) Asiakasläheisyys Lisäarvo asiakkaalle a) Ylivoimainen tuote b) Kustannustehokkuus c) Räätälöity ratkaisu Puhdas hintakilpailutus => tuotantolähtöinen kilpailustrategia => tarjonnan yksipuolistuminen
Yhteenveto Yhteiskunnan kehitys lisää liikkumista ja liikennettä Kehittynyt infra erityisen tärkeätä Suomen kilpailukyvylle Vientipohja luotava kotimarkkinassa => Vahva kotimainen infraklusteri Julkishallinnolla tärkeä rooli (kehittävänä) tilaajana Alan yritysten nähtävä myös pitkäjänteisen klusterikehityksen hyödyt Itse vientituotteet löytyvät tehokkaan ja innovatiivisen kotimarkkinan kautta luonnollisesti