TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2014 KEHITTÄMISSUOSITUSTEN JOHDOSTA SUORITETTAVAT/ SUORITETUT TOIMENPITEET 4.1. Perusturva - palvelujen saatavuuden tasapuolisuus; samoja palveluita on tarjolla kummassakin kunnassa, esim. kun Pihtiputaan hammashoitolassa on ollut hammaslääkäripulaa, on sitä paikattu Viitasaaren hammaslääkärin toimesta, jotta Pihtiputaallakaan eivät pääsisi jonot paisumaan yli 6 kk:n rajan. Tulemme edelleen kiinnittämään huomiota palvelujen saatavuuden tasapuolisuuteen sekä vahvistamaan avohoitoa. - lastensuojelun ja perhetyön resursointi; uuden sosiaalihuoltolain myötä 1.4.2015 on lähdetty Wiitaunionissa tarkastelemaan prosesseja sosiaalipalveluissa. Uutena on aloittanut kevään 2015 aikana sosiaaliohjaajan toimeen siirtynyt kuntoutusohjaaja, jonka päätyö on perhetyössä. Hänen koulutuksensa tuo erilaista näkemystä perhetyöhön, nimenomaan kuntoutumisen näkökulmasta. Uusi sosiaalihuoltolaki painottaa myös ennalta ehkäisyä ja avohoitoa sekä verkostomaista työtapaa. Tämän vuoksi syksyllä on sovittu pidettäväksi kehittämisiltapäivä, johon kutsutaan sosiaalipalveluiden, perhe- ja mielenterveyspalveluiden, vammaispalveluiden ja osin terveydenhuollon (neuvolatyöntekijät, kouluterveydenhuolto) henkilöstöä. Tarkoituksena on vielä käydä lakia läpi ja saada siitä rakennettua yhteinen tulkinta sopien myös yhteisistä käytännöistä prosessien sujuvuuden kehittämiseksi. Suunnitteilla on myös palvelusetelin uudelleen käyttöönottaminen perhetyössä. Näihin asioihin palataan myös syksyn talousarviokäsittelyssä. - vanhusten määrän kasvu: Viitasaarelle on mahdollisesti tulossa uusi yrittäjä, joka tarjoaisi sekä asumispalvelua vanhuksille (enemmän kuntouttavasta näkökulmasta) että tavallista vuokra-asumista. Mahdollisen yrittäjän kanssa on tapaaminen 3.7., jolloin varmistuu mm. tilojen käytettävyys. Avohoitoon on Viitasaarella lisätty resurssia vuonna 2014 ja mobiililaitteen hyödyntämisen myötä sekä tiimirajojen poistamisella on ollut suotuisia vaikutuksia. Tällä hetkellä asiakkaan luona oleva välitön työaika vaihtelee 40-50% välillä, tavoitetaso on 60%. Tällä hetkellä siis kotihoidossa on riittävästi resurssia, josta voidaan ohjata työaikaa myös kotikuntoutukseen. Vuoden 2014 aikana kotikuntoutusta sai Viitasaarella 59 kotihoidon asiakasta, mutta tarkoituksena on tehostaa tätä jatkossa. Mietinnässä on myös ollut muutaman hoitajan toimen muuttaminen fysioterapeutin toimeksi. Esimerkiksi Eksoten alueella näin on toimittu ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Kehittämissuositukset: 1. Ennaltaehkäisevää työtä vahvistettava edelleen lastensuojelussa ja perhetyössä lapsen huostaanoton vuotuiset laitoshoitokustannukset ovat 30.000 100.000. - ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen; neuvolassa tarjotaan säännönmukaisesti kaikille asiakkaille lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijän kotikäyntiä, jonka tehtävänä on toimia 1
linkkinä myös sosiaalipalveluihin. Palvelun käyttö ei edellytä sosiaalihuollon asiakkuutta ja on matalan kynnyksen yhteydenottopaikka. Kotipalvelutyötä vahvistamaan on suunnitteilla lapsiperheille suunnattu palveluseteli, jonka käyttöönottamista käsitellään vuoden 2016 talousarviosuunnittelun yhteydessä. Myös eri tahojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää entisestään, jota käydään läpi perhepalveluiden kehittämisiltapäivässä tulevana syksynä. 2. Valtuustolle tulee esittää päätöksenteon tueksi vertailua ennaltaehkäisevän toiminnan ja pahimmillaan laitoshoitoa vaativien asiakkaiden aiheuttamien kustannusten eroista toimialajohtaja on oman substanssinsa asiantuntija. - laitoshoidon kustannuksia on saatu vuoden 2014 aikana hyvin vähennettyä, pyrimme jatkamaan tätä suotuisaa kehitystä edelleen. Tulemme myös kiinnittämään huomiota kustannusvertailun esiin tuomiseen ennaltaehkäisyn ja laitoshoidon kustannusten osalta. 3. Kuntouttavaa toimintaa sekä vanhustyössä että keskussairaalasta kotiutettavien potilaiden osalta on edelleen kehitettävä ja tehostettava. - kuntouttavaa toimintaa ollaan edelleen kehittämässä kotikuntoutuksen suuntaan. Sairaalassa on kuntoiluhuone, jossa on sekä itsenäistä mahdollisuutta kuntoilulaitteiden käyttämiseen sekä ohjattua toimintaa. Kuntoiluhuone palvelee myös Wiitalinnan asukkaita, tarvittaessa myös ryhmäkoti Helmiinan asukkaitakin. Kuntoutukseen on kiinnitettävä edelleen huomiota esim. fysioterapeutin resurssilisäyksen myötä Eksoten mallin mukaisesti. 4. Hoitoketjujen ajallinen lyhentäminen toisi säästöjä jokaiselle hoitoportaalle. Wiitaunionin ja Viitasaaren tulisi osaltaan olla kehittämässä hoitoon ohjausta, toimenpiteiden toteutusta ja kuntoutusta operaatioiden jälkeen. - hoitoketjujen ajallisen lyhentämisen osalta kotiutuksen suunnittelun on alettava jo potilaan mennessä sairaalaan. Hyvänä apuna tässä on kuntoutussuunnitelman laatiminen, jota jatketaan myös kotihoidossa. Terveydenhuollossa ollaan myös selvittämässä mahdollisuutta palvelusetelin käyttöönottoon Pirkanmaan kehyskuntien tapaan. Tämä ei riko sopimusta sairaanhoitopiirin kanssa, vaan antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita esim toimenpiteen toteuttajataho ja mahdollisesti päästä jopa toimenpiteeseen aikaisemmin julkiseen sektoriin verrattuna. Tämä osaltaan nopeuttaisi kuntoutumista esim. takaisin työelämään ja työnantajalle koituvissa sairaspoissaolojen kustannuksissa saataisiin säästöä. Asiaan tullaan palaamaan tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä. 5. Vanhusten terveydenhoitopalveluja lisäämällä on mm. Vaasassa saatu merkittäviä säästöjä vanhuspalvelussa. Perusturva voisi tutustua toimintamalliin ja selvittää sen toteuttamismahdollisuuksia Wiitaunionissa. - vanhusten palvelukeskuksen seniorineuvolatoimintaa on tehostettu kevään 2015 aikana siten, että vastaanottoa pitää nyt sairaanhoitaja aikaisemman hoitajan sijaan. Myös omaishoitajille lakisääteisiksi muuttuneet terveystarkastukset on aloitettu. Vanhuspalvelut tutustuvat Vaasan toimintamalliin ja sen toteutusmahdollisuuksiin Wiitaunionissa. 2
4.2. Sivistystoimi 1. Rakennusten uudelleen käyttö ja uusia rakennuksia suunniteltaessa olisi otettava huomioon niiden muunneltavuus asumistarpeisiin. - tulevaisuudessa mahdollista rakennusten uudelleen käyttöä tulee miettiä Huopanan koulun ja Kymönkosken koulun kohdalla. Kymönkosken koulun oppilasmäärä laskee nykyisestä 45 oppilaasta 34 oppilaaseen syksyyn 2020 mennessä. Tänä syksynä koulu muuttuu kolmiopettajaiseksi ja syksyyn 2020 se muuttuu kaksiopettajaiseksi. Kymönkosken koulun lähikoulualue on niin laaja, että Haapaniemen kouluun kaukaisimpia oppilaita ei voida kyyditä lain puitteissa. Huopanan koulu muuttuu nykyisestä 50 oppilaasta 51 oppilaaseen syksyyn 2020 mennessä. Samalla koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi. Sivistyslautakuntaan viedään tämän syksyn aikana Viitasaaren perusopetuksen kehittämissuunnitelma päivitettäväksi. - vanhalla Haapniemen päivähoitokeskuksen rakennuksella ei ole sivistystoimen puolella käyttöä. Uutta päivähoitokeskusta suunniteltaessa otetaan sen muunneltavuus huomioon. 2. Lukio-opetuksen kehittäminen verkko-opetuksen suuntaan ja yhteistyön tiivistämistä lähialueenkuntien sekä maakunnallisten toimijoiden kanssa tulisi kehittää. Aloitteellisuudella voidaan olla itse vaikuttamassa tuleviin ratkaisuihin ja näin voidaan tarjota tasapuolinen mahdollisuus kaupungin nuorille lukio-opetuspaikkaan. - sivistyslautakunta perustaa työryhmän, jonka tehtävä on verkko-opetuksen kehittäminen. Viitasaaren ja Pihtiputaan lukiot ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun uusienoppimisympäristöjen kehittämishankkeessa - erityislukioluvat ovat opetusministeriön puolelta jaossa. 10.8.2015 on kutsuttu koolle palaveri, joka miettii asiaa Viitasaaren lukion kohdalta. - Viitasaaren lukio pyrkii lisäämään lukion opiskelijamäärää erityislinjojen avulla erottautumalla mm. Kinnulan, Vesannon ja Pielaveden lukioista. - Omalta yläkoululta tulevien oppilaiden määrää olisi vielä lisättävä. Tähän vastataan mm. muokkaamalla lukujärjestyksiä niin, että päivä päättyy kaikilla klo 15.10. - Viitasaaren lukio on mukana Lukiosta työelämään -hankkeessa Karstulan -, Kinnulan ja Pihtiputaan lukioiden kanssa. 3. Hankesuunnittelussa oleva päivähoitokeskus lähelle keskitettyjä palveluja ja liikuntapaikkojen yhteiskäyttö-mahdollisuutta on huomioitava. - sivistystoimen tarpeista katsottuna uuden päivähoitokeskuksen sijoittuminen olisi tultava vanhan Haapaniemen päivähoitokeskuksen lähettyville ja näin lähelle koulukeskusta, jolloin kirjaston, uimahallin, urheilukentän ja areenan käyttö mahdollistuu. Myös ruokalan läheisyys toisi etuja. Lopullisen päätöksen sijoittumispaikasta tekee poliittinen päättäjä. 3
4.3. Tekninen toimi 1. Kaupungin omistamasta kiinteistömassasta tulee huolehtia hyvällä vuosihuoltosuunnittelulla ja ylimääräisten kiinteistöjen realisoinnilla. - Kaupunginhallitus on 30.6.2014 184 osana Viitasaaren kaupungin konsernihallinnon ja tytäryhtiöiden toimintojen ja johtamisen kehittämistoimenpideselvitystä hyväksynyt myös kaupungin rakennuskannan omistajapoliittisen suunnitelman, jossa on määritelty linjaukset kunkin kiinteistön osalta hallintaan, myyntiin tai purkamiseen. - Kaupunginhallitus on 22.6.2015 165 päättänyt, että uusi kiinteistönhoitomalli otetaan Viitasaaren kaupunkikonsernissa käyttöön 1.1.2016 lukien kolmen vuoden määräajaksi. Tältä ajalta kerätään uudesta mallista käyttökokemuksia, miltä pohjalta jatkosta päätetään erikseen. Perusteluna todetaan uuden mallin avulla saavutettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä se, että kiinteistöjen tilojen hyvä kunto on edellytys toimivalle palvelutuotannolle ja vasta sote-uudistuksen myötä selviää sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen lopullinen hoitovastuu. 4.4. Ympäristölautakunta Tarkastuslautakunta on todennut, ettei määrällisiä tavoitteita eri suoritteille ole asetettu mm. ympäristönsuojelussa ja ympäristöterveydenhuollossa. Näin ollen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ei voida arvioida. Tästä syystä tarkastuslautakunta suosittaa kehittämistoimenpiteenä määrällisten tavoitteiden asettamista eri toiminnoille ja niiden kehittymisen seurantaa. Ympäristöterveydenhuollon osalta toiminnalliset tavoitteet asetetaan syksyllä seuraavalle vuodelle. Ne hyväksytään lautakunnassa ja toteutumista seurataan toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan osalta on vaikeampi laatia toiminnallisia tavoitteita, koska toiminta pohjautuu pitkälti lupakäsittelyihin. Rakennusvalvonnan osalta voidaan määritellä tavoitteisiin lupakäsittelyaikoja, mutta ympäristönsuojelun osalta käsittelyajat riippuvat hyvin pitkälti ELY-keskuksen lausuntoajoista. Ympäristönsuojelun osalta maa-aineslupien valvontaan voidaan asettaa määrällisiä tavoitteita. Eläinlääkinnän osalta voidaan asettaa tavoitteeksi esim. suoritettavien maitohygienisten tilatarkastusten määrä. 4.5 Keskushallinto 1. Riskienhallinnan kytkeminen johtamisjärjestelmään riskien, mahdollisuuksien ja vahvuuksien arviointi 4
- Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta sekä riskienhallintamenetelmää on päivitetty Wiitaunionin johtoryhmässä ja se tullaan esittämään hallitusten hyväksyttäväksi syyskuussa 2015. 2. Strategian ja tavoitteiden oltava riittävän tavoitteellisia ja haastavia, ei vain toteutuneen tason hyväksyminen seuraavan vuoden talousarviopohjaksi - Kaupunkistrategiaa tavoitteineen päivitetään tarvittaessa vuosittain 3. Suositellaan toteutettavaksi kaupungin organisaation aikaansaannoskyvyn arviointi: arvioinnissa tulee huomioida toiminnan vaikuttavuus, laatu, tuottavuus ja taloudellisuus - Kaupunginvaltuusto arvioi kuntaorganisaation toiminnan tuloksellisuutta suhteessa talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmän avulla pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Kaupunkiemon omien toimialojen ohjaus perustuu johtamisjärjestelmää tukevien asiakirjojen, hallintosäännön ja muiden ohjausnormien käyttöön. Konsernin tytäryhtiöiden ohjaus tapahtuu omistajaohjauksen kautta kaupunginhallituksen toimesta. - Johtamisen tasolla kaupungissa on kiinnitetty viime vuosina huomiota kaupungin strategiseen valmiuteen ja liikuttu kohti oppivan organisaation käsitystä. Oppiva organisaatio kiinnittää huomiota strategisen valmiutensa lisäämisen sekä organisaation entropian ehkäisyyn. Strategisen valmiuden lisäämisen toimenpiteenä kaupunki havainnoi toimintaympäristöä intensiivisesti ja tekee tarvittavia korjauksia osallistuu aktiivisesti myös ulkoiseen toimintaan sidosryhmien kanssa ja pyrkii saavuttaman keskeisen aseman oleellisissa verkostoissa pyrkii siihen, että kaikki avainhenkilöt osallistuvat ulkoisen toimintaympäristön tulkintaan pitää huolta siitä, että kaupungin ulkoinen rakenne vastaa toimintaympäristöä Organisaation oman entropian vähentämisessä ja sisäisen yhtenäisyyden lujittamisessa kaupunki toteuttaa jaettua johtajuutta rakentaa luottamusta, motivaatiota ja itseluottamusta kehittää kaksisuuntaista viestintäkulttuuria kohtaa sisäiset ongelmat suoraan kehittää kriittistä ajattelua ja rakentavaa kritiikkiä sekä kaikessa toiminnassaan; korostaa arvoja ja etiikkaa. 4. Jatkuvan parantamisen periaate toiminnan arvioinnin hyödyntämiseen sekä sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen - Kaupungin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä sekä kehysbudjetointi ohjaavat siihen, että hallintokuntien on tarkasteltava vuosittain toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen. Tiukka raamikehys on edesauttanut toimintatapojen muutosta. - Sisäistä tiedottamista parannetaan Wiitaunionin intranet-järjestelmällä. Ulkoista tiedottamista kehitettiin paikallislehden kanssa yhteisöllisen viestinnän 5
kokeiluhankkeena, joka kuitenkin kaatui lehden konsernimuutoksiin. Wiitaunionin tiedotusohjeet päivitetään. 5. Kuntakonsernin tavoitteet Kaupunginhallituksen tulee kiinnittää huomiota työskentelyn laatuun ja sen arviointimenettelyyn konserni-ja osakkuusyhtiöiden hallituksissa. - Uudet, päivitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet sekä menettelytavat tulevat koskemaan myös tytäryhtiöitä. - Kuntaliiton uusien konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa koskevien suositusten pohjalta tullaan myös kaupungin konserniohjeet päivittämään ja laatimaan omistajapoliittiset linjaukset. Yhtiökohtaiset kehittämissuositukset VVA Oy/ Laaditun strategian mukaisia toimenpiteitä ongelmallisen rakennuskannan osalta on syytä kiirehtiä. WSE Oy/ Toiminnan kannattavuus tulee varmistaa myös erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. WYP Oy/ Yhtiön kannattavuuteen tulee vakavasti kiinnittää huomiota. Witas Oy/ Rahoitusmallin kehittämistä on syytä pohtia pidemmän aikavälin yritystoiminnan kehittämisen ja kasvuhakuisuuden kautta. Tulorahoitusta osittain tavoitteiden saavuttamiseen sidotuksi. Yhtiön tavoitteita, seurantaa ja raportointia tulee kehittää kaupungin konserni-tavoitteiden kanssa yhdenmukaiseksi ja kasvuhakuiseksi, viitteenä huomautus arviointikertomuksessa 2013 - Tarkastuslautakunnan tarkastushavainnot tytäryhtiöiden osalta voidaan huomioida konserniyhtiöiden tavoitteita v. 2016 talousarviossa asetettaessa. 6