VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN

Samankaltaiset tiedostot
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

SYKSY Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Miten sinä voit? Miten

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.


TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

SYKSY Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Hyvät tulevat vanhemmat!

Raskausajan tuen polku

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

Pohdittavaa apilaperheille

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

KEVÄT Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

Rovaniemen lapset ja perheet

Toimintaa lapsiperheille. Kaarelassa

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta KT Sanna Parrila, Ediva

Pikkulapsen seksuaalisuus

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Tervetuloa nettiluennolle!

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

Lapsiperheen arjen voimavarat

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Varhaiskasvatussuunnitelma

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

KANNUSTAVAN VUOROVAIKUTUKSEN KESKIVIIKKO

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

Salla Ojala ja Anni Väliaho. Lapsen hyvä kasvu-vinkkejä vanhemmuuteen

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT

Transkriptio:

LAPSEN HYVÄ KASVU VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN

Opas on tehty opinnäytetyönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Tekijät Anni Väliaho & Salla Ojala Kuvat: Word 2010 ClipArt kokoelma 17.4.2014

Lukijalle Vanhemmuuteen valmistautuminen Vinkkejä vanhemmuuteen Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun? vauvaikä taaperoikä leikki-ikä Mikä on kiintymyssuhde? Miten luodaan turvallinen kiintymyssuhde? Lapsen perustarpeet Lapsiperheiden palveluita Seinäjoella

LUKIJALLE Oppaalla on tarkoitus tukea vanhemmuutta ja antaa vinkkejä ja neuvoja kasvattamiseen liittyvissä asioissa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa kasvattaa lasta, vaan kaikki tekevät sen omalla tyylillä ja opas kannustaa saamaan uusia näkökulmia vanhemmuuteen. Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija. Vanhemmat ovat lapsen läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset. Lapsi oppii vanhemmiltaan sekä luottaa vanhempiinsa ja heidän tapaansa kasvattaa. Vanhemmuus on arjen hetkissä elämistä, ei suoritusten jatkuvaa arviointia. Oppaan avulla voi ymmärtää lapsen käyttäytymistä paremmin ja saada uusia keinoja kasvatukseen. Nauti vanhemmuudesta

VANHEMMUUTEEN VALMISTAUTUMINEN Vauvan odotusaika on vanhemmuuteen valmistautumista. Tunteet vaihtelevat vahvasti ja muistot nousevat pintaan. Tulevana vanhempana alkaa pohtia omaa lapsuutta, elämää ja asioiden tärkeysjärjestystä. Ajatukseen vanhemmuudesta totuttaudutaan tutustumalla, hakemalla tietoa ja jakamalla kokemuksia vanhemmuudesta muiden kanssa. Vanhemmuuden roolin omaksuminen vaati aikaa. Omat kokemukset lapsuudesta vaikuttavat vanhemmaksi kasvamiseen. Perheen ei tarvitse elää omilta vanhemmiltaan saadun kasvatuksen mukaan, vaan vanhemmat voi kasvattaa lastaan omalla tavallaan.

VINKKEJÄ VANHEMMUUTEEN Kiitä, kehu, palkitse ja vietä aikaa lapsen kanssa Lapsi tarvitsee yksilöllistä huomiota, hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta ja kehuja. Lapsi kaipaa yhdessäoloa, joka voi olla esimerkiksi iltasatu ennen nukkumaanmenoa. Ole johdonmukainen Kasvatuksessa täytyy olla johdonmukainen eli säännöistä tulee pitää huolta, olisi hyvä, että muilla kasvatuskumppaneilla olisi samoja sääntöjä. Jos lapselle lupaa tai lapselta kieltää jotain, täytyy niistä johdonmukaisesti pitää kiinni. Pysy kiukkutilanteissa rauhallisena Vanhemman täytyy pysyä kiukkutilanteissa rauhallisena, sillä takaisin huutaminen ja kiukkuilu antavat huonoa mallia lapselle. Lapsella on oikeus olla lapsi

Luo rajat ja rutiinit ja pidä niistä kiinni Vanhempi asettaa lapselle rajat ja kertoo niistä, jotta lapsi tietää mitä häneltä odotetaan. Rajoista tulee pitää kiinni ja niiden kanssa täytyy olla oikeudenmukainen. Rutiinit ja rajat luovat perustan perheen elämään. Niistä tulee kuitenkin oikean paikan tullen voida joustaa. Ennakoi ja selitä Lasta on hyvä varoittaa, kun lapsi tekee jotain sellaista, mitä ei saisi tehdä. Lapselle täytyy selittää, miten hänen tulisi toimia. Lapsen tulee aina tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi, jolloin tilanteesta toiseen on helpompi siirtyä. Jos lasta kielletään, tulee se myös selittää lapselle ymmärrettävästi, että lapsi tietää miksi niin ei saanut tehdä. Rakkautta on asettaa lapselleen rajoja

MITÄ LAPSI TARVITSEE HYVÄÄN KASVUUN? Vauvaikä (alle 1-vuotiaat) Vauvaiässä korostuu rakkaus, huolenpito ja hoiva. Vauva tarvitsee lepoa, ruokaa, puhtautta, vaatteita ja terveydestä huolehtijaa. Rutiineilla saadaan luotua lapselle turvallisuutta. Vauva kaipaa läsnäoloa ja kosketusta vanhemmiltaan. Katseella on iso merkitys jo vauvasta lähtien. Vauva näkee itsensä äidin hymyileviltä kasvoilta ja tuntee itsensä tärkeäksi. Ilmeet, eleet ja äänenpainot ovat tärkeitä vauvalle puhuttaessa. Lapsi kuulee puheesta ennemmin musiikin kuin sanat.

Taaperoikä (1-3-vuotiaat) Lapsi alkaa näyttää tahtoaan vahvasti ja jos asiat eivät mene lapsen tahdon mukaisesti saattaa hän alkaa kiukkuamaan. Vanhemmat opettavat omalla käyttäytymisellään, kuinka kohdataan vastoinkäymisiä ja kuinka eletään, sillä lapsi oppii mallista. Lapsi saattaa takertua vanhempiinsa ja alkaa vierastaa perheen ulkopuolisia. Taaperoiässä lapsi alkaa liikkua enemmän ja lapsen täytyy antaa kokeilla uusia asioita. Vanhemman täytyy varmistaa ympäristön turvallisuus.

Leikki-ikä (3-6-vuotiaat) Leikki-iässä korostuu rutiinit ja toistot. Rajojen asettaminen ja niistä kiinnipitäminen ovat tärkeitä, sillä rajat luovat lapselle turvaa. Vanhemman käyttäytyminen ja puhe eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Rutiinit ja toistot rauhoittavat lasta, sillä lapsi tietää ja oppii rutiinien kautta, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan. Leikkiminen kuuluu leikki-ikään ja lapsi oppii leikin kautta uusia taitoja.

Mielikuvitus on suuri osa lapsen leikkiä. Leikit voivat olla roolileikkejä ja pelien pelaamista. Niiden avulla lapsi oppii muiden huomioon ottamista, tarkkavaisuutta ja keskittyneisyyttä. Lapselle on tärkeää, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja joskus olisi hyvä heittäytyä innolla leikkiin lapsen kanssa. Lapsesta kiinnostuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa. Lapsen tulee tuntea, että hän kelpaa vanhemmilleen myös, kun on vihainen tai epäonnistunut jossain. Jos lapsi on pettynyt lohduta lasta, puhu lempeästi, ota syliin ja silitä. Lapsi oppii mallin kautta, muista näyttää hyvää mallia lapsellesi

MIKÄ ON KIINTYMYSSUHDE? Kiintymyssuhde on tunneside lapsen ja vanhemman välillä, jonka perusta syntyy varhaislapsuudessa tapahtuvissa vuorovaikutussuhteissa. Kiintymyssuhde alkaa rakentua jo lapsen synnyttyä. Lapsella on oikeus ilmaista perustunteita, kuten suuttumus, ilo, pelko, hämmennys, suru ja nautinto. Vietätkö enemmän aikaa ruudun kuin lapsesi edessä?

MITEN LUODAAN TURVALLINEN KIINTYMYSSUHDE? Kiintymyssuhdetta voi luoda jo raskauden aikana muun muassa puhumalla lapselle. Vastaa lapsesi tarpeisiin ja katso lastasi silmiin. Ole lapsesi saatavilla ja läsnä sekä anna lapsesi kokea, että hän on aina rakastettu, myös kiukkuisena. Havaitse lapsesi viestejä ja vastaa niihin ajoissa ja oikein. Reagoi lapsen itkuun huomioimalla lasta esimerkiksi ottamalla lapsi syliin. Vaikka itku ei loppuisikaan, siihen reagointi luo lapselle turvallisuuden tunteen. Turvallisen kiintymyssuhteen syntyminen edellyttää normaalia arkea, aikaa lapsen kanssa ja kiinnostusta lasta kohtaan.

LAPSEN PERUSTARPEET Pysyvä rakkaus o osoita lapsellesi rakkautta pitämällä häntä sylissä, huomioimalla ja olemalla läsnä ja juuri häntä varten Hoivan tarve o o lapsi tarvitsee säännöllisesti ruokaa, lepoa, puhtautta ja lämpöä, tärkeää on tyydyttää ja vastata lapsen tarpeisiin oikea-aikaisesti lapsen sairastaessa, hän tarvitsee erityistä hoivaa, hellyyttä ja läsnäoloa Inhimillisen turvan tarve o lapsi tarvitsee turvaa vaaroilta, suojaa pelottavilta asioilta, lohtua ja tunteisiin vastaamista sekä uusien sosiaalisten tilanteiden opettelua Tunteiden jakamisen tarve o o lapselle tulee sanoittaa hänen kokemiaan tunteitaan, näin lapsi oppii tunteiden näyttämistä lapsella on mahdollisuus näyttää kaikenlaisia tunteita, niin iloa, kiukkua kuin pettymystä

Säännöt ja rajat o oikean ja väärän opettelua, näiden kautta lapsi oppii itsensä hallintaa ja ne luovat turvaa Oppimisen tarve o lapsi tarvitsee tietoa, miten olla itsensä ja muiden kanssa, lapselle kaikki on uuden opettelua niin taidot, tavat ja toiminta Leikki o leikin kautta lapsi oppii ymmärtämään maailmaa ja kanssakäymistä muiden kanssa Pysyvä rakkaus Säännöt ja rajat Hoivan tarve Leikki Lapsen perustarpeet Inhimillisen turvan tarve Oppimisen tarve Tunteiden jakamisen tarve

LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA SEINÄJOELLA Vanhemmuudessa tulee vastaan haasteita, eikä niitä tarvitse kohdata yksin. Tukea, turvaa ja apua voi hakea mm. näistä palveluista. Seinäjoen kaupunki Varhaiskasvatus Koulukatu 20 B 60100 Seinäjoki p. 06 416 2111 (vaihde) paivahoito@seinajoki.fi Avoin päiväkoti Leikkitoiminta Leikkikenttätoiminta Päivähoito Lapsiperheiden kotipalvelu p. 044 7541 617 Neuvolan perhetyötä voi tiedustella oman äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalta. Seinäjoen seurakunta Puh. (06) 418 4111 Ala-Kuljunkatu 1A, 60100 SEINÄJOKI

KELA Lapsiperheiden tuet Lapsiperheen palvelunumero ma pe klo 8 18 020 692 206 Kysy neuvoa verkossa www.kela.fi/kerttu MLL Painaako sinunkin mieltäsi vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvät asiat? Soita 0600 122 77 ma 10-13 ja 17-20, ti 10-13 ja 17-20, ke 10-13, to 14-20, 0,08 e/min + pvm/mvm Voit myös kirjoittaa Vanhempainnetin kirjepalveluun ympäri vuorokauden. Kirjeet ovat nimettömiä ja luottamuksellisla. Lastenkamari, Maija Ruukintie 26 60100 Seinäjoki p. 045 262 4281. Aukioloajat: Ma 12-15 Ti 9-15 Ke 9-15 To 9-15 Pe 9 15 Lastenhoitoa ilman etukäteisilmoitusta.

MLL:n perhekahvilat: Porinatupa joka arkipäivä klo 10-12 Masu- ja vauvakahvila odottajille ja vauvaperheille tiistaisin klo 10-12 Esikoiskahvila esikoisen odottajille tai esikoisensa vasta saaneille keskiviikkoisin klo 12 14 Kerhot ja muut tapahtumat Kriisikeskus Mobile, puh. (06) 416 2860, (06) 416 2861 Avoinna joka päivä Keskusteluapua henkilökohtaisesti E-P:n Perheasian neuvottelukeskus Keskusteluapua yksilön, parisuhteen ja perheen ristiriitoihin yksin- yhdessä perheenä Ajanvaraus: (06) 421 4200 Hyvää vanhemmuutta on, kun hakee ajoissa apua