LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2013:11

Mihin laatusuosituksia tarvitaan? Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat uudistaneet laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioon yhteiskunnan muutokset.

TAUSTAA 1/2 Hallituksen evästyksiä suosituksen laatimiseen: erityisesti kiinnitettävä huomiota kotihoidon laatuun liittyvään sisältöön ja henkilöstön mitoitussuosituksen (vähintään 0,5 tasolla) toteutumiseen Termejä: palvelujen laatu = palvelun kyky vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. Laadukas palvelu ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyä, mutta turvaa myös hyvän palliatiivisen ja muun hoidon elämän loppuvaiheessa. Hyvälaatuinen palvelu on a) vaikuttavaa ja turvallista, b) asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa ja c) hyvin koordinoitua

TAUSTAA 2/2 Laatusuositus tukee kuntia niiden kehittämistyössä: Tukea asennemuutosta, ikäystävällisten asenteiden vahvistumista ja toiminnan eettistä perustaa Parantaa asiakaslähtöisyyttä ja laatua ja edistää laadun järjestelmällistä arviointia Asettamalla perustellut laadulliset ja määrälliset, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet keskeisille laadun parantamista vaativille osa-alueille Osoittamalla tavoitteiden saavuttamisen todentamisen indikaattorit Edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken Tukee vanhuspalvelulain ja Kaste ohjelman (ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan osaohjelman) toimeenpanoa Kannustaa iäkkäitä kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan sekä kehittämään palveluja

OSALLISUUS JA TOIMIJUUS 1/2 Ikääntyneen väestön osallisuus = mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen Iäkkään henkilön osallisuus = osallistuminen omien palvelujen suunnitteluun, oman asian käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky on heikentynyt Osattomuus = yksinäisyyden ja turvattomuuden tunne tai pahimmillaan yhteisöstä syrjäytyminen ja osallistumismahdollisuuksien puuttuminen Vanhusneuvostot ikääntyneen osallisuuden vahvistajina Iäkkäiden osallisuuden vahvistamiseen tarvitaan uusia menetelmiä mielipide- ja palautekyselyjen sekä erilaisten kuulemistilaisuuksien lisäksi. Esim. kansalaisraati

1. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS 2/2 Suositukset: Vanhusneuvoston roolia ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava ikääntyneen väestön osallisuuden monipuolisesti mahdollistavana keinona (kts. Vanhuspalvelulaki) Iäkkäällä on oltava mahdollisuus osallistua yhteisönsä toimintaan myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt Iäkkäällä henkilöllä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

2. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Suositukset: Kunnat sisällyttävät ikääntyneen väestön asumisen, elinympäristön ja palvelujen toimivan kokonaisuuden osaksi vanhuspalvelulain edellyttämää kuntien suunnitelmaa. Palvelujen toimivaan kokonaisuuteen kuuluu, että ikääntyneelle väestölle turvataan mahdollisuus asioida omalla äidinkielellään palveluja käyttäessään Suunnitelmassa otetaan huomioon Valtioneuvoston periaatepäätös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta (http://www.ym.fi/download/noname/%7beaf4ed7e-f582-414e-8a33-1a9bc0067707%7d/37430) Kunnat varautuvat kotona asumisen edistämiseen ja tulevaisuuden tilatarpeisiin Ympärivuorokautisen hoivan toimintayksikköjä kehitetään

3. MAHDOLLISIMMAN TERVEEN JA TOIMINTAKYKYISEN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMINEN Terve ikääntyminen tukee työurien pidentämistä, mahdollistaa iäkkäiden täysivaltaisen osallisuuden yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta Suositukset: Hyvinvointisuunnitelma Kunnan on tuettava ikääntyneen väestön toimintakykyä ja terveyttä toimenpiteillä, joilla vahvistetaan a) iäkkäiden ihmisten omaehtoista toimintaa, b) eri toimijoiden, kuten järjestöjen, seurakunnan ja yritysten yhteistyötä sekä c) kunnan eri toimialojen yhteistyötä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisessä Kunnan palveluvalikossa on oltava kohdennettuja toimenpiteitä riskiryhmille. Tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki Neuvontaa ja ohjausta toteutettaessa on ammattilaisten kiinnitettävä erityishuomio yleisen terveystiedon lisäksi aivoterveyden edistämiseen, ravitsemustiedon lisäämiseen, liikuntatiedon lisäämiseen, liikkumiskyvyn arviointiin, rokotuskattavuuden parantamiseen, psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja omaehtoisen ennakoinnin mahdollisuuksiin

Riskiryhmät: aistitoimintojen heikkeneminen, alttius kaatumisille ym. tapaturmille ja luunmurtumat, ulkona liikkumisen väheneminen ja liikkumisen ongelmat, tasapaino-ongelmat ja lihasvoimien väheneminen, ravitsemustilan poikkeamat, laihtuminen, hauraus-raihnaus -oireyhtymään viittaavat merkit (HRO), kuten lihaskato, laihuus ja hidas liikkuminen, muistin heikkeneminen, muistihäiriöt, mielialan lasku, mielenterveyshäiriöt kuten masennus,runsas päihteiden käyttö, koettu yksinäisyys, runsas sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja erilaiset siirtymät, esimerkiksi sairaalasta kotitutumistilanteet, pienituloisuus, puolison/elämäntoverin menettäminen, leskeytyminen, kaltoin kohtelu, perhe- tai läheisväkivalta tai sen uhka.

4. OIKEA PALVELU OIKEAAN AIKAAN Suositukset: Palvelujen saannin perusteet on julkaistava Palvelutarve on selvitettävä monipuolisesti yhteistyössä eri toimijoiden ja asiantuntijoiden sekä iäkkään henkilön kanssa Palvelusuunnitelman on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan Palvelusuunnitelman on tuettava iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta

Iäkkään henkilön on saatava hänelle myönnetyt palvelut, jotka perustuvat tutkittuun tietoon sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutukseen ja turvalliseen lääkehoitoon. Iäkkään henkilön on oltava aidosti osallinen ja hänen mielipidettään on kuultava palvelun toteuttamisessa Kuntoutuksen keinoin on tuettava toimintakyvyn palauttamista, säilymistä tai edistymistä sekä iäkkään henkilön toimijuutta Toimintakykyä ja kuntouttamista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä niin kotihoidossa kuin palveluasumisessa ja laitoshoidossa Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä Lääkehoitoa on toteutettava Turvallinen lääkehoito oppaan ohjaamana Palvelujen laatua on seurattava järjestelmällisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen, osana omavalvontaa

Palvelusuunnitelman tekeminen Oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Tuettava iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Sisällys: iäkkäälle henkilölle suunniteltujen palvelujen laatu ja määrä; kunnan järjestämisvastuulla olevista sosiaalipalveluista suunnitelma on toteutettava viranhaltijapäätöksen mukaisesti, iäkkään henkilön ja ammattihenkilöiden yhdessä asettamat tavoitteet joihin palvelujen ja muiden tukitoimien avulla pyritään, selkeät vastuut eri toimijoille, ml. iäkkään henkilön oma ja hänen omaistensa ja läheistensä toiminta, suunnitelma ennakoitujen riskien varalle: toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen, omaisen sairastuminen tms., suunnitelman toteutumisen seurantaa ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot (määrävälein, vähintään puolivuosittain

5. PALVELUJEN RAKENNE 1/2 Suositukset: Palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeita vastaavasti Koko ikääntyneestä väestöstä on tunnistettava yhtenäisellä tavalla suuret palvelujen tarvitsijaryhmät Tavoitteita asetettaessa on palvelurakennetta tarkasteltava kokonaisuutena huomioon ottaen vanhuspalvelulain palvelutarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet Ikääntyneen väestön palvelurakennetavoitteet on asetettava ja niitä on seurattava siten, että huomioon otetaan iäkkäiden säännöllisesti käyttämien palvelujen lisäksi muutkin palvelutarpeiden kannalta keskeiset palvelut

5. PALVELUJEN RAKENNE 2/2 Valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien on tavoitteita asetettaessa tarkasteltava suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin:

6. HOIDON JA HUOLENPIDON TURVAAJAT Suositukset: Välitöntä työaikaa on kotihoidossa järjestelmällisesti seurattava. Välittömän työajan osuutta on lisättävä Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevina tunteina Kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömään työaikaan laskennassa vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään hoitotyöhön. Hoiva-avustajat jne. vain siltä osin, kun työ sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista Suositus vähimmäismääräksi: tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa 0,50 työntekijää asiakasta kohden, terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60-0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden Vastuutyöntekijä

7. JOHTAMINEN Suositukset: kunnassa vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta ja siinä tavoitteet kunnan iäkkäiden asukkaiden tarpeita vastaavalle palvelurakenteelle ja valikoimalle Strateginen johto vastaa, että palveluita on saatavilla ja että palvelurakenne ja valikoima on toimiva Strateginen johto vastaa kunnassa tarvittavan erityisosaamisen olemassa olosta Strateginen johto huolehtii, että käyttöön otetaan asianmukaiset arviointi-, seuranta- ja palautejärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmä Lähijohtajat vastaavat omissa toimintayksiköissään iäkkään henkilön oikeuksien ja osallisuuden toteutumista Henkilöstön johtaminen ja osaaminen